" Aina on runon verran aikaa lukea yhdessä" Runomatka 2-luokkalaisille ja heidän vanhemmilleen
Vuoden 2016 AVI-hanke   (Hanke on saanut rahoitusta)


Kuvan lähde: 
Entressen kirjaston lastentapahtumasta
Espoon kaupunginkirjasto/Entressen kirjasto
Kirjaston osoite : 
PL 3611
02070
Kirjaston puhelin : 
050-3301762
Kirjaston sähköposti : 
jaana.tyrni@espoo.fi
ISIL-tunnus : 
FI-Em
Y-tunnus : 
0101263-6
Yhteyshenkilön nimi : 
Jaana Tyrni
Puhelin : 
050-3301762
Sähköposti : 
jaana.tyrni@espoo.fi
Hankkeen tavoite: 

  

Tavoitteen seurannan mittarit: 

  

Kuvaus : 

Runot ovat tutkitusti kehittävin kirjallisuuden muoto varsinkin lapsille, koska runot vaikuttavat aivojen limbiseen (tunne-elämää säätelevään) keskukseen metaforakielensä vuoksi. Lapsilla limbinen järjestelmä kehittyy kokoajan, jolloin runouden ja tarinoiden avulla voidaan vaikuttaa suuresti lasten tunne-elämän kehittymiseen. Lasten tunne-elämän ongelmat ovat lisääntyneet huolestuttavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tämän vuoksi tunnetaidot ja niiden kehittäminen ovat nousseet puhuttamaan opettajia ja muita kasvatusalan ammattilaisia.

Haluamme kannustaa vanhempia tukemaan lasten tunnetaitoja ja lukemaan lapsilleen, mutta tukea myös opettajia sanataidetyössä kouluopetuksessa. Aina on runon verran aikaa lukea lapselle. Runoutta vierastetaan usein, se ei ole suosituin genre lastenkirjallisuudessa. Näin Runomatka on myös ennakkoluulojen murtamismatka ja syväsukellus kirjallisuutemme upeimpaan lajiin! 2 -luokkalaiset ovat tärkeässä kehitysvaiheessa lukutaidon kehittymisen ja lukemisinnostuksen suhteen, koska heidän koulunkäyntinsä tulee radikaalisti vaikeutumaan kolmannella luokalla, jolloin läksyjen määrää moninkertaistuu ja oppiaineita tulee lisää. Hyvä lukutaito on avainasemassa 2-3-luokan siirtymävaiheessa. 2-luokan päätehtävänä onkin harjaannuttaa lukutaito mahdollisimman hyväksi.

Huono lukutaito karsii koulupudokkaat armottomasti. Lukemisen tukeminen juuri tässä vaiheessa vähentää niin koulupudokkuutta kuin syrjäytymistä. Niin erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kuin myös S2-oppilaiden kohdalla tämä näkyy selvästi, miten lukutaito korreloi kognitiivisten taitojen haltuun ottamisen kanssa. Huono lukutaito on yksi syrjäytymistä aiheuttava tekijä.

Runomatka alkaa oppilaiden vanhempien sitouttamisesta. Heille järjestetään syyslukukauden 2016 alussa suuri yleisötilaisuus, missä lastenpsykiatrian asiantuntija kertoo, miksi ääneen lukeminen vielä kouluikäisellekin on tärkeää, miten runot vaikuttavat lapseen jne. Kirjaston asiantuntijalla on oma puheenvuoronsa samoin opettajilla. Kirjasto järjestää jokaiselle 45 luokalle keski-Espoon ja pohjois-Espoon alueella runoilijan ohjaaman työpajan. Espoolaisrunoilija Johanna Venho on lupautunut runolähettilääksi. Koululaiset kutsutaan myös kirjastolle runomaistiaisiin eli runovinkkaukseen.

Kirjastolla käynnistetään koululaisille iltapäiväkerhotyyppinen Tunneruno -kerho, missä opetellaan tunnetaitoja runolähtöisesti. Kerho pyritään vakiinnuttamaan kirjaston toimintaan tulevaisuudessa. Runon iloa kylvetään myös lähiympäristöön, laitetaan hyvä kiertämään. Runotyöpajan tuotoksia käydään lukemassa koululaisten kanssa kirjaston läheisyydessä olevissa laitoksissa; palvelutalolla vanhuksille, työkeskuksen kehitysvammaisille asukkaille ja vastaanottokeskuksen pakolaisille. Runot toimivat kotouttamisen välineenä,runon leikikäs, metaforinen kieli toimii siltana sydämestä sydämeen vaikkei kieltä osaisikaan.

Pakolaislapsille tarjotaan sanataideohjaajan johdolla runotyöpajoja, tulkkeina toimivat pääosin Entressen monikulttuurisen kirjaston työntekijät. Kirjastossa on tällä hetkellä 13 eri kieltä puhuvaa maahanmuuttajataustaista työntekijää. Kirjastolle tulee näyttely Runomatkan runoista ja muista tuotoksista.

Koulut järjestävät suuret runojuhlat hankkeen lopuksi 2-luokkalaisille ja heidän vanhemmilleen. Kirjasto järjestää lähikoululle sekä vastaanottokeskuksen lapsille samaisen juhlan kirjaston tiloissa. Juhlissa julkistetaan luokkakohtaiset runokirjat ja avataan niiden näyttely. Koululaisille tarjotaan myös esityksiä loppujuhlissa esim. Maukan ja Väykän tarinakonsertti.

Hankkeelle saamme suojelijan päättäjätasolta:Espoon kaupunginhallituksen uusi pj.Markus Torkki on ison perheen isä ja kirjallisuuden harras ystävä. Hän on lupautunut suojeliaksi.http://www.hs.fi/kaupunki/a1444624135307?jako=e6b696e41fb2ff8c4d235cc1a4... Pyydämme menttaaliseksi suojelijaksemme myös presidentin puolisoa, runoilija Jenni Haukiota. Hän on puhunut viimeaikoina presidentti Niinistön kanssa lukemisen merkityksestä lapsille. http://www.kirjanvuosi.fi/tapahtumat/presidenttiparin-kirjan-vuoden-haas.... Runon verran on aina aikaa lukea!

Runomatka on myös ennakkoluulojen murtamismatka monessa mielessä, ei vain runojen suhteen vaan myös vähemmistöjen suhteen. Hanke tukee lukemista, runouden esiin nostamista ja vanhusten, vammaisten ja pakolaisten aseman näkyväksi tekemistä. Runossa on voimaa!

Toiminnan kuvaus ja hankkeen arviointi: 

Runot ovat tutkitusti kehittävin kirjallisuuden muoto varsinkin lapsille, koska runot vaikuttavat aivojen limbiseen (tunne-elämää säätelevään) keskukseen metaforakielensä vuoksi. Lapsilla limbinen järjestelmä kehittyy kokoajan, jolloin runouden ja tarinoiden avulla voidaan vaikuttaa suuresti lasten tunne-elämän kehittymiseen. Lasten tunne-elämän ongelmat ovat lisääntyneet huolestuttavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tämän vuoksi tunnetaidot ja niiden kehittäminen ovat nousseet puhuttamaan opettajia ja muita kasvatusalan ammattilaisia.

Haluamme kannustaa vanhempia tukemaan lasten tunnetaitoja ja lukemaan lapsilleen, mutta tukea myös opettajia sanataidetyössä kouluopetuksessa. Aina on runon verran aikaa lukea lapselle. Runoutta vierastetaan usein, se ei ole suosituin genre lastenkirjallisuudessa. Näin Runomatka on myös ennakkoluulojen murtamismatka ja syväsukellus kirjallisuutemme upeimpaan lajiin! 2 -luokkalaiset ovat tärkeässä kehitysvaiheessa lukutaidon kehittymisen ja lukemisinnostuksen suhteen, koska heidän koulunkäyntinsä tulee radikaalisti vaikeutumaan kolmannella luokalla, jolloin läksyjen määrää moninkertaistuu ja oppiaineita tulee lisää. Hyvä lukutaito on avainasemassa 2-3-luokan siirtymävaiheessa. 2-luokan päätehtävänä onkin harjaannuttaa lukutaito mahdollisimman hyväksi.

Huono lukutaito karsii koulupudokkaat armottomasti. Lukemisen tukeminen juuri tässä vaiheessa vähentää niin koulupudokkuutta kuin syrjäytymistä. Niin erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kuin myös S2-oppilaiden kohdalla tämä näkyy selvästi, miten lukutaito korreloi kognitiivisten taitojen haltuun ottamisen kanssa. Huono lukutaito on yksi syrjäytymistä aiheuttava tekijä.

Runomatka alkaa oppilaiden vanhempien sitouttamisesta.  Kirjasto järjestää jokaiselle 45 luokalle keski-Espoon ja pohjois-Espoon alueella runoilijan ohjaaman työpajan. Espoolaisrunoilija Johanna Venho on lupautunut runolähettilääksi. Koululaiset kutsutaan myös kirjastolle runomaistiaisiin eli runovinkkaukseen.

Hankkeelle saamme suojelijan päättäjätasolta:Espoon kaupunginhallituksen uusi pj.Markus Torkki on ison perheen isä ja kirjallisuuden harras ystävä. Hän on lupautunut suojeliaksi.http://www.hs.fi/kaupunki/a1444624135307?jako=e6b696e41fb2ff8c4d235cc1a4...

Runomatka on myös ennakkoluulojen murtamismatka monessa mielessä, ei vain runojen suhteen vaan myös vähemmistöjen suhteen. Hanke tukee lukemista, runouden esiin nostamista ja vanhusten, vammaisten ja pakolaisten aseman näkyväksi tekemistä. Runossa on voimaa!

Verkkosivut, tuotetut julkaisut ja materiaalit: 

Hankkeesta viestittiin ahkerasti, mm. Instagramissa ja facebookissa tekijöiden postauksia löytyy hashtagillä #runomatka. 

Runomatka inspiroi runoilija Venhoa niin, että syntyi uusi kirja. Johanna Venho oli hyvin vaikuttunut ja innostunut hankkeestamme ja haluaisi jatkaa yhteistyötä. Johanna on innokkaana kertonut hankkeestamme kirjailijapiireissään ja häntä pyydettiin kirjoittamaan runomatkasta Espoon kirjailijoiden blogissa. https://www.espoonkirjailijat.fi/runo-uhka-vai-ihanuus/

https://www.adlibris.com/fi/kirja/kaksi-paata-ja-kahdeksan-jalkaa-978951...

https://www.hameensanomat.fi/uutiset/kanta-hame/333129-johanna-venhon-ta...

https://www.epressi.com/tiedotteet/kulttuuri-ja-taide/kariston-kuvakirja...

https://toukka.fi/rohkeita-kuvakirja-avauksia-kariston-kilpailussa/

Arvioi toimenpiteitä ja vaikutuksia: 

Runomatka alkoi elokuussa 2016, kun lähetimme kirjeet kaikille alueen 2. luokan opettajille, esittelimme hankkeen ja aikataulumme. Rehtoreiden kautta lähetimme kirjeet sekä runovinkkilistat myös vanhemmille.

Syyskuussa 2016 kirjavinkkarit runomaistiaisineen jalkautuivat kouluihin. Oppilaat saivat moniaistisen esittelyn lastenlyriikan muodoista ja tyyleistä kuvarunosta laululyriikkaan. Kirjailija ja runoilija Johanna Venho saapui aina runomaistiaisia seuraavalla viikolla ohjaamaan runotyöpajoja 1,5 tunniksi koululuokkiin. Alueen 25 koulusta kävimme syksyn 2016 aikana 12 ja kevään 2017 aikana 13. Yhteensä runomatkaan osallistui 1100 2. luokan oppilasta sekä välillisesti heidän perheensä ja opettajansa.

Avasimme runomatkan lokakuun 2016 ensimmäisellä viikolla vanhempainillassa. Vaikka paikalla oli monien päällekkäisten tapahtumien vuoksi vain kourallinen vanhempia, olivat he sitäkin innostuneempia. Esittelimme projektia, ja lyhyesti lukemisen merkitystä lapsen kehitykselle sekä jaoimme oheismateriaaleja ja kirjavinkkejä

Toinen vanhemmille suunnattu ilta järjestettiin kirjastollamme Entressessä maaliskuussa 2017. Saimme kirjallisuudentutkijan ja bloggarin Päivi Heikkilä-Halttusen paneelin alustajaksi aiheenaan ”Lue lapselle”. Panelisteina toimivat runoilija Johanna Venho, kulttuurilautakunnan pj., entinen erityisopettaja Teresia Volotinen, lastenkirjastonhoitaja Pirkko Ilmanen ja opettajia kouluttava, kirjallisuuden opettamisen pitkän linjan ammattilainen Helena Linna. Oppilaat esittivät työpajojen tuotoksina syntyneitä runojaan. Illassa oli n. 70 osallistujaa.

Kolmas ilta vanhemmille järjestettiin vielä syksyllä 2017 hankkeen loppuhuipentumaksi. Kutsuimme espoolaisia kuntapolitikkoja panelisteiksi ja saimme mukaan seitsemän espoolaista kuntapoliitikkoa, kiitettävästi lähes kaikista puolueista. Alustuksen lukemisen merkityksestä lapselle piti kirjailija Timo Parvela, ja puheenvuoron käytti myös Lukukeskuksen johtaja Ilmi Villácís. Keskustelua johti Espoon kaupungin tasa-arvolautakunnan puheenjohtaja. Paikalla oli 60 osallistujaa ja keskustelu oli vilkasta, kirjavinkkejä jaettiin niin politikkojen kuin kirjastonhoitajien toimesta.

Kirjasto järjesti toukokuun 2017 viimeisellä viikolla kouluille suuret runojuhlat. Päivän aikana kirjastolla kävi 300 oppilasta, kahdessa samansisältöisessä tapahtumassa. Oppilaille esiintyi tanssiryhmä, joka improvisoi runoja tanssiksi. Johanna Venho ja lastenkirjastonhoitaja Pirkko Ilmanen pitivät puheen ja tietysti lukivat runoja. Lapsille oli järjestetty jäätelö- ja karkkitarjoilu. Avasimme myös juhlallisesti runonäyttelyn, johon oli koottu kahdeksan runomatkaan osallistuneen koulun oppilaiden runoja. Lapset esittivät omia runojaan. Näyttely oli esillä koko kesän suurelle yleisölle.

Marraskuussa 2016 Pirkko Ilmanen ja Johanna Venho olivat esittelemässä hanketta hyvänä käytänteenä myös koulukirjastopäivillä Majvikissa Kirkkonummella.

Toteutumattomia haaveita

Kirjaston naapurissa toiminut kehitysvammaisten työkeskus muutti syksyn alussa 2016 pois, joten kehitysvammaisille suunniteltu runotilaisuuskaan ei toteutunut.

Pakolaisperheitä oli paljon vastaanottokeskuksessamme apurahahanketta suunnitellessamme vuosina 2015–2016. Tällöin ajattelimme viedä runotyöpajat myös vastaanottokeskuksen lapsille. Hankkeen käynnistyttyä osa perheistä oli kuitenkin jo integroitunut alueemme asukkaiksi ja kaikki hankeen ikäryhmään kuuluvat lapset kouluihin. Pakolaislapset pääsivät siis nauttimaan runotyöpajoista koululuokissa. Muutamilla oli niin huono suomen kielen taito, etteivät he hallinneet kieltä kuin sana-asteella ja siitä huolimatta he pystyivät kirjoittamaan runon! Tämä oli runoilija Johanna Venholle hyvin merkityksellinen ja koskettava kokemus. Siitä syntyi tänä vuonna julkaistava kirja. 

Emme kuitenkaan voineet tarjota uusille tulijoille toimintaa, vaikka olimme alun perin niin suunnitelleet.

Jatkotoimenpiteet: 

Kirjastolle suunniteltiin runoteemaista iltapäiväkerhoa, mutta siitä jouduttiin luopumaan resurssipulan vuoksi. Toteutus tulee kuitenkin ajankohtaiseksi ensi vuonna, koska lastenkirjastonhoitaja hakeutui projektin aikana lasten tunnetaito-ohjaajan koulutukseen ja valmistuttuaan tulee tuomaan tunnetaitotyöpajat kirjaston kouluyhteistyökonseptiin.

Runomatkan lopuksi hankkeen primus motor Pirkko Ilmanen ja Johanna Venho laativat opettajille ”Työkalupakin”, jossa on lisää sanataideharjoituksia mahdollista myöhempää käyttöä varten. Kaksikolla on suunnitteilla myös menetelmäopas sanataidetyöpajakonsepteista opettajille ja kaikille kirjallisuuskasvatuksesta kiinnostuneille. Neuvottelut kustantajien kanssa ovat vielä kesken, mutta keltaista valoa on näytetty. Vanhemmat ehdottivat hankettamme myös Vuoden runoteko -palkinnon saajaksi kesällä 2017 (Nihil Interit), mutta voiton vei Aleksis Salusjärven ja Lukukeskuksen Sanat haltuun -kampanja.

Runomatka oli myös yksi syy siihen, että Entressen kirjaston lasten ja nuorten tiimi sai syyskuussa 2017 Espoon kaupungin ensimmäisen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus -palkinnon (TASSU) monimenetelmällisestä ja pitkäjänteisestä työstään lasten kirjallisuuskasvattajana ja tapahtumajärjestäjänä.

 

Aloituspäivämäärä : 
01/09/2016
Lopetuspäivämäärä : 
11/05/2017
 


Anomuksen rahoitus
Haettava avustus yhteensä: 
€37 000
Oma rahoitus yhteensä: 
€12 800
Budjetti euroissa yhteensä: 
€49 800
Haettu muu avustus: 
€0
Saatu muu avustus: 
€0

Toteutunut rahoitus
Koko budjetti: 
€35 156
Oma rahoitus yhteensä: 
€20 156
Muualta saatu avustus: 
€0
Yhteistyökumppanin rahoitusosuus: 
€0


Päätös
Myönnetty avustus euroissa.: 
€15 000
 
okm
avi