Digilukutoukka
Vuoden 2015 AVI-hanke   (Hanke on saanut rahoitusta)


Vantaan kirjasto- ja tietopalvelut
Kirjaston osoite : 
Lummetie 4
01300
Kirjaston puhelin : 
(09) 839 22816
Kirjaston sähköposti : 
mikko.vainio@vantaa.fi
ISIL-tunnus : 
FI-Vantaa
Y-tunnus : 
0124610-9
Yhteyshenkilön nimi : 
Mikko Vainio
Puhelin : 
(09) 839 22816
Sähköposti : 
mikko.vainio@vantaa.fi
Kuvaus : 

TAUSTA

Vantaan kaupunginkirjasto on kehittänyt kirjastopalveluita asiakkaita osallistavilla työpajamenetelmillä jo kolmessa kirjastossa (= Hakunilan kirjasto, Pähkinärinteen kirjasto ja Tikkurilan kirjaston musiikkiosasto). Näissä työpajoissa on ollut mukana kaikenikäisiä aikuisasiakkaita sekä nuoria. Yleispätevää osallistamismallia, joka toimisi kaikkialla, ei ole vaan osallistamistyöpajat on suunniteltu tapauskohtaisesti. Osallistavissa työpajoissa on arvioitu olemassa olevia kirjastotiloja ja -palveluita sekä kehitelty uusia kirjastokonsepteja ja kirjastojen sisustuksia. Asiakkaat ovat myös jättäneet kädenjälkensä uusittuihin kirjastoihin aivan konkreettisestikin. Hakunilassa asiakkaat uudistivat kirjaston pöydät liisteröimällä niiden pintaan poistokirjojen sivuja, ja Tikkurilassa nuoret täydensivät omilla taideteoksillaan sisustusarkkitehdin työtä. Hakunilan ja Pähkinärinteen kirjastojen sekä Tikkurilan musiikkiosaston uudistamiset yhdessä asiakkaiden kanssa ovat osoittaneet, että asiakaslähtöisten kirjastojen luominen ilman asiakkaita on hankalaa, kenties mahdotonta. Jos olisimme uudistaneet nämä kirjastot pelkästään henkilökunnan näkemysten perusteella, lopputulos olisi ollut erilainen. Vantaan kaupunginkirjasto on sitoutunut kirjastopalveluiden kehittämiseen osallistavilla menetelmillä jatkossakin. Uudessa visiossa (v. 2014-2020) kirjasto esitetään näin: ”Rikasta arkea kirjastossa! Kirjasto on ajatusten ja oivallusten kasvualusta, osallistamisen areena ja monipuolinen tekemisen mahdollistaja.”

Osallistavat toimintatavat ovat tuoneet esille, että nuorten kirjastotoiveissa korostuvat digitaaliset laitteet. Esimerkiksi Hakunilan kirjaston nuortenosaston uudistamisessa nuorten suurimpia toiveita oli se, että kirjasto hankkisi heidän käyttöönsä iPadeja. Hakunilaan hankittiinkin iPadeja ja pelikonsoleita, ja Hakunilan kirjastosta on tullut aktiivinen pelaamisen mahdollistaja. Pelaamisen mahdollistaminen ei kuitenkaan ole riittävä toimenpide kirjastomme lasten- ja nuortenosastojen päivittämiseksi nykyaikaan. Jos haluamme olla tämän vuosituhannen tietojen ja taitojen kasvualusta, pelaaminen on nähtävä osana monilukutaitoa ja lasten ja nuorten monilukutaidon kehittymistä jokapäiväisessä kirjastoarjessa on tuettava huomattavasti nykyistä paremmin.

Seuraavaksi kehityskohteeksemme on valikoitunut Länsi-Vantaalla sijaitseva Martinlaakson kirjasto, jonka pinta-ala on 637 m2 ja henkilökunnan määrä 8 henkeä. Vuonna 2013 lainaus oli 190 000 ja kävijämäärä 120 000. Martinlaakson kirjaston valikoitumiseen seuraavaksi kehityskohteeksi on vaikuttanut se, että lasten aineistojen lainaus on alhaisempaa kuin muissa vantaalaisissa keskisuurissa ja pienissä kirjastoissa. Tämä ei selity väestöpohjalla, sillä lapsia ja lapsiperheitä ei ole Martinlaaksossa vähemmän kuin muilla alueilla. Lasten kirjastopalveluiden kehittämiseen on Martinlaaksossa yksinkertaisesti panostettava aikaisempaa paremmin. Toisin kuin useimmissa Vantaan lähiökirjastoissa, Martinlaakso ei ole vetänyt puoleensa nuoria, jotka haluavat käyttää kirjastoa nuorisotilamaiseen oleiluun. Nuoret tulevat Martinlaakson kirjastoon tekemään läksyjä ja pohdiskelevat keskenään esimerkiksi yhtälöiden ratkaisemista. Nämä nuoret ja heidän kiinnostuksensa oppimista kohtaan tekevät heistä Digilukutoukka -hankkeen kannalta ainutlaatuisen kohderyhmän, jonka haluamme osallistaa Martinlaakson kirjaston uudistamiseen.

TAVOITE JA SISÄLTÖ

Digilukutoukka -hankkeen ensimmäisenä tavoitteena on kehittää yhteistyössä Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksella toimivan Leikillisen ja Pelillisen Oppimisen keskuksen www.plchelsinki.fi kanssa Martinlaakson lasten- ja nuortenosastoista leikillisiä ja pelillisiä, kirjastoon sopivia oppimisympäristöjä, jotka edistävät lasten ja nuorten lukukulttuureja monilukutaidon suuntaan. Martinlaaksolaiset lapset ja nuoret (0-18 vuotta) sekä heidän vanhempansa osallistetaan kehitystyöhön.

Yhteistyökumppanina toimiva Leikillisen ja Pelillisen Oppimisen keskus on innovatiivinen toimintaympäristö ja kohtaamispaikka leikillisen ja pelillisen oppimisen tutkimukselle, oppimisratkaisujen kehittämiselle, koulutukselle ja koulutusviennille. Keskuksessa suomalaiset peli- ja koulutusalan yritykset ja alan tutkimusryhmät voivat suunnitella, testata ja tieteellisesti verifioida yksittäisiä tuotteita ja palveluita osana yhteistä kokonaisratkaisua. Tutkimusohjelma rakentuu monitieteiselle yhteistyölle, jossa integroituvat kasvatustieteellinen, oppimis- ja kehityspsykologinen ja sosiologinen tutkimus sekä tietotekniikan, erityisesti pelialan tutkimus- ja kehitystyö.

Digilukutoukka -hankkeen toisena tavoitteena on kokeilla, onko tällainen uudenlainen, leikillisten ja pelillisten oppimisympäristöjen kirjasto mahdollista toteuttaa kalustuksen osalta täysin kierrätysperiaatteella. Vantaan kaupunginkirjastossa on uudistettu kirjastotiloja aikaisemminkin kierrätysperiaatteella, joskin vain osittain. Sekä Hakunilan että Pähkinärinteen kirjastojen uudistaminen toteutettiin pitkälti vanhoja kalusteita tuunaamalla. Kuitenkin kansainvälisessä kirjastomaailmassa ollaan tässä asiassa jo pidemmällä. Singaporen pääkirjasto avasi uudistetun My Tree House -lastenosastonsa keväällä 2013. Kirjastotila hyödyntää kierrätysmateriaaleja katosta lattiaan, eikä sinne ole hankittu mitään uutta. Bangkokissa sijaitsevan Kasetsartin yliopiston pääkirjaston yhteyteen avattiin vuonna 2012 pieni yleinen kirjasto, jonka sisustuksessa ei ole käytetty lainkaan uusia materiaaleja. Kirjaston kalusteet on kehitellyt arkkitehtuurin laitoksen Scrap Lab, joka keräilee jätteenä tai ylijäämänä pidettyjä hylättyjä huonekaluja ja materiaaleja. Molemmissa tapauksissa kirjastojen sisustus on kuitenkin suunniteltu ja toteutettu niin, että se miellyttää myös esteettistä silmää.

Martinlaakson kirjaston sisustuksen toteutuksesta on jo alustavasti neuvoteltu kansainvälistäkin mainetta niittäneiden suomalaisten sisustusalan asiantuntijoiden kanssa, joilla on juuri tällaista osaamista ja kattavat yhteistyöverkostot. Myös Kierrätyskeskus on luvannut olla mukana hankkeessa. Kestävästä kehityksestä on keskusteltu 1980-luvun lopulta lähtien. Kauniiden puheiden sijasta tarvitsemme enemmän rohkeutta ja luovuutta kehittää ympäristöä säästäviä toimintatapoja käytännössä.

Digilukutoukka -hankkeen tuloksena syntyneitä, leikilliseen ja pelilliseen oppimiseen pohjautuvia ja kierrätysperiaatteella sisustettuja lasten- ja nuortenosastojen konsepteja voidaan hyödyntää myös muualla Vantaalla, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Jos hanke onnistuu, niin olemme valtakunnallisia uranuurtajia ja hanke saa laajalti huomiota myös kirjastoalan ulkopuolella.

HANKKEEN ORGANISAATIO JA AIKATAULU

Hanketta varten palkataan vuodeksi kokopäivätoiminen projektityöntekijä. Projektityöntekijä suunnittelee ja toteuttaa yhdessä kirjaston henkilökunnan ja sisustusalan ammattilaisten kanssa asiakkaiden osallistamisen sekä koordinoida leikillisten ja pelillisten oppimisympäristöjen suunnittelutyötä ja toteuttamista. Projektityöntekijäksi valitaan Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen jatko-opiskelija, joka työstää aiheesta jatko-opintojaan ja käyttää osan työajastaan tutkimuksen tekemiseen. Projektityöntekijä kerää tutkimusaineistoa kehitettyjen leikillisten ja pelillisten oppimisratkaisujen vaikuttavuudesta sekä käyttäjäkokemuksista. Projektityöntekijää vastaa tutkimustulosten kommunikoinnista kansallisesti ja kansainvälisesti yhteistyössä hankkeen muiden toimijoiden kanssa. Hanketta varten perustetaan myös ohjausryhmä, jossa on kirjaston ja Leikillisen ja Pelillisen Oppimisen keskuksen edustajia. Ohjausryhmä kokoontuu säännöllisesti ja seuraa hankkeen edistymistä.

Hankkeen toteuttaminen aloitetaan välittömästi hankepäätöksen tultua. Projektityöntekijä aloittaa työskentelyn toukokuussa 2015 ja jatkaa toukokuun 2016 loppuun asti. Asiakkaiden osallistaminen suunnitellaan kevään ja kesän aikana ja toteutetaan syyskuussa. Kirjaston sisustukseen liittyvät muutostyöt aloitetaan leikillisten ja pelillisten oppimisympäristöjen suunnittelutyön ohessa lokakuussa, sillä Vantaan kaupungin varaamat rahat Martinlaakson kirjaston sisustamiseen on sidottu käytettäväksi vuoden 2015 aikana. Uudistunut kirjasto avataan vuoden 2016 alkupuolella.

Hanke dokumentoidaan (esim. blogin, valokuvien, videoiden avulla) tarkasti, ja siihen osallistuneilta asiakkailta kerätään palaute. Palautetta kerätään myös hankkeeseen osallistuneelta henkilökunnalta. Projektityöntekijä kirjoittaa palautteen ja omien kokemustensa perusteella hankkeesta raportin, jota levitetään valtakunnallisesti. Projektin loppuvaiheessa hän jakaa osaamistaan myös järjestämällä sekä kaupunginkirjaston sisäisen koulutuksen että avoimen seminaarin, johon kutsutaan kirjastoammattilaisia, tutkijoita ja muita aiheesta kiinnostuneita eri puolilta maata. Hanke herättänee kiinnostusta myös kansainvälisissä konferensseissa. Ohjausryhmä arvioi hankkeen onnistumisen saadun palautteen, hankkeesta syntyneiden dokumenttien ja projektityöntekijän kirjoittaman raportin perusteella.

Hankkeelle laaditaan eri mediat monipuolisesti kattava viestintäsuunnitelma, sillä vastaavanlaista yhteistyötä ei ole kirjastomaailmassa tehty aikaisemmin. Tarkoituksena on saada tiedotusvälineet ja suuri yleisö kiinnostumaan hankkeesta jo varhaisessa vaiheessa.

KUSTANNUSARVIO

Projektityöntekijän palkka sivukuluineen 42 000 €

Projektityöntekijä palkka vastaa pedagogisen informaatikon palkkaa 2624,05 € kuussa + sivukulut & lomarahat. Projektityöntekijän palkkaaminen maksaa työnantajalle sivukuluineen n. 3500 € kuussa.

Digitaaliset laitteet ja muut välineet 30 000 €

Martinlaakson kirjastoon hankittavat laitteet & ohjelmistot määritellään vasta, kun leikillinen & pelillisen oppimisympäristön konseptit alkavat hahmottua. Hankintalistalle voi kuulua esim. smart table, älytauluja, useita tablettitietokoneita suojakuorineen ja kuulokkeineen, oppimispelejä, erilaisia ohjelmistoja, digitaalinen järjestelmäkamera, videokameraa, iMac kuva-, musiikki- ja videoeditointiohjelmistoineen, videoprojektori, äänentoistojärjestelmä jne.

Viestintä- ja tapahtumakulut 7500 €

Viestintäkulut kattavat hankkeen markkinointimateriaalin laativan freelancergraafikon palkan sivukuluineen ja materiaalien painatukset. Tapahtumakulut kattavat kaupunginkirjaston sisäiseen koulutukseen ja avoimeen seminaariin liittyvät puhujapalkkiot ja matkakulut.

Sisustussuunnittelu 20 000 €

Hankkeeseen osallistuvien Vantaan kaupunginkirjaston työntekijöiden henkilöstökulut (n. 10 % hankkeen kokonaiskuluista, lukuun ottamatta sisustuskuluja) (= Vantaan kaupungin rahoitusosuutta) 9950 €.

Sisustuskulut (=Vantaan kaupungin rahoitusosuutta) 100 000 €.

Vantaan kaupungin omakustannusosuus projektikuluista kattaa kirjaston sisustuskulut ja hankkeeseen osallistuvien Vantaan kaupunginkirjaston työntekijöiden henkilöstökulut, yht. 109 950 €. Haemme opetus- ja kulttuuriministeriöltä 99 500 euron suuruista avustusta.

 

 

 

 

Yhteistyökumppanin nimi/nimet: 
Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos, Leikillisen ja Pelillisen Oppimisen keskus
Verkkosivut, tuotetut julkaisut ja materiaalit: 

Hankkeen vaiheet on dokumentoitu varsin tarkasti Martinlaakson kirjaston blogiin: http://kirjasto.vantaa.fi/martinlaaksonkirjasto/

 Vantaan Sanomat seurasi kirjaston uudistusta kiinnostuneena ja julkaisi siitä useampia pieniä uutisia ja yhden isomman artikkelin http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/292547-martinlaakson-uusi-kirjasto-kosiskelee-lapsiperheita-asukkaat-unelmoivat

Sitran Uusi juoni –blogissa julkaistiin artikkeli Vantaan kaupunginkirjasto kirjastouudistuksista, joissa pääpaino on ollut asiakkaiden kuulemisissa ja kierrättämisessä: http://uusijuoni.fi/ratkaisut/vantaan-kirjastoista-viihtyisia-tuunaten-ja-asiakkaita-kuunnellen

Arvioi toimenpiteitä ja vaikutuksia: 

Digilukutoukka-hankkeen ideointi oli hauskaa, ja olimme erittäin innostuneita, koska olimme löytäneet niin kiinnostavan yhteistyökumppanin, Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksella toimivan Leikillisen ja Pelillisen Oppimisen keskuksen, joka on erikoistunut pelillisen ja leikillisen oppimisen tutkimukseen ja oppimisratkaisujen kehittämiseen. Innostuksissamme kirjoitimme yhteistyössä Helsingin yliopiston edustajien kanssa kunnianhimoisen hankehakemuksen, jolla haimme 99 500 euron suuruista hankeavusta. Saimme 20 00 euroa, ja yhteistyökumppanin kiinnostus hanketta kohtaan lopahti, koska hankkeesta ei löytynytkään rahaa jatko-opiskelijan palkkaamiseen pidemmäksi aikaa. Yhteistyökumppanin otettua hatkat meillä ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin kehittää hanketta pääsääntöisesti kirjastolaisten voimin.

Hankehakemukseen on kirjattu hankkeen ensimmäisenä tavoitteena, että kehitämme "Martinlaakson lasten- ja nuortenosastoista leikillisiä ja pelillisiä, kirjastoon sopivia oppimisympäristöjä, jotka edistävät lasten ja nuorten lukukulttuureja monilukutaidon suuntaan. Martinlaaksolaiset lapset ja nuoret (0-18 vuotta) sekä heidän vanhempansa osallistetaan kehitystyöhön."  

Yksi Vantaan kaupunginkirjaston vahvuuksista on osallistamisosaaminen, jota olemme kasvattaneet aikaisemmin muun muassa Hakunilan ja Pähkinärinteen kirjastoja uudistettaessa. Halusimme sitouttaa koko Martinlaakson kirjaston henkilökunnan osallistamiseen, joten järjestimme henkilökunnalle kaksi koulutusta, jossa käytiin läpi erilaisia osallistamisen ja palvelumuotoilun menetelmiä.  Henkilökunnalle järjestettiin myös yksi koulutustilaisuus pelillisestä ja leikillisestä oppimisesta. Lisäksi irrotimme projektisuunnittelijaksi kolmen kuukauden ajaksi yhden henkilökunnan jäsenistä.   

Kirjaston koko henkilökunta osallistui hankkeessa käytettävien osallistamismenetelmien ideointiin ja valintaan, ja kokeilimmekin monenlaisia menetelmiä. Kirjaston uudistamiseen osallistui (tavalla tai toisella) yhteensä 900 eri-ikäistä martinlaaksolaista. Lapsia ja nuoria osallistettiin muun muassa seuraavilla tavoilla:

  • Päiväkoti-ikäisille suunnatut kirjastoaiheiset sadutukset (yhteistyössä läheisen päiväkodin kanssa)
  • Unelmien kirjasto -askartelupaketit, jotka voitiin toteuttaa päiväkodin henkilökunnan ohjauksella ja sitten palauttaa kirjastoon
  • Kirjastoaiheinen tehtävävihko 5-11-vuotiaille, joka oli jaossa kirjastossa ja palautettiin täytettynä kirjastoon
  • Ideointityöpajat yhdessä läheisen koulun 4-luokkalaisten kanssa
  • Nuorille suunnattu Tuunaa kirjasto -ideointipaja, jossa nuoret (10-18-vuotiaat) saivat kirjoittaa ja piirtää toiveitaan kirjastosta
  • Kirjastotilojen valokuvaus yhdessä 7-luokkalaisten kanssa
  • Kirjastotiloissa opiskelevien nuorten haastattelut
  • Kolmen lukioikäisen nuoren palkkaaminen kesätyöntekijöiksi ideoimaan uudistuksia ja toteuttamaan muihin asiakkaisiin kohdistuvia osallistamistempauksia

Yllä luetellut osallistamismenetelmät tavoittivat noin 170 lasta ja nuorta, minkä lisäksi lapsia, nuoria ja heidän vanhempiaan osallistui muun muassa seuraaviin osallistamistapahtumiin:

  • Kirjasto goes ostari -tempaus    
  • Aikuisille suunnatut Tuunaa kirjasto –ideointipajat
  • Ideaboksit kirjastossa
  • Lukupaikka-kilpailu somessa
  • Sisustussuunnitelman esittely  

Näiden tempausten osallistujat on tilastoitu, mutta heidän ikäänsä ja mahdollista vanhemmuuttaan ei. On siis vaikea arvioida, kuinka monta lasta, nuorta ja vanhempaa yllä olevilla menetelmillä tarkalleen ottaen tavoitettiin.  

Lasten ja nuorten osallistamisen tulosten analysointi oli kiinnostavaa. Samanikäisten lasten toiveet saattavat olla ristiriidassa keskenään - kaikkia pelillinen ja leikillinen kirjasto ei viehätä vaan lapsi voi nähdä kirjaston ensisijaisesti rauhallisena läksyjen tekemisen paikkana. Kaikenikäisten hiljaisuuden ystävien iloksi kirjastoon toteutettiinkin viihtyisä hiljainen tila, jonne kaikki, myös lapset, ovat tervetulleita lukemaan ja opiskelemaan, ja lapset ovat sitä myöskin käyttäneet. Sen sijaan osa lapsista saattaa toivoa kirjastoon kaikenmoista äänekästä tekemistä, myös sellaista, jota realistisuuteen taipuvat aikuiset harvemmin esittävät. Esimerkiksi eräs 10-vuotias poika toivoi kirjastoon jalkapallokenttää, ja jalkapallohan on toki pelillisyyttä ja leikillisyyttä tukevaa toimintaa ja olisi toteutettavissa esimerkiksi älylattian avulla, johon budjettimme ja pienehkö kirjastotilamme ei ihan venynyt.  

Lasten- ja nuortenosastojen tilasuunnittelussa painottui oppimisympäristön itseohjautuvuus. Kirjasto on tyypillisesti täynnä monenmoisia oppimiseen inspiroivia kirjoja, mutta halusimme tuoda tilaan entistä enemmän myös oppimista tukevia leluja ja pelejä - ja kalusteita! Kirjaston kokonaispinta-ala on vain 637 neliömetriä, joten tilan puute rajoitti ratkaisuja luonnollisesti paljon.  

Kalustepuolella päädyimme isoihin legopalikoihin ja valtaviin, pehmeisiin rakennuspalikoihin, joiden avulla lapsi voi tehdä mitä mielikuvituksellisimpia rakennelmia. Nämä ovatkin olleet 29.2. ovensa avanneen kirjaston suurin hitti älytaulun ohella.  Pelillisyyttä lasten- ja nuortenosastoille tuotiin monenmoisten peli- ja leluratkaisujen avulla – valikoimme lastenosastolle oppimista tukevia leluja, uudistimme ja laajensimme lautapelivalikoimaa ja sijoitimme tilaan tabletteja, joissa on vaihtuva valikoima laadukkaita, eri-ikäisille suunnattuja oppimispelejä. Lisäksi kirjastoon hankittiin älytaulu, joka on asiakkaiden vapaasti käytettävissä pelaamiseen, piirtelyyn ja monenlaisiin muihin toimintoihin. Älytaulu toimii kuin suuri tabletti, ja sen sähköinen jalusta mahdollistaa kallistamisen ja pelaamisen myös vaakatasossa. Älytauluteknologia on jo sen verran kehittynyttä, että tauluun on saatavilla lukuisia mielekkäitä pelejä ja tekniset ongelmat ovat olleet pieniä ja voitettavissa.

Olemme satsanneet myös monilukutaitoa tukevan toiminnan kehittämiseen, sillä kuten hankehakemuksessa kirjoitetaan on "pelaaminen on nähtävä osana monilukutaitoa ja lasten ja nuorten monilukutaidon kehittymistä jokapäiväisessä kirjastoarjessa on tuettava huomattavasti nykyistä paremmin". Martinlaakson kirjastossa aloitti heti avaamisen jälkeen Peliklubi, joka on suunnattu alle 9-vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen ja on saanut hyvän vastaanoton. Peliklubin taustalla on ajatus siitä, että pienetkin lapset ovat nykyisin innokkaita pelaajia erityisesti tableteilla, mutta vanhemmilla ei ole juurikaan aikaa perehtyä saatavilla olevaan pelitarjontaan. Niinpä Peliklubissa lapset ja vanhemmat pelaavat yhdessä kirjaston henkilökunnan valitsemia, tiettyyn teemaan (esim. kirjaimet, numerot & laskeminen, musiikki, koodaus) liittyviä laadukkaita oppimispelejä. Osallistujia kannustetaan myös arvioimaan, mikä peleissä on hyvää ja huonoa. Syksyllä kirjastossa alkaa myös Pelikorneri, jossa esitellään ja pelataan pelejä erilaisista teemoista samaan tapaan kuin Peliklubissa, mutta pelit voivat olla myös lauta-, konsoli- ja mobiilipelejä ja Pelikorneri on suunnattu hieman vanhemmille lapsille.  

Martinlaakson kirjastoon on suunniteltu myös 8-12-vuotiaiden lasten omiin mediatuotantoihin keskittyvä työpajasarja. Sarja alkaa kesäkuussa animaatiopajoilla, joissa tutustutaan erilaisiin animaatiotekniikoihin ja luodaan itse animaatioita tabletilla. Sarja laajenee syksyllä kattamaan myös muita mediatuotannon muotoja. Yhtään pajaa ei ole tätä kirjoittaessa vielä pidetty, mutta tilanne on ainakin ilmoittautumisten perusteella lupaava. Animaatiopajat ovat melkein täynnä.

Hankehakemukseen on kirjattu, että hankkeen toisena tavoitteena on "kokeilla, onko tällainen uudenlainen, leikillisten ja pelillisten oppimisympäristöjen kirjasto mahdollista toteuttaa kalustuksen osalta täysin kierrätysperiaatteella." Sisustussuunnittelijoiksi valikoituivat trash-ideologian uranuurtajat Isa Kukkapuro-Enbom ja Henrik Enbom, jotka ovat erikoistuneet ekologisesti kestävään suunnitteluun. Heidän lanseeraamansa TrashDesign-konsepti perustuu kierrätysmateriaalien käyttöön, korjaamiseen ja uudistamiseen, mutta jo projektin alkuvaiheessa luovuimme 100 % kierrätysperiaatteella toteutetusta kirjastosta. Jos esimerkiksi halutaan yleisötilaisuuksia varten tuoleja, joita on helppo säilyttää pienessä tilassa, on tällaiselle tuolille www.stockholmii.se hyvin haastavaa löytää pelkkiin kierrätysmateriaaleihin perustuvaa vastinetta. Sisustus toteutettiin kuitenkin pääosin kierrätysperiaatteella. Kaikki kirjahyllyt on tuunattu kirjaston vanhoista hyllyistä ja tilasta löytyy myös nimenomaan Martsaria varten suunniteltuja 100 % kierrätysmateriaaleista tehtyjä kalusteita, esimerkiksi lastenosaston jakkarat, jotka on tehty remontin sähkötöistä jääneistä sähkökaapelikeloista ja kierrätetystä bambulevystä.  

Kaiken kaikkiaan hanke onnistui erittäin hyvin ja lopputuloksena on pääosin kierrätysperiaatteella toteutettu, tyylikäs kirjasto, jonka lasten- ja nuortenosastojen toiminta on suunniteltu leikillistä ja pelillistä oppimista ja monilukutaidon kehittämistä tukeviksi. Kirjaston tupareita juhlittiin yhdessä asiakkaiden kanssa ma 16.5. ja tuparipäivänä kävijöitä oli 688. Tupariohjelmassa painottuivat kierrätysideologian lisäksi taikuus ja onnellisuus. Kirjastossa käyminenhän on parhaimmillaan taianomainen elämys, joka tuo elämään pieniä onnenhetkiä. Asiakaspalaute uudistuneesta kirjastosta on ollut enimmäkseen positiivista – Martinlaakson kirjaston kehittämistä on hyvä jatkaa tästä!  

Joskin aivan sille tasolle, jota hankehakemuksessa havittelimme, emme päässeet. Hankehakemuksessahan kirjoitimme, että "hankkeen tuloksena syntyneitä, leikilliseen ja pelilliseen oppimiseen pohjautuvia ja kierrätysperiaatteella sisustettuja lasten- ja nuortenosastojen konsepteja voidaan hyödyntää myös muualla Vantaalla, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Jos hanke onnistuu, niin olemme valtakunnallisia uranuurtajia ja hanke saa laajalti huomiota myös kirjastoalan ulkopuolella." Mietittäväksi jää, olisimmeko yltäneet uranuurtajuuteen asti, jos yhteistyökumppani olisi pystynyt hankkeessa.  

Hanke ei päässyt mukaan IFLA-konferenssiin, mutta projektissa saatuja oppeja on kuitenkin levitetty pääkaupunkiseudun kirjastolaisille järjestetyssä Helmet-koulutuksessa, ja Helsingin kaupunginkirjasto kutsui Martinlaakson kirjaston edustajat kertomaan hankkeesta omaan osallistamiskoulutukseensa. Hanketta käsiteltiin myös kirjaston kehittämispäivässä, jolloin paikalla oli koko Vantaan kaupunginkirjaston henkilökunta. 

Jatkotoimenpiteet: 

Lapsille, nuorille ja heidän vanhemmilleen suunnattujen, monilukutaitoa tukevan toiminnan kehittämistä jatketaan aktiivisesti. Lisäksi pohditaan, olisiko Martinlaakson kirjastoon kehitettävissä jatkuvan osallistamisen malli, jonka avulla asiakkaiden ideoiden ja mielipiteiden huomioimisesta tulisi osa kirjaston arkea.

Aloituspäivämäärä : 
01/04/2015
Lopetuspäivämäärä : 
31/05/2016
 


Anomuksen rahoitus
Haettava avustus yhteensä: 
€99 500
Oma rahoitus yhteensä: 
€109 950
Haettu muu avustus: 
€0
Saatu muu avustus: 
€0

Toteutunut rahoitus
Koko budjetti: 
€100 010
Oma rahoitus yhteensä: 
€80 000
Muualta saatu avustus: 
€0
Yhteistyökumppanin rahoitusosuus: 
€0

Tilastot:
Koulutustilaisuudet: 
6kpl/st.
Koulutuksiin osallistujia: 
176henkilö/person
Tapahtumien lukumäärä: 
19kpl/st.
Tapahtumiin osallistujat: 
1 600henkilö/person

Päätös
Myönnetty avustus euroissa.: 
€20 000
 
okm
avi