Digitaalista lukutaitoa edistämään
Vuoden 2013 AVI-hanke   (Hanke on saanut rahoitusta)


Kaarinan kaupunginkirjasto
Kirjaston osoite : 
Oskarinaukea 5
20780
Kirjaston puhelin : 
025884400
Kirjaston sähköposti : 
kirjasto@kaarina.fi
ISIL-tunnus : 
FI-Kaari
Y-tunnus : 
0133226-9
Yhteyshenkilön nimi : 
Anu Ojaranta
Puhelin : 
025884401
Sähköposti : 
anu.ojaranta@kaarina.fi
Hankkeen tavoite: 

Kaarinan, Liedon ja Raision kirjastojen yhteishankkeessa on tarkoitus kasvattaa asiakkaiden ja oman henkilökunnan digiosaamista. 

Tavoitteen seurannan mittarit: 

Henkilökunnan osaamisen lisääminen sekä asiakkaiden digitaalisen lukutaidon edistäminen.

Kuvaus : 

Tiivistelmä:

Kolmen kunnan (Kaarinan, Liedon ja Raision) yhteishankkeen tarkoituksena on edistää sekä oman kirjaston henkilökunnan että asiakkaiden digiosaamista. Hanke toteutetaan hankkimalla kirjastoihin tablettitietokoneita ja järjestämällä ensin koulutusta niiden käyttöön henkiläkunnalle. Käyttöönottokoulutuksen jälkeen kussakin kirjastossa toteutetaan hankkeita, jotka opastavat ja samalla kaventavat digitaalista kuilua: asiakkaille digilaitteiden (tablettien ja mahdollisten digitointitilojen) käytönopastusta, tiedonhaun opetusta tableteilla koululaisille, mediakasvatuksen projekteja myös osallistamalla asiakkaita sisällöntuotantoon. Tablettilaitteet toimisivat myös pöytäkoneiden lisänä asiakkaiden tietoverkkojen käyttämiseen sekä lukulaitteina.

Hankekuvaus:

Kaarinan, Liedon ja Raision kirjastojen yhteishankkeessa on tarkoitus kasvattaa asiakkaiden ja oman henkilökunnan digiosaamista. Hanke on siten linjassa usean Opetusministeriön kirjastopolitiikan 2015 asiakohdan kanssa:

  • Digitaalisen välineistön lisääminen ja opastus kaventavat digitaalista kuilua väestönosien keskuudessa. Tämä on erityisen tärkeää myös tiedonhaun ohjaamisen muodossa, mistä on tulossa yksi kirjastojen ydintehtävä.
  • Kirjastojen henkilökuntien ammatillisen osaamisen lisääminen
  • Opetuksen ja kirjastojen yhteistyöhön kannustetaan

Kirjastot eivät saa pudota teknologiakehityksen kyydistä. Asiakkaanamme on jo nyt lapsia ja nuoria, jotka ovat jo pienestä pitäen tottuneet kosketusnäyttöön ja sen mukaiseen teknologiaan ja työvälineisiin. Kyse on siis kirjastojen lähitulevaisuudesta.

Siksi hanke suuntautuu vahvasti kahtaalle: 1) henkilökunnan osaamisen lisäämiseen sekä 2) asiakkaiden digitaalisen lukutaidon edistämiseen. Kirjastojen tilat ovat pienet ja tietokonesalille ei missään hakijakunnassa ole tilaa. Paras tapa edistää digilukutaitoa kirjastossa ovat ovat mobiililaitteet. Hankkeessa haetaan kullekin kunnalle rahoitusta 15 kappaleelle tablettitietokoneita sekä latauskaapille.

VASKI aloittaa Yle-yhteistyön pilotoinnin. Tämän hankkeen puitteissa voimme myös tablettitietokoneen kautta antaa asiakkaille Yle-sisältöjä kirjastossa tablettitietokoneelta katsottavaksi ja kuunneltavaksi. Tablettit ovat monikäyttöisiä. Niiden kanssa voi myös tehdä omia sisältöjä ja näin ollen myös osallistaa asiakkaat erilaisten projektien kautta sisällöntuotantoon. Kirjastojen rooli kansalaisten digitaalisen osaamisen ja välineiden aiheuttaman kuilun kurominen on merkittävä.

Laitteet vaativat henkilökunnalta osaamisen päivitystä ja jokainen kunta suunnittelee omat ohjelmansa laitteiden käyttöön ja hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi. Omarahoitus hankkeeseen muodostuu suurimmaksi osaksi henkilökunnan omasta koulutuksesta (sisältäen käytön opettelua, aineistojen lataamiseen tutustumista ja laitteiden lainauskäytäntöihin tutustumista), projektien työtunneista ja yleisöopastuksista (koulu- ja oppilaitosyhteistyöt), yhteisestä tapahtumapäivästä sekä markkinointikustannuksista.

Kuntakohtainen toteutus, Kaarina:

Kaarinan perusopetuksessa ja lukiossa on vahva painotus tieto- ja viestintätekniikkaan. Oppilaiden vieraillessa kirjastossa mm. kirjastonkäytön opetuksen tai tiedonhaun opetuksen yhteydessä ovat tabletit heille jo tuttuja ja he ovat niiden käytön jo omaksuneet. Tietokoneita eikä tiloja Kaarinan kirjastoissa tähän tarkoitukseen muuten olisi, joten tablettitietokoneet olisi suuri helpotus opetustilanteisiin. Tablettitietokoneiden tulo kirjastoon olisi oppilaille luonnollinen jatkumo heidän asioidessaan kirjastossa. Yläkoululaisten suunnitteilla olevaan lukudiplomiin ollaan myös liittämässä tehtäviä medialukutaidon näkökulmasta.

Hanke tulee palvelemaan erilaisia asiakasryhmiä kuten nuoria, maahanmuuttajia ja senioriasiakkaita. Kaarinassa on digitointihuone ja sen käytön lisäämistä tukemaan on kehitteillä ohjelma, jonka puitteissa asiakkaille järjestettäisiin opastuksia digitointitilan käyttöön. Saman ohjelman puitteissa opetetaan myös tablettitietokoneen käyttöä. Tabletit toimisivat myös kirjastossa käytettävinä lukulaitteina sekä pöytäkoneiden jatkeena internetin selaamiseen. Kaarina hakee viittätoista (15) tablettitietokonetta sekä latausarkkua. Omavastuuosuutena on koulutuksen järjestäminen omalle henkilökunnalle, tapahtumien ja opastusten suunnittelu, oppituntien suunnittelu sekä markkinointi.

Kuntakohtainen toteutus, Lieto:

Lieto hakee avustuksella rahoitusta viidelletoista (15) tablettitietokoneelle ja latausarkulle.
Omavastuuosuutena on henkilökunnan koulutus, oppilaiden koulutuspaketin suunnittelu, kunnan koko asiakaskunnan neuvonta teemapäivinä sekä uudesta palvelusta tiedottaminen.

Liedolla on pitkä perinne koulukirjastoverkon ylläpidosta. Syksystä 2012 otetaan käyttöön asteittain koulukirjastojen opetussuunnitelma. Se ohjaa oppilasta ensimmäiseltä luokka-asteelta lukioon lukemiseen, kirjasto- ja verkkoaineiston käyttöön, lähdekritiikkiin ja tietoteknisten välineiden käyttöön. Ohjausta toteutetaan eri ikäryhmissä erilaisin metodein: toiminnallisesta oppimisesta tietoverkon sisällön analysointiin, yksilö- ja ryhmätöin. Sähköisiin medioihin tutustuminen ja tietoteknisen osaamisen kehittyminen ovat oleellinen osa lukion kirjasto-opetussuunnitelmaa.

Sekä koulukirjastohenkilökunnan että koko kirjaston henkilökunnan tietoteknisten taitojen kehittäminen on välttämätöntä. Siksi kirjastojen käytäntöihin tarvitaan myös tablettitietokoneita ja niiden käyttöön kouluttautumista. Vasta tämä mahdollistaa vastaavien palvelujen tarjoamisen  asiakkaille. Tablettitietokoneet tulevat Liedossa henkilökunnan koulutuskäyttöön,  koulukirjaston oppilaskäyttöön ja pääkirjaston asiakaskäyttöön.

Kuntakohtainen toteutus, Raisio:

Raision kirjastolla on pitkät perinteet asiakkaiden tietoteknisen osaamisen kartuttamisessa. Raision hakee avustuksella rahoitusta viidelle (15) tablettitietokoneelle ja yhdelle latausarkulle. Omavastuuosuutena olisi henkilökunnan koulutus, asiakas- ja koululaisesittelyjen suunnittelu ja toteutus ja markkinointi.

Kirjasto on usean vuoden ajan tehnyt säännöllistä yhteistyötä Raision aikuiskoulutuskeskus Timalin kanssa. Timalin maahanmuuttajaopiskelijat (suomen kielen opiskelijat) tutustuvat kirjaston kokoelmiin ja palveluihin ohjatuilla tutustumiskäynneillä. Timalin datanomiopiskelijat neuvovat kirjaston asiakkaita säännöllisesti erilaisissa tietotekniikkaan ja laitteisiin liittyvissä ongelmissa. Lisäksi kirjasto on järjestänyt useita tietoturvaan liittyviä teemapäiviä yhteistyössä Timalin kanssa. Nuorisolle tietoturvan merkityksestä ja netin vaaroista on kertonut mm. Varsinais-Suomen nettipoliisi.

Raision kirjaston musiikki- ja taideosastolla on digitointitila, jossa voi digitoida VHS-kasetteja ja LP-levyjä. Kirjasto on järjestänyt suosittuja digikuvauksen kursseja yhteistyössä Timalin ja paikallisten kamerakerhojen kanssa.

Tablettitietokoneet tulisivat Raision kirjastossa asiakas- ja koulutuskäyttöön sekä kirjaston ns. tavallisille asiakkaille että kouluille ja etenkin Timalin maahanmuuttajaopiskelijoille.

Kosketusnäytöllisten tablettitietokoneiden käyttäminen vaatii sekä henkilökunnan että asiakkaiden kouluttamista. Ajatuksena on, että osa laitteista olisi asiakkaiden lainattavissa omatoimiseen surffailuun kirjastokäynnin ajaksi, osassa laitteista voisi näkyä esimerkiksi YLE:n uutisvirtaa. Lisäksi tarkoitus on järjestää yhteinen asiakastapahtuma muiden hankkeessa mukana olevien kirjastojen kanssa.

Yhteistyökumppanit, työryhmä: 

Liedon kunnankirjasto, Päivi Kettula, paivi.kettula@lieto.fi

Raision kaupunginkirjasto, Tiina Salo, tiina.salo@raisio.fi

Verkkosivut, tuotetut julkaisut ja materiaalit: 

Kaarinassa tuotettiin Senior Surf tapahtumaa varten sanasto, jota jaettiin osallistujille. Sanastossa selvitettiin perin pohjin, mikä on iPad, mikä on tabletti, mitä eroa niillä on, mikä on SIM-kortti, mikä on WIFI, jne. Moniste meni käyttöön ainakin Lietoon.

Hankkeen pohjalta Facebook:iin perustettiin avoin ryhmä Tablettilaitteet kirjastokäytössä, johon on kannustettu laittamaan erilaisia käytäntöjä, toimintatapoja, valmiita tapahtumia ja vinkkejä. Ryhmässä on tällä hetkellä 107 jäsentä.

Työaineistoa hankkeet ovat tuottaneet omaan käyttöön, säännöstöjä ja ohjeistuksia, mutta ei mitään virallisesti julkaistua.

Arvioi toimenpiteitä ja vaikutuksia: 

Kaikissa kolmessa hankkeeseen osallistuneessa kunnassa tablettilaitteet on otettu melko sulavasti osaksi kirjaston jo olemassa olevia toimintoja. Toimintatavat lueteltuina ovat olleet kirjastonkäytön opastus, tiedonhaun opetus mobiilitehtävien avulla, laitteen lainaus asiakkaille ja lukusalikäyttö (vaijerilla kiinnitettynä ja ilman), e-kirja ja e-lehti opastukset, e-kirjavinkkaukset, mobiililaitteen käytön opastukset asiakkaille ja senioriryhmille, henkilökohtaiset opastukset, kirjatrailereiden tekeminen, sävellykset, digitaalisten lukudiplomitehtävien kehittämien, mekaanis-digitaaliset henkilökunnan opastukset, opettajien koulutukset, henkilökunnan oma koulutus ja ammatillinen kehittyminen. Hanke on myös lisännyt kunnankirjastojen välistä yhteistyötä ja ideoiden vaihtoa.

Tämä hankevuosi oli tavallaan pilotointivaihe, jonka aikana saimme tilaisuuden tuoda uusi ulottuvuus työhön ja kehitellä toimintaa. Jää jatkotoimenpiteiden varaan, miten toiminta kirjastoissa ja tiimeissä sovitetaan osaksi vakiintunutta asiakaspalvelua ja kirjaston palvelukonseptia.

Asiakkaiden osaaminen on lisääntynyt ja tietoisuus uudenlaisista aineistoista ja kirjaston antamista mahdollisuuksista on lisääntynyt. Vaikutukset ovat olleet suurimpia oman ammattikunnan sisällä. Osaaminen on lisääntynyt ja kirjaston normaalia toimintaan on voitu tuoda nykyaikaisempi digitaalinen aspekti. Laitteiden avulla kirjastoissa on koko henkilökunnan leveydeltä voitu opetella e-aineistojen lataamista ja käyttöä. Hanke on kuitenkin tuonut esille myös sen aspektin, että tämänhetkinen teknologia ja mobiililaitteet vaativat meiltä enemmän mitä ehkä odotimme. Olemme usein tottuneet ohjelmiin, joihin on selkeät toimintaohjeet ja toimintajärjestys. Nyt mobiililaitteiden ja palvelujen myötä joudumme tottumaan tilanteeseen, että yhtä ainoaa oikeaa toimintatapaa ei ole olemassa. Pitää pystyä soveltamaan osaamistaan ja olemaan itsenäinen oppija. Tämä taas vaatii henkilökunnalta omaehtoisuutta sekä kiinnostusta uuden opetteluun ja asioiden haltuun ottamiseen. Ainakin Kaarinassa laitteet olivat hankkeen ensimmäisen kesän aikana henkilökunnalla, koska rento vapaa-ajan käyttö tekee laitteen tutummaksi kuin järjestetty koulutus. Laitteen oppiminen vaatii yritystä ja erehtymistä ja ahaa-elämyksiä.

Jatkotoimenpiteet: 

Laitteiden määrää pitäisi pikku hiljaa kartuttaa. Myös sisältöjä on mietittävä tarkemmin. Henkilökunnan osaamisen ylläpitäminen vaatii jokaiselta omaa panostusta. Suuri osuus on tulevaisuudessa sillä, miten työntekijät suhtautuvat laitteisiin ja pyritäänkö niitä käyttämään aktiivisesti, ja miten toimintaa laitteiden ympärille kehitetään. Kuten opetuksen puolella, toiminnan pitää olla toimintalähtöistä, ei laitelähtöistä. Vinkkauksessa laite on omiaan ollessaan osa vinkkausta, jonka kautta voi printtikirjallisuuden ohella vinkata e-kirjoja samasta aiheesta.

Seniorit tulevat varmasti jokaisessa hankkeeseen osallistuneessa kirjastossa olemaan yksi tärkeä kohderyhmä. Tämän ympärille varmaan painottuu tapahtumia myös tulevaisuudessa. Toinen merkittävä kohderyhmä kaikissa kirjastoissa on lapset ja nuoret. Nuorten puolella tämä vaatii henkilökunnalta panostusta nuorten maailmaan, erityisesti tutustumista nuorten käyttäytymiseen sosiaalisessa mediassa ja medialukutaitoon. WhatsApp, Twitter, Ask.fm, Instagram ovat suuressa osassa. Kaarinan kirjasto otti käyttöönsä Instagram-palvelun ja tämänkin ympärille pitäisi keksiä toimintaa, jota on eritoten suunnattu nuorisolle. Mobiililaitteiden lisääntyminen tuo paljon uusia asioita koko henkilökunnalle, ja siinä on totuttava olemaan ja elämään ja ottamaan uusia asioita haltuun.

Suuri asia on kehittää laitteiden hallinnointia ja hoitoa. Tällä hetkellä kirjastoilla ei ole välttämättä tarpeeksi tietoteknistä osaamista ja kuntien IT-osastot ovat mukana vaihtelevalla panostuksella. Tässä olisi erittäin suuri tarve joko AVI:n tai valtakunnallisten toimijoiden syytä tarttua asiaan. Lähes jokaisessa kirjastossa tällä hetkellä pohditaan samoja asioita, laitteiden hallinta, salasanojen poistoa, laitteiden rajoitukset, etähallinnointi, erilaisia ratkaisuja esillepanoon, vaijereista, standeistä, sopivia appseja, innovatiivista toimintaa, yms.

Toimintaa tullaan kehittämään eteenpäin jokaisessa kunnassa omien painopisteiden ja suunnitelmien mukaisesti. Kaarinassa Sivistystoimi on tehnyt kansallisella tasolla omaa luokkaa olevan ratkaisun: kaikille yläkouluoppilaille tulee syksyllä 2014 oma henkilökohtainen tabletti. Kaarinan kirjaston on yhdessä S:t Karins svenska skolanin kanssa ollut mukana pilottina Lukuinto-hankkeessa. Hankkeessa laadimme ruotsinkielisen lukudiplomin, jonka tehtäviin lisättiin digitaalisia tehtäviä tabletille. Myös yläkouluille on laadittu ELY-hankkeen avulla oma lukudiplomi. Tässä toivomme, että kirjasto voisi paremmin päästä sisään yläkoulujen kirjallisuuden opetukseen, koska kirjastolla on jo tarjota valmista kirjallisuuden pakettia opettajille tulevan lukuvuoden tablettipohjaiseen opetukseen.

Sähköiset aineistot tulevat kirjastoihin yhä voimakkaammin ja näin ollen myös Vaski-kirjastokimpan alueella tarvitaan yhä enemmän e-aineisto-osaamista. Asiakkailla on liuta erilaisia laitteita ja myös tätä varten on tärkeää, että mobiililaitteet ovat nyt tulleet kirjastoihin.

Kaiken kaikkiaan hanke osoitti, miten tärkeän asian äärellä nyt ollaan. Se herätti henkilökunnassa innostusta ja elämyksiä, mutta huomattiin myös, että osaamista tarvitaan, jotta asiat saadaan onnistumaan.

Lisätietoa: 

KOulutustapahtumiin on laskettu vain hankekunnissa järjestetyt henkilökunann tilaisuudet. Asiakkaiden koulutukset on laskettu tapahtumiin. Mediataitoviikko Kaarinassa lskettiin yhdeksi tapahtumaksi, johon osallistui 15 luokkaa erillisinä kertoina, yhteensä 330 oppilasta. Yhteistyökumppaneiden rahoitusosuus on kokonaisuudessaan tuossa oman rahoituksen osuudessa. Kaikkien kuntien rahoitusosuus meni vähän yli annetun avustuksen.

Aloituspäivämäärä : 
01/04/2013
Lopetuspäivämäärä : 
31/05/2014
 


Anomuksen rahoitus
Haettava avustus yhteensä: 
€21 750
Oma rahoitus yhteensä: 
€8 880
Budjetti euroissa yhteensä: 
€30 630
Haettu muu avustus: 
€0
Saatu muu avustus: 
€0

Toteutunut rahoitus
Koko budjetti: 
€27 797
Oma rahoitus yhteensä: 
€7 797
Muualta saatu avustus: 
€0

Tilastot:
Koulutustilaisuudet: 
3kpl/st.
Koulutuksiin osallistujia: 
41henkilö/person
Tapahtumien lukumäärä: 
19kpl/st.
Tapahtumiin osallistujat: 
2 263henkilö/person

Päätös
Myönnetty avustus euroissa.: 
€20 000

Perustelumuistio myöntöperusteista vuonna 2013

 
okm
avi