Forssan museon kirjakokoelma näkyväksi
Vuoden 2012 AVI-hanke   (Hanke on saanut rahoitusta)


Kuvan lähde: 
Forssan kaupunginkirjasto
Forssan kaupunginkirjasto
Kirjaston osoite : 
PL 55
30101
Kirjaston puhelin : 
03 41415400
Kirjaston sähköposti : 
kirjasto@forssa.fi
ISIL-tunnus : 
FI-Forka
Y-tunnus : 
0145626-1 (Forssan kaupunki)
Yhteyshenkilön nimi : 
Maarit Järveläinen
Puhelin : 
03 41415400
Sähköposti : 
maarit.jarvelainen@forssa.fi
Kuvaus : 

Kaupungin toiminnaksi vuoden 2010 alussa siirtyneen Forssan museon hallinnassa on Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen kirjakokoelmaan kuuluvat n. 6 000 nidettä, jotka on järjestetty osin hyllyihin, osin laatikoihin sekä listattu word-tiedostoksi.

Kirjakokoelma on karttunut yhdistyksen perustamisvuodesta 1923 lähtien. Perustaja, professori Esko Aaltonen, loi yhdistykselle vahvan kotiseutuaatteellisen linjan, jonka mukaan kirjastokin on karttunut. Museon kirjakokoelmassa on Lounais-Hämettä koskevaa kotiseutukirjallisuutta, kansatieteellisiä eripainoksia sekä laajemmin kansatieteellistä tutkimuskirjallisuutta Suomesta ja ulkomailta. Kirjaston uudempi aineisto käsittelee paikkakunnan historian mukaisesti tekstiiliteollisuusperintöä.

Hankkeen tavoitteena on lounaishämäläisen kotiseutuaineiston näkyvyyden ja saatavuuden lisääminen luetteloimalla museon kirjakokoelma Forssan kaupunginkirjaston Origo-kirjastojärjestelmään omaksi kokoelmakseen. Luetteloinnissa hyödynnetään kaupunginkirjaston aineistorekisteriä, Fennican luettelointitietoja sekä Hämeen maakuntakirjaston alueellisen aineiston luettelointitietoja. Hankkeen yhteydessä kaupunginkirjaston kotiseutukokoelman luettelointitietoja täydennetään. Luettelointityön yhteydessä myös arvioidaan, mitkä niteet näin syntyneestä laajasta kotiseutukokoelmasta digitoidaan kokonaisuudessaan selailtavaksi asiakasliittymässä. Varsinainen digitointityö toteutetaan eri hankkeena.

Forssan museolla on käytössään selainpohjainen (MySQL) Eduix Oy:n E-kuvakokoelmajärjestelmä, johon museoaineiston tietoja parhaillaan tallennetaan. Kirjakokoelman luetteloinnissa päädyttiin kuitenkin käyttämään kaupunginkirjaston tietojärjestelmää, koska sen asiakasliittymä WebOrigo on jo entuudestaan tuttu kotiseutukirjallisuuden tarvitsijoille ja käyttäjille.

Vaikka luettelointityöhön tarvittava ohjelmisto on olemassa, kustannuksia aiheutuu tilapäisen työpisteen rakentamisesta museon kirjavaraston yhteyteen sekä työntekijän palkkakustannuksista. Luettelointityö on tehokkainta tehdä palkkaamalla hanketta varten kirjastoalan ammattilainen.

Työnjako kirjaston ja museon kesken on suunniteltu siten, että kirjasto hallinnoi hankkeen sekä konsultoi kirjastoammatillisen osuuden hankkeesta. Museo puolestaan vastaa työpisteen rakentamisesta sekä työntekijän muusta kuin kirjastoammatillisesta työnopastamisesta, koska museo hallinnoi luetteloitavaa kirjakokoelmaa. Hankkeen omarahoitusosuus muodostuu ja jakautuu kirjaston ja museon kesken em. työnjakoa vastaavasti.

Aikataulu:
Valmistelevat toimenpiteet (työntekijän rekrytointi, tietokannan ohjaustiedot, tp. työpisteen rakentaminen) 03-05/2012
Luettelointityö 05-09/2012
Julkistaminen ja käytön aloitus 10/2012
Tiliselvitys OKM:lle 12/2012 

Yhteistyökumppanit, työryhmä: 

Forssan kaupunginkirjasto, Wahreninkatu 4, 30100 Forssa (www.forssa.fi/kirjasto). Vastuuhenkilönä kirjastotoimenjohtaja Maarit Järveläinen (maarit.jarvelainen@forssa.fi).

Forssan museo, Wahreninkatu 12, 30100 Forssa (www.forssanmuseo.fi). Vastuuhenkilönä museon johtaja Kati Kivimäki (kati.kivimaki@forssa.fi).

 

 

Arvioi toimenpiteitä ja vaikutuksia: 

Museon hallintaan ja hoitoon vuonna 2010 siirtynyttä kirjakokoelmaa ei oltu aiemmin inventoitu, eikä näin ollen sen laajuudesta ollut selvää käsitystä. Löydetyn kirjalistan perusteella kooksi pääteltiin 6000 nimekettä. Forssan museon kirjakokoelma näkyväksi -projektin tarkoituksena olikin luetteloinnin lisäksi inventoida museon kirjakokoelma ja saattaa se laajemman yleisön tietoisuuteen.  Projekti toteutettiin alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen siten, että valmistelut tehtiin kesän 2012 aikana ja varsinainen luettelointityö syksyn 2012 ja kevään 2013 aikana. 

Projektin aluksi Forssan museo teki kirjallisen sopimuksen kirjojen omistajan Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistyksen kanssa siitä, että kirjat voidaan viedä rekisteriin ja että kokoelmaan sopimattomat tai kaksoiskappaleet voidaan harkinnan mukaan panna myyntiin tai poistaa. Tarkoituksena oli tässä vaiheessa viedä rekisteriin vain kirjamuotoinen materiaali.

Kirjasto ja museo sopivat, että ensimmäiseksi rekisteriin viedään museon varaston avohyllyillä oleva (pää)kokoelma. Sitten, jos aikaa jäisi, käsitellään laatikoihin pakatut pohjoismaiset kirjasarjat.

Kirjat oli jo hankesuunnitelmaa tehtäessä päätetty viedä kirjaston tietokantaan museotietokannan sijaan, jotta kirjojen sisältö saataisiin paremmin esille ja kirjakokoelmaa voitaisiin myös hakea tietokannasta monipuolisemmin. Tältä osin hankesuunnitelmassa myös pysyttiin ja pääsyttiin käyttämään yleisten kirjastojen luettelointisääntöjä ja luokitusta sekä yleisten kirjastojen asiasanoitusta. Kirjat päätettiin luetteloida kirjaston Origo-tietokantaan omana kokonaisuutenaan. Luettelointityötä varten palkattiin kirjastonhoitaja, jolle kirjaston tietojärjestelmä sekä luettelointityö olivat tuttuja. Työpiste järjestettiin kirjastotaloon.

Museon kanssa sovittiin myös, että kirjat eivät tule lainattaviksi, mutta ne tulevat näkymään omana kokoelmanaan samassa rekisterissä Louna-kirjastojen materiaalin kanssa. Mahdollisuuksien mukaan kirjat päätettiin myös tarroittaa, jotta esim. myöhempi inventointi ja kokoelman ylläpito olisi helpompaa.

Kirjat vietiin rekisteriin käyttötarkoituksensa mukaisesti kahtena eri kokoelmana: käsikirjasto ja työhuone. Työn edetessä osoittautui kuitenkin tarpeelliseksi perustaa oma kokoelma myös professori Esko Aaltosen kirjoille, joiden aihepiiri oli erityisen laaja ja jotka haluttiin myös säilyttää omana kokonaisuutenaan. Museon kirjakokoelmalle tuli siten kolmaskin osasto, Esko Aaltosen kirjasto, joka käsittää kirjallisuutta pääasiassa 1920-1960–luvuilta. Kokoelman pääpaino on kotiseutututkimuksessa ja kansatieteessä.

Rekisterin teko aloitettiin museon varaston avohyllyillä olevasta pääkokoelmasta. Museo teki alkukarsinnan, kirjat kuljetettiin kirjastoon ja luetteloitiin. Ensimmäisenä rekisteriin vietiin paikallismateriaali eli Lounais- ja Kanta-Hämeeseen liittyvä kirjallisuus. Sen jälkeen edettiin hyllyjärjestyksessä, johon kirjat oli aiemmin löyhästi kirjastojen kymmenluokitusta noudattaen järjestetty.

Rekisteriin jätettiin viemättä joitain kirjoja, esim. (1) osa museon kirjoista (mm. vanhat raamatut ja virsikirjat) oli jo viety museon omaan Kistu-tietokantaan museoesineiksi, (2) museon näyttelykokoelmaan jäävät ja näyttelyesineiksi tarkoitetut kirjat sekä (3) exlibris-kirjat eli kirjat, jotka on säilytetty vain niissä olevan exlibriksen takia.

Museotoimen kannalta tärkeiksi kirjoihin liittyviksi tiedoiksi oli kirjattu mm. (1) milloin kirja oli tullut kokoelmaan, (2) kuka sen oli ostanut/lahjoittanut, (3) oliko se osa jotain laajempaa saantierää sekä (4) kirjakohtaiset erityiset lisätiedot - kannen ja ulkonäön kuvailu, merkinnät, kirjaan mahdollisesti liittyvät tarinat. Nämä ns. provenienssitiedot osoittautuivat kuitenkin hankaliksi luetteloinnin kannalta. Provenienssia osoittamaan käytettiin Marc-kenttää 561. Marc-kenttä 575 varattiin vain museon kirjoja koskevaksi huomautuskentäksi.

Museo ei kuitenkaan voinut toimittaa kyseisiä tietoja kirjoista, joten vain ne tiedot, jotka löytyivät suoraan kirjasta (nimikirjoitukset, omistuskirjoituksen ja exlibrikset) voitiin lopulta merkitä luettelointitietoihin. Lisäksi kirjojen kansikuvia skannattiin näkymään rekisterissä.

Museon kirjakokoelmasta ehdittiin projektin aikana käydä läpi ja viedä rekisteriin kaikki varaston avohyllyillä ollut materiaali (n. 78 hyllymetriä) sekä jonkin verran tekstiilikirjaston kirjakokoelmaa. Rekisteriin vietiin myös työhuoneissa olleet kirjakokoelmat. Niteitä rekisteriin kertyi n. 3150. Vanhimmat painatteet ovat 1700-luvulta (neljä Turun Akatemian aikaista väitöskirjaa) ja mm. Mustialan maatalousoppilaitoksen perustamisasetus v:lta 1837. Nimekkeiden lopullista määrää rekisteristä ei näe, sillä museolla oli paljon yhteen sidottuja niteitä. Esko Aaltosen kokoelman laajuus on n. 1200 nidettä.

Kirjoille tulostettiin myös tarrat pienpainatteita lukuun ottamatta. Tarroitusta oli hoitamassa museon ja kirjaston yhteinen harjoittelija. Tarroitusta varten hankittiin erikoispaperia ja teippiä. Tarrat kiinnitettiin kirjojen sisäkansiin vain toisesta reunastaan kirjaa säästäen. Kirjoihin lisättiin myös paikkaa osoittava tarra selkään. Rekisteröidystä kokoelmasta tuotettiin paperitulosteet museon käyttöön (aakkosellinen luettelo sekä luokanmukainen luettelo). 

Projektin puitteissa läpikäytiin myös kirjaston kotiseutukokoelmaa, jonka luettelointia tarkistettiin ja täydennettiin. Projektin ohessa täydentyi myös monien kirjaston varastossa olevien kirjojen luettelointi. 

Jatkotoimenpiteet: 

Rekisteröityä museon kirjakokoelmaa ei projektin aikana avattu käyttäjille verkon kautta selattavaksi, koska museolla ei ole tehty päätöstä kirjakokoelman fyysisestä sijoituspaikasta. Se on kuitenkin tehtävä ennen julkistamista, jotta tiedetään, minne kokoelman käyttäjät ohjataan. Päätös tehtäneen vielä vuoden 2013 aikana, kun museon uusittu perusnäyttely avataan yleisölle.

Tekstiilimuseon kirjakokoelma (arviolta 23 laatikkoa) jäi suurelta osin käsittelemättä. Sen viemistä rekisteriin harkitaan rinnan tekstiilimuseon kehittämistoimien kanssa, jotka alkavat vuonna 2014. Myös tämän kokoelman sijoittamista omaksi osastokseen/kokonaisuudekseen mietitään.

Myös museon varastoon jäi vielä luetteloitavaa tai muuten läpikäytävää kirjallisuutta, jonka jatkokäsittelystä, sijoituksesta ja mahdollisesta luetteloinnista tulisi päättää. Löytyi myös kirjalistoja, joissa oli mm. (1) uskonnollista kirjallisuutta (listan mukaan 40 laatikkoa), (2) eräiden koulujen vanhoja koulukirjastoja (myös laatikoihin pakattuina) ja (3) pohjoismaisia sarjoja laatikoihin pakattuina.

Luettelointityön ohessa laadittiin listaa kirjoista, jotka voitaisiin myöhemmin digitoida kokonaisuudessaan. Listalle valittiin lähinnä paikallisesti mielenkiintoista materiaalia. Kirjojen digitointikelpoisuus tulee tarkistaa sekä esim. se ovatko ne jo kansalliskirjastossa mikrofilmattuina tms. Digitointityö kannattaisi toteuttaa projektina, joka voitaisiin tehdä yhteistyössä kirjaston ja museon tai seutukunnan kirjastojen ja museon kesken.

Museon kirjakokoelmassa on myös jonkin verran huonokuntoisia arvokkaita kirjoja, jotka tulisi konservoida ja/tai sidottaa mahdollisesti uudelleen.

Museo voisi myös täydentää kirjojen provenienssi-, ym. tietoja sikäli kuin niitä löytyy museon arkistoista.

Aloituspäivämäärä : 
18/03/2012
Lopetuspäivämäärä : 
30/12/2012
 


Anomuksen rahoitus
Haettava avustus yhteensä: 
€14 630
Oma rahoitus yhteensä: 
€6 270
Haettu muu avustus: 
€0
Saatu muu avustus: 
€0

Toteutunut rahoitus
Koko budjetti: 
€23 717
Oma rahoitus yhteensä: 
€11 717
Muualta saatu avustus: 
€0


Päätös
Myönnetty avustus euroissa.: 
€12 000

Ks. tarkempi perustelumuistio http://hankkeet.kirjastot.fi/ohjeita/perustelumuistio-2012. Avustus myönnetään lounaishämäläisen kirjallisen kotiseutuaineiston saatavuuden ja näkyvyyden parantamiseen.

 
okm
avi