Ilmiöoppimiseen - kirjaston ja koulun yhteisotteella
Vuoden 2016 AVI-hanke   (Hanke on saanut rahoitusta)


Helsingin kaupunginkirjasto
Kirjaston osoite : 
Pl 4100
00099
Kirjaston puhelin : 
09-310 85 11
Kirjaston sähköposti : 
city.library@hel.fi
ISIL-tunnus : 
FI-He
Y-tunnus : 
0201256-6
Yhteyshenkilön nimi : 
Marja-Liisa Komulainen
Puhelin : 
050-4025806
Sähköposti : 
marja-liisa.komulainen@hel.fi
Hankkeen tavoite: 

Projektissa on tavoitteena kehittää ja vahvistaa kirjaston ja koulun yhteistyötä. Peruskoulun uusi opetussuunnitelma tuo ilmiöoppimisen koulun keskeiseksi oppimismetodiksi. Ilmiöoppiminen tarkoittaa tiettyyn teemaan liittyvää tiedonhankintaa eri alojen näkökulmasta ja sen tarkoituksena on johdattaa  uuden tiedon ja ymmärryksen rakentumiseen kokonaisvaltaisella tavalla.

Tavoitteen seurannan mittarit: 

1. Osallistujia ja tapahtumia: 

Kallion kirjasto:  Osallistujia: 300. Koulutustilaisuuksia/tapahtumia: 25 

Myllypuron mediakirjasto: Osallistujia 223. Koulutustilaisuuksia / tapahtumia: 12.

Vuosaaren kirjasto: Osallistujia: 400. Koulutustilaisuuksia / tapahtumia: 25.

Lisäksi: Hankkeen tulosten esittelyyn kirjastohenkilökunnalle  osallistui  21 henkilöä HelMet-kirjastoista. 

Kaikki yhteensä: Osallistujia: 944. Koulutustilaisuuksia/ tapahtumia: 63.

 

2. Osallistumiskerrat projektin aikana:  (sama luokka osallistui eri tapahtumiin useamman kerran):

Myllypuro: 328

Kallio: 592

Vuosaari: 1288 

YHTEENSÄ: 2208 osallistumiskertaa koko projektin aikana.

 

Kuvaus : 

Projektissa on tavoitteena kehittää ja vahvistaa kirjaston ja koulun yhteistyötä. Peruskoulun uusi opetussuunnitelma tuo ilmiöoppimisen koulun keskeiseksi oppimismetodiksi. Ilmiöoppiminen tarkoittaa tiettyyn teemaan liittyvää tiedonhankintaa eri alojen näkökulmasta ja sen tarkoituksena on johdattaa  uuden tiedon ja ymmärryksen rakentumiseen kokonaisvaltaisella tavalla.

Projektin tarkoituksena on kehittää kirjaston valmiuksia ja vahvuuksia tukea oppimista ja toimia oppimisympäristönä.

Kirjastossa on käytettävissä monipuolisesti erilaisia aineistoja,  joiden avulla ilmiöoppiminen on mahdollista ilman oppiainekohtaisia rajoja.  Lisäksi kirjaston henkilökunta tiedonhaun ammattilaisina pystyy lähestymään erilaisia teemoja kokonaisuutena, koko kirjaston resursseja ja kapasiteettia käyttäen.  Koulut ja opettajat oppivat projektissa hyödyntämään kirjaston tarjoamia mahdollisuuksia opetuksen tukena. Oppilaat saavat oppimisen tueksi taitoja hyödyntää kirjastoaineistojen sisältöjä uudella tavalla.  

Tarkoituksena on vahvistaa kirjaston vaikuttavuutta omassa toimintaympäristössään. Projekti tukee näin sekä Helsingin kaupunginkirjaston että yleisten kirjastojen strategisia tavoitteita. 

Konkreettisina toimenpiteinä projektissa toteutetaan ilmiöoppimista edistäviä tapahtumaviikkoja Helsingin kaupunginkirjaston kolmessa eri yksikössä: Kallion, Myllypuron ja Vuosaaren kirjastoissa ja yhteistyössä Aleksis Kiven koulun, Myllypuron ala-asteen sekä Aurinkolahden peruskoulun kanssa. 

Kohderyhminä ovat koulut, oppilaat, opettajat sekä kirjastojen henkilökunta.

Toimintasuunnitelma:

Ilmiöoppimiseen liittyvät tapahtumaviikot suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä opettajien kanssa.
Projektiin sisältyy kolme erilaista toteutusmallia, jotka suunnitellaan ja toteutetaan toimintaympäristöltään erilaisissa kirjastoissa ja eri ikäisten oppilaiden kanssa. Jokaisessa toimintamallissa ja kirjastossa valitaan erilaiset ja teemaan sopivat toteutustavat.

Toimintamallit toteutetaan vaiheittain siten, että yhden kirjaston tapahtumaviikoista opettajalta ja oppilailta saatu palaute ja kokemukset voidaan hyödyntää seuraavien tapahtumaviikkojen toteutuksessa.

1. Toteutusmalli Kallion kirjastossa:

Hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan kirjastossa tiettyyn teemaan keskittyvät ja kaksi ilmiöoppimiseen liittyvää tapahtumaviikkoa yhdessä Aleksis Kiven koulun kanssa.  Ilmiöviikkojen aikana kirjasto järjestää areenan oppimiselle tarjoamalla luokille työpajoja (esim. kirjatrailerivideo-, sanataide- ja liiketyöpajat) sekä luentoja ja tietoiskuja.  

Mahdollisuuksia eri aiheiden ja teemojen lähestymiseen on lukuisia. Ilmiöoppimisen viikot esimerkiksi Itämeri-teemalla voisi näyttää seuraavanlaiselta:

-Oppilaiden tiedonhankinnan tueksi tarjotaan tiedonhankinnan ohjausta niin kirjaston aineistojen kuin muiden verkkotiedonlähteiden hyödyntämiseksi.  Samalla pureudutaan laajemmin niihin informaatiolukutaidon keskeisiin osa-alueisiin, jotka ovat ilmiö-oppimisessa oleellisessa roolissa:  tiedon tarpeen tunnistaminen, aiheen rajaaminen, informaatiolähteiden ja löydetyn informaation kriittinen arviointi ja uuden tiedon rakentaminen löydetystä informaatiosta.

-Kirjallisuuden kautta Itämerta voidaan lähestyä esimerkiksi Itämeri-aiheisin kirjavinkkauksin ja luettuja kirjoja jatkotyöstämällä (esim. kirjatrailerit, lisätyn todellisuuden kuten QR-koodien työstäminen oppilaiden kanssa). Samalla tullaan harjoitelleeksi monilukutaitoja.
-Itämerta, siihen liittyviä eri näkökulmia ja oppilaan omaa suhdetta Itämereen voidaan työstää vaikkapa kirjaston järjestämissä sanataidepajoissa yhteistyössä äidinkielen opettajien ja mahdollisten muiden toimijoiden kuten sanataidekoulun kanssa.
-Musiikin opetuksen tueksi musiikkiosasto voisi tarjota esimerkiksi veteen ja mereen liittyvän musiikkivinkkauksen tai äänimaisematuokion, joissa voidaan pohtia ja tutkia erilaisia musiikin keinoja ilmaista vettä ja veden olemusta.

-Pop-up –näyttely Itämeren hyväksi (tuotteina vaikkapa kirjaston sanataidepajassa tehtyjä Itämeri-runoja, koulun käsityöopetuksessa tehtyjä kierrätyskangaskasseja muovipussiroskan vähentämiseksi) ja pienoiselokuvien festivaali oppilaiden tekemistä kirjatrailereista. 
 -Teemaan voidaan tutustua myös liikkeen kautta itse liikkuen.

 -Kirjojen kuvitus puolestaan tarjoaisi yhden kiinnostavan näkökulman Itämeri-aiheen käsittelyyn.

- Hankerahoituksen myötä voitaisiin kirjastossa järjestää aiheeseen liittyviä asiantuntijavierailuja, jotka olisivat avoimia kaikille kiinnostuneille.

Työpajojen sisällöt ja viikkojen kokonaisuus suunnitellaan tarkemmin yhdessä opettajien kanssa. Hankkeen toteutuksessa huomioidaan oppilaiden erilaiset ikätasot.  Työpajoja on mahdollisuus järjestää myös kirjaston lähiympäristössä.
Muita alueen yhteistyötahoja pyydetään hankkeeseen mukaan, sen mukaan kuin tapahtumaviikkojen teema on sovittu. Esimerkiksi Annantalon kulttuurikeskus, Helsingin sanataidekoulu ja Helsingin kaupungin liikuntavirasto ovat mahdollisia yhteistyökumppaneita. 

Kirjasto tarjoaa näin oppilaille foorumin, jonka kautta koulun ilmiöoppimisen kokonaisuus voi laajentua myös lähiympäristöön.

 2.  Toteutusmalli Vuosaaren kirjastossa:

Toisessa toimintamallissa tarkastelun kohteena voi olla koulun ja kirjaston läheiseen ja omaan elin- ja toimintaympäristöön liittyvä ilmiö. Kohteena voi jokin kulttuurimme tai yhteiskuntamme ilmiö, esim.  maahanmuuttajat ja heidän kulttuurinsa.  

Tässä voidaan keskittyä erityisesti kirjastoverkon tuottamiin uusiin sähköisiin aineistoihin. Oppimisen ja opetuksen tueksi voidaan keskittyä hyödyntämään eri tiedonlähteitä kuten esim. Finna-portaalia.

Kirjastotilassa teema voi näyttäytyä esimerkiksi pop-up -näyttelyllä, jossa esittäytyy maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kotimaiden musiikki ja kirjallisuus kirjatrailereiden kautta. Samalla esitellään näyttelyin ja tietoiskuin niitä maita ja niiden historiaa ja nähtävyyksiä, joista maahanmuuttajaoppilaiden juuret ovat.

- Lisäksi kirjastoon voidaan koota oppilaiden kuvataide- tai muita näyttelyitä, järjestää jonkun juhlapäivän vietto ja pieniä teatteri- ja  musiikkiesityksiä.

 3.  Toteutusmalli Myllypuron kirjastossa: 

Kolmannessa toteutusmallissa oppilaiden media- ja tiedekasvatusta tuetaan suunnittelemalla ja toteuttamalla biologian oppimiskokonaisuutta  tukevia työpajoja.

Pajoissa tutkitaan mikroskoopilla erilaisia näytteitä esim. hyönteisiä tai kasveja ja niitä valo- ja videokuvataan mikroskooppiin kiinnitetyllä järjestelmäkameralla. Oppilaat voivat katsoa toisten oppilaiden mikroskopointia reaaliaikaisesti TV:n näytöltä, johon mikroskoopissa kiinni oleva järjestelmäkamera on kiinnitetty.
Opettaja tuo pajoihin mukanaan osaamisensa näytteiden tunnistamisessa ja analysoinnissa.

Koska luokkakoot ovat isoja, osalle oppilaista järjestetään samanaikaisesti aiheeseen liittyvää kirjavinkkausta ja ohjausta tiedonhankintaan. Lisäksi kirjasto tuottaa työpajaan otetuista valokuvista ja videoista koostevideon, jonka opettaja ja oppilaat voivat katsoa koulussa.
Työpajatyöskentelyyn sisältyy 1-2 kokoontumista kirjaston tiloissa.

Koostevideon lisäksi kirjaston henkilökunta suunnittelee ja organisoi työpajan toteutuksen, tiedottaa siitä sekä suunnittelee ja toteuttaa teemaan soveltuvan kirjavinkkauksen.

Paja pilotoidaan Myllypuron mediakirjaston ja Itäkeskuksen kirjaston lasten- ja nuorten osaston yhteistyönä.
Kirjaston henkilökunta saa projektissa koulutusta työpajojen suunnitteluun ja ohjaamiseen.  Mikroskopoinnista järjestetään koulutustilaisuus, jonka pitää ulkopuolinen kouluttaja.

Vaiheistettu toimintasuunnitelma:

6/2016-8/2016   Suunnittelu, laitehankinnat, teemojen sopiminen koulujen kanssa.

9/2016-1/2017   Toimintamallien toteutus Kallion ja Myllypuron kirjastoissa.

2/2017-5/2017 Tapahtumaviikot Vuosaaren kirjastossa. mikroskopointi-koulutus.
Jatketaan työpajoja Myllypuron ala-asteen oppilaille.

6/2017-12/2017 Palautekeskustelut koulujen kanssa. Toiminnan ja yhteistyön jatkosta sopiminen.  Raportointi, vaikuttavuuden arviointi sekä tapahtumaresepti Kirjastot.fi -sivustolle.
Päätösseminaari, jossa esitellään projektin tuloksia ja jatkotoimenpiteet yhteistyölle.

 Projektin tuloksina:

 - opettajat ovat oppineet hyödyntämään kirjaston eri aineistoja opetuksen tukena
  - oppilaat ovat oppineet hyödyntämään kirjaston aineistoja oppimisen tukena
  - oppilaiden monilukutaito on kehittynyt ja tieto- ja viestintätekniikan taidot ovat parantuneet
  - kirjaston henkilökunta on oppinut räätälöimään kirjaston tietopalvelua ja avaamaan kirjastoaineistojen sisältöjä uudella tavalla
  - kirjaston henkilökunta on saanut ohjaamisen taitoja ja kokemusta työpajojen toteuttamisesta
 - on luotu konkreettisia toimintatapoja ja edellytyksiä kirjaston ja koulun yhteistyölle
 - kirjastotilassa näkyvin näyttelyin ja muiden toimenpiteiden kautta ovat kirjaston monipuoliset tietoresussit avautuneet myös muille asiakkaille
 - kirjaston vaikuttavuus ja merkitys toimintaympäristössään on kasvanut.
 Vaikka projekti on paikallinen, sillä on vaikuttavuutta laajemmallekin, kun se dokumentoidaan ja tallennetaan esimerkkinä ja toteutusreseptiksi Kirjastot.fi:n tapahtumapankkiin.

 Projektin kustannukset:

Projekti tarvitsee rahoitusta tekniikan hankintaan, henkilökunnan kouluttamiseen ja sijaiskuluihin: 

- Henkilöstö- ja sijaiskustannuksiin, jotta kirjaston vakituinen henkilöstö voi irrottautua projektin tehtäviin eri vaiheissa.
- Avustusta palvelujen ostoon, jolloin voidaan hankkia teemaan liittyviä asiantuntijoita mukaan työpajoihin sekä henkilökunnan koulutukseen.
 - Materiaalikustannuksiin ja työpajoja varten tehtäviin hankintoihin. Hankerahoituksella hankittaisiin laadukas  mikroskooppi ja siihen kiinnitettävä järjestelmäkamera sekä mikroskopointiin tarvittavia välineitä ja tarvikkeita.  Lisäksi tarvitaan cd/mp3-soitin musiikkivinkkauksia ja äänimaisematuokioita varten.

 

Yhteistyökumppanin nimi/nimet: 
Aleksis Kiven koulu, Myllypuron ala-aste ja Aurinkolahden peruskoulu.
Yhteistyökumppanit, työryhmä: 

Aleksis Kiven koulu/ opettaja Reeta Autio, reeta.autio@edu.hel.fi

Aurinkolahden peruskoulu/ opettaja Meri Haikarainen, puh. 09-310 80857.

Myllypuron ala-aste/opettaja Oili Vilhunen, puh 09-310 82949.

Toiminnan kuvaus ja hankkeen arviointi: 

Helsingin kaupunginkirjaston Kallion, Myllypuron ja Vuosaaren toimipisteet toteuttivat projektin yhteistyössä lähikoulujensa kanssa. Projekti toteutettiin kussakin kirjastossa itsenäisesti ja yhdessä jokaisen koulun opettajien ja oppilaiden kanssa suunnitellen.

Kallion kirjasto toteutti ilmiöpohjaisen oppimisen hankkeen yhteistyössä Aleksis Kiven koulun kanssa syksyllä 2016. Tutkittavana ilmiönä oli Helsinki. Kirjaston keskeiset tavoitteet hankkeen osalta olivat kattavan aineiston tarjoaminen koululle oppimisen tueksi, kertomakirjallisuuden, sanataiteen ja musiikin hyödyntäminen kaupungin tutkimisen lähtökohtana, ilmiöpohjaista oppimista tukevan tiedonhankinnan suunnittelu ja toteutus eri ikäisille oppilaille, koulun rohkaiseminen kirjaston tilojen käyttämiseen oppimisympäristönä, areenan tarjoaminen koulun projektiviikkojen tuotoksille ja kirjaston oman tarjonnan ja osaamisen rikastaminen yhteistyökumppaneiden tuella.

Kirjasto järjesti ilmiöviikkojen aikana Skidinä Kalliossa -räppipajat 1-2.luokkalaisille, kirjallisuuspajat ja kirjailijavierailun 3-4.luokille, liikkeeseen ja aisteihin pohjautuneen tiedonhaun opetuksen 4.luokkalaisille, pelilliset musiikkivinkkaukset 5-6.luokille ja tiedonhaun opetuksen 7.luokkalaisille.
Lisäksi 6.luokkalaisille järjestettiin Tarinakoukku ja 8.luokkalaisille tapahtuman markkinoinnin oppitunti.

Kirjastoon kerättiin laaja kokoelma erilaista Helsinki-aiheista materiaalia koulun käyttöön. Kirjaston Kaupunkitoimisto muuntui kahden viikon ajaksi Helsinki-huoneeksi, jossa oli mahdollista työskennellä ja inspiroitua Helsinki-aiheisesta aineistosta. Kirjasto osallistui myös koulun Ilmiöblogin päivittämiseen.

Osa tavoitteista toteutui, osassa jäi vielä parannettavaa. Helsinkiin liittyvää aineistoa kerättiin kirjastoon huomattava määrä, kirjastolla on siis paljon annettavaa aiheen tutkimiseen. Jälkiviisaana mietimme, että olisi kannattanut koota kerätystä aineistosta lista muidenkin kirjastojen käyttöön, tämä jäi valitettavasti nyt tekemättä. Koulu hyödynsi tarjolla olevaa materiaalia vaihtelevasti – osa luokista ilahduttavan paljon, osa vähäisissä määrin.  

Kallion kirjaston kumppaneina toteutuksen eri vaiheissa olivat paitsi Aleksis Kiven koulun opettajia ja oppilaita, myös Kansallisteatteri, Helsingin sanataidekoulu, Kustannusosakeyhtiö Otava, Veera Salmi sekä Pauliina Aladini ja Maija Ikonen. 
Kallion kirjastosta toteutukseen osallistuivat Piia Bågman, Christel Marcus, Marika Nikula, Taina Pirhonen, Outi Rantanen, Helen Saari ja Miikka Uunila.

Myllypuron mediakirjasto toteutti ilmiöpohjaisen hankkeen yhteistyössä Myllypuron, Oulunkylän ja Vuosaaren ala-asteen sekä Oulunkylän ja Vuosaareen kirjastojen kanssa. Tutkittavana ilmiönä olivat biologiaan liittyen hyönteiset ja kasvit. Ötökkävideopajoissa oppilaat hakivat luonnosta kasveja, hyönteisiä ja muita näytteitä, joita tutkittiin mikroskoopeilla ja joiden avulla niitä valo- ja videokuvattiin.

Tavoitteena oli koulujen tukeminen ilmiöpohjaisessa oppimisessa ja tiedekasvatuksessa tarjoamalla opastusta, välineitä ja tiloja biologisten ilmiöiden tutkimiseen ja tallentamiseen kuvallisen median muotoon. Tavoitteena oli myös kirjaston tarjoamien aiheeseen liittyvien sisältöjen avaaminen ja tukeminen tiedonhankinnassa. 

Varsinainen paja kesti yleensä noin kaksi tuntia. Varauduimme myös ottamalla mukaan näytteitä, jos ryhmä oli unohtanut tuoda niitä omasta takaa.  Pajan ensimmäisessä vaiheessa aseteltiin pienimmät näytteet aluslevyille läpivalaisumikroskoopilla kuvaamista varten. Samaan aikaan saattoi toinen osa luokkaa tarkastella isompia näytteitä stereomikroskoopilla. Pajan ensimmäisessä vaiheessa opettaja saattoi halutessaan viedä osan ryhmää tutustumaan kirjastoon sekä siellä aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen. Tämä oli käytännöllistä etenkin silloin, kun ryhmäkoko oli suuri. Opettaja saattoi hyödyntää myös omaa biologian osaamista auttamalla esim. lajien tunnistuksessa. Joillain kerroilla tilaan tuotiin myös aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, jota käytettiin apuna tunnistamisessa. 

Toisessa vaiheessa siirryttiin mikroskoopeilta pisteelle, jossa kuvattiin järjestelmäkameralla eläviä hyönteisiä esim. etanoita, matoja ja kovakuoriaisia.

Kolmannessa vaiheessa työstettiin pajan kuvista ja videoista koostevideo, joka ladattiin YouTubeen Myllypuron mediakirjaston kanavalle. Opettajat ja oppilaat saattoivat katsoa  videoita tunnilla koulussa. Videot ovat nähtävillä Myllypuron mediakirjaston YouTube –kanavalla: http://bit.ly/2zH1Mw6

Projektin aikana ötökköpajatoimintaa levitettiin muihin kirjastoihin ja se toteutettiin lisäksi Oulunkylässä, kirjaston ja sen läheisen ala-asteen yhteistyönä.
Myllypuron mediakirjastosta projektiin osallistuivat Krista Masri ja Mika Keijonen.

Vuosaaren kirjaston ja Aurinkolahden peruskoulun yhteisen projektin tavoitteet muotoutuivat yhdessä opettajien kanssa; lukemisen edistäminen, kirjaston e-kirjapalveluihin tutustuminen, uusien näkökulmien hakeminen kirjaston palveluihin ja oppilaiden erillisten kulttuuritaustojen esiintuominen ja oman kulttuurisen identiteetin vahvistaminen.

Projektin teeman pohjaksi valittiin Juuli Niemen kirja ”Et kävele yksin”. Kirja käsittelee kahden eri kulttuurista tulleen nuoren rakkautta ja tarinasta ammennettiin sisältöä kaikkiin projektin osa-alueisiin. Kulttuurien moninaisuutta käsiteltiin esim. draamapajoissa ja kirjaston seinälle maalatussa muraalissa.  Kirjastossa pidettiin neljä runopajaa helmikuussa 2017. Pohjana runojen synnylle käytettiin kirjan maailmaa. Apuna runojen synnylle käytettiin Google Poeticsia ja runoja visualisoitiin Visual Poetry- sovelluksella. Runoja käännettiin useille eri kielille sekä pajoissa että myöhemmin koululla.

Osa kahdeksasluokkalaisista osallistui Suomen valokuvataiteen museon järjestämään muotokuvapajaan. Oppilaat suunnittelivat kuvaamataidon opettajan kanssa kirjan pohjalta muraalin. Siinä käsiteltiin oppilaiden omia kuvia ja kirjan pohjalta nousseita ajatuksia ja teemoja. Osan oppilaista maalatessa muraalia kokoushuoneessa muut oppilaat osallistuivat kirjaston henkilökunnan pitämiin vinyylileikkuripajoihin. Niissä tehtiin teemaan liittyviä kangaspainatuksia lakanoihin, joista käsityön tunnilla tehtiin kasseja. Muraalin maalauksen ohessa oppilaat tekivät myös poistokirja-askartelua sekä kipsitöitä.

Merkittävänä kokonaisuutena projektissa oli draamatyöskentely ja draamatyöpajat. Draamatyöskentelyn teemoiksi ilmiöoppimisessa opettajat valitsivat monikulttuurisuuden, eriarvoisuuden, eri kielet, nuoren maailman, identiteetin ja omat erillisyyden kokemukset erityisesti fyysisen kosketuksen ja kontaktin kautta. Draamallinen työskentely toteutettiin kolmivaiheisesti. Ensimmäisessä vaiheessa luokat työskentelivät itsenäisesti oman opettajan johdolla. Kulttuurituottaja Minna Rimpilä laati opettajia varten toiminnallisia, pohdintaa ja keskustelua sisältäviä tehtäviä kirjallisine ohjeineen.

Toisessa vaiheessa Minna Rimpilä yhdessä Paula Kanniston kanssa toteuttivat neljä draamatyöpajaa, joihin kaikki neljä kahdeksatta luokkaa osallistuivat luokittain. Työpajat kestivät kahden oppitunnin verran ja niissä syvennyttiin kirjan sekä sen hahmojen maailmaan teatteri-ilmaisuharjoitteiden keinoin. Kolmas vaihe toteutettiin draamaryhmän muodossa. Ryhmä kokoontui neljänä kertana ja huipentui projektin päättävään Ilmiö-juhlaan, jossa kirjaan liittyvä esitys esitettiin. 

Koulussa toteutettiin lisäksi pieniä osaprojekteja eri oppiaineissa: Musiikin tunnilla oppilaat sävelsivät taustamusiikkia toukokuun ilmiöjuhlaan. Musiikki sai vaikutteita eri kulttuureista. Kotitaloustunnilla tutustuttiin eri maiden ruokakulttuureihin. Maantiedon, terveystiedon ja äidinkielen tunneilla toteutettiin myös osaprojekteja.

Vuosaaressa projekti huipentui toukokuussa projektin päätösjuhlaan Aurinkolahden peruskoululla. Kunniavieraana juhlissa oli kirjailija Juuli Niemi. Oppilaat juonsivat juhlan, sekä haastattelivat kirjailijaa. Juhla koostui tervetulopuheesta, muraaliprojektin esittelystä, oppilaat esittivät säveltämäänsä musiikkia ja draamaryhmän valmistama esitys vuorotteli Juuli Niemen haastattelun kanssa. Oppilaat hoitivat myös juhlan valaistuksen ja äänentoiston.

Joukko oppilaiat esitteli projektissa luotua muraalia juhlayleisölle myös Vuosaaren kirjaston 50-vuotisjuhlassa. 

Vuosaaren kirjastossa projektin toteutukseen osallistuivat Tiina Pyre, Mari Luolamaa, Erja Makkula, Suvi Pietilä, Jyrki Tirronen, Minna Rimpilä ja Paula Kannisto.

 

Verkkosivut, tuotetut julkaisut ja materiaalit: 

Ötökkötyöpajojen materiaalia löytyy Myllypuron mediakirjaston YouTube -kanavalla: http://bit.ly/2zH1Mw6

Hankkeesta koottiin myös esite, jota jaettiin syksyn 2017 Ilmiöpohjaisen oppimisen koulutustilaisuudessa osallistuneille HelMet-kirjastojen henkilökunnalle.

Kirjastot.fi -sivuston Tapahtumapankkiin on viety hankkeen toteutuksesta esite: 

https://www.kirjastot.fi/node/213034?language_content_entity=fi

Hankkeen päätösjuhlasta saadun palautteen perusteella kaupunginkirjaston pedagoginen tiimi kokoaa vielä infopaketin Helsingin kaupungin kirjastotyöntekijöille, jossa käydään läpi ilmiöpohjaisen oppimisen toteuttamiseen liittyviä käytännön seikkoja.

 

 

Arvioi toimenpiteitä ja vaikutuksia: 

Kallion kirjaston osuudessa sanataiteen, musiikin ja kertomakirjallisuuden hyödyntäminen oppimisen lähtökohtana oli todella inspiroivaa. Sanataiteen välityksellä lasten ainutlaatuiset tarinat ja mielleyhtymät omasta asuinalueesta tulivat näkyviksi myös opettajille ja pajan ohjaajille, ja pelillinen musavinkkaus tarjosi oppilaille mahdollisuuden oppia uutta Helsingistä musiikin ja sanoitusten avulla. Kirjastolaisten laaja musiikintuntemus tarjosi oppilaille rakennusaineksia musiikillisen Helsinki-kuvan monipuolistamiseen. Kertomakirjallisuus ilmiöpohjaisen oppimisen lähtökohtana osoittautui myös varsin monipuoliseksi ja luovuutta ruokkivaksi tavaksi tutkia Helsinkiä. Erityisesti 3.luokan kirjallisuuspajat olivat onnistuneita. 4.luokan kirjallisuuspajoissa aika puolestaan ei riittänyt kaiken suunnitellun toteuttamiseen. Tämä projekti olisi kaiken kaikkiaan vaatinut vielä parempaa etukäteissuunnittelua opettajan kanssa. Kirjan käyttäminen ilmiöoppimisen pohjana on myös niin rikas lähtökohta opiskelulle, että se jo yksinään olisi riittänyt yhden luokan ilmiöviikkojen aiheeksi sellaisenaan!

Tiedonhankinnan opetukseen panostettiin paljon, ja mietimme erilaisia tapoja tukea 7.luokkalaisten tiedonhakua. Järjestimme sekä tiedonhakuun yleisesti keskittyneitä oppitunteja että toiminnallista, kunkin ryhmän aiheeseen pohjautuvaa tiedonhaun tukea. Kumpikaan tavoista ei ottanut erityisen hyvin tulta alleen. Syynä voivat olla omat menetelmämme, mutta ehkä myös oppilaiden yleinen kiinnostus tiedonhaun kysymyksiä kohtaan. Tiedonhaun yhteydessä olisi ollut myös tärkeää etukäteen tietää, mitkä ovat koulun omat käytännöt ja tavoitteet tiedonhankinnan suhteen. Tiedonhaun opetuskin olisi siis varmasti parhaimmillaan, kun sitä olisi mahdollista suunnitella opettajien kanssa yhteistyössä mahdollisimman pitkälle. Alakoulun luokat, jotka tulivat kirjastoon hakemaan tietoa itsenäisesti tai ohjattuna, olivat puolestaan selvästi motivoituneita ja tehtäväorientoituneita, ja saivat paljon irti kirjaston aineistoista. Jäimme pohtimaan, onko kirjaston tiedonhaun opetuksen painotus 7.luokkalaisiin mielekäs vai toimisiko tiedonhaun opetus paremmin alaluokilla.  Kaikki hankkeeseen osallistuneet luokat käyttivät kirjastoa oppimisympäristönä vähintään osallistumalla kirjaston heille järjestämiin pajoihin. Osa luokista käytti ilahduttavalla tavalla kirjastoa hyödykseen myös oma-aloitteisesti esimerkiksi työskentelemällä kirjaston tiloissa, järjestämällä kirjastossa näyttelyitä ilmiöviikoilla tehdyistä töistä tai mainostamalla koulun teatteriesitystä muutaman näytellyn kohtauksen verran kirjaston Kupolisalissa. Opettajalla oli kaiken kaikkiaan tärkeä rooli kirjaston hyödyntämisessä oppimisympäristönä hankkeen aikana: jos opettaja oli yhteistyöstä innostunut ja motivoitunut, kirjaston "ilmiöpalveluita" käytettiin aktiivisesti.

Hankerahoitus mahdollisti kaiken kaikkiaan monipuolisen lähestymisen ilmiöpohjaiseen oppimiseen.  Kirjastossa kokeiltiin uusia toimintatapoja ja hypättiin ajoittain myös oman mukavuusalueen ulkopuolelle, käytiin paljon keskusteluja kirjastosta oppimisympäristönä ja oppimisen mahdollistajana, tutustuttiin paremmin Aleksis Kiven kouluun ja opettajiin sekä löydettiin uusia yhteistyökumppaneita. Koulun käsitys yhteistyömahdollisuuksista kirjaston kanssa laajeni ja yhteistyö hankkeessa rikastutti koulun opetusta.

Hankkeen haasteiksi koettiin tapahtumaviikkojen ajankohta ja kokonaisuuden laajuus. Mikäli "ilmiöviikot" olisivat sijoittuneet syksyn loppupuolelle lukukauden alun sijaan, olisi opettajien ja kirjastolaisten yhteinen suunnittelu hankkeen osalta ollut helpompaa ja yhteistyö olisi luultavasti ollut syvempää kuin mihin lukukauden alussa oli mahdollisuuksia. Toinen selkeä haaste oli, että hankkeessa olivat mukana kaikki luokka-asteet, joille kaikille oli oma ohjelmansa kahden viikon aikana. Tämä oli tietoinen päätös, mutta jälkikäteen ajateltuna olisi saattanut olla parempi, että mukaan olisi valikoitunut pienempi määrä luokkia. Tällöin tiiviimpi yhteistyö opettajan ja kirjastolaisen välillä olisi ollut mahdollista ja kirjaston toiminnan kytkeminen muuhun koulussa tapahtuneeseen ilmiöviikkojen opiskeluun olisi saattanut onnistua paremmin.

Hankerahoituksen turvin Myllypuron Mediakirjasto pystyi jalkautumaan myös oman alueen kirjastojen ulkopuolelle ja tarjoamaan uniikkia konseptiaan myös muiden kuin oman alueen kouluille ja toimijoille. Jalkautumisen hyötynä voi pitää pajan jalostumista muuntautuvuudessaan sellaiseksi, että sitä voi vaivatta pitää helposti erilaisissa ympäristöissä ja puitteissa. 

Haasteena oli se, että mikroskooppeja olisi voinut olla enemmän, jotta odottamista laitteille olisi ollut vähemmän. Kirjastolaisina pystyimme ennemminkin tarjoamaan mediaan ja kuvalliseen ilmaisuun liittyvän lähestymistavan kuin esim. lajien tunnistamiseen liittyvää asiantuntemusta. 

Vuosaaren kirjaston toteutuksessa havaittiin, että draaman mukana olo jo aikaisemmassa vaiheessa olisi hyödyttänyt erityisesti niitä nuoria, jotka kokivat valitun kirjan tekstin haasteelliseksi. Draamallinen työskentely toimisi tällöin lukemisen tukena ja avaisi sekä auttaisi ymmärtämään sisältöä jo lukukokemuksen aikana. Tällöin vaarana ei olisi helposti teatterille asetettu tavoite toimia ”ohjelma-automaattina”, jonka tarkoituksena on pelkästään tuottaa ohjelmaa koulun juhlaan.  Valittu kolmivaiheinen draamatyöskentely oli sinänsä toimiva käytäntö. Kaikki saivat kokemusta draamallisesta työtavasta ja halukkaat pääsivät myös esiintymään.

Vuosaaressa projekti toteutui suunnitelmien mukaisesti ja eteni jouhevasti. Suuri merkitys projektin onnistumiselle oli koulun aktiivinen ja innostunut ote. Opettajat sitoutuivat projektiin erinomaisesti, helpottaen kirjaston henkilökunnan työtä projektissa. 

Kokonaisuudessaan  oltiin projektissa yhteistyössä eri aineiden opettajien kanssa: mukana oli mm. äidinkielen ja kirjallisuuden, englannin, saksan, kotitalouden, terveystiedon, musiikin, ruotsin, kuvataiteen, maantieteen, biologian, historian ja yhteiskuntaopin opettajia.  Näin kirjaston aineistoja hyödynnettiin opetuksessa laajasti ja monipuolisesti,  eri opetusaineiden ilmiöiden oppimisessa. Tämä moninaisuus vahvisti kirjaston roolia lähikoulun tärkeänä tiedonhankinnan ja -haun paikkana

Projektin toimenpiteitä, toteutusta ja tuloksia esiteltiin syksyllä 2017 tilaisuudessa, jossa oli mukana opettajia ja kirjastohenkilökuntaa eri HelMet-kirjastoista. 

Jatkotoimenpiteet: 

Hankkeessa syntyneitä toimintamalleja hyödynnetään myös jatkossa yhteistyössä koulujen kanssa. 

Myllypuron ötökkäpajojen vetämistä on jatkettu projektin jälkeen.  Keväällä 2018 järjestetään pajoja myös Myllypuron alueen esikouluikäisille. 

Vuosaaressa projekti oli hyvin onnistunut ja projektissa luotu toimintamuoto saa jatkoa, kun Aurinkolahden peruskoulussa toteutetaan vastaava ilmiöoppimisen hanke myös keväällä 2018. Koulun ja kirjaston yhteistyön luontevuus parani entisestään.

Projektista jäi pysyvä muisto kirjaston kokoushuoneen seinälle moniulotteisen ja tarinallisen muraalin muodossa.

 

 

 

Aloituspäivämäärä : 
01/06/2016
Lopetuspäivämäärä : 
31/12/2017
 


Anomuksen rahoitus
Haettava avustus yhteensä: 
€19 700
Oma rahoitus yhteensä: 
€4 900
Budjetti euroissa yhteensä: 
€24 600
Haettu muu avustus: 
€0
Saatu muu avustus: 
€0

Toteutunut rahoitus
Koko budjetti: 
€9 988
Oma rahoitus yhteensä: 
€8 164
Muualta saatu avustus: 
€0
Yhteistyökumppanin rahoitusosuus: 
€0

Tilastot:
Koulutustilaisuudet: 
63kpl/st.
Koulutuksiin osallistujia: 
944henkilö/person
Tapahtumien lukumäärä: 
0kpl/st.
Tapahtumiin osallistujat: 
0henkilö/person

Päätös
Myönnetty avustus euroissa.: 
€10 000
 
okm
avi