Kasvukipuja, osa 2: yhdeksäsluokkalaisten pajat
Vuoden 2014 AVI-hanke   (Hanke on saanut rahoitusta)


Vihdin kunnankirjasto
Kirjaston osoite : 
Pisteenkaari 9
03100
Kirjaston puhelin : 
09 4258 3260
Kirjaston sähköposti : 
vihdin.kunnankirjasto@vihti.fi
ISIL-tunnus : 
Fi-Vihti
Y-tunnus : 
0131905-6
Yhteyshenkilön nimi : 
Merja Lonkainen
Puhelin : 
044 042 1149
Sähköposti : 
merja.lonkainen@vihti.fi
Kuvaus : 

Lukki-kirjastojen alueen (Vihti, Lohja, Karkkila) yhdeksäsluokkalaiset ovat kevään ja syksyn 2013 aikana osallistuneet ELY-keskuksen rahoittamaan Kasvukipuja-projektiin. Projektissa kirjallisuutta on tuotu tutuksi oppilaiden oman tulkinnan kautta, vihtiläisen taiteilijan johdolla. Projektista on tullut erittäin hyvää palautetta ja jatkoa on toivottu oppilaiden ja opettajien taholta. Haemme nyt rahoitusta projektin jatkamiseksi työpajojen suuntaan.

Projektin jatko-osassa on tarkoitus jatkaa työskentelyä Vihdin alueen yhdeksäsluokkalaisten kanssa. Oppilaat tutustuvat valitsemaansa tekstiin (novelli, runo, aforismi, kirja, uutinen) ja tekevät siitä oman tulkintansa, mikä heitä siinä koskettaa. Tuloksena voi olla uusi teksti, esim. novellista runo tai taidetta, kuten novellista taideteos jne. Projektin tarkoituksena on antaa yhdeksäsluokkalaisille tukea myös oman itsensä ilmaisuun elämän murrosvaiheessa ja löytää oma ilmaisukeino. Jokainen saa tulkita tekstejä omalla tavallaan ja vetäjä antaa kannustavaa palautetta. Jokainen luokka osallistuu 3 x 1h. Työt käydään lopuksi läpi yhdessä ja niistä järjestetään näyttely.

Projektin onnistuminen vaatii ammattitaitoisen vetäjän. Pajojen vetäjänä toimisi vihtiläinen taiteilija Minna-Karoliina Heino. Hän on opiskellut kirjoittamista Kriittisessä korkeakoulussa sekä opettanut itse kirjoittamista. Hän tekee myös kuvataideopintoja ja on järjestänyt taidenäyttelyitä. Hän on julkaissut aforismeja sekä sarjakuvaa mm. Iltasanomissa, pitänyt sarjakuvapajoja ym. toimintaa nuorille. Kokemus nuorten kanssa työskentelystä on erittäin tärkeää projektin onnistumisen kannalta koska pajojen kautta tuetaan nuorten omaehtoisesta tulkintaa liikkeelle lähdettävästä tekstistä. Onnistuminen vaatii myös eri ilmaisutapojen (tekstit, taide) vankkaa tuntemusta.

Kasvukipuja –projektin parhaillaan menossa oleva 1. osa on osoittanut että tälle työskentelylle nuorten parissa on tarvetta. Vihdin kirjastossa on vain yksi työntekijä  lasten- ja nuorten kirjastotyöhön ja tämän työntekijä menee suurimmaksi osaksi alakoululaisten kanssa. Kasvukipuja-projekti I:n aikana on saatu luotua luottamukselliset ja hyvät välit yläkoulujen opettajiin ja oppilaisiin, jatkoprojektille on tarvetta. Kasvukipuja-projektilla on saavutettu myös ne normaaliluokan nuoret, joiden osallistumisaktiivisuus on normaalissa luokkatilanteessa rajallinen. Kasvukipu-projektin avulla myös heidät on saatu aktivoitua, mikä on tuottanut opettajille suurta iloa. Projektilla on siis syvempi merkitys.

Rahoituksesta riippuen järjestäisimme myös kaikille avoimen osuuden eli nuorten kirjoittajapajan kirjaston tiloissa. Nuorten kirjoittajapajassa on tarkoitus saada alulle uusi teksti tai työstää jo aloitettua tekstiä. Tekstimahdollisuuksia ovat lyriikka, proosa, sarjakuva ja aforismi. Mahdollisuuksien mukaan teksti työstetään valmiiksi. Pajassa käsitellään myös tekstin julkaisumahdollisuuksia. Tunneilla käsitellään myös tekstityyppejä, pohditaan tekstin ja kuvituksen yhteistyötä ja tutustutaan suomalaisiin kirjailijoihin erilaisin keinoin. Pajassa tehdään myös erilaisia tekstiharjoituksia, joiden tehtävänä on löytää oma ilmaisukeino.

 

 

Yhteistyökumppanit, työryhmä: 

Minna-Karoliina Heino, Vihdin kunnan yläasteet

Aiemmat hankkeet: 

Meneillään  oleva Lukki-kirjastojen (Vihti, Lohja, Karkkila) yhteinen Kasvukipuja 1- hanke, joka päättyy v. 2013 lopussa.

Arvioi toimenpiteitä ja vaikutuksia: 

Kasvukipuja – projektin kakkososa pyörähti käyntiin keväällä 2014, jolloin projektin pohjustus uusille urille alkoi. AVIn myöntämä rahoitus takasi sen, että projektia oli mahdollista kehittää ja viedä uuteen suuntaan. Tämä suunta oli erityisryhmät sekä opettajille suunnattu yksi kurssikertamahdollisuus.

Projektirahoitus myönnettiin tällä kertaa Vihtiin Lukki-kirjastoalueen sijaan. Myös tämä rajaus takasi sen, että projektin toteutuksessa ohjaaja pystyi keskittymään enemmän itse sisältöön ja sen tuomiin haasteisiin kuin laajaan määrään oppilaita, joka toteutui jo ensimmäisessä versiossa.

Kasvukipuja – projektissa oli mukana aikavälillä syksy 2014 – kevät 2015 luokkia 15, opettajia 10 sekä kolme koulua. Lisäksi projekti järjestettiin opettajille, jotta he voivat käyttää sitä tulevaisuudessa halutessaan omien oppituntiensa pohjana sekä vanhemmille. Vanhemmille järjestetty projektipäivä tapahtui 27.9.2014 Otalampi-päivän yhteydessä. Tällöin vanhemmilla oli mahdollisuus osallistua Kasvukipuja-projektiin ja näin tutustua sen antiin. Projekti oli herättänyt mielenkiintoa vanhemmissa, sillä se oli muun muassa innostanut nuoria tekemään taidetta myös kotioloissa.

Opettajille tarkoitettu projektipäivä pidettiin 9.2.2015 Otalammen koulussa. Opettajia paikalla oli kahdeksan, mikä oli mukava määrä koulupäivän jälkeen. Päivään osallistui myös sellaisia opettajia, jotka eivät olleet itse projektissa mukana. Palaute oli positiivista.

Tästä innostuneena projektinvetäjä Minna-Karoliina Heino esitti toiveen saada tehdä ohjevihkosen Kasvukipuja-projektista, jota voisi lainata kirjastoista. Mahdollisuus vihkosen tekemiseen avautui projektirahoituksen ansiosta ja niin molemmissa vihtiläisissä kirjastoissa on Kasvukipuja 1 ja 2 käsittelevä ”käsikirja”. Tästä vihkosesta on lähetetty informaatiota projektiin osallistuneille opettajille.

Kasvukipuja 2 – projektissa mukana olleista luokista erityisryhmiin kuului oppilaita niin joustavasta opintoryhmästä kuin tarkkailuluokilta. Erityisryhmien opettajat lähtivät projektiin innokkaina mukaan, sillä heille oli kerrottu projektista hyvin positiivisesti. Kertojat olivat niitä opettajia, jotka olivat aiemmin osallistuneet kasvukipuja-projektiin.

Erityisryhmät vaativat erityistaktiikkaa. Ryhmien ohjaaminen vei enemmän aikaa sekä resursseja, sillä oppilaat tarvitsivat enemmän tukea, kohtaamista, tilaa, aikaa ja rohkaisua. Pienryhmien ryhmädynaamiset rakenteet toivat myös oman mausteen melko lyhyen projektin vetämiseen. Siksi ohjaaja käytti aikaa myös tuntien ulkopuolella siihen, että tunneista tulisi mahdollisimman mielenkiintoisia, joustavia ja toimivia. Ohjaaja konsultoi muun muassa ammattilaisia, kuten psykologia, taatakseen hyvän projektin erityisesti erityisille nuorille.

Projekti muuntui. Joidenkin ryhmien kohdalla unohdettiin heti kirjat ja ohjaaja tutustui oppilaiden mielenkiinnon kohteena oleviin asioihin ja elämyksiin. Näitä olivat muun muassa musiikki, tatuoinnit, graffitit ja animaatiot, joita katselimme tai kuuntelimme esimerkiksi oppilaiden omien puhelimien avulla. Tällä tavalla luotiin siltaa luottamukselle puolin ja toisin. Oppilaat käyttäytyivät myös eri tavoin riippuen siitä osallistuiko oma opettaja aktiivisesti toimintaan vai ei. Ryhmädynamiikkaan vaikutti myös se oliko luokassa vain esimerkiksi poikia vai oliko joukossa myös tyttöjä.

Kirjat olivat kuitenkin aina mukana ja viimeisellä tunnilla niitäkin selattiin ja etsittiin jotain omaa. Oli luokkia, jotka jatkoivat projektia vielä projektin jälkeen. Eräs tarkkailuluokan opettaja kirjoitti huvittuneena sähköpostiviestin, että oppilaat eivät suostu tekemään muuta kuin kasvukipuja-projektissa tehtyjä töitä. ”Nyt olemme viikon verran aloittamaasi projektia vetäneet. Ensi viikolla on sitten jo pakko siirtyä kouluhommiin.”

Toisaalta eteen tuli myös totaalista kieltäytymistä. Projektin lähtökohta on sellainen, että se suostuttelee oppilasta avaamaan itseään, mahdollisesti kertomaan itsestään jotakin. Joskus tämä voi olla mahdotonta. Eräs oppilas käveli ensimmäisen tunnin ja lähes ensimmäisen minuutin jälkeen ulos eikä hän tullut enää takaisin. Myöhemmin opettaja kertoi, että kyseinen nuori oli kokenut projektin niin, että hän oli avautunut opettajalleen, mitä hän ei ollut aiemmin tehnyt.

Kohtaaminen. Kohdatuksi tuleminen. Projektin ydin.
Luokissa, jotka eivät kuuluneet erityisryhmiin osattiin jo odottaa projektia. Nuoret tiesivät mitä tulee tapahtumaan ja useat heistä osasivat myös pyytää henkilökohtaista palautetta. Jokainen, joka toi kirjoituksensa luettavaksi sai siitä palautteen henkilökohtaisesti. Palautteet olivat kirjallisia. Näihin palautteisiin kului aikaa mutta ne ovat tulevaisuuden kannalta näille nuorille tarpeellisia, jopa välttämättömiä.

Jatkotoimenpiteet: 

Opettajilta on tullut toiveita, että projektille haettaisiin projektirahoitusta, esimerkiksi säätiöltä, jotta se voisi jatkua. Tätä mahdollisuutta harkitaan. Tulevaisuudessa projektin uutena kohderyhmänä voisivat olla esimerkiksi pakolaiset. Tätä suuntaa tutkitaan projektinvetäjän toimesta mutta projekti jatkunee tavalla tai toisella.

Lisätietoa: 

Omarahoitusosuus:
Hankkeen kulut olivat 111,19 euroa suuremmat kuin myönnetty avustus.
Lisäksi omarahoitusosuuteen on laskettu hankkeeseen käytetyt henkilökunnan työtunnit, 22 h.
22 (työtunnit) x 23 (tuntipalkka) = 506 euroa

Aloituspäivämäärä : 
01/08/2014
Lopetuspäivämäärä : 
31/12/2015
 


Anomuksen rahoitus
Haettava avustus yhteensä: 
€9 000
Oma rahoitus yhteensä: 
€1 000
Budjetti euroissa yhteensä: 
€10 000
Haettu muu avustus: 
€0
Saatu muu avustus: 
€0

Toteutunut rahoitus
Koko budjetti: 
€6 617
Oma rahoitus yhteensä: 
€617

Tilastot:
Koulutustilaisuudet: 
57kpl/st.
Koulutuksiin osallistujia: 
1 425henkilö/person

Päätös
Myönnetty avustus euroissa.: 
€6 000
 
okm
avi