Kirjasto on meidän juttu
Vuoden 2015 AVI-hanke   (Hanke on saanut rahoitusta)


Vantaan kirjasto- ja tietopalvelut
Kirjaston osoite : 
Lummetie 4
01300
Kirjaston puhelin : 
(09) 839 22816
Kirjaston sähköposti : 
mikko.vainio@vantaa.fi
ISIL-tunnus : 
FI-Vantaa
Y-tunnus : 
0124610-9
Yhteyshenkilön nimi : 
Mikko Vainio
Puhelin : 
(09) 839 22816
Sähköposti : 
mikko.vainio@vantaa.fi
Hankkeen tavoite: 

Kirjasto on meidän juttu -hankkeen tavoitteena on luoda yhteiskehittämisen toimintamalli, jossa nuoret ja aikuiset toimivat tasaveroisina asiantuntijoina.

Tavoitteen seurannan mittarit: 

Tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisissä projektitapaamisissa. Tavoitteen toteutumista mitataan muun muassa kesätyöntekijöiltä ja työpajaan osallistujilta kerätyillä palautteilla ja työpajoihin osallistuneiden määrällä.

Kuvaus : 

TAUSTA

Monissa strategioissa (esim. Opetusministeriön kirjastopolitiikka 2015) ja kehittämisohjelmissa (esim. Lapsi ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012–2015, Lasten ja nuorten Vantaa II -toimintaohjelma) ja muissa virallisissa kannanotoissa painotetaan, miten tärkeää nuorten osallisuus on heille suunnattujen palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Vantaalla nuorten osallisuutta onkin edistetty monin tavoin. Esimerkiksi nuorisopalvelut on kehittänyt vertaisohjaajatoiminnan mallin, jossa ammattilaisohjaajien rinnalla toimii koulutettuja vapaaehtoisnuoria. Vantaalla vertaisohjaajamallia on toteutettu yhteistyössä nuorisopalveluiden kanssa myös kirjastoissa, ja erityisesti Koivukylän kirjasto on toiminut vertaisohjaajatyön kirjastopioneerina.

Nuorilla on todellakin paljon kokemuksellista asiantuntijuutta, jota aikuisilla ammattilaisilla ei välttämättä ole. Vapaaehtoisuuteen perustava toiminta herättää kuitenkin myös kysymyksiä. Miksi aikuisille maksetaan heidän asiantuntijuudestaan, mutta nuorten asiantuntijuuden ajatellaan olevan ilmaista tai heille tarjotaan korkeintaan pieniä palkintoja? Miksi kesätöistä maksetaan mutta vertaisohjaajan työstä ei? Vertaisohjaajan työn voi jopa ajatella olevan vaativampaa kuin kesätöinä tarjottujen tehtävien, sillä nuoret kesätyöläiset ovat yleensä hoitaneet kirjastotyöhön perinteisesti kuuluneita rutiinitehtäviä.

Tanskassa Århusin kirjaston Mindspot-hankkeessa kirjasto palkkasi nuoria kehittämään nuorille suunnattuja kirjastopalveluja yhdessä kirjastoammattilaisten kanssa. Kirjasto on meidän juttu -hanke syntyi näiden ajatusten pohjalta, århusilaisten innoittamana.

TAVOITE, SISÄLTÖ JA AIKATAULU

Kirjasto on meidän juttu -hankkeen tavoitteena on luoda yhteiskehittämisen toimintamalli, jossa nuoret ja aikuiset toimivat tasaveroisina asiantuntijoina. Yhteiskehittämisen toimintamallissa nuoret (15-30-vuotiaat) pääsevät käyttämään kokemuksellista asiantuntijuuttaan haasteissa, joiden ratkaisemiseen aikuisten osaaminen ei yksin riitä. Nuoret osallistuvat haasteen ratkaisemiseen kaikissa vaiheissa ideoinnista arviointiin asti.

Tällainen yhteiskehittämisen malli on hyödyllinen sekä nuorten että kirjaston kannalta. Yhteiskehittämisen mallissa sukupolvirajat ylittyvät. Nuoret oppivat kommunikoimaan eri-ikäisten ihmisten kanssa ja kantamaan vastuuta yhdessä. Kirjaston henkilökunta oppii kommunikoimaan nuorten kanssa ja luottamaan siihen, että nuorille voi antaa vastuuta. Yhteiskehittämisen malli luo positiivista kirjastoimagoa: kirjasto näyttäytyy reiluilla periaatteilla toimivana mahdollisuuksien luojana ja edelläkävijä nuorten työllistämisessä.

Esimerkkihaasteena hankkeessa toimii Vantaan kaupunginkirjaston sosiaalisen median strategian uudistaminen. Nuorten tavoittaminen sosiaalisessa mediassa on yksi niistä haasteista, joiden ratkaisemiseen kirjastohenkilökunnan asiantuntemus ei ole riittänyt. Kirjastot ovat kyllä hyödyntäneet sosiaalisen median palveluita, ja Vantaan kaikki kirjastot ovat aktiivisesti mukana Facebookissa. Nuoret eivät enää nykyisin juurikaan käytä Facebookia, eikä heidän tavoittamisensa sosiaalisessa mediassa ole helppoa. Toisaalta kirjaston ongelma ei ole pelkästään nuorten tavoittamattomuus: sosiaalisen median käytössä tarvittaisiin enemmän luovuutta ja mielikuvitusta. Esimerkiksi ruotsinkielisessä sosiaalisessa mediassa seikkailevan Arga Bibliotekstantenin http://www.litteraturmagazinet.se/arga-bibliotekstanten kaltaisia suosittuja hahmoja ei suomenkielisestä sosiaalisesta mediasta löydy.

Hanketta varten palkataan kokopäivätoiminen hanketyöntekijä, joka aloittaa työskentelyn toukokuun 2015 alussa ja jatkaa helmikuun 2016 loppuun. Hankkeeseen palkataan myös kahden kuukauden kesätyösuhteisiin kolme nuorta, jotka jatkavat työskentelyä hankkeessa keikkaluonteisesti syksyllä. Kaikki työntekijät ovat iältään 15–30-vuotiaita. Kesätyöntekijöiksi palkattavat nuoret ovat yläkoulu- tai lukioikäisiä, mutta hanketyöntekijä voi olla hieman vanhempi. Hankkeeseen on löydettävä työntekijöitä, joilla on kokemuksia ja näkemyksiä erilaisten sosiaalisen median kanavien käytöstä. Sen vuoksi työntekijöiden rekrytoinnissa kokeillaan joukkoistamista. Toisin sanoen työpaikkailmoituksessa työnhakijoille esitetään tehtävä, johon työnhakijaa pyydetään vastaamaan hänelle itselleen tärkeässä sosiaalisen median kanavassa. Haastateltavat valitaan vastausten perusteella. Esimerkiksi kesätyöntekijöille voitaisiin antaa tehtäväksi kertoa, miten kirjastossa käynti vaikutti heidän elämäänsä.

Hanketyöntekijän tehtävänä on koordinoida sosiaalisen median strategian uudistamista. Tukenaan hänellä on kesätyöläisiksi palkattavan kolmen nuoren lisäksi hanketta varten perustettava työryhmä, joka koostuu sosiaalisesta mediasta kiinnostuneista kirjastolaisista. Projektityöntekijä, kesätyöläiset ja työryhmä ideoivat yhdessä uuden sosiaalisen median strategian, ja siihen liittyvä sosiaalisen median kanavien uudistaminen aloitetaan yhdessä kesätyöntekijöiden kanssa. Projektityöntekijä jatkaa uudistustyötä kesätyöntekijöiden työsuhteiden päätyttyä. Syksyn 2015 aikana projektityöntekijä suunnittelee ja toteuttaa yhdessä uudistamistyössä mukana olleiden nuorten ja kirjastolaisten kanssa vantaalaisissa kirjastoissa lapsille ja nuorille suunnattuja sosiaalisen median työpajoja (yht. 9 kpl, yksi kussakin kirjastossa). Työpajoissa lapset ja nuoret tuottavat sisältöjä kirjaston uudistuneisiin sosiaalisen median kanaviin, ja parhaat sisällöt palkitaan houkuttelevilla palkinnoilla.

Projektityöntekijän tehtäviin kuuluu myös palautteen kerääminen hankkeeseen osallistuneita kesätyöläisiltä, kirjastolaisilta ja työpajoissa olleilta lapsilta ja nuorilta. Projektityöntekijä kirjoittaa palautteen ja omien kokemustensa perusteella raportin. Raportti käsitellään vuoden 2016 alkupuolella järjestettävässä arviointikokouksessa, johon osallistuvat kaikki sosiaalisen median strategian uudistamisessa mukana olleet. Raporttia levitetään valtakunnallisesti, ja hankkeen toivotaan onnistuessaan herättävän kiinnostusta myös kansainvälisissä kirjastoalan konferensseissa.

KUSTANNUSARVIO

Projektityöntekijän palkka (9 kk) sivukuluineen 24 705 €
Projektityöntekijä palkka on 2100 € kuussa + sivukulut & lomarahat. Projektityöntekijän palkkaaminen maksaa työnantajalle sivukuluineen n. 2745 € kuussa.

Kesätyöpalkat (6 kk) sivukuluineen 8820 €
Lukiolaisen kesätyöpalkka Vantaalla 1050 € kuussa + sivukulut & lomarahat. Lukioikäisen kesätyöntekijän palkkaaminen maksaa työnantajalle sivukuluineen n. 1470 € kuussa. Vantaan kaupunginkirjasto maksaa omarahoituksena puolet kesätyöntekijöiden palkoista.

Työpajojen ja arviointikokouksen keikkapalkat 1320 €
Työpajan vetämiseen osallistumisesta maksetaan nuorille 100 € per työpaja + sivukulut, yht. n. 125 €. Jokaisessa työpajassa (9 kpl) on hanketyöntekijän apuna yksi nuori. Työpajakulut ovat siis yht. 1125 e. Arviointikokoukseen osallistumisesta maksetaan 50 € + sivukulut, yht. n. 65 €. Kaikki nuoret osallistuvat arviointikokoukseen, joten kokouksen kulut ovat 195 €.

Työntekijöiden työkalut 1600 €
Kaikille työntekijöille hankintaan työkaluiksi iPadit. iPad Air maksaa n. 400 €, 4 x 400 € on yht. 1600 €.

Työpajojen palkinnot 1800 €
Jokaiseen työpajaan (yht. 9 kpl) hankintaan palkintoja 200 € arvosta.

Hankkeeseen osallistuvien Vantaan kaupunginkirjaston työntekijöiden henkilöstökulut (n. 8 % hankkeen kokonaiskuluista) (= Vantaan kaupungin rahoitusosuutta) n. 3060 €.

Hankkeen kulut ovat yht. 41 305€.

Vantaan kaupungin omakustannusosuus projektikuluista kattaa puolet kesätyöntekijöiden palkkaamisen kuluista 4410 € ja hankkeeseen osallistuvien Vantaan kaupunginkirjaston työntekijöiden henkilöstökulut 3060 €, yht. 7470 €. Haemme opetus- ja kulttuuriministeriöltä 33 835 euron suuruista avustusta.

 

 

Verkkosivut, tuotetut julkaisut ja materiaalit: 

Sanomalehti-, radio- ja televisiotoimittajat eivät tarttuneet projektiin, vaikka tiedotimme erilaisesta kesäduunista virallisella tiedotteella. Verkkoon jäi kuitenkin muutamia jälkiä projektista:

Jeesi kävi tekemässä jutun Martinlaakson kesätyöntekijöistä:http://www.jeesi.info/fi-fi/tiedote.aspx?refererurl=%2F&groupid=ef5ec26a-0328-4770-8850-3ad46551895e&announcementid=bec767bf-8979-46d7-8e5a-b263b6b26a3c

Juttu kesätyöntekijöistä Martinlaakson kirjaston blogissa:
http://kirjasto.vantaa.fi/martinlaaksonkirjasto/tag/kesatyolaiset

Helmet-sivuston juttu Martinlaakson kesätyöntekijöistä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Erilainen_kesaduuni_Martinlaakson_kirjas(66195)

Martinlaakson kesätyöntekijöille annettiin vapaat kädet Martinlaakson kirjaston Instagram-tilillä kesäkuussa 2015. Seuraa kuvavirtaa tästä kuvasta eteenpäin: https://www.instagram.com/p/3a0EqcCtBF/?taken-by=martsarinkirjasto&hl=en

Martinlaakson kirjasto YouTube-kanavalta löytyy mediakasvatuksellisissa työpajoissa tehtyjä animaatioita ja videoita:
https://www.youtube.com/channel/UCXXFDqPMmxCrIfa3U9yAdgg

Arvioi toimenpiteitä ja vaikutuksia: 

Kirjasto on meidän juttu -hankkeen tavoitteena oli luoda yhteiskehittämisen toimintamalli, jossa nuoret ja aikuiset toimivat tasaveroisina asiantuntijoina. Hankehakemuksessa maalailtiin näin: "Yhteiskehittämisen mallissa sukupolvirajat ylittyvät. Nuoret oppivat kommunikoimaan eri-ikäisten ihmisten kanssa ja kantamaan vastuuta yhdessä. Kirjaston henkilökunta oppii kommunikoimaan nuorten kanssa ja luottamaan siihen, että nuorille voi antaa vastuuta. Yhteiskehittämisen malli luo positiivista kirjastoimagoa: kirjasto näyttäytyy reiluilla periaatteilla toimivana mahdollisuuksien luojana ja edelläkävijä nuorten työllistämisessä." Tämän kaiken voimme allekirjoittaa, ja toimintamallin kehittäminen onnistui, mutta muutoin projekti ei mennyt täysin hankehakemuksessa kuvatulla tavalla. 

Hankehakemukseen on esimerkkihaasteeksi määritelty "Vantaan kaupunginkirjaston sosiaalisen median strategian uudistaminen". Tulimme asiaa syvällisemmin pohdittuamme siihen tulokseen, että pelkkä sosiaalisen median strategian uudistaminen on liian abstrakti tehtävä annettavaksi nuorille sellaisenaan. Olisi järkevämpää antaa nuorille jokin konkreettinen mutta luovuutta vaativa tehtävä, josta he voisivat raportoida sosiaalisessa mediassa ja siten käytännön työskentelyn kautta hahmottaa ja pohtia kirjaston sosiaalisen median käyttöä ja strategian uudistamista. Martinlaakson kirjastoon oli tulossa remontti, johon liittyi eri-ikäisten asiakkaiden osallistaminen keväällä ja alkukesästä, joten päätimme sijoittaa nuoret Martinlaaksoon.

Irrotimme yhden Martinlaakson työntekijöistä projektisuunnittelijaksi kolmeksi kuukaudeksi, ja laitoimme yhden kuukauden pituiset kesätyöpaikat kolmelle martinlaaksolaiselle nuorelle hakuun. Ilmoituksessa luki näin: "Innostamme martinlaaksolaiset ideoimaan uudistuvaa kirjastotilaa ja kirjastopalveluita. Järjestämme tähän liittyen kesäkuussa erilaisia tapahtumia ja tempauksia. Nämä tempaukset ja tapahtumat näkyvät Martinlaakson kirjastossa, sen lähiympäristössä ja sosiaalisessa mediassa.Etsimme tähän projektiin yhden kuukauden (1.6.–30.6.2015) ajaksi kolmea 16–18-vuotiasta kesätyöntekijää. Kesätyöntekijöiden pääasiallinen tehtävä on suunnitella ja toteuttaa yhdessä projektisuunnittelijan kanssa yllä mainitut tapahtumat ja tempaukset." Lisäksi edellytimme hakijoilta "rohkeutta lähestyä erilaisia ihmisiä, kiinnostusta Martinlaakson kirjaston kehittämistä kohtaan ja ideoita sosiaalisen median käytöstä" ja luimme eduksi "omat, luovat nettiprojektit (esim. bloggaus, vloggaus, instagrammaus) ja kokemukset työskentelystä lasten kanssa". Hakijoita pyydettiin myös hakemuksessa kertomaan sosiaalisen median käytöstä omassa elämässä ja linkittämään esimerkkejä omista tileistä / kanavista. Toivomme hakijoiden vastaavan myös kysymykseen ”Mitä kirjasto merkitsee sinulle?” jossakin sosiaalisen median palvelussa (esim. YouTube, Instagram, Tumblr) ja linkittämään sen hakemukseen.

Hakemuksia tuli yllättävän vähän - vain parikymmentä - ja pohdimme syitä siihen, miksi hakemusten määrä oli niin vähäinen. Olimme kuitenkin mainostaneet työpaikkaa kaikissa alueen lukioissa ja ammattikouluissa, kirjastotilassa ja kirjaston sosiaalisen median kanavissa. Ehkä nuoret, joilla ei ole kovin paljon työkokemusta, kokevat tällaisen työtehtävän hieman liian haastavaksi, jopa pelottavaksi? Joka tapauksessa saamamme hakemukset olivat laadukkaita, ja valitsimme kolme yhteiskunnallisesti aktiivista nuorta, jotka eivät kainostelleet omien mielipiteidensä esittämisessä.  

Nuorten kanssa työskentely onnistui pääasiassa hyvin. Heidän lähestymistapansa työhön oli hyvin käytännönläheistä. He olivat innostuneita tapahtumien järjestämisestä ja asiakaskohtaamisista ja lähtivät esimerkiksi mainostamaan nuorille suunnattua suunnittelupajaa kirjaston ulkopuolelle. (Näistä osallisuustoimista on raportoitu tarkemmin Digilukutoukka-hankkeen http://hankkeet.kirjastot.fi/hanke/digilukutoukka yhteydessä, jonne ne on myös tilastoitu.) Projektin aikana päästiinkin hyödyntämään nuorten omia käytännöllisiä taitoja mm. valokuvaamisessa ja verkostoitumisessa. He tuottivat kirjaston sosiaaliseen mediaan hauskoja kuvia ja videoita, jotka innostivat myös kirjaston henkilökuntaa kokeilemaan samaa. Heidän ideoissaan näkyi kirjastomaailman ulkopuolinen näkökulma, jota olimmekin heiltä toivoneet.

Joiltain osin projekti olisi voinut sujua paremminkin. Dokumentointi kuukauden ajalta oli hieman hajanaista sekä nuorten oman työn että heidän järjestämiensä tapahtumien kohdalta. Tässä olisi auttanut selkeämpi työnjako ("Anni vastaa valokuvauksesta koko tapahtuman ajan") ja tarkempi suunnitelma siitä, mitä ja milloin jaetaan sosiaaliseen mediaan ja miten nuorten ja projektisuunnittelijan työskentelyä dokumentoidaan. Nuorten kanssa keskustellessa syntyi paljon hyviä ideoita, joista osa toteutettiin. Nuorten mielestä kirjaston tuli näkyä selkeästi ulospäin, ja heidän ideansa oli suuri KIRJASTO-teippaus kirjaston ikkunoihin. Tämä toteutui. Sen sijaan kirjaston WC-tilojen uudistaminen läheisten lukion opiskelijoiden kanssa kirjaston remontin yhteydessä ei toteutunut.

Sosiaalisen median strategian työstäminen nuorten kanssa osoittautui hieman liian kunnianhimoiseksi tavoitteeksi. Nuorilla oli kokemusta lähinnä yksityishenkilönä toimimisesta sosiaalisessa mediassa, mikä poikkeaa organisaation tekemästä viestinnästä. Mitään varsinaista strategiaa ei siis lopulta syntynyt. Nuorilla oli kuitenkin kiinnostavia näkemyksiä siitä, millaisia asioita he kirjastolta itse toivoisivat ja mitä kirjaston kannattaisi tehdä. Heidän mukaansa kirjastolla on jo valmiiksi hyvä imago, jota kannattaa sosiaalisessa mediassa vahvistaa. He pitivät sosiaalista mediaa nopeana ja edullisena viestimisvälineenä, mutta muistuttivat että ilman kiinnostavia tapahtumia ja uutisia ei kirjaston sosiaalisen median presenssikään voi olla kovin kiinnostava. He myös toivoivat kirjastolta enemmän heidän omaa elämäänsä ja erityisesti opiskelua koskettavaa sisältöä ja kannustivat kirjastoja irrottelemaan sosiaalisessa mediassa.

Nuoret itse vaikuttivat tyytyväisiltä kuukauden mittaiseen työjaksoon. He kokivat tapahtumien järjestämisen kuten Kirjasto goes ostari -tempauksen mukavaksi mutta samalla vaativaksi kokemukseksi. Heidän mukaansa työssä korostuivat oma-aloitteisuus ja ryhmätyötaidot, ja he kiittivät sitä että kesätyössä pääsee käyttämään luovuuttaan. Toisaalta he olisivat halunneet tutustua myös kirjaston rutiinitöihin, kuten esimerkiksi hyllyttämiseen, mihin ei valitettavasti jäänyt aikaa. Lisäksi he kokivat toimineensa kirjaston kävijöiden ja alueen asukkaiden hyväksi ja voineensa auttaa muita samanikäisiä löytämään kirjaston.

Projektisuunnittelijan näkökulmasta nuorten kanssa työskentely oli niin ikään mukavaa mutta myös vaativaa. Huolellisesta, etukäteen tehdystä suunnitelmasta ja aikataulusta on hyötyä, sillä se auttaa sekä omaa että nuorten työskentelyä, etenkin jos nuorten on tarkoitus työskennellä myös itsenäisesti ilman jatkuvaa ohjaamista.

Kirjaston kannalta nuorten kesätyöjaksosta saatiin paljon hyvää. Saimme kuulla vaikuttamisesta kiinnostuneiden opiskelijoiden näkökulmia ja mielipiteitä. Nuorten käytännönläheinen ja kokeileva asenne sosiaaliseen mediaan tarttui henkilökuntaan, joka innostui tuottamaan kuvia ja videoita luovasti. Vaikka some-strategiaa ei syntynytkään, aloitettiin nuorilta kerättyjen ideoiden pohjalta työskentely Vantaan kaupunginkirjaston sometyön uudistamiseksi. Tämä työ jatkuu edelleen.

Erilainen kesätyö herätti jonkin verran kiinnostusta pääkaupunkiseudulla, ja nuorten kanssa työskentelyä esiteltiin Helmet-kirjastojen yhteisessä some-koulutuksessa ja Vantaan kaupungin järjestämissä Demokratiatori- ja HYVIS-tapahtumissa. Nuoret olivat kiinnostuneita kirjastosta työympäristönä myös seuraavana kesänä, ja yksi heistä työskenteli kesätyöntekijänä myös kesällä 2016.

Hankehakemukseen oli kirjattu myös, että projektityöntekijä suunnittelee ja toteuttaa yhdessä uudistamistyössä mukana olleiden nuorten kanssa vantaalaisissa kirjastoissa lapsille ja nuorille suunnattuja sosiaalisen median työpajoja (yht. 9 kpl, yksi kussakin kirjastossa). Tässä vaiheessa projektia kyseenalaistimme yksittäisen pajakerran mielekkyyden: yhdellä kerralla ei voi syventyä mihinkään perusteellisesti. Kyseenalaistimme myös liian yksipuolisena pelkkään sosiaaliseen mediaan keskittymisen, ja laajensimme pajasarjan tavoitetta. Halusimme, että lapset oppivat tunnistamaan erilaisia median muotoja, ts. mikä kaikki on mediaa ja mitä työtä esimerkiksi kuvien taakse kätkeytyy. Lisäksi tavoitteina oli, että lapset oppivat mediakriittisyyttä, medialukutaitoja, omaa tuottajuutta, ryhmätyöskentelytaitoja ja uusien sovelluksien ja laitteiden käyttöä. Tähän kyseenalaistamiseen liittyi myös se, että Pointin kirjastossa oli toisessa hankkeessa kehitetty vastaavanlaista toimintaa ja toiminnan jatkuvuus oli koettu tärkeäksi. Halusimme hyödyntää Pointin kokemuksia ja kehittää mediakasvatuksellinen pajasarjan, jota voisi myöhemmin monistaa muihin kirjastoihin.

Kirjastoksi valikoitui jälleen Martinlaakson kirjasto, sillä se oli projektin jatkuvuuden kannalta mielekästä ja mukana olleista kesätyöntekijöistä yksi oli kiinnostunut työpajojen toteuttamiseen osallistumisesta. Martinlaakson kirjaston remontti keskeytti kuitenkin projektin, ja pääsimme jatkamaan vasta syksyllä 2016, jolloin irrotimme yhden Martinlaakson työntekijöistä kahden kuukauden ajaksi työpajojen suunnittelua ja toteutusta varten. Hänen mentorinaan toimi Pointin kirjaston taidepedagogi.

Syys- ja lokakuussa 2016 Martinlaakson kirjastossa pidettiin yksi esineanimaatiopajasarja (3 pajakertaa), yksi vaha-animaatiopajasarja (2 pajakertaa) ja yksi mediapajasarja (8 pajakertaa). Mediapajoissa oli monenlaisia aiheita: muun muassa valokuvaus, videomainoksen tekeminen, kirjan kannen kuvittaminen ja kirjan sisällön kuvittaminen. Pajat suunnattiin 8-11-vuotiaille lapsille, mutta pajojen osallistujien ikähaarukka oli 7-13-vuotta. Vetäjiä oli yhteensä kaksi: projektityöntekijä ja toinen kirjastolainen tai projektityöntekijä ja projektissa mukana ollut ex-kesätyöntekijä. Pajat toteutettiin projektirahoilla ostetuilla iPadeillä, joita lapset käyttivät videoiden, kuvien ja animaation tuottamiseen. Pajoja varten hankittiin myös iPadeihin sopivat kuvauskotelot ja jalustat, joihin kotelot sai kiinni. Tämä varmisti sen, että iPadit pysyivät tukevasti paikoillaan eikä kuva heilunut. Lisäksi täytyi hankkia pientä kuvausrekvisiittaa, kuten muovisia eläimiä ja dinosauruksia sekä muovailuvahaa ja spottivaloja.  

Lapset tuottivat pajoissa paljon erilaista materiaalia, animaatioita, videoita ja valokuvia. Osa kuvista julkaistiin Martinlaakson kirjaston Facebook-sivuilla. Kaikki videot jaettiin Youtube-kanavalla https://www.youtube.com/channel/UCXXFDqPMmxCrIfa3U9yAdgg, jotta lapset pääsivät itse näyttämään perheilleen tuotoksensa. Lisäksi kirjastossa järjestettiin valokuvanäyttely mediapajoissa otetuista kuvista. Nämä kuvat lapset valitsivat itse kaikista ottamistaan kuvista.

Lapset pitivät pajoista, mikä ilmenee heiltä kerätystä palautteesta. Palautetta annettiin lomakkeella, jossa jokaisen kysymyksen jälkeen oli vapaamuotoinen vastaus, ja sitä oli jo aikaisemmin hyödynnetty Pointin kirjastossa. Lomakkeessa kysyttiin lasten mielipidettä työpajasta, ja se oli hyvin positiivista: vastaukset vaihtelivat OK – aivan mahtava - jatkumolla. Lomakkeessa kysyttiin myös, mistä opista oli osallistujalle eniten hyötyä. Tähän lapset eivät osanneet vastata kovin analyyttisesti vaan kirjoittivat esimerkiksi ohjelmasta, jolla animaatioita tehtiin. Lomakkeessa kysyttiin myös, mikä oli tylsää tai turhaa, ja lasten mielestä mikään ei ollut varsinaisesti tylsää eikä turhaa, mutta vastaisuudessa toivottiin pajatoiminnan sisällöksi myös pelien tekemistä.

Jatkotoimenpiteet: 

Projektissa kehitetty yhteistoiminnan malli onnistui hyvin, ja Vantaan kaupunginkirjasto hyödyntää sitä jatkossakin. Esimerkiksi kesäkuussa 2017 järjestämme Suomen satavuotisjuhlavuoden kunniaksi lentokentällä ja Tikkurilan ja Myyrmäen rautatieasemilla Kirja-asema-kampanjan, johon palkkaamme mukaan kaksi nuorta. Heidän osuutensa kampanjassa on kannustaa lentokentällä ja rautatieasemalla kohdattuja ihmisiä kertomaan omat suomalaiset kirjasuosikkinsa ja dokumentoida nämä suositukset (valokuvina ja/tai videona) sekä jakaa ne sosiaalisen median kanavissa.

Projekti toimi myös kimmokkeena Vantaan kaupunginkirjaston some-työskentelyn uudistamiselle, ja tämä työ jatkuu edelleen.

Mediakasvatuksellinen pajatoiminta Martinlaakson kirjastossa jatkuu, ja keväällä 2017 järjestämme animaatiopaja- ja mediapajasarjat. Toimintaa on tarkoitus levittää myös muihin Vantaan kirjastoihin. Toiminnasta jäi Vantaan kaupunginkirjaston käytettäväksi kattavat mediakasvatukselliset materiaalit, joiden avulla voi toteuttaa monenlaisia mediakasvatuksellisia pajoja. Nämä materiaalit on tarkoitus laittaa jakoon myös muille Suomen kirjastoille Kirjastot.fi-sivustolla. 

Aloituspäivämäärä : 
01/04/2015
Lopetuspäivämäärä : 
30/11/2016
 


Anomuksen rahoitus
Haettava avustus yhteensä: 
€33 835
Oma rahoitus yhteensä: 
€7 470
Budjetti euroissa yhteensä: 
€41 305
Haettu muu avustus: 
€0
Saatu muu avustus: 
€0

Toteutunut rahoitus
Koko budjetti: 
€15 445
Oma rahoitus yhteensä: 
€6 500
Muualta saatu avustus: 
€0
Yhteistyökumppanin rahoitusosuus: 
€0

Tilastot:
Koulutustilaisuudet: 
3kpl/st.
Koulutuksiin osallistujia: 
120henkilö/person
Tapahtumien lukumäärä: 
11kpl/st.
Tapahtumiin osallistujat: 
60henkilö/person

Päätös
Myönnetty avustus euroissa.: 
€15 000
 
okm
avi