Kirjasto Monena ja Monelle
År 2012 RFV-ansökan   (Projekt fått finansiering)


Bildens ursprung: 
Kuvaaja Inga Petäjäsoja; grafiikka Kalle Hautamäki; käyttölupa Aleksi Delikouras
Oulaisten kaupunginkirjasto
Bibliotekets adress : 
Sahankatu 2
86300
Bibliotekets telefonnummer : 
044-4793 245
Bibliotekets e-postadress : 
oukkkp@oulainen.fi
ISIL-kod : 
FI-Oula
FO-nummer : 
Y-0186852-2
Ansvarsperson : 
Inga Petäjäsoja
Telefonnummer : 
044-4793 214
E-post : 
inga.petajasoja@oulainen.fi
Projektbeskrivning : 

Hankkeen tavoitteina on luoda Oulaisten kaupunginkirjastoon mediapaja,  joka palvelee
1)    erityisesti nuorisoa audiovisuaalisten aineistojen käsittelyssä ja sosiaalisena kohtaamispaikkana,
2)    mutta myös sukututkijoita ja kotiseudustaan kiinnostuneita ihmisiä tutkimusyksikkönä.
Hankkeessa yhdistetään Oulaisten kaupungin eri toimijoiden ja yhdistysten osaaminen em toimialoilla eli audiovisuaalisessa osaamisessa, nuorisotyössä sekä kotiseutu- ja perinnetyössä.
Hanke toteuttaa myös uudella tavalla kirjastotoimen ja nuorisotoimen välistä yhteistyötä, jota ei tässä laajuudessa ole aiemmin alueella toteutettu. Nuoret ovat iso ryhmä kirjaston käyttäjinä, ja tämän hankkeen myötä heidät otetaan entistä paremmin huomioon sekä tuodaan kirjaston erilaiset palvelut heidän tietoonsa.

Täällä on tylsää, totesi poika kun kirjaston hyllyrivit näki. Kirjaston Monelle-mediapaja avautuu nuorille sosiaaliseksi kohtaamispaikaksi ja vetovoimatekijänä ovat kunnolliset laitteet, ohjelmat, pelit ja mediaohjaaja.  Sukututkijat, harrastajavalokuvaajat ja musiikinharrastajat tarvitsevat laitteita ja ohjelmia työstääkseen aineistonsa mielekkäiksi kokonaisuuksiksi. Pyhäjokilaaksossa ei ole sukututkijoiden yhdistystä,  ja osatavoitteena onkin hankkeen avulla saattaa kiinnostuneet ihmiset yhteen opiksi, iloksi ja kotiseutututkimuksen edistämiseksi. Hanke vahvistaa kirjaston roolia ihmisten kohtauspaikkana, toimivana tutkimuspisteenä ja palvelupaikkana.

TOTEUTUS
Kirjaston nykyinen näyttelytila muunnetaan audiovisuaaliseksi Monelle-monitoimitilaksi, jossa tarjotaan asiakkaille mahdollisuus työstää omia analogisia ja digitaalisia aineistoja ammattimaisilla laitteilla ja ohjelmistoilla. Näyttelytilasta luodaan muuntautuva monitoimitila, jossa on mahdollista pitää äänekkäitä tiedonhaun ja mediakasvatuksen ryhmäopetuksia ja pelikerhoja. Vanhentuneet asiakaspäätteet uusitaan ja ryhmäopetusta varten hankitaan yhteensä 13 uutta tietokonetta, joista kannettavat tietokoneet ovat myös asiakaslainauskäytössä kirjaston tiloissa.

Yhteistyössä nuoriso-toimen kanssa kuullaan nuorten toiveita ja annetaan heidän vaikuttaa tarjottaviin sisältöihin. Kokeillaan esim. yksinkertaisten pelien tekokurssia, jossa lapset ja nuoret hahmottavat ja oppivat hallitsemaan atk-järjestelmää mielekkäällä tavalla. Samalla ammattitaitoinen mediaohjaaja pystyy antamaan lapsille ja nuorille  informaatio- ja mediakasvatusta, jota tällä hetkellä ei esimerkiksi koulu pysty tarvittavissa määrin antamaan.

Tällä hetkellä vajaakäytössä oleva käsikirjastotila muunnetaan hiljaiseksi Monena-sentteri, jossa on mahdollista rauhoittua musiikinkuuntelun ja lukulampun äärellä, tutkia kotiseutuaineistoja eri julkaisumuodoissa sekä muokata henkilökohtaisia tallenteita mielekkääksi kokonaisuudeksi.

Kirjastossamme on kyllä kirjoja tietokoneohjelmista, mutta asiakkaiden käyttöön tarjotaan vain office-paketti. Kirjaston tulisi olla paikka, jossa tarjotaan asiakkaan käyttöön myös oleellisimmat digitaalisen aineiston käsittelyohjelmat ja laitteet. Hankkeen aikana luodaan yhteistyössä Oulaisten kotiseutuyhdistyksen kanssa  käsikirjasto/Monena-sentteriin kotiseudustaan ja sukututkimuksesta kiinnostuneita asiakkaita hyvin palveleva kotiseutututkimuksen yksikkö. Monena-sentteriin hankitaan kaksi asiakaspäätettä, jotka varustetaan ammattimaisilla mediankäsittelyohjelmilla. Hankkeen aikana järjestetään myös tapahtuma Sukuni ja seutuni, jossa markkinoidaan uusia palveluja. Paikallinen audiovisuaalinen osaaminen valjastetaan kursseiksi, joiden tiedotuksesta ja palkkajärjestelyistä vastaa Jokihelmi Opisto. Järjestetään valokuvauksen, videoinnin ja editoinnin kurssit, jotka samalla opastavat ihmisiä kirjaston uusien palvelujen käyttöön.

Palkataan 12 kuukaudeksi mediaosaaja-projektinvetäjä, jonka tehtävänä on yhteistyökumppaneiden koonti, nuorison toiveiden selvitystyö, laitehankintojen suunnittelu ja kilpailutuksen valmistelut, tapahtumien suunnittelu ja järjestelyt, tiedotus ja markkinointi, pelikerhojen suunnittelu sekä mediapajan jatkuvan toimintamallin luonti. Hän kokoaa yhteen paikallisen osaamisen ja parhaat toimintatavat pitkäkestoisen yhteistyön aikaansaamiseksi. Mediaosaaja on tarpeen myös kirjaston ja henkilökunnan ohjauksessa uuteen ohjelmisto- ja laitteistopalveluun. Kirjasto tarjoaa koulutusta henkilökunnalle ja asiakkaille esim. Photoshopin käytössä ja videoiden luonnissa ja editoinnissa kunnon ohjelmilla.

Alueellinen kirjastohenkilöstön koulutus järjestetään pelien maailmasta ja vierailijaluennoitsija pitää esitykset myös Oulaisten lukiolaisille ja yläkoululaisille. Alueellinen kirjastohenkilöstön koulutus järjestetään yhteistyössä Oulun eteläisen yleisten ja oppilaitoskirjastojen henkilöstölle täydennyskoulutuksena.

Tulokset:
1.    kirjaston vetovoimaisuuden lisäys nuorison silmissä.
2.    tavoitetaan nuorisotoimen ja kirjastotoimen piirin ulkopuolelle jäävät nuoret.
3.    perheiden varallisuuseroista johtuvan nuorison sosiaalisen, tiedollisen ja taidollisen syrjäytymisen ehkäisy
4.    kirjasto sukututkijan ja kotiseutututkimuksen piste: kokonaispalvelun luonti.
5.    kirjaston rooli kohtauspaikkana ja vapaa-ajan toimipisteenä vahvistuu.
6.    Erityisosaamisen jako eri toimijoiden kesken, uusien palvelujen ja yhteistyö-muotojen luonti.

7. Kirjaston vanhentunut atk-laitteisto uusitaan, laitteiston käyttötarkoitusta laajentuu ja kirjastotilan käyttö monipuolistuu. Laatusuositusten toteutus myös nettikäyttäjän yksityisyyden suhteen.

8. Kirjastohenkilökunnan mediakasvatuksellinen täydennyskoulutus alueellemme. 

Kirjasto Monena ja Monelle -kustannusarvio ja alustava suunnitelma

HINTA alv. 0 %

 

Käyttö 1KIRJASTOSALI  MONENA: sähköisen tiedonhaun ja vapaan asiakaskäytön parannus

 

8 pc-tietokonetta asiakaspäätteeksi pääkirjastoon

- 4 nettikonetta ja 3 tiedonhaun konetta (2 web-Tiekkö ja 1 lisenssiohjelmia varten)

5000 €

 

4 kannettavaa tietokone tiedonhaun ope­tuk­seen, ryhmäopetukseen Monelle-mediapajassa ja muina aikoina asiakas­lainauksessa.

2500 €

 

 

ATK-kalusteet, tuolit ja rauhallisen tilan luonti (5 kpl)

3500  €

 

Oulaskankaan laitoskirjaston asiakaspäätteen uusinta pöytineen

1200 €

 

 

13 pc-tietokonetta kalusteineen   YHTEENSÄ

12 200 €

 

Käyttö 2MONELLE-mediapaja näyttelytilaan

 

kalusteet, pyörät alla: sohvat 2, pöydät 4 kpl

3000 €

 

dataprojektorit 2 kpl ja skriinit 2 kpl

3800 €

 

pc-pöytätietokoneet 2 kalusteineen, isot näytöt ja hyvät näytönohjaimet

3000 €

 

Audiovisuaaliset laitteet ja ohjelmat: videokamera, äänen ja videon editointi

3000 €

 

 

Pelikonsolit: xbox, ps, wii

1000 €

 

Laitekurssi yleisölle: Videointi ja editointikurssi 30 h

1000 €

 

Laitekurssi yleisölle: valokuvaus, digitointi- ja muokkauskurssit 30 h

1000 €

 

                  Monelle-mediapajan yhteensä15 800  

 

 

 

Käyttö 3Monena-projektityöntekijä 

Audiovisuaalinen osaaja projektin vetäjäksi: toimenkuvana laitehankinnat, ryhmäopetus, tapahtumien suunnittelu ja toteutus, markkinointi, pelikerhot ja pelintekokurssit, asiakas­pal­velu sekä yhteistyökump­paneiden koonti jatkuvan toiminnan luomiseksi.

Palkkakulut 32 000 €

Virikematkakulut 300 €              


32 300 €

 

Käyttö 4AUDIOVISUAALINEN SUKUNI JA SEUTUNI

 

Sukututkimuskurssi

1000 €

 

Digitointilaitteiden hankinta: diat ja nauhat talteen

600 €

 

Sukututkijoiden kokoaminen ja tapahtumat: sukuni tarina –vierailijaluennot.

2000 €

 

 

                                          yhteensä

3600 €

 

Käyttö 5
KOULUTUS

 

Pelien maailmasta –vierailijaluennoitsija

- Alueellinen koulutus kirjastohenkilöstölle

- Yläkoulaisille ja lukiolaisille 4 luentoa

2000 €

 

 

 Kirjasto Monena ja Monelle YHTEENSÄ

65 900 €

 

 OMAVASTUUOSUUDET yhteensä 5080  €

Kirjastotoimi

2000 € : Toiminnan suunnittelu, valvonta, tapahtumien järjestely ja toteutus. Mediakasva­tuk­sellinen  tiedon­haun opetus. 

1500 € :Pelihankinnat (nuorison suosituksen mukaan pc, xbox, wii ja playstation -pelejä sekä lautapelejä)

600 € : Kirjallisuushankinnat (Nuorten harrastusta ja kotiseutuni tutkimusta tukevat aineistohankinnat).

200 € : Materiaalikulut ja ilmoituskulut

Kirjastotoimi yhteensä omavastuu: 4300 €.

Nuoriso- ja vapaa-aikatoimi

220 € Uusien yhteis­työmuotojen luonti kirjastotoimen kanssa. Nuorison kohtaamisen koordinointi ja sisäl­töjen suunnitteluyhteistyö.

Nuorisovaltuusto

100 €: Nuorison näkemyksen tuonti palvelusuunnitteluun (talkootyö).

Oulaisten kotiseutuyhdistys

100 €: Asiantuntemus paikallisessa ja alueellisessa kotiseututyössä sekä tapahtumien suunnittelu. Kotiseutuarkiston käytön tehostus kotiseutuni-tutkimusyksikön luonnissa. (Talkootyö).

Oulaisten Valovoima ry

100 €: Audiovisuaalinen asiantuntemus ja osaaminen. (talkootyö)

Oulaisten yläkoulu ja lukio

260 €: Pelien maailma –vierailija­luen­noit­sijan valmistelu ja järjestelytyöt.

Samarbetspartners, arbetsgrupper: 

Oulaisten kulttuuritoimi, vapaa-aika- ja nuorisotoimi, Valovoima ry, Oulaisten nuorisovaltuusto, Oulaisten kotiseutuyhdistys ja JokiHelmi Opisto.

Kirjastohenkilöstökoulutuksessa Oulun eteläisen kirjastot (kaksi seutukuntaa).

 

 

Tidigare projekt: 

Kouvolan Mediapaja ja Sellon Pointti.

 

Webbsidor, publikationer och material: 

Pelihuoneen ja mediapajan toiminnasta ja tapahtumista on tiedotettu

Oulaisten kaupunginkirjaston internetsivuilla http://www.oulainen.fi/kirjasto/mediapeli

Jokilaaksojen kirjastot -Facebookissa http://www.facebook.com/pages/Jokilaaksojen-kirjastot/151109698216  ja http://www.oulainen.fi/kirjasto/tapahtumat sekä paikallisissa sanomalehdissä Pyhäjokiseudussa ja Jokilaaksojen SeutuMajakassa että Kotiseutuliiton nettisivustolla ja kuukausitiedotteessa.

Åtgärder och önskade inverkningar: 

HANKEEN TOTEUTUKSEN YLEISKUVAUS: Kirjasto Monena ja Monelle –hankkeelle myönnettiin 14.3.2012 valtionavustus 59 000 €. Oulaisten kaupunginkirjastoon perustettiin mediapaja ja kotiseutu­tutkimuksen piste kohderyhmänä nuoriso ja sukututkijat hankesuunnitelman mukaisesti. Projektityöntekijä palkattiin yhdeksitoista kuukaudeksi. Näyttelytila Sumppu muutettiin monitoimiseksi pelihuoneeksi/ mediapajaksi ja kirjastosalin Monttu rauhalliseksi kotiseutututki­muksen pisteeksi, jossa on digitointi- ja editointipiste. Kotivideoista ja valokuvista voi tuottaa audio­visuaalisia koosteita hyvillä ohjelmilla ja laitteilla.  Hankkeessa järjestettiin valokuvien ja videoiden editoinnin käyttäjäkoulutuksia ja kursseja, iso sukututkimustapahtuma ja muita yleisötilaisuuksia. Laite- ja ohjelmistohankinnat ovat mahdollistaneet perinteisen näyttelytila Sumpun monipuolisen peli-, mediakoulutus- ja multimedia­näyttely­toiminnan. (Vanhat tilanimet säilyivät: Sumppu on hankesuunnitelmassa Monelle ja Monttu on Monena).

PELIHUONEEN JA MEDIAPAJAN PERUSTAMINEN

Pelihuone Sumppu avattiin yleisölle 31.10.2012. Laitteiden vähimmäisvaatimusten määrit­telyyn, kilpailutusten hoitamiseen, toimituksiin ja kaiken asennukseen meni yhteensä kaksi työntäyteistä kuukautta. Syksyllä 2012 laitehankinnat tarkistettiin suhteessa hankesuunnitelmaan ja myönnettyyn määrä­rahaan nähden. Laitehankintojen määräraha oli 19 700 euroa. Tarvittavat ohjelmat ja laittei­den vähimmäis­vaati­mukset määriteltiin ja suoritettiin kilpailutukset kolmessa osiossa: äänentoisto­laitteet, pelikonsolit oheislaitteineen ja atk-laite- ja ohjelmahankinnat. Loput yksittäiset laitteet ja tavarat kilpailutettiin hintavertailuina vähin­tään kolmesta eri yrityk­sestä. Pelihuoneen toteutus tehtiin aivan hankesuunnitelman mukaisesti, mutta sähkötöiden suuruus yllätti näyttelytilan muutta­misessa pelihuoneeksi. Asiakkaiden atk-laitteistot tulivat maksamaan 11837 € ja pelihuoneen laitteis­tot 8354,92 €. Laitteistohankintojen budjetin ylitys oli 472 € hankkeen alkuperäiseen kustannus­arvi­oon nähden.

Näyttelytila Sumppuun eli pelihuoneeseen hankittiin kaksi videotykkiä ja kaksi laajaa val­ko­kangasta ja taulu-tv.  Niihin kytkettiin uudet pelikonsolit Wii, XBOX360 ja Playstation 3. Valkokankaiden laitteiden äänentoistoa varten hankittiin 5.1-kotiteatteri­vahvistin kaiutti­mineen ja laadukkaat Genelec-kaiuttimet. Sumpun sähkötyöt uudistettiin pelihuoneen vaatimuksia vastaa­vaksi. Täten pelihuonees­sa on asiakkaiden yhtäaikaista käyttöä varten kolme konsolipeli­paikkaa, joissa kussakin on mahdollisuus neljään pelaajaan (12 yhdenaikaista pelaajaa riippuen pelatta­vis­ta pelistä).

Musiikinkuun­telu­lait­teis­ton ja pelihuoneen kaiuttimien hankintaa varten tehtiin tarve­kartoi­tusta asiakkailta ja musiikin­harrastajilta. Laaduk­kai­den Genelec-kaiuttiminen lisäksi hankittiin vinyylilevysoitin. Hankinnat ovat mahdollistaneet perinteisen Näyttelytila Sumpun monipuolisen peli-, mediakoulutus- ja multimedia­näyttely­toiminnan. Esimerkiksi paikallisten hifiharrastajien kanssa järjestettiin ns. hifistely-viikonloppu, jossa yleisö pääsi vertailemaan äänenlaadullisesti eri hifilaitteita.

Mediapajatoimintaa varten eli digitaalisen materiaalin editointi- ja koulutuskäyttöön hankittiin neljä pöytä­tieto­konetta ja kolme kannettavaa. Koneet varustettiin laadukkailla editointiohjelmilla. Kyseisiä tieto­ko­neita ja laitteita käytetään myös tavanomaisina asiakas­nettipäätteinä. Asiakastieto­konei­siin hankittiin myös kaiuttimien lisäksi kuulokkeet, jotka ovat olleet kovassa käytössä.

Kirjastosalin Monttuun hankittiin laitteita ja ohjelmia editointia, digitointia ja musiikin äänetöntä kuuntelua varten. Asiakkaat voivat siirtää vhs-nauhansa dvd-levylle.  Monttuun hankittiin tehotietokone, uusi valokuvaskanneri ja värilasertulostin. Skannerilla on mahdol­lisuus digitoida myös kahdenkokoisia negatiiveja ja dioja. Montun tehotietokone varus­tet­tiin Pinnacle Studio -videoeditointiohjelmalla ja Photoshop CS6 -valokuvien käsittely­oh­jel­malla. Tämä Montun asiakaspääte on tarkoitettu ensisijaisesti suku- ja kotiseutu­tutki­muk­sen harrastajille.

PELIHUONEKÄYTÄNNÖT

Projektityöntekijän rooli oli oleellinen lasten ja nuorten opastamisessa pelihuoneen tavoille. Henkilökunta määritteli pelihuoneen huoneentaulun käyttösäännöiksi. Pelihuoneen käyttöajaksi määriteltiin 55 minuuttia pelaajaa kohden, koska pelipaikkoja on kolme. Kahden viikon avoimienovien jälkeen asiakkaiden ajanvaraus­­­käytäntö siirrettiin asiakas­palvelutiskille. Ajanvarausten, tilastoinnin ja tilanhallinnan vuoksi kehitettiin viikko­jaksoinen ja päiväkohtainen excel-taulukko. Kävijä valitsee asiakas­palvelu­­tiskillä konsolipelin ja sen ohjaimen, jotka lainataan hänen kirjastokortilleen ikäkont­rollin ja vastuukysymysten vuoksi. Ohjaimet on numeroitu ja numerot on viivakoodi­tettuna asiakaspalvelutiskillä.

PALVELUTASO

Pelihuone ja mediapaja ovat tuoneet paljon uutta tekniikkaa ja uusia ohjelmia kirjastoon. Henkilös­tön opastusvarmuuden saavuttamiseksi oli oleellista, että pelihuone pyrittiin pitämään käytössä myös projekti­työn­tekijän poissa ollessa jo vuoden 2012 lopulta lähtien.  Henkilökunnan haasteena oli saavuttaa nopean asiakas­palvelun periaatteella pelihuoneen käyttövarmuus ja editointilaitteiden ohjaustietotaito. Pelihuone toimii nykyään ilman tila­val­vojaa. Kun kirjasto on avoinna, on pelihuone avoinna.

Kirjaston palvelutasoksi on määritelty, että jokaisen työntekijän on pystyttävä ohjaa­maan pelaaja konsolipelin alkuun ja skannatessa ohjattava asiakasta siten, että hän saa digitoidut aineistot mukaansa: skannatessa mieluiten muistitikulle ja nauhat viimeis­tellylle dvd-levylle. Osa-aikaeläkkeellä olevat kaksi työntekijää on vapautettu Pinnacle Studio -videoeditoinnin asiakas­ohjauk­­sesta, koska he ovat vuoroviikoin töissä. Photoshopissa ja Pinnaclessa on osattava hakea kuvamateriaali ohjelmaan, kertoa lyhyesti toimintaperiaate ja osoitettava vähintään automaatti­korjaukset asiakkaalle.  Asiakasta opastetaan alkuun, mutta ilmai­sen palvelun perustana on asiakkaan omatoimisuus.

NUORTEN OSALLISTAMINEN

Nuoria on osallistettu monella tavoin projek­tin suunnitteluun ja toteutukseen. Projektin alussa keväällä 2012 esiteltiin kaikille 9. luokkalaisille mediapajan ja pelihuoneen suunnitelma, ja se sai kannatusta. Erityisesti kolmea yhdenaikaista pelipaikkaa pidettiin perusteltuna. Vuoden päästä sama esittely ja kysely toistettiin uusille 9. luokkalaisille. Saimme hyvää palautetta. Kaikkia ei kiinnostanut pelaaminen lainkaan, ja joku halusi korostaa kirjaston perinteisiä palveluja. Joku toinen kaipasi vanhaa näyttelytilaa. Monella oli muita harrastuksia, eikä pelaamiseen ollut aikaa. Toisilla oli kotona omat huippu laitteet ja paremmat pelit. Kaikki olivat kuitenkin toteutuksesta vaikuttuneita ja paria poikkeusta lukuunottamatta, aikoivat tulla kaverien kanssa pelaamaan. Lapsille ja nuorille tehtiin useita pelihankintakyselyjä. Ehdottomasti suosituin peli on NHL13 ja 14. Pelkästään Wii-paketin omia pelejä pelataan ahkerasti. Kirjastolla on 30 konsolipeliä, josta valita. K16-pelejä hankittiin vasta marraskuussa 2013.

Projektiin osallistui neljä nuorta opiskelijaa harjoittelu­aikana. He suorittivat näyttönsä projektissa. Datanomiopiskelijatar asensi projektityöntekijän ohjauksella uudet asia­kas­­päätteet ohjelmineen kirjaston verkkoympäristöön. Kaksi datanomi­opiskelija­a suunnittelivat ja testasivat kuukauden ajan yhdessä projektityöntekijän kanssa peliohjel­mointikerhoon sopivia pelialustoja. Opiskelijat esittelivät parhaat alustat näyt­tönä yläkoulun atk-valinnais­ryhmälle; Haapaveden opiston kirjastoalan opiskelija suoritti näyt­tönä pelihuoneen ensimmäisen perehdytyksen henkilökunnalle.

PELIOHJELMOINTIKERHO

Ohjelmointi aloitettiin RPG MAKER VX Ace Lite – ohjelmalla.  Kyseessä on ns. Klik and Play – ohjelma yhdistettynä koodaukseen. Käyttöliittymän opettelun jälkeen oppilaat tekivät erityyppisiä maailmoja, joihin oli lisätty puzzle-tapahtumia pelin haastavuuden lisäämiseksi. Pelit olivat kaikki roolipelityyppisiä,  ylhäältäpäin kuvattuja.  Microsoftin Kodu Game Lab oli toinen ohjelmointiohjelma jota käytettiin. Kyseessä on samantyyppinen ohjelma kuin RGP-maker. Pystyt ohjelmoimaan eri animaatiohahmoja koodaamalla. Tällä ohjelmalla pääsee hieman pidemmälle koodauksen rakenteisiin. Voi puhua jo pienimuotoisesta olio-ohjelmoinnista. Ei saanut kerholaisia innostumaan. Kolmas käytetyistä ohjelmointiohjelmista oli  FPS Creator. Kyseessä on ns. Sandbox- ohjelmointialusta. Sandbox on jo käytössä monissa kouluissa ja oppilaitoksissa eri puolilla maailmaa. Pelissä on mukana myös erilaisia suunnittelukilpailuja. Tällä ohjelmointi­työkalulla pääset hyvin nopeasti luomaan näyttäviä 3-d maailmoja. Ilamisversio on  rajoitettu valmiiden komponenttien osalta pieneksi, mutta ohjelmoinnin idea tulee selville.  Peliohjelmointiohjelmat  motivoi oppilaita oppimaan, kannustaa oma-aloitteisuuteen, lisää yritteliäisyyttä sekä ryhmätyö -  ja ongelmanratkaisutaitoja. Puzzle-rakenteet  opettaa ohjelmoinnin ja tietotekniikan perustaitojen lisäksi matemaattista, analyyttistä ja loogista ajattelua sekä luovuutta. Oppilas oppii ohjelmoinnin ja tietotekniikan perustaitojen lisäksi matemaattista, analyyttistä ja loogista ajattelua sekä luovuutta ja kielitaitoa. (Projektityöntekijä 17.6.2013).

Projektityöntekijän arvio hankkeen onnistumisesta 17.6.2013: Esitutkimus / kysely pelihuonees­ta tehtiin ennen projektin aloit­ta­mista yläasteen oppilaille. Pelihuoneen kävijät ovat kuitenkin pääosiltaan ala-asteikäisiä. Yläasteikäiset eivät ole pelihuonetta löytäneet ja tällä kohtaa hanke ei ole täysin onnis­tunut. Yläasteikäiset nuoret kyllä tietävät, että kirjastolla on tällainen palvelu, mutta lähes kaikilla nuorilla on pelikonsoli kotona. Kyselyjen perusteella tämä on yksi suuri tekijä vähäiseen pelihuoneen käyttämi­seen yläasteikäisten kohdalla. Myös tiukat ikärajoitukset vaikuttavat käyttöasteeseen. Kokonaisuudeltaan Sumpun pelitoiminta on kuitenkin onnistunut. Käyttäjät ovat tyytyväisiä ja huoneessa on vakiintunut käyttäjäkunta. Myös tytöt ovat löytäneet pelihuoneen. Pelaa­minen on ollut pääosin sosiaalista ja harvoin konsolia käyttää vain yksi pelaaja kerrallaan. Videotykit, tv ja muu uusi tekniikka on saanut hyvän palautteen ja voidaan todeta, että laitehankinnat ovat onnistuneet. Laitteita on käytetty esim. multimedia-taidenäyttelyissä, valokuvanäyttelyissä yms. Laitteita on tällä hetkellä myös tarpeellinen määrä ja jonotusaika on vähäinen. Skanneri on ollut onnistunut hankinta ja käyttöaste hyvä. Videoitten editointi kirjaston koneilla on jäänyt vähäi­seksi ja tällä kohdin on hieman epäonnistuttu.  Palvelun löytäneet käyttäjät ovat olleet tyytyväisiä laitteisiin, ohjelmiin ja henkilökunnan opastuk­seen. Musiikin kuuntelu montun uudella koneella on ollut vähäistä, mutta käyttöaste luultavasti kasvaa, kun musiikkiosasto uudistuu. Pelihuoneessa on avajaispäivän 30.10.2012 jälkeen käynyt 1554 hklöä pelaa­massa tai tietokoneella. (Projektityöntekijä 17.6.2013). 

KÄYTTÖTILASTOJA

Pelihuoneen käyttäjätilasto koko projektin  ajalta (30.10.2012-31.12.2013) on 3648 .
VHS-kopiointi vuonna 2013 yhteensä 131 h/31 henkilöä.
Montun scannerin käyttö vuonna 2013 yhteensä 439 h/184 henkilöä.
Hankkeessa uusittujen nettipäätteiden käyttö vuonna 2013 yhteensä 8554 asiakasta.

Mitkään laite- tai ohjelmistohankinnat eivät ole olleet turhia. Asiakkaiden toivomuksesta hankittu Vhs-dvd –laitteella on käyttöä edelleen tasaisin väliajoin, eikä se ole jäänyt ns. buumituotteeksi. Vähiten on ollut käyttöä vinyylilevysoittimella. Uudet laitteet mahdollistivat paikallisten harrastajien tapahtu­matuotantoa kirjastolla. Kaikista ei syntynyt toivottua pysyvää kerhotoimintaa Oulaisten kokoisessa musiikki­pitäjässä (asukkaita 7916). Yksityinen musiikinharrastaja suunnitteli kerhon Levytarinoita vanhasta jazzista ja klassi­sesta musiikista. Kerho järjestettiin kaksi kertaa. Todettiin, että pitäisi hankkia uusi cd-levysoitin, koska kirjaston 10 vuotta vanha soitin ei toista ulompia raitoja cd-levyistä. Koska Levytarinoita ei kuitenkaan saanut osallistujia, ei cd-levysoitin ryhdytty hankkimaan. Cd-äänilevyjä voi kuunnella myös tietokoneelta tai PlayStation 3:lla. Näkö- ja kuulovammaisille kehitettiin räätälöity palvelu, jossa hyödynnettiin uusia laitteita. Lopputuotteen nimi oli Paikallis­lehdet luettuina ja seinälle heijastettuina. Yli kymmenen hengen ryhmästä jäi lopulta vain kaksi epäsäännöllisesti käyvää asiakasta. Kokeilu päättyi keväällä 2013.

OMAVASTUUOSUUS

Oulaisten kaupunginkirjaston ostohankintojen omavastuukuluksi jäivät kaikki yhteistyö­tahojen ja esiintyjien tarjoilut, kalusteiden hankinta ja konsolipelihankinnat. Monttuun oli tarkoitus muodostaa projektissa rauhallinen musiikinkuuntelupiste, mutta kirjaston kalusterahat eivät riittäneet cd-levykaap­pien hankinnan lisäksi viihtyisän oleskelun tilan muodostamiseen.  Käsikirjaston nidemäärää pienennettiin kolmasosaan ja tilalle siirrettiin musiikkiosasto. Asiakasoleskelukalusteet on varattu vuoden 2014 kirjaston budjettiin.

Hankkeen hallinnointiin, media­kasvatuk­seen, yhteistyötahojen koontiin, tapahtumasuunnitteluun ja –järjestelyyn sekä uusien toimintakäytänteiden kehit­te­lyyn ja testaukseen sekä henkilökunnan perehdytykseen sekä toiminnan ylläpitämiseen kului henkilökunnan työaikaa 13 893 euroa (kirjastohenkilöstö, sivistyspalvelukeskus, opettajat, nuorisotoimi ja tukipalvelut) ja Oulun eteläisen kirjastojen henkilökunnan työaika kahdelta tunnilta 2504 euroa. Muualta saatu avustus 250 euroa on tulokirjaus hankkeelle Pyhäjoen kunnankirjastolta kirjailijavierailun lisäkustannuksista.

 

TULOSTAVOITTEET HANKESUUNNITELMASSA JA ONNISTUMISEN ARVIOINTI 31.12.2013:

1.    Kirjaston rooli kohtauspaikkana ja vapaa-ajan toimipisteenä on vahvistunut: Pelihuone on sosiaalisen pelaamisen paikka. Montun medialaitteet ja kotiseutupiste herättävät asiakkaiden mielenkiinnon. Montussa viihdytään tutkimassa Sukuni ja seutuni -kokoelmaa, digitoimassa ja editoimassa sekä nettikoneella. Palvelut tukevat toisiaan hyvin. Kirjastosta on muodostunut varsinkin varhaisnuorten sosiaalisen pelaamisen paikka - ei vaan konsolipelaamisessa, mutta hyvin toimivien nettiasiakaspäätteiden johdosta. Nuoret vaihtavat tietotaitoaan pelaamisesta eri sovelluksissa. Pelihuone ja mediapajapalvelut ovat osa kirjastomme normaali­toimin­taa ja olemme ylpeitä niistä.

 

2. Kirjaston vetovoimaisuuden lisäys nuorison silmissä: Onnistuttu ehdottomasti. Myös vähän lukevat lapset ja nuoret pitävät kirjastoa tärkeänä paikkana, jossa on monenlaista tekemistä.

3.    Perheiden varallisuuseroista johtuvan nuorison sosiaalisen, tiedollisen ja taidollisen syrjäytymisen ehkäisy:  Luokkaryhmille on annettu mediakasvatusta internetin ja pelihuoneen käytössä.  Kirjastohenkilökunta on opastanut useita ensikertaa pelaavia lapsia konsolipelaamisen alkuun. Erityisesti kolmen yhdenaikaisen pelipaikan tila on osoittanut hyvät puolensa: Pelihuoneessa olevat muut nuoret ovat usein ystävällisesti ehtineet jo opastamaan toisiaan, kun henkilökunta ehtii apuun pelihuoneeseen. Nuorten asiakaskyselyistä ilmeni, että suurimmalla osalla nuoria on kotona pelikonsolit, mutta he käyvät kuitenkin mielellään kirjastossa pelaamassa kavereiden kanssa. Pelihuoneella on useita vakiasiakkaita, joilla ei kotona ole laitteita. Nuoria aikuisia käy pelihuoneella vähän, koska kirjasto noudattaa pelien ikärajoituksia.

4.  Tavoitetaan nuorisotoimen ja kirjastotoimen piirin ulkopuolelle jäävät nuoret. Kova tavoite. Hankkeessa kirjaston nuorille räätälöidyt palvelut ja tilat täydentävät nuorisotoimen tilojen ja toiminnan aukioloaikoja. Erityisesti kirjasto on tavoittanut alle 13-vuotiaat lapset ja nuoret, jotka eivät vielä pääse Nuopparille. Kirjaston pelihuone ja nettipäätteet ovat tauottomassa käytössä heti koulujen päätyttyä. Käytön saatavuus on maksimoitu ajanvarauskäytänteillä ja passissa odottavat nuoret viettävät aikaansa kirjastossa. Lapset tahtovat vanhempiaan käymään kirjastolla. Yhteispelaaminen vanhempien kanssa on kuitenkin vähäistä.

5.    Kirjaston vanhentunut atk-laitteisto on uusittu, asiakaspäätteiden käyttö­tarkoitusta laajennettu ja kirjastotilan käyttö on monipuolistunut. Laatusuositus nettikäyttäjän yksityisyydestä toteutuu hiukan paremmin: Kirjaston kokoelmia ja tiloja on muokattu palvelemaan paremmin Kotiseutu­tutkimuksen pisteenä, jossa on huippu ohjelmat ja laitteet.­ Kalustehankintoihin ei saatu valtionavustusta ja kirjaston kalusterahat käytettiin cd-levykaapiston hankintaan. Saimme kaupungin eri toimipisteistä käytettyjä kalusteita ja ostimme kirpputorisohvat. Muutimme asiakaspäätejärjestelyt siten, että aikuisten päätteet ovat rauhallisemmassa paikassa.

6. Kirjasto on sukututkijan ja kotiseutututkimuksen piste. Mediapaja kokonaispalveluna on luotu: Kirjastossamme on digitointilaitteiden ja ohjelmistojen koko ”tuotantoketju” alkaen nauhojen digitointi­laitteesta videoiden editointiohjelmaan; diojen ja valokuvien skannauksesta valokuvien ammattimaisiin valokuvan käsittelyohjelmiin. Asiakkaita on perehdytetty laitteiden ja ohjelmien käyttöön kursseilla ja monissa tapah­tumissa. Ilmainen käyttö perustuu asiakkaan omatoimisuuteen ja osaavan henkilökunnan opastukseen.

7.    Erityisosaamisen jako eri toimijoiden kesken, uusien palvelujen ja yhteistyömuotojen luonti: Nuorisotoimen työntekijän videointiopetusosaaminen hyödynnettiin kirjaston laitteilla lasten ja nuorten kesäleirillä. Laitehankintoja suunni­teltaessa neuvoteltiin ja hyödynnettiin paikallista av-harrastajien osaamista. Luotiin paikallisesta tarpeesta lähtevä ja alueellista kurssitarjontaa täydentävä PhotoShop CS6 –alkeet -valokuvakäsittelyn kurssi yhteistyössä Oulaisten Valovoima ry:n ja JokiHelmen opiston kanssa. Kirjasto toimi promoottorina ja sisältösuunnittelijana paikallisen osaamisen ja työnjaon yhdistämisessä sekä tarjosi laitteet, ohjelmat ja tilat tapahtumien toteutukseen.

Datanomiopiskelijoiden oppimisvalmiutta hyödynnettiin laitteiden asennuksessa ja peliohjelmointi­kurssin suunnittelussa sekä esittelyssä yläkoululaisille. Nuorten ohjauksesta saimme osaksemme myös nuorten näkemystä siitä, mitkä nettipelialustat olisivat parhaiten hyödynnettävissä pelinrakentamisen opettamisessa. Tältä kehittelypohjalta järjestettiin projektityöntekijän vetämä Peliohjelmointikerho.

Kirjaston laitteet mahdollistivat paikallisten yksityisihmisten kanssa erilaisia palvelu- ja tapahtumakokeiluja (tarkempi selvitys ohessa), jotka eivät sitten kantaneet pysyväksi toiminnaksi.

Sukuni ja seutuni –tapahtuma suunniteltiin yhteistyössä Oulaisten kotiseutuyhdistyksen kanssa. Tiedotukseen ja markkinointiin osallistui Pyhäjokialueen kotiseutuliitto. Tapahtuma yhdisti alueemme sukututkijoita Pohjois-Pohjanmaalla. Meille selkeni, että Oulaisissa on tarvetta sukutukijapiirin perustamiseen. Yhdessä tapahtumaan osallistuneiden kanssa olemme sopineet uuden Sukuni ja seutuni –tapahtuman vuoden 2014 helmikuulle. Sukututkimuskurssia ei saatu vuoden neuvotteluista huolimatta järjestymään.

8. Kirjastohenkilökunnan mediakasvatuksellinen täydennyskoulutus alueellemme: Oulun eteläisen kirjastohenkilöstön koulutuspäivän pääluennoitsija oli professori Frans Mäyrä. Hän luennoi pelikulttuurista ja kirjastojen näkökulmasta pelaamiseen.

Projektiin kuului Oulaisten yläkoululaisille mediaosaajavieras. Nuorten kirjailija, lyhyt elokuvien tekijä ja elokuvaohjausta opiskeleva Aleksi Delikouras vieraili Oulaisten yläkoulun lisäksi Merijärven ja Pyhäjoen yläkouluilla. Vierailut avarsivat alueen kirjasto­henkilöstön käsitystä kirjastossa pelaamisesta ja nuorten käsitystä kirjastopalveluis­ta. Aleksi Delikouras herätti nuoria uskomaan heidän omaan ilmaisuvoimaansa kirjoittamisen ja mediaosaamisen parissa.

Fortsatta åtgärder: 

”Projektityöntekijän ehdotukset jatkotoimista, tuotteen ylläpidosta ja jatkokehityksestä (17.6.2013):
Projektin mukana on tullut hyvät laitteet ja valmiudet toteuttaa digitaaliseen mediaan liittyviä tapahtumia ja harrastusta. Oulaisissa toimii esim. Valovoima Ry, Hifi-harrastajat ja Kotiseutuyhdistys jne. Näiden ryhmien yhdistäminen/yhteistyö ja tietotaidon jakaminen kirjaston asiakkaille tulevaisuudessa esim. kurssien muodossa on hyvä lisä. Tapahtumia on järjestetty ja osallistujamäärä on ollut hyvä. Tiloja ja teknisiä ratkaisuja on kiitetty. Adobe CS6 / Adobe Elements – koulutus kannattaa järjestää uudelleen. Kouluttajat olivat päteviä, ilmapiiri hyvä ja kurssille osallistujat tyytyväisiä. Kirjastolle on hankittu myös uusi videokamera.  Nuorisotoimen kanssa keskusteltiin esim. yhteistyönä tehtävästä musiikkivideosta. Nuoret ohjaavat ja kuvaavat videon ja editointi tapahtuu kirjaston mediapajassa Pinnacle Studio – editointiohjelmalla. Samanlaista toteu­tus­­mallia voisi toteuttaa myös koulujen kanssa yhteistyönä esim. näyteltyjen kirja­trailerien tekemisellä.”

Tietoliikenneverkon nopeuttaminen on tarpeellista. Tällä hetkellä myynnissä olevat konsolipelit suuntautuvat yhä enemmän verkkopelaamiseen monipelien osalta. Kirjaston verkon nopeus on n. 4 mbit/s. Nopeus olisi vähintään tuplattava, että konsolit saataisiin verkkoon, ja sen mukana konsoleista irti kaikki mahdollinen hyöty ja huvi. Pelikokoelma on hyvä, mutta tulevaisuudessa olisi hyvä hankkia esim. 1 peli/konsoli/kk.  Käyttöasteeltaan XBOX on vähiten käytössä, joten tämä kannattaa huomioida pelejä hankittaessa. Peliohjelmointikerhoa kannattaa tuoda esille uudelleen tulevana syksynä. Tässä toimin­nassa olisi tärkeää olla yhteistyössä koulujen atk-opetuksen kanssa. Koneiden määrä asettaa tietysti rajoituksia. Sumpussa on seitsemän konetta opetuskäyttöön. Koulun ATK-opettajan kanssa mietittiin mallia, jossa puolet koululaisista ohjelmoisi yläasteella ja toinen puoli kirjastolla. Ryhmien paikkaa vaihdettaisiin viikoittain. Tämä malli vaatisi kuitenkin ohjaajan koululta pelihuoneeseen, kun atk-opettaja ei ole paikalla. Voisiko tässä mallissa hyödyntää esim. koulunkäyntiavustajia. Vinyylilevyjen ja C-kasettien muuntamisesta digitaaliseen muotoon on keskusteltu. Kopiointi vaatii tallentimen hankkimista. Kannattaa kuitenkin tiedustella esim. Oulusta ja Helsingistä käyttöastetta. Laadukas kopiointilaite, joka esim. Myllypuron mediakirjastolla on käytössä maksaa tällä hetkellä 820 € (Tascam CC-222 SL MkII) Oulaisten kirjastolla on laadukas levysoitin ja Tascam-tallentimessa on kasetti- ja dvd-soitin valmiina, eli muita laitteita ei tarvita. Tascam –tallennin yksinään on hankintana kuitenkin suhteellisen arvokas, jos käyttöaste jää pieneksi.” (Projektityöntekijä 17.6.2013).

Pelihuone ja mediapaja kuuluvat kirjaston normaalitoimintaan. Jatkohanke Kirjasto pelinä sai rahoitusta, ja se keskittyy mediapajapalvelujen kehittämiseen: Opettajia ja nuoria opetetaan mediapajan laitteiston ja ohjelmien käyttöön sekä sisällöntuotantoon. Pelihuoneen kalusteet on vaihdettava, laitteistoa päivitettävä ja uusia pelejä hankittava säännöllisesti kirjaston budjetilla. Henkilökunnan laitteiston hallintataitoja ja käyttäjäopastustaitoa on pidettävä yllä. Seuraava sukututkimuspäivä järjestetään vuoden 1.2.2014 ja tarkoituksena on perustaa Oulaisiin oma sukututkijapiiri.

 

 

Projektet börjar : 
01/05/2012
Projektet avslutas : 
19/12/2013
 


Finansiering av ansökan
Ansökningssumma: 
€65 900
Egen finansiering: 
€5 080
Budget sammanlagt: 
€70 980
Övriga understöd som ansökts: 
€0
Övriga understöd som beviljats: 
€0

Förverkligad finansiering
Budget sammanlagt: 
€77 230
Egen finansiering: 
€1 539
Extern finansiering: 
€250

Statistik:
Utbildningar: 
30kpl/st.
Antalet deltagare i utbildningar: 
482henkilö/person
Antalet evenemang: 
53kpl/st.
Antalet deltagare i evenemang: 
1 049henkilö/person

Beslut
Beviljat stöd i euro: 
€59 000

Perustelumuistio 2012, ks. http://hankkeet.kirjastot.fi/ohjeita/perustelumuistio-2012 Avustusta ei myönnetä kirjaston kalustehankintoihin.