Kirjastollisin keinoin kuntalaisten hyvinvointia edistämässä - Palvelutori-konseptin mahdollisuudet tehokäyttöön
Vuoden 2017 AVI-hanke   (Hanke on saanut rahoitusta)


Espoon kaupunginkirjasto
Kirjaston osoite : 
PL 1
02070
Kirjaston puhelin : 
050 330 1762
Kirjaston sähköposti : 
jaana.tyrni@espoo.fi
ISIL-tunnus : 
FI-Em
Y-tunnus : 
0101263-6
Yhteyshenkilön nimi : 
Jaana Tyrni
Puhelin : 
050 330 1762
Sähköposti : 
jaana.tyrni@espoo.fi
Hankkeen tavoite: 

Ison Omenan palvelutorin konsepti, joka kokoaa moninaiset hyvinvoinnin ammattilaiset kirjastoalan osaajien kanssa saman kokonaisuuden alle, tarjoaa kansallisesti tarkastellen ainutlaatuisia mahdollisuuksia kirjastojen toiminnan kehittämiseen hyvinvointia tukevaan suuntaan. Hankkeen tavoitteena on löytää kokeilemalla kehittäen kirjaston ja sosiaali- ja terveystoimen toimijoiden välille toimivia, pysyviä yhteistyömalleja, jotka tuottavat kirjaston asiakkaille aitoa lisäarvoa.

Tavoitteen seurannan mittarit: 

a) kokeiluiden kirjaston asiakkaille tuottama lisäarvo (mittaamismenetelmänä: asiakkailta ja yhteistyökumppaneilta saatu palaute)

b) niiden yhteistyömallien, jotka vakiinnutetaan myötä osaksi kirjaston normaalitoimintaa, määrä

Kuvaus : 

Ison Omenan palvelutori on uudenlainen palvelukokonaisuus, joka kokoaa yhteen erilaisia kuntalaisten elämässään tarvitsemia palveluita neuvolasta sekä terveysasemasta Kelan palvelupisteeseen sekä mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Palvelutorilla kiinteästi toimivien kahdeksan julkisen palvelun ohella useat muutkin kunnan palvelut toimivat palvelutorilla säännöllisesti osana jalkautuvaa työtänsä. Palvelutori on sijoitettu fyysisesti kauppakeskuksen yhteyteen välittömästi Matinkylän vuonna 2017 avautuvan metroaseman läheisyyteen. Sen toimijoita yhdistävänä sidosteena toimii kirjasto, jolla on käytettävissään yhteensä 60% palvelutorin tiloista.

Palvelutori on Espoon kaupungin Espoo-tarina -strategian mukaista kehittämistä, jonka päämääränä on siirtyä vanhasta, viranomaisorganisaatiolähtöisestä palvelurakenteesta entistä asiakaslähtöisempään palvelutuotantoon.  Tavoite on yhteneväinen myös Sipilän hallituksen hallitusohjelmassa linjattujen julkishallinnon kehittämissuuntien kanssa.

Kirjastojen hyvinvointivaikutukset ovat olleet viime vuosina kirjastokentällä lisääntyvän mielenkiinnon kohteena. Myös OKM:n strategia-asiakirjoissa (viimeisimpänä luonnos OKM:n kulttuuripoliittiseksi strategiaksi 2025) on nostettu kulttuuripalveluiden (ml. kirjastopalvelut) monimuotoiset hyvinvointivaikutukset aivan niiden yhteiskunnallisen vaikuttavuuten fokukseen. Konsepti, joka kokoaa moninaiset hyvinvoinnin ammattilaiset kirjastoalan osaajien kanssa saman kokonaisuuden alle, tarjoaa kansallisesti tarkastellen ainutlaatuisia mahdollisuuksia kirjastojen toiminnan hyvinvointivaikutusten kehittämiselle. 

Yksinomaan yhteiset tilat eivät kuitenkaan synnytä synergiaa ja uudenlaista yhteistyötä, vaan aidon asiakaslisäarvon aikaansaaminen vaatii päämäärätietoista toimintatapojen kehittämistä. Uuteen palvelukonseptiin liittyvien merkittävien mahdollisuuksien täysipainoinen hyödyntäminen edellyttääkin määräaikaista lisäresurssia kirjastojen palveluprosessien kehittämiseen.  Kehittämisen näkökulma tässä hankkeessa on vahvasti kirjastollinen ja käytännöllinen - palvelutorin yleisen kokonaispalvelukonseptin rakenteiden tason kehittämiseen liittyen on jo käynnissä oma kehittämishankkeensa. 

Toimenpiteet

Useat palvelutorilla toimivat hyvinvointitoimijat ovat tuoneet eri kohtaamistilanteissa ilmi, että kirjaston tarjoamalla kulttuuriaineistojen (kirjallisuus, musiikki, elokuvat) ja tiedonhaun asiantuntijuudella olisi mahdollisuus tuottaa niiden asiakkaille merkittävää lisäarvoa. Uuden konseptin myötä myös periaatteellinen tahtotila toimijoidenvälisen yhteistyön lisäämiseen on vahva. 

Hankkeen puitteissa onkin tarkoitus etsiä yhdessä palvelutorilla kiinteästi tai osana jalkautuvaa työtänsä toimivien toimijoiden kanssa kokeilemalla kehittäen sellaisia toimintamalleja, joissa kirjastoammattilaisten panos yhdessä hyvinvointisektorin asiantuntijoiden kanssa tuottaa asiakkaalle sellaista lisäarvoa, jota hän ei pelkästään ao. palveluiden asiantuntijoiden kanssa erikseen asioimalla saisi. Lähtökohtana on, että syntyvät toimintamallit ovat sellaisia, joiden ylläpitäminen on suunnittelu- ja kokeiluvaiheen jälkeen mahdollista normaalien resurssien puitteissa ilman pysyvää lisärahoitusta. Usein uudenlaisen yhdessä tekemisen kynnyksen yli astumiseen vaaditaan ainoastaan hiukan ylimääräistä resurssia pysähtyä kuuntelemaan toisen ammattiryhmän työn tekemisen tapoja ja tavoitteita sekä paikantaa niistä käsin paitsi luontevat yhdessä tekemisen tavat myös ne toimintakäytännöt, joilla yhteistyö saadaan istumaan molempien toimijoiden arkityön rytmitykseen. Lisäksi yhteisen kehittämisen alkutaipaleella kaivattaisiin välittäjäksi "tulkkia", joka tuntisi sekä kirjastopalveluiden että sosiaali- ja terveysalan organisaatioiden toimintatapoja ja tapaa käsitteellistää työntänsä. Mainitunlaista henkilöä ei löydy Ison Omenan kirjaston vakinaisesta henkilökunnasta.

Luontevia yhteistyön tapoja ovat sekä sellaiset, joissa kirjastolaiset tuovat omaa asiantuntijuuttaan hyvinvointipalveluiden asiakkaille (esimerkiksi vinkkaamalla kohdennetusti aineistoja), että sellaiset, joissa hyvinvointisektorin asiantuntijat luovat lisäarvoa aineistojen tarjoamiseen asiakkaille (esimerkiksi valikoimalla yhdessä kirjastolaisten kanssa alansa ajankohtaisinta asiantuntijatietoa edustavia teoksia puhututtavasta teemasta). Lisäksi luontevaa on myös tehdä sellaisia yhteistyötä, joka tukee niiden hyvinvointipalveluiden asiakkaiden, jotka eivät vielä ole kirjaston käyttäjiä, tietoisuuden lisäämistä kirjaston heille tarjoamista mahdollisuuksista (esimerkiksi tutustuttamalla eri hyvinvointialojen ammattilaisia kirjastojen heidän asiakkailleen tarjoamiin mahdollisuuksiin sekä tekemällä räätälöityjä esittelymateriaaleja eri palveluiden asiakkaille).

Konkreettisia esimerkkejä mahdollisista yhteistyömuodoista, joita hankkeen aikana voisi syntyä (perustuen kirjaston ja ao. toimijoiden välillä käytyihin alustaviin ideointikeskusteluihin):

-Kirjastopalveluiden asiantuntijat osallistuvat erilaisiin sosiaali- ja terveystoimen yksiköiden järjestämiin ryhmiin (esim. erityislasten vanhemmille, tupakointia lopettaville tai pitkäaikaissairaille)  vinkkaamaan yhdessä ryhmän ohjaajan kanssa suunnitellusti teemaan liittyvää kauno- ja/tai tietokirjallisuutta

-Kirjastopalvelut järjestää yhdessä sosiaali- ja terveystoimen sekä teemaan liittyvien yhdistysten kanssa uudenlaisia hyvinvointiteemaisia yleisötapahtumia, joissa tiedon jakaminen tietystä teemasta ja siihen liittyvistä palveluista yhdistyy teemaan liittyvien kulttuuriaineistojen ja luotettavien tietolähteiden esittelyyn. Tapahtumat voivat luontevasti liittyä erilaisiin teemaviikkoihin kuten esimerkiksi mielenterveysviikkoon ja vanhusten viikkoo.

-Kirjasto toteuttaa ajankohtaisista hyvinvointiin liittyvistä teemoista aineistonäyttelyitä ja -listoja, jotka kootaan kirjastoalan ammattilaisten sekä sosiaali-ja terveyalan osaajien yhteistyönä. Aineistonäyttelyissä voidaan hyödyntää paitsi fyysisiä myös moninaisia digitaalisia aineistoja. Teemat valitaan sekä kirjastolle että sote-palveluille välittyneiden toiveiden ja esitettyjen toistuvien kysymysten perusteella.

-Kirjaston pedagogisiin palveluihin ohjataan saattaen vaihtaen kohdennetusti sellaisia erityisryhmiä, joille niillä olisi annettavaa mutta joiden pmatoiminen ohjautuminen niihin on syystä tai toisesta heikkoa. Esimerkiksi sosiaalitoimen huono-osaisille (asunnottomat, pitkäaikaistyöttömät ja päihde- ja mielenterveyskuntoutujat) järjestämien ns. Kipinä-ryhmien väkeä.

-Maahanmuuttajille suunnattua kirjaston tapahtumatarjontaa järjestämään otetaan mukaan sellaiset sosiaali- ja terveystoimen toimijat, joiden on vaikea tavoittaa niistä hyötyviä maahanmuuttaja-asiakkaita. Esimerkiksi maahanmuuttajakielillä toteutettuihin satutunteihin voisi kytkeä kasvun tukemiseen liittyvät kuntoutuspalvelut, jotka kokevat haasteita saada palveluista hyötyvät asiakasperheet riittävän varhaisessa vaiheessa asiakkaakseen.

Hankkeeseen palkataan 1,5 vuodeksi osa-aikainen työntekijä, joka toimii kirjaston vakinaisen henkilöstön tukena yhteistyökokeilujen suunnittelussa ja toteutuksessa. Hanketyöntekijäksi valitaan henkilö, jolla on kokemusta ja ymmärrystä yleisten kirjastojen että sosiaali- ja terveystoimen organisaatioiden toiminnasta, jolloin hänellä on edellytyksiä tukea kirjastolaisten vuoropuhelua kumppaneidensa kanssa. Hän myös mallittaa toimivaksi osoittautuneet yhteistyökäytännöt, jotka sulautetaan osaksi Ison Omenan kirjaston pysyvää toimintaa. 

Mallitetut käytännöt jaetaan muunkin suomalaisen kirjastokentän käyttöön: vastaavien yhden katon alle koottujen palvelukonseptien yleistyessä muissakin suurissa kaupungeissa (erit. Tampere), on niillä valtakunnallistakin relevanssia. Lisäksi hankkeessa tehdään pienimuotoista asiantuntijapalveluiden ostoa erit. yhteistyössä järjestettyihin tapahtumiin liittyen. 

Yhteistyökumppanin nimi/nimet: 
Ison Omenan palvelutorin (espoo.fi/palvelutori) muut toimijat (sekä kiinteästi palvelutorilla toimivat että sinne osana jalkautuvaa työtänsä hakeutuvat)
Aloituspäivämäärä : 
01/06/2017
Lopetuspäivämäärä : 
31/12/2018
 


Anomuksen rahoitus
Haettava avustus yhteensä: 
€24 500
Oma rahoitus yhteensä: 
€12 500
Budjetti euroissa yhteensä: 
€36 000
Haettu muu avustus: 
€0
Saatu muu avustus: 
€0

Toteutunut rahoitus
Koko budjetti: 
€28 558
Oma rahoitus yhteensä: 
€8 558
Muualta saatu avustus: 
€0
Yhteistyökumppanin rahoitusosuus: 
€0


Päätös
Myönnetty avustus euroissa.: 
€20 000

Http://hankkeet.kirjastot.fi/ohjeita/perustelumuistio-2017. Kirjaston oman rahoituksen osuus on 20 % kustannusarviosta.

 
okm
avi