Kirjastosta avoin oppimisympäristö – Lastenkirjasto Maaselän koululle
Vuoden 2016 AVI-hanke   (Hanke on saanut rahoitusta)


Kuvan lähde: 
Maaselän koulun sisätilat
Pieksämäen kaupungin kirjasto
Kirjaston osoite : 
Savontie 13
76100
Kirjaston puhelin : 
044 787 4024
Kirjaston sähköposti : 
kirjasto@pieksamaki.fi
ISIL-tunnus : 
FI-Piksa
Y-tunnus : 
2048903-4
Yhteyshenkilön nimi : 
Jorma Pihlajamäki
Puhelin : 
044 588 2443
Sähköposti : 
jorma.pihlajamaki@pieksamaki.fi
Hankkeen tavoite: 

Hankkeen lähtökohtana oli Pieksämäen kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palveluihin perustuva hyvinvointisuunnitelma. Kaupungissamme oli tiedostettu, että lasten- ja nuorten hyvinvointi edellyttää poikkihallinnollista tarkastelua ja monialaista työskentelyä saavuttaaksemme lasten- ja nuorten hyvinvoinnille asetetut tavoitteet. Tässä hankkeessa lähtökohtana oli monialainen yhteistyö ja palvelujen kehittäminen elämänkaarimallin mukaisiksi. Monialaisella yhteistyöllä lähdimme turvaamaan palveluiden saatavuuden, riittävyyden, että laadun muuttuvassa toimintaympäristössä. Tärkeimpinä tavoitteina oli esimerkiksi asiakaslähtöisyys, yhteisöllisyys ja eri organisaatioiden ja toimijoiden välinen yhteistyö ja sitä kautta saavutettavissa olevat synergiaedut. Tavoitteiden keskiössä oli hankkeen avulla kehittää Naarajärven asuinaluetta, niin että eri-ikäisillä ja eri elämäntilanteissa olevilla alueen asukkailla olisi yhtäläinen matalan kynnyksen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Kun hanketta aloiteltiin, niin taustalla vaikuttimena olivat myös tulevat koulujen opetussuunnitelman-, että kirjastolain uudistukset. Naarajärven kirjaston vanhat tilat ja laitteet eivät enää kaikilta osin vastanneet nykypäivän kirjastoille asetettuja tavoitteita, sama tuleva haaste oli myös läheisellä Maaselän koululla, kuinka vastata uuden opetussuunnitelman tuomiin haasteisiin? Haluttiin myös tiivistää eri toimijoiden yhteistyötä ja luoda uusia toimintatapoja ja malleja. Kirjastolaitoksen tulee nyt ja tulevaisuudessa yhä nopeammin pystyä muuntautumaan yhteiskunnan mukana. Tiedostimme, että muutoksia on pystyttävä tekemään nopeallakin aikataululla, tärkeää on sopeuttaa ja muuntaa kirjastojen toimintaa asuinalueiden muutosten mukana.

Tavoitteen seurannan mittarit: 

Positiivisen asiana siitä huolimatta, että lasten lukumäärä laski, mm. lasten kokonaislainausmäärä on noussut.

Pieksämäen kaupunginkirjasto:

Lainaus lasten kaunokirjallisuus (2016) 60 019 (2017) 61 863

Lainaus lasten tieto (2016) 16 124 (2017) 17 798

Kirjaston tapahtumat (2016) 29 (2017) 46
Tapahtumien osallistujat (2016) 825 (2017) 1756
Käyttäjäkoulutukset (2016) 29 (2017) 35
Käyttäjäkoulutuksiin osallistujat (2016) 477 (2017) 645

Kuvaus : 

Hankkeen tausta:

Pieksämäen kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelut perustuvat Lasten ja nuorten Pieksämäki -hyvinvointisuunnitelmaan. Lasten ja nuorten hyvinvointi on kokonaisuutena asia, joka edellyttää poikkihallinnollista tarkastelua ja monialaista työskentelyä paikallistasolla. Tällöin oleellista on tehdä yhteistyötä asioiden valmistelussa, suunnittelussa ja toiminnan ohjauksessa ja arvioinnissa. Toimintaprosesseja tulee nykyistä enemmän tarkastella kokonaisuudessaan ja varmistaa, että eri osat toimivat saumattomasti yhteen. Monialaisella yhteistyöllä turvataan palvelujen saatavuutta, riittävyyttä, laatua sekä yhteensopivuutta.

Pieksämäellä on viime vuosina kehitetty palveluja elämänkaarimallin mukaisesti. Elämänkaarimallilla tavoitellaan entistä kuntalais- ja asiakaslähtöisempää palvelutoimintaa. Saman väestöryhmän palvelut kootaan ehyemmiksi kokonaisuuksiksi niin, että kuntalaisen on helpompi käyttää väestöryhmälle tarkoitettuja palveluja. Kuntalaisen tarvitsema palvelu toteutuu monesti usean eri toimijan työn tuloksena. Elämänkaariajattelun keskeinen tavoite on edistää niiden toimijoiden välistä yhteistyötä, jotka työskentelevät samankaltaisten tehtävien parissa ja näin hyötyvät eniten tiivistä yhteistyöstä – puhutaan ns. keskinäisistä synergiaeduista. Hyvin toimiva yhteistyö parantaa palvelutoiminnan vaikuttavuutta - eli kuntalainen saa parhaimman mahdollisen palvelun. Samalla alueella toimivat voivat tehokkaammin huolehtia, että väestöryhmälle tarkoitetut palvelut toimivat kokonaisuutena niin kuin pitää ja voivat ohjata voimavaroja ja kehitystyötä sen mukaan mikä parantaa väestöryhmän palvelutarpeita.

Hankkeen avulla Naarajärven alueesta pyritään kehittämään yhteisöllinen asuinalue, jossa eri-ikäisten ja eri elämäntilanteissa olevien ihmisten elinikäinen kasvaminen ja oppiminen sekä elämiseen liittyvät tarpeet ja palvelut on toteutettu jokaisen itsemääräämisoikeutta kunnioittaen, mutta osallisuutta ja yhteisöllisyyttä korostaen. Osallisuuden tukemisen ja kehittämisen lisäksi edistetään poikkihallinnollisuutta niin kaupungin omien kuin kolmannen sektorin ja asukkaiden kanssa.

 

Toimenpiteet:

Naarajärven kirjasto lopettaa toimintansa Naarajärven kunnantalossa Kanttilassa. Aikuisten kirjastopalvelut ja muut aineistot siirtyvät Pieksämäen kaupungin keskustan kirjastoon Poleeniin. Naarajärven kirjaston lasten ja nuorten lainaustilastot kertovat kuitenkin omaa tarinaansa menestyvästä kirjastosta. Lasten ja nuorten aineiston käyttömäärät Naarajärvellä ovat korkeat. Pelkästään vuonna 2015 lasten aineistoa on lainattu yli 20 000 kertaa. Yksi syy tähän korkeaan lainaustilastoon on Maaselän koulun läheinen sijaitseminen. Koska Maaselän koulun oppilaat ovat aktiivisia lainaajia, on tärkeää ylläpitää ja tukea heidän lukutaitoaan pysyvästi siirtämällä lasten ja nuorten aineistot Maaselän koulun tiloihin. 

Osa Maaselän koulun tiloista muutetaan uudenlaiseksi oppimisympäristöksi, joka pitää sisällään lasten ja nuorten kirjaston ja uudenlaisen oppimisympäristön. Uudessa ympäristössä tavoitellaan digitilalisaation ja pelillisyyden vahvistamista kaikkien lasten ja nuorten parissa. Tietotekniikka kuuluisi kirjaston vastuulle. Näin kirjasto kuin muutkin yhteistyökumppanit jalkautuvat sinne missä lapset ja nuoret luontaisesti ovat eli koululle. Tarjoamalla tilat asukkaiden vapaaehtoistyön käyttöön lisätään myös alueen asukkaiden omaehtoista toimintaa joka rikastuttaa koko yhteisön hyvinvointia. Samalla vahvistetaan niin kirjaston kuin koulunkin käyttöastetta kun tilaa voidaan käyttää koulun ja kirjaston aukiolon ulkopuolisena aikana monipuolisesti.     

Hanke ”Kirjastosta avoin oppimisympäristö” ei ole ainoastaan tarkoitettu ylläpitämään vanhojen taitojen korkeaa tasoa, vaan myös mahdollistaa uusien taitojen edistämistä. Uuteen opetussuunnitelmaan 2016 kuuluu ohjelmoinnin opetusta ja yleistä mediakasvatusta. Uuden tietotekniikan myötä kirjasto toimisi tilana uuteen sekä vanhaan mediaan. Uuteen mediaan lasketaan niin lukutablettien käyttö, mutta myös digitaalisten pelien käyttäminen opetustarkoituksessa sekä opetuksen pelillistäminen. Tarkoituksena on, että Maaselän lasten kirjastosta tulisi monitoimitila, mistä ei ainoastaan löytyisi hyvää aineistoa, vaan myös laadukasta opetusta ja hyvinvointia ylläpitävää toimintaa kaiken ikäisille. Digitaaliset palvelut korvaavat Etelä-Savossa perinteisiä asiakaspalveluita, mutta osa näistä palveluista ei saavuta kaikkia ihmisiä, koska osalta väestöltä puuttuu tarvittavat atk-taidot. Tämän vuoksi on tärkeää, että tilat tarjoavat mediakasvatusta myös Naarajärven vanhemmalle väestölle. Kirjaston tilat ja tietotekniikka palvelisivat paitsi Naarajärven lapsia ja nuorisoa, mutta myös Naarajärven muuta väestöä. Kirjaston tilojen toiminta olisi monipuolista. Niissä voisi pitää myös esimerkiksi kirjavinkkauksia ja muita erilaisia tapahtumia suunniteltuna kaiken ikäisille. Lapset voisivat opettaa ikäväestöä median saloihin yhteisöllisesti.

Hanke vaatii, mutta myös edistää viiden eri sivistystoimen tahon yhteistyötä. Yhteistyössä ovat mukana nuorisotoimi, liikuntatoimi, kaupunginkirjasto, Seutuopisto (vapaa sivistystyö) ja Maaselän alakoulu. Maaselän koulun kirjastoon jää kokoaikainen kirjastovirkailija, joka toimii paitsi kirjaston hoitajana, mutta toimisi myös yhteyshenkilönä koulun ja kirjaston sekä muiden toimijatahojen välillä. Tätä kautta kirjasto voi paremmin edistää omien aineistojen hankkimista ja käyttöä lasten ja nuorten tarpeiden mukaisiksi, mutta myös tiedottaa koululle kirjaston erilaisesta toiminnasta. Yhteiset tilat mahdollistavat myös uudenlaisten toimintakonseptien suunnitellun yhdessä. Koska Pieksämäelle on tulossa paljon maahanmuuttajia, joista iso osa on lapsia, koulun, kirjaston, liikunnan, Seutuopiston ja nuorisotoimen yhteistyö edesauttaa lasten kotoutumista Suomeen ja suomenkielen oppimiseen.          

 

Hankkeen toteuttaminen: 

Maaselän koulun tilat vaativat muutostöitä, jotta se voi ottaa vastaan lasten- ja nuorten aineistot tiloihinsa. Muutostöihin kuuluvat vanhan vitriinin ja seinän purkaminen, sivuhuoneen seinän purkaminen ja erilaisia sähkötöitä. Tarkoitus on, että tämä remontti tapahtuisi kesällä 2016, kun koululaisilla on kesäloma. Uusin tiloihin tulisi uusia kalusteita mahdollistamaan muuttuvaa ja uudenlaista tarvetta. Uusi näkökulma sisäliikunnan lisäämiseen, monipuolinen tieto- ja pelitekniikka sekä lainausautomaatti. Lainausautomaatti tekee lasten oma-aloitteisen lainauksen mahdolliseksi. Tiloja on tarkoitus myös kalustaa siten että kalusteet mahdollistavat ja lisäävät lasten liikunnallisia toimintoja.

Nuoret osallistetaan myös itse tilan suunnitteluun ja konkreettisiin maalaus – ja sisutustöihin.

 

Hankkeen kohderyhmä:

Naarajärven asukkaat:

- Maaselän koulun oppilaat ja opettajat (280)

- perhepäivähoidon ja varhaiskasvatuksen lapset

- Naarajärven alueen yläkouluikäiset nuoret

- Naarajärven muut asukkaat mm. senioriopetuksen, liikunnan, yhdistysten ja vapaaehtoistyön toimijatahot

 

Hankkeen tavoitteet:

*koulun opetustilasta syntyy uudenlainen oppimisen tila

*lasten- ja nuorten kirjaston säilyttäminen Naarajärvellä

*kirjasto mukaan uudenlaiseen oppimiseen

*koulun, kirjaston, liikunnan, Seutuopiston ja nuorisotoimen yhteistyön kehittäminen

*junioreiden ja seniorien mediataitojen karttuminen perinteisen ja uuden median välityksellä

*uudenlaisen oppimisympäristön kehittäminen

*kirjaston ja uudenlaisen oppimisympäristön liikunnallistaminen

*Maaselän koulusta rakentuu Naarajärven lasten ja nuorten palveluiden sydän sekä Naarajärven asukkaiden vapaaehtoistoiminnan sydän 

*asukasaktiivisuuden lisääminen  

 

Kustannusarvio

Haettu avustus: € 31 000 

-          ajantasainen pelillisyyden ja digitalisaation vaatima tietotekniikka

-          tietotekniikkaa liikunnallistamiseen

-          tilan sisälle tarvittava tietotekninen opetusvälineistö

(Korjaus ja remonttikustannuksista sekä kalustamisesta vastaa Pieksämäen kaupunki omalla rahoituksellaan)

Yhteistyökumppanin nimi/nimet: 
Pieksämäen sivistystoimi, nuorisotoimi, liikuntatoimi, kirjasto, Seutuopisto ja Maaselän alakoulu
Toiminnan kuvaus ja hankkeen arviointi: 

Lähtiessämme toteuttamaan hanketta näkemyksemme oli, että kirjasto voi olla muutakin kuin olemassa olevat tilat ja kokoelma. Halu oli luoda uudenlainen alueen oppimisen tila. Ajatuksena oli, että samaa kirjaston tilaa voitaisiin käyttää muidenkin palveluiden tuottamiseen. Samoissa tiloissa voisi toimia kirjaston lisäksi seutuopisto, erilaiset yhdistykset ja järjestöt. Kirjastosta muodostettaisiin oman alueensa palvelu, osaamis- ja oppimiskeskus. Tarkoituksenamme oli, että kirjastosta tulisi monitoimitila, jossa asiakkaille tarjolla olisi ajantasainen kokoelma, saatavilla olisi laadukasta opetusta ja hyvinvointia ylläpitävää toimintaa, tilat olisivat muunneltavia ja varustettu uudenlaisella tekniikalla, jotka olisivat erilaisten toimijoiden ja käyttäjien saatavilla. Tavoitteena oli myös säilyttää hyvä palvelukyky ja saada uudenlaista vaikuttavuutta alueen asukkaille, kuitenkaan unohtamatta palveluiden tuottamisen tehokkuutta ja taloudellisuutta.
Pieksämäellä ei haluttu jäädä odottamaan mitä tulevaisuuden haasteet tuovat tullessaan, vaan toimeen haluttiin ryhtyä jo aikaisessa vaiheessa, ensimmäinen ideointipalaveri pidettiin syksyllä 2015. Alueen kehitystyölle haluttiin Aluehallintoviraston tuki. Tuki tuli tarpeeseen, sillä lähdimme Naarajärvelle kehittämään aivan uudenlaista avointa oppimisympäristöä, tarpeesta syntyi idea: Kirjastosta avoin oppimisympäristö – Lastenkirjasto Maaselän koululle! Voimmekin ylpeänä todeta, että olemme saavuttaneet monelta osin hankkeelle ennalta asettamamme tavoitteet.
Naarajärven kirjasto lopetti toimintansa Naarajärven vanhassa kunnantalossa, Kanttilassa. Aikuisten kirjastopalvelut siirtyivät osittain Pieksämäen kaupungin keskustan kirjastoon, Poleeniin ja kirjastoauto Rietrikkiin. Naarajärven aikuisasukkaita palvelemaan perustettiin uusi kirjastoautopysäkki Kanttilan pihaan. Naarajärven kirjaston tilat kaipasivat modernisointia ja uudenlaista ajantasaista tekniikkaa asiakkaiden käyttöön. Naarajärven kirjasto muutettiin kesällä 2016 läheiselle Maaselän koululle. Maaselän koulun tilat vaativat muutostöitä, jotta lasten- ja nuorten aineistot, uudistunut Naarajärven kirjasto saatiin sijoitettua Maaselän koulun tiloihin. Muutostöihin kuuluivat esimerkiksi Maaselän koulun vanhan ATK-luokan vitriinin ja seinän purkaminen, sivuhuoneen seinän osittainen purkaminen, sähkö- että muita muutostöitä.
Suunnittelusta vastasivat kirjaston- ja koulun edustajat. Apua suunnittelutyöhön kalustuksen suhteen saatiin Iskun Heljä Kuosmaselta. Muutostöillä tiloista saatiin muunneltavat ja monikäyttöiset erilaisille käyttäjäryhmille. Uusi oppimisympäristö kalustettiin uusilla moderneilla kalusteilla vastaamaan uusia toiminallisia tarpeita. Uusiin tiloihin sijoitettu lainaus/palautus -automaatti mahdollistaa asiakkaiden aineistojen omatoimisen lainaamisen ja palauttamisen. Uudenlaisen oppimisympäristön toteuttaminen vaati myös Pieksämäen kaupungilta merkittävää taloudellista panostusta.
Katsoimme tärkeäksi saattaa ensiksi uusi avoin oppimisympäristö tiloiltaan kuntoon, ennen kuin lähdimme hankkimaan uusia laitteita. Halusimme myös rauhassa kartoittaa erilaisten käyttäjien todellisia tarpeita ja toiveita, jotta hankerahoilla hankitut laitteet olisivat mahdollisimman tarkkaan harkittuja. Samalla saimme osallistettua eri toimijoita kirjaston uuden avoimen oppimisympäristön kehittämiseen. Suurin osa avustusvaroilla hankituista tarvikkeita ja laitteista hankittiin vuoden 2017 aikana. Suurin tarve oli suurelle näytölle, Ipad- tabletietokoille, että pelikonsoleille tarvikkeineen. Myös lautapelejä toivottiin ja niitä myös hankittiin asiakkaiden toiveiden mukaisesti. Yhtenä lähtökohtanammehan oli pellillisyyden tuominen oppimisympäristöön. Liikunnallistamisen lisäämiseksi uuteen oppimisympäristöön hankittiin aktiivisuusrannekkeita.

HANKKEEN RAHOITUS
Hankkeeseen myönnettiin avustusta 24 000€.
Suurin osa rahasta käytettiin tarvikkeiden hankintoihin yhteensä 18 394€. Hankittiin Samsung kosketusnäyttö, mobiilialusta, peiilauslaite, kahdeksan iPadeja, 3 VR-lasit, 10 aktivointiranneketta, pelikonsoli ym.Palveluissa rahaa käytettiin aineiston ja hyllyjen siirtoihin ja kuljetuksiin. Lisäksi henkilöstö tarvitsi koulutusta ison näytön käyttöä varten. Yhteensä palveluihin kului 5 077€.
Kaupungin rahoitusosuudessa on virkailijan palkasta 50% vuodelta 2017 (17 925€). Kirjastovirkailija organisoi uuden kirjaston liikkeellelähdön ja toimi linkkinä eri toimijoihin päin.
Kaupungin rahoitusosuudessa on myös kaikki kalusteet, jotka uuteen lasten- ja nuortenkirjaston hankittiin (yhteensä 29 685€). Yhteensä kaupungin maksuosuus oli 47 610€. Tähän ei ole laskettu teknisen toimen muutostöitä, joiden kustannuksista ei ole tarkkaa tietoa.
Kokonaisuudessaan projektin kustannukset olivat 72 039€, joten anotussa talousarviossa pysyttiin.

Arvioi toimenpiteitä ja vaikutuksia: 

Kesällä 2016 nuoret osallistuivat osaltaan, tekemällä taideteoksen uuden tilan seinälle. Uusi avoin oppimisympäristö on tuonut uudistuneet tilat ja uudenlaisen tekniikan kaikkien ulottuville. Käyttäjinä ovat olleet kirjaston asiakkaat, Maaselän koulun oppilaat ja opettajat, perhepäivähoidon ja varhaiskasvatuksen piirissä olevat lapset, että muut Naarajärven alueen asukkaat, senioriopetukseen osallistuvat, että vapaaehtoistyön toimijatahot. Maaselän koululla jo pitkään toiminut Maaselän koulun ja Seutuopiston yhteinen juniorit- ja seniorit tietotekniikkaryhmä on ottanut uudet tilat ja tekniikan käyttöönsä, näin on saatu taattua jatkuvuus junioreiden ja senioreiden mediataitojen kartuttamisessa. Tietotekniikan opetusta annetaan juniori/seniori pareille viikoittain, läpi lukuvuoden. Uudet, avustusvaroin hankitut laitteet ovat mahdollistaneet ajantasaisen kirjastonkäytönopetuksen, mikä ei ollut aiemmin mahdollista. Esimerkiksi syksyllä 2016 Maaselän koulun henkilökunta, oppilaat ja vanhenpaintoimikunta järjestivät hyväntekeväisyystapahtuman, johon kirjasto osallistui omalta osaltaan. Tapahtumalla pyrittiin luomaan yhteisöllisyyttä kutsumalla alueen vanhusväestöä koululle ruokailemaan, vieraiden avustajina toimivat kuudennen luokan oppilaat. Uudella oppimisympäristöllä on myös iltakäyttöä. Naarajärven kyläyhdistyksen järjestää uudessa oppimisympäristössä Naarajärven nuorteniltoja vapaaehtoisvoimin, iltaisin myös kirjaston käyttö on mahdollista omatoimisesti. Uuteen oppimisympäristöön on saatu kulttuurikeskus Verson tuottamat säännöllisesti järjestettävät satutuokiot, joita aiemmin kirjastossa ei ollut, satutuokiot ovat olleet todella suosittuja. Uusi avoin oppimisympäristö on synnyttänyt uusia yhteistyökumppanuuksia kirjaston näkökulmasta katsottuna, uusilla yhteistyökumppanuksilla on ollut näkyvä vaikutus runsaasti lisääntyneinä tapahtumina. Suurin vaikutus uudesta avoimesta oppimisympäristöstä on ollut Maaselän koulun henkilökunnalle ja oppilaille. Luokat käyttävät uutta avointa oppimisympäristöä aktiivisesti opetukseen, uudistunut kirjasto tarjoaa ajantasaisen tilan, kokoelman ja laitteet. Kirjastossa työskentelee yksi kirjastotyöntekijä vakituisesti. Maaselän koulun oppilaista merkittävän osa on kuljetusoppilaita, joilla on pitkä matka kirjastopalveluihin. Koululle sijoitettu uusi kirjasto on tarjonnut kyytioppilaille yhtäläiset mahdollisuudet saavuttaa kirjastopalvelut, verrattuna Naarajärven alueen asukkaisiin. Lasten- ja nuorten kirjaston käyttö ja lainaus on saatu pidettyä lähellä edellisvuosien palvelujen käytön tasoa, lasten- ja nuorten ikäluokkien vähenemisestä huolimatta.
Koululla järjestettävä aamu- ja iltapäiväkerho käyttää myös tiloja ja laitteita säännöllisesti. Uusi oppimisympäristö on tuonut myös uutta aamu- ja iltapäiväkerhotoimintaan.
Vaikutukset alueen asukkaisiin ovat jo nyt olleet mielestämme merkittävät. Hankkeelle asetetut tavoitteet ovat täyttyneet monilta osin. Hanke on lisännyt alueen asukkaiden aktiivisuutta. Naarajärven kirjastopalveluiden palvelukyky ja tavoitettavuus on saatu säilytetty muutoksista huolimatta. Uuden tilan ja uusien laitteiden myötä alueen asukkailla on mahdollisuus uudenlaiseen oppimiseen. Yhteistyö on tiivistynyt ja kehittynyt, koulun, kirjaston, liikuntatoimen, nuorisotoimen, varhaiskasvatuksen toimijoiden ja Seutuopiston välillä. Yhdeksi uudeksi yhteistyökumppaniksi mukaan on tullut kulttuurikeskus Verso, aamu- ja iltapäiväkerhotoiminnassa olevat ohjaajat. Monet toimijat ovat ottaneet uuden avoimen oppimisympäristön omakseen.

Uudella oppimisympäristöllä on ollut jo nyt lyhyellä tarkastelujaksolla positiivinen vaikutus myös kirjaston vaikuttavuuden mittareihin, tarkemmin uuden avoimen oppimisympäristön vaikuttavuutta pääsee tarkastelemaan pitemmällä tarkastelujaksolla. Positiivinen kehitystrendi aiempaan on ollut tapahtumien lisääntynyt lukumäärä. Tapahtumiin ovat alueen asukkaat osallistuneet aktiivisesti.

Vaikuttavuutta arvioitaessa on kuitenkin haastelista olemassa olevilla mittareilla mitata, kuinka merkitykselliseksi avoimen oppimisympäristön käyttäjät tilan uusine laitteineen kokevat. Asiakkaiden, eri toimijoiden ja yhteistyökumppaneiden palaute on pääsääntöisesti ollut positiivista. Ainut jo ennalta tiedossa ollut haaste on ollut hiljaisen työskentelytilan puuttuminen avoimesta oppimisympäristöstä. Asiakkaat ovat myös toivoneet laajempia aukioloaikoja.

Jatkotoimenpiteet: 

Kun olemme lähteneet toteuttamaan tätä hanketta lähtökohtanamme ja tavoitteenamme on ollut saada pysyväksi, uudenlainen yhdessä tekemisen kulttuuri. Näkemyksemme on, että kun tuotamme palveluita uudella tavalla, niin pystymme paremmin vastaamaan vallitsevissa oleviin nykypäivän haasteisiin. Jatkossa tärkeää on avoimen oppimisympäristön kannalta, että tutkimme ja kehitämme toimintaamme määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti, panostaen palvelukykyyn, vaikuttavuuteen, unohtamatta kuitenkaan taloudellisuutta ja tehokkuutta. Näkemyksemme on, että Avoimen oppimisympäristön kehitystyö jatkuu, hankkeen päättymisestä huolimatta.

Jatkossa avoimen oppimisympäristön kehittämiskohteita ja toimenpiteitä voisi olla:

• Uuden Pieksämäen kaupunginkirjaston kehittämisohjelman laatiminen, jossa voitaisiin hyödyntää jo saatuja kokemuksia avoimesta oppimisympäristöstä.
• Avoimen oppimisympäristön oman vuosikellon laatiminen, yhteistyössä yhteistyökumppaneiden kanssa, osallistaen tilojen eri käyttäjät vuosikellon laadintaan.
• Medialukutaidon-, mediakasvatuksen ja kirjastokäytön opetusmateriaalien päivittäminen ja jatkokehittäminen, uusille digitaalisille alustoille ja välineille.
• E-aineistojen tunnetuksi tekeminen.
• Digitaalisesti toteutetut kirjavinkkaukset ja lukudiblomit.
• Maaselän koulun oppilaiden osallistaminen digitaaliseen sisällöntuottamiseen.
(oppilaiden kirjavinkkaus, kirjanäyttelyt, videot jne.)
• Oppimisympäristön liikunnalistamista voisi edistää liikuntadibolomin muodossa, jossa huomioitaisiin pelillisyys, yhteisöllisyys ja kirjastossa perinteisesti käytettävissä olevat, että digitaaliset –aineistot.
• Oppimisympäristön muuntautumiskyvyn ylläpitäminen.

Aloituspäivämäärä : 
01/05/2016
Lopetuspäivämäärä : 
31/12/2017
 


Anomuksen rahoitus
Haettava avustus yhteensä: 
€31 000
Oma rahoitus yhteensä: 
€40 000
Budjetti euroissa yhteensä: 
€71 000
Haettu muu avustus: 
€0
Saatu muu avustus: 
€0

Toteutunut rahoitus
Koko budjetti: 
€72 039
Oma rahoitus yhteensä: 
€47 610
Muualta saatu avustus: 
€0
Yhteistyökumppanin rahoitusosuus: 
€0

Tilastot:
Koulutustilaisuudet: 
0kpl/st.
Koulutuksiin osallistujia: 
0henkilö/person
Tapahtumien lukumäärä: 
0kpl/st.
Tapahtumiin osallistujat: 
0henkilö/person

Päätös
Myönnetty avustus euroissa.: 
€24 000

Hanke on hakuehtojen mukainen. Avustusta voi käyttää hakemuksessa esitetyn erittelyn mukaisesti. Avustusta ei voi käyttää pelien hankintaan eikä rakennuskustannuksiin. Perustelumuistio 2016, ks. http://hankkeet.kirjastot.fi/ohjeita/perustelumuistio-2016.

 
okm
avi