KIRJAVAA – kirjastojen ja nuorisotyön monialaisen yhteistyön kehittäminen osallisuuden ja yhdenvertaisuuden tukemiseksi
Vuoden 2013 AVI-hanke   (Hanke on saanut rahoitusta)


Mikkelin kaupunginkirjasto - Etelä-Savon maakuntakirjasto
Kirjaston osoite : 
PL 96, Raatihuoneenkatu 6
501001
Kirjaston puhelin : 
0447942460
Kirjaston sähköposti : 
virpi.launonen@mikkeli.fi
ISIL-tunnus : 
FI-Mm
Y-tunnus : 
0165116-3
Yhteyshenkilön nimi : 
Virpi Launonen
Puhelin : 
0447942460
Sähköposti : 
virpi.launonen@mikkeli.fi
Kuvaus : 

KIRJAVAA – kirjastojen ja nuorisotyön monialaisen yhteistyön kehittäminen osallisuuden ja yhdenvertaisuuden tukemiseksi

Hankesuunnitelma

Tämä hankesuunnitelma esittelee Kirjavaa-hankkeen taustan, toimintaympäristön, toteuttajat ja yhteistyötahot sekä suunnitellut tavoitteet, toimenpiteet aikatauluineen, tulokset ja vaikutukset. Hanketta suunnittelee yhtä aikaa kaksi hallinnoijaa: Mikkelin ammattikorkeakoulu (jatkossa Mamk) sekä Mikkelin kaupunginkirjasto – Etelä-Savon maakuntakirjasto (jatkossa Mikkelin kaupunginkirjasto). Hankkeen rahoitusta haetaan samalla suunnitelmalla kahdesta eri lähteestä: Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmasta (Mamk) sekä Valtionavustuksista yleisten kirjastojen erityistehtäviin ja toiminnan kehittämiseen (Mikkelin kaupunginkirjasto).

  1. 1.       Hankkeen tausta ja yhteys kehittämisstrategioihin

Vaikuttamishankkeisiin ohjautuu usein valmiiksi aktiivisia nuoria, jotka jo osaavat käyttää ja hyödyntää erilaisia keinoja ja kanavia mielipiteidensä ilmaisuun ja tiedonhankintaan. Kirjavaa-hankkeessa pyritään kehittämään Etelä-Savon kolmen kunnan alueen (Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan) nuorten tasavertaisia vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksia sekä tietoyhteiskuntaosallisuutta uudenlaisia toiminnallisia mediakasvatuksen ja tiedonhaun menetelmiä hyödyntäen. Hankkeen ideana on avartaa nuoria näkemään kriittisen lukutaidon, tiedonhaun ja soveltamisen merkitys vaikuttamisen ja osallistumisen taustalla. Uudenlaisten mediakasvatuksen menetelmien avulla nuorella on mahdollisuus ilmaista mielipiteitään, saada työkaluja vaikuttamiseen sekä toimimiseen aktiivisena yhteiskunnan jäsenenä. Samalla vahvistetaan kirjastojen ja nuorisoalan toimijoiden monialaista yhteistyötä ja edistetään erityisryhmien mahdollisuuksia osallistua kulttuuri- ja vapaa-ajan toimintoihin yhdessä muiden nuorten kanssa.

Vuosille 2012–2015 laaditussa Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa nostetaan esiin kolme kärkeä: osallisuus, yhdenvertaisuus ja arjenhallinta. Kehittämisohjelmassa todetaan, että lapsi ja nuori voi kokea olevansa osallinen omassa yhteisössään ja suomalaisessa yhteiskunnassa, kun hän käy koulua, opiskelee, tekee työtä, harrastaa ja pystyy vaikuttamaan omaan lähiympäristöönsä ja myös laajemmin yhteiskunnallisiin asioihin. Yhdenvertaisuudesta kehittämisohjelmassa todetaan, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta mm. sukupuolesta, iästä, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään tai vammasta. (Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015, 6.) Yhdenvertaisuuden tulisi ulottua tasavertaisen kohtelun lisäksi myös osallisuuteen ja (yhteiskunnalliseen) vaikuttamiseen liittyviin mahdollisuuksiin.

Uusiutuva Etelä-Savo –maakuntastrategiassa maakunnan visiossa vuodelle 2015 panostetaan erityisesti nuorten työmahdollisuuksiin ja viihtymiseen. Asukkaiden toimeentulo, hyvinvointi ja osallisuus nähdään kriittisenä menestystekijänä, joka osaltaan edistää strategian vaikuttavuutta ja parantaa maakunnan vetovoimaa. (Etelä-Savon maakuntaohjelma 2011-2014, 14.) Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa painopisteinä mainitaan mm.

  • yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistaminen,
  • kaikkien kansalaisten osallisuuden edistäminen sekä
  • harrastustoimintaan panostaminen syrjäytymisen estämiseksi.

Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa hyvinvoinnin toimintalinjan keskeisinä toimenpiteinä vuosien 2012-2013 aikana linjataan esimerkiksi

  • uusien toimintamallien luominen nuorille monialaisen yhteistyön tuloksena sekä
  • tiedon ja kulttuurin tasavertainen saatavuus eri ikä- ja väestöryhmissä kehittämällä kirjastopalveluihin uudenlaisia toiminta- ja palvelumalleja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. (Etelä-Savon maakuntaohjelman (2011-2014) toteuttamissuunnitelma 2012-2013, 8-9.)

Mikkelin kaupungin strategiassa hyvinvointi ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy ovat kantavia teemoja. Lisäksi kaupungin kehittämisessä yhtenä painopistealueena on osallisuuden tukeminen ja nuorten mukaan ottaminen päätöksentekoon sekä palveluiden suunnitteluun.

Valtakunnallisissa kirjastotoiminnan strategioissa – opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopolitiikka 2015 ja Yleisten kirjastojen neuvoston strategia 2011-2016 – painotetaan kirjaston roolia niin tiedonjakamisessa kuin tiedon jalostamisen mahdollistajana. OKM:n kirjastopolitiikassa korostetaan, että yksi kirjaston tärkeimmistä tehtävistä on kansalaisyhteiskuntataitojen edistäminen ja kansalaisen tietohuollon turvaaminen.

Edellä mainittujen kehittämisohjelmien lisäksi Kirjavaa-hanke kytkeytyy myös kansainvälisiin julistuksiin ja strategioihin. Hanke liittyy ajankohtaiseen huoleen demokratian kunnioittamisesta, ihmisoikeuksista ja perusvapauksista. Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden eurooppalainen kattojärjestö ERYICA (European Youth Information Agency), Euroopan neuvosto sekä ERYICAn jäsenorganisaatiot Euroopassa muistuttavat kaikkien nuorten oikeudesta täydelliseen, puolueettomaan, ymmärrettävään ja luotettavaan tietoon. Oikeus tietoon on ilmaistu kansainvälisessä ihmisoikeuksien julistuksessa ja Lapsen oikeuksien yleissopimuksessa sekä Euroopan yleissopimuksessa ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi. (Pietilä 2011.)

EU:n nuorisostrategian (2010-2018) yleistavoitteiksi on määritelty nuorten arjen parantaminen ja heidän hyvinvointinsa edistäminen sekä nuorten vaikutusmahdollisuuksien parantaminen. Näihin pyritään kahdeksan eri toiminta-alan avulla, joihin kuuluvat myös osallistumisen ja sosiaalisen osallisuuden toiminta-alat. Osallistumisen toiminta-alan tavoitteena on, että nuoret osallistuvat täysipainoisesti yhteiskunnan toimintaan ja heille tarjotaan erilaisia tapoja oppia osallistumaan. Sosiaalisen osallisuuden tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy monialaisen yhteistyön avulla ja toimena tähän esimerkiksi nuorisotyön ja nuorisotilojen koko potentiaalin hyödyntäminen osallisuuden edistäjinä. (Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan Parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle 2009, 4, 8-10.)

Suomessa vuoden 2013 alussa voimaan tulevan ja Kataisen hallituksen ohjelmaan kirjatun nuorisotakuun tavoitteena on nuorten työllisyyden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Nuorisotakuun toteutusmallissa nuoret itse nähdään aktiivisina toimijoina ja oman tulevaisuutensa tekijöinä. (Mikä nuorisotakuu? 2012). Kirjavaa-hankkeen tavoitteet ovat osaltaan tukemassa myös nuorisotakuun tavoitteiden saavuttamista ja siten nuorten kouluttautumisen ja työllistymisen edistämistä sekä syrjäytymisen ehkäisyä.

  1. 2.       Hankkeen yhteys kirjastoalan kehittämislinjauksiin

Kirjastojen osalta hankkeessa pyritään seuraaviin OKM:n kirjastopolitiikka 2015:ssä esitettyihin tavoitteisiin:

-          Yleiset kirjastot tukevat lasten ja nuorten tiedonhallinta- ja medialukutaitojen kehittymistä.

-          Lapsille ja nuorille kirjasto on ei-muodollinen oppimistila ja kohtaamispaikka, josta omatoimisen tiedon etsinnän lisäksi saa osaavan henkilökunnan opastusta tiedonhallintataitoihin (s. 24).

-          Kansalaisten tasavertaisuus verkkopalvelujen käytössä paranee.

-          Edistetään kansalaisten osallisuutta, lisätään yhteisöllisyyttä ja yhteisön identiteettiä.

-          Parannetaan lasten ja nuorten perinteistä lukutaitoa sekä media- ja informaatiolukutaitoa (s. 28).

Yleisten kirjastojen neuvoston strategiassa 2011-2016 tavoitteiksi on esitetty muun muassa, että kirjasto tuottaa nuorille omia palveluja ja että kirjasto on haluttu ja aktiivinen yhteistyökumppani (s. 15).

Yksi hankkeen keskeisistä tavoitteista on lisätä nuorten medialukutaitoa ja valmiuksia selvitä tietoverkkojen ja verkkopalveluiden viidakossa. Sillä tavoin tuetaan yhteiskuntaan kiinnittymistä ja kansalaisyhteiskuntavalmiuksien kehittymistä sekä lisätään mahdollisuuksia osallistumiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Hankkeessa kehitetään myös kirjastojen henkilökunnan valmiuksia monimuotoiseen ja moniammatilliseen yhteistyöhön sekä lisätään verkkoaineistojen ja –palvelujen tuntemusta. Lisäksi hankkeen kautta kirjastojen henkilökuntaa tutustutetaan erilaisiin social library
–työmuotoihin, joiden avulla palveluja ja sisältöjä voidaan tehdä tunnetuksi uusilla, erilaisille käyttäjäryhmille sopivilla tavoilla.

  1. 3.       Hankkeen hallinnoijan tausta ja osaaminen hankkeen teemoihin liittyen

Valtakunnallisten linjausten mukaisesti mediakasvatus on yksi tärkeä yleisten kirjastojen rooli. Sen avulla pyritään toteuttamaan kansalaisten sivistyksellisiä perusoikeuksia. Painopisteen muuttaminen fyysisistä aineistoista verkkotiedon ja –palveluiden suuntaan ei ole sujunut kirjastoissa kivuttomasti, joten yhteistyö muiden toimijoiden kanssa uusien työmenetelmien juurruttamiseksi on keino vahvistaa kirjastojen tulevaisuuden roolia. Erityisesti nuorten kanssa tehtävä kirjastotyö on hakenut uusia uomia jo pidempään, ja social library –työmenetelmien tuominen osaksi suomalaisten yleisten kirjastojen arkea on merkittävä askel uuteen suuntaan.

Mikkelin kaupunginkirjastossa on kokeiltu eri hankkeissa osallistavia kirjastotyön menetelmiä. Muun muassa erilaiset iltapäivätoimintaa tarjoavat kerhot ja loma-aikoihin sijoittuneet kirjastoleirit ovat olleet suosittuja, ja niistä on saatu hyviä kokemuksia. Nuoret ovat lapsia haastavampi ikäryhmä, mutta yhtälailla tärkeässä osassa kirjaston palveluita kehitettäessä. Kirjastojen henkilökunta kaipaa koulutusta ja tukea nuorten kohtaamiseen. Hankkeen puitteissa tätä osaamista voidaan vahvistaa.

  1. 4.       Hankkeen toimintaympäristönä kirjastot

4.1. Lukutaito ja medialukutaito

Kirjasto on kansalaisten olohuone ja kohtaamispaikka, jossa eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäiseminen ovat olleet keskeisiä periaatteita kirjastolaitoksen alusta asti. Koko Suomessa nuorten osuus kirjastojen käyttäjistä on vähentynyt huolestuttavasti. Esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjastossa vain joka kolmas 15-19 –vuotiaista pojista lainaa kirjoja (Salmela 2010). Huolestuttavia seurauksia lainatilastojen ja kirjaston käytön laskussa voi havaita esimerkiksi PISA-tuloksissa. Vuoden 2010 loppupuolella julkaistuissa tilastoissa Suomen huolenaiheeksi nousi juuri poikien kiinnostumattomuus lukemiseen. Hyvään lukutaitoon on tuloksissa katsottu vaikuttavan nuoren halu lukea sekä lukemisen monipuolisuus. Puolet pojista ilmoittaa, ettei harrasta lukemista vapaa-aikanaan ollenkaan. Tutkimuksissa huonon lukutaidon on nähty peilaavan syrjäytymistä jatko-opinnoista ja työelämästä. Nämä nuoret eivät ole lukutaidottomia, mutta heidän lukutaitonsa ei riitä tietoyhteiskunnan tarpeisiin. (Hurme 2010.)

2000-luvun arkielämässä lukutaitoa ei voidakaan enää määritellä suppeasti mekaanisena luku- ja kirjoitustaitona. Lukutaito on laajentunut käsittämään informaation etsinnän, hankkimisen, arvioinnin ja soveltamisen taitoja. Näillä taidoilla katsotaan olevan merkitystä kansalais- ja tietoyhteiskuntavalmiuksiin, sosiaaliseen vahvistumiseen ja aktiiviseen kansalaisuuteen. (Sallmén 2009, 15.) Toisaalta mekaanisen lukutaidon merkitys on yhtä lailla noussut globaalissa maailmassa. Maahanmuuttajalapsi ja –nuori aloittaa uudessa kotimaassaan myös aivan uuden kielen, joka on perusedellytys kotoutumiseen ja uuden kansalaisidentiteetin saavuttamiseen.

2000-luvun kirjastojen perustehtäviin on alkanut lukeutua mediakasvatus. Se ymmärretään arkipuheessa liian helposti vain internetin käyttöyhteyteen, vaikka kyseessä on laaja osaamisalue nuorten yhteiskunnallisten valmiuksien kehittämiseksi mielipiteen ilmaisuun ja kansalaisvaikuttamiseen. Parhaimmillaan mediakasvatus voi avartaa myös kirjastojen aineistoa uusien toimintatapojen ja menetelmien avulla. Mediakasvatuksen taustalla on käsitys siitä, että nykykulttuurin toimija tarvitsee monipuolisia medialukutaitoja ja mediasivistystä. Medialukutaitoinen osaa ilmaista itseään, osallistua yhteisiin asioihin sekä analysoida ja arvioida erilaisia mediatekstejä ja –tuotoksia kriittisesti. (Rantala & Sinko 2009, 8.) Myös nykyinen internet-sukupolvi kaipaa uudenlaista medialukutaidon osaamista. Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen vaatii uusia tekstitaitoja ja strategioita, ja kriittisen lukutaidon sekä tiedonhaun merkitys korostuu. Uudet taidot ovat tärkeitä, jotta yksilö voi toimia täysipainoisesti globaalissa yhteiskunnassa. Usein ajatellaan, että nuoret hallitsevat jo ”automaattisesti” nämä tietoyhteiskuntavalmiudet. Ne ovat kuitenkin vaativia taitoja, eikä niiden hallitsemista tulisikaan pitää itsestäänselvyytenä. (Kiili 2012.)

4.2. Kirjastot monialaisen työn kenttänä

Vuosina 2012-2015 toteuttavan valtakunnallisen Lukuinto-ohjelman tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten luku- ja kirjoitustaitoa sekä edistää koulujen ja kirjastojen yhteistyötä (Nuorisotyö 5-6/12, 58). Koulujen ja kirjastojen yhteistyön lisäksi myös kirjastojen ja nuorisoalan toimijoiden yhteistyömahdollisuuksissa on kehitettävää. Tulevaisuudessa kirjastot voivatkin olla yhä korostetummin monialainen työkenttä monille nuorten parissa toimiville ammattilaisille. Kirjavaa-hankkeessa monialaisessa yhteistyössä vahvuudeksi ja toiminnan lähtökohdaksi nousevat eri ammattiryhmien erilaiset osaamisalueet. Nuorisotyöntekijän osaamisalueita hankkeen toimintaa silmällä pitäen ovat erityisesti nuoruuden ymmärtäminen, eri ihmisryhmien kohtaaminen, pedagoginen osaaminen sekä dialogiset ja toiminnalliset menetelmät. Kirjastoalan ammattilaisen osaamisalueita ovat puolestaan tiedonhankinnan ja mediataitojen osaaminen, sisältöjen tuntemus, verkkoteknologioiden hyödyntäminen ja eri ihmisryhmien kohtaaminen.

Kansainvälisissä kirjastokokeiluissa lapsia ja nuoria houkutellaan kirjaston käyttäjiksi mm. oivalluskykyä ja mielikuvitusta kehittävillä “matikkakerhoilla”, taideryhmillä, sarjakuvaklubeilla, käsityökerhoilla, nuorten verkkolehtitoimituksilla, musiikkiryhmillä ja tiedekokoontumisilla. Teini-ikään ehtiville kirjastot tarjoavat esimerkiksi kirjastoleirejä, teatterikerhoja ja kesän kirjanlukukampanjoita, joissa on myös palkintoja. On runonkirjoitusryhmiä, manga-klubeja ja ajankohtaisradio-ohjelmien tekemistä. Tyypillistä monille kansainvälisille kokeiluille on se, että “klubeja” vetää joku muu kuin kirjaston oma henkilökunta; on taiteilijoita, tieteentekijöitä, opettajia ja käsityöläisiä.

Mikkelin kirjastoissa on järjestetty muutaman vuoden ajan kirjastoklubeja. Toiminta alkoi aikuisille suunnatusta toiminnallisesta kirjallisuuspiiristä, jossa tutustuttiin kirjaston aineistotarjontaan ja sen pohjalta askarreltiin postikortteja, leivottiin ja vietettiin juhlia. Syksyllä 2012 toimintaa on kokeiltu lapsille ja nuorille suunnattuna.

Suomessa Kirjavaa-hankkeen aihepiiriä sivuavia, jo käynnissä olevia hankkeita tai hyviä käytänteitä löytyy hankkeet.kirjastot.fi –sivustolta. Tällaisia ovat esimerkiksi:

  • Pornaisten kunnankirjaston medialuokka, jossa työskentelee pedagoginen informaatikko. Työnkuvaan  kuuluu mm. perinteinen kirjastonkäytön opetus, tiedonhaun opetus, medialukutaidon opetus, erilaisten opetusmateriaalien tuottaminen. Lisäksi tilassa toimii yhteistyössä nuorisotoimen kanssa kaksi kertaa viikossa alakoululaisille suunnattu Läksy-Jelppi.
  • Nurmijärven kirjaston yökirjasto-kokeilu: erityisesti nuorille suunnattu ilta, jossa erilaisia työpajoja ja yhdessä nuorisotoimen kanssa suunniteltua toimintaa.
  • Haapaveden kirjasto: hanke, jossa tavoitteena kehittää kirjastolaisten kanssakäymistaitoja nuorten kanssa ja luoda ja syventää yhteistyötä nuorisotoimen kanssa pysyväksi käytännöksi.
  • Vaasan kaupunginkirjaston Elävä Nurkka –hanke. Hankkeen tavoitteena on lasten ja nuorten tiedonhallinta- ja medialukutaitojen sekä lukuharrastuksen edistäminen. Verkostoitunut kirjasto mahdollistaa kaikille avoimen pääsyn tiedon ja elämysten äärelle, ja järjestämällä tapahtumia lapsille ja nuorille pyritään myös kasvattamaan tulevaisuuden kirjastonkäyttäjiä.
  • Oulun kaupunginkirjasto – maakuntakirjasto: Omppu – erityisryhmien kirjastopalveluiden kehittäminen lasten ja nuorten palveluissa. Lähinnä aineiston hankintaa erityisryhmät ja moniaistiset lukijat huomioiden. Myös tietokonetyöskentelyä sekä lukemista ja kirjoittamista tukevat ja helpottavat apuvälineet, ohjelmat, pelit ja vinkit.
  • Oulaisten kaupunginkirjasto: Kirjasto Monena ja Monelle. Hankkeen tavoitteina on luoda Oulaisten kaupunginkirjastoon mediapaja, joka palvelee niin nuoria kuin muitakin tarvitsijoita. Hanke toteuttaa myös uudella tavalla kirjastotoimen ja nuorisotoimen välistä yhteistyötä.

Näistä ja muista vastaavista hankkeista saatuihin kokemuksiin tutustutaan tarkemmin ja niitä hyödynnetään ennen Kirjavaa-hankkeen toimenpiteiden toteutusvaihetta.

4.3. Social library –menetelmät ja sosiaalinen vahvistaminen

Social library -terminä kuvaa monitahoista osallistavien menetelmien kenttää. Menetelmiä voidaan hyödyntää muun muassa tiedonhankintataitojen opetuksessa. Keskeistä menetelmille on oman tekemisen ja aktiivisuuden lisääminen.  Tärkeää on myös ajattelumalleihin vaikuttaminen: halutaan tuoda konkreettisesti esille, että montaa asiaa voi edistää omalla aktiivisuudella. Vertaisryhmissä toimiminen on koettu voimaannuttavaksi ja hyvinvointia lisääväksi.

Yhtenä vahvana juonteena social library –menetelmissä on tarinallisuus. Sitä käytetään yhteisöllisyyden edistämisessä ja sosiaalisessa vahvistamisessa. Kohtaaminen ryhmissä synnyttää tarinoita, joiden välityksellä on mahdollista jalostaa ja jakaa tietoa.

  1. 5.       Suunnitelma hankkeen tavoitteista, toimenpiteistä, tuloksista ja vaikutuksista

5.1   Hankkeen tavoitteet

  • Parannetaan nuorten medialukutaitoa, tiedonhaku- ja kansalaistaitoja sekä kykyä käyttää mediaperusteisia menetelmiä ja verkkoa vaikuttamisen ja osallisuuden keinona ja kanavana.
  • Edistetään erityisryhmien mahdollisuuksia osallistua kulttuuri- ja vapaa-ajantoimintoihin sekä vaikuttamiseen yhdessä muiden nuorten kanssa.
  • Kehitetään nuorisoalan, kirjastoalan sekä vammaisnuorille kohdennetun toiminnan osalta myös sosiaalialan ammattilaisten monialaista yhteistyötä, jossa hyödynnetään nuorisotyöntekijöiden pedagogista ja nuoruutta koskevaa osaamista sekä kirjastoalan ammattilaisten tiedonhallinta- ja mediaosaamista. Yhteistyöllä tavoitellaan uudenlaisia menetelmiä ja toimintatapoja tavoitteena nuorten osallisuuden ja taitojen (mm. vaikuttamistaidot) vahvistaminen tietoyhteiskunnassa.
  • Juurrutetaan uusia osallisuuteen, vaikuttamiseen ja yhteisöllisyyteen liittyviä menetelmiä kirjastojen ja nuorisotyön muodoiksi.
  • Uusinnetaan kirjastojen toimintatapoja nuorten tavoittamiseksi esimerkiksi kehittämällä menetelmiä, joilla tiedonhankinnasta tulee kiinnostavaa ja yksilön arkeen sovellettavaa.

5.2   Hankkeen toimenpiteet

  • Selvitetään hankkeessa mukana olevien yhteistyötahojen asiakkaiden toiveita ja tarpeita media-, tietoyhteiskunta- ja vaikuttamisosaamisen lisäämiseksi.
  • Kartoitetaan hankkeessa mukana olevien erityisryhmien esteitä ja edellytyksiä osallistua vapaa-ajan toimintoihin sekä (yhteiskunnalliseen) vaikuttamiseen.
  • Järjestetään Mikkelissä, Pieksämäellä ja Savonlinnassa työpajojen sarja syksyn 2013 ja talven-kevään 2014 aikana, joka kohdennetaan osin erityisryhmille, osin kaikille nuorille. Pajojen sisällöt muovautuvat tarkemmin kohderyhmän ja yhteistyökumppanien toiveiden ja tarpeiden mukaisesti, mutta voivat sisältää esimerkiksi seuraavanlaisia toimintoja:
    • Tiedonhaku verkossa
    • Asiointi verkossa, esim. haku opiskelupaikkoihin, Kela-asiointi, pankkiasiointi
    • Työnhaku: työn etsintä, hakemuksen kirjoittaminen jne.
    • Internetin kulttuuri- ja viihdetarjonnan hyödyntäminen
    • Mielipidekirjoituksen, nettiadressin, vetoomuksen tms. laatiminen
    • Toiminta ja vaikuttaminen sosiaalisessa mediassa
    • Valokuvaus, fotomaraton
    • Video- ja lyhytelokuvapajat
    • Lehtityö (esimerkiksi oman nuortenlehden tai asukaslehden tekemisen tukemiseksi)
    • Digitarina-työpajat
    • Pajojen ohjaajina toimivat kirjastoalan ammattilaisten ja eri alojen asiantuntijoiden lisäksi nuorisotyöntekijät tai alaa opiskelevat. Samalla hanke voi tarjota harjoittelumahdollisuuksia esimerkiksi nuoriso- tai sosiaalialan opiskelijoille.
    • Työpajoja voidaan toteuttaa kirjastojen ja nuorisotyön tiloissa. Lisäksi kirjasto ja nuorisotyö voivat jalkautua osaksi erityisryhmien omia toimintaympäristöjä (esimerkiksi asumis- tai opiskeluympäristöt).
    • Laaditaan työkirja hankkeessa pilotoidusta työpajatyöskentelystä kirjastoalan ja nuorisoalan toimijoiden käyttöön.
    • Hankkeen päätteeksi järjestetään päätöstilaisuus yhteistyökumppanien kesken.
    • Selvitetään kunkin kunnan kohdalla mahdollisuuksia vakiinnuttaa tämäntyyppinen monialainen toiminta osana nuorisotyön ja kirjastojen yhteistyötä.

5.3   Hankkeen tulokset ja vaikutukset

  • (Hankkeeseen osallistuneiden) nuorten osallisuus, vaikuttamisosaaminen, kansalaisvalmiudet ja tietoyhteiskuntaosallisuus vahvistuvat, myös erityisryhmien keskuudessa.
  • Monialainen yhteistyö kirjastojen, nuorisotoimen ja osin sosiaalialan henkilöstön välillä saa uusia toimintamalleja ja sitä kautta vahvistuu.
  • Yhteistyökumppanien henkilöstön osaaminen lisääntyy: kirjastotoimialan henkilöstön pedagogiset taidot, media(vaikuttamis)taidot ja taidot kohdata nuoria lisääntyvät, nuorisotoimialan henkilöstön osaaminen tiedonhaku- ja tietoyhteiskuntavalmiuksien sekä mediaosaamisen osalta lisääntyy.
  • Osallisuutta, vaikuttamisosaamista, kansalaisvalmiuksia ja tietoyhteiskuntaosallisuutta sekä monialaista yhteistyötä tukevat toimintamallit vakiintuvat osaksi kirjastojen ja nuorisoalan yhteistyötä.
  1. 6.       Hankkeen yhteistyötahot

Keskeisin yhteistyötaho on MAMK, jonka osaamista ja opiskelijoita sekä yhteistyökontakteja alueen nuorisotoimijoihin tullaan hyödyntämään hankkeessa. Mukaan tulevat MAMK:in hankkeen myötä myös useita nuorisopuolen toimijoita Mikkelistä, Pieksämäeltä ja Savonlinnasta.

Mukana ovat myös Pieksämäen kaupunginkirjasto ja Savonlinnan kaupunginkirjasto. Niiden henkilökunta osallistuu koulutuksiin sekä on mukana järjestämässä työpajoja. Lisäksi kirjastojen tiloja voidaan hyödyntää työpajojen järjestämisessä.

  1. 7.       Aikataulu

Hanke käynnistetään viimeistään elokuussa 2013.

Loppukesä – Syksy 2013:

-          Selvitetään yhdessä yhteistyökumppanien kanssa heidän asiakasryhmiensä media- ja vaikuttamisosaamisen sekä tietoyhteiskuntavalmiuksien lisäämisen toiveet ja tarpeet.

-          Suunnitellaan selvityksen pohjalta työpajojen sisällöt ja organisoidaan pajojen toteutus siten, että pajat voivat käynnistyä loka-marraskuussa 2013.

-          Projektissa mukana olevien kirjastojen henkilöstön osaamisen lisäämiseksi järjestetään koulutustilaisuudet syksyllä 2013.

Talvi – Kevät 2014:

-          Työpajat käynnistyvät loka-marraskuussa 2013.

-          Työpajojen sarjat etenevät talven ja kevään 2014 aikana, osin säännöllisenä ”klubitoimintana” ja osin satunnaisina eri nuorten ryhmille kohdennettuina tilaisuuksina.

Kesä 2014:

-          Aloitetaan työkirjan laadinta hankkeessa pilotoidusta toiminnasta ja monialaisesta yhteistyöstä kirjastoalan ja nuorisoalan toimijoiden käyttöön.

-          Tarvittaessa työpajatyyppinen toiminta voi jatkua, esim. ”tsemppileiri” koulutuspaikatta jääneille nuorille.

Syksy 2014:

-          Työkirja hankkeessa pilotoidusta toiminnasta ja monialaisesta yhteistyöstä valmistuu, julkaisu päätöstilaisuudessa.

-          Raportoidaan hanke rahoittajalle ja yhteistyökumppaneille.

  1. 8.       Hankkeen ohjausryhmä

Hankkeen ohjausryhmänä toimivat yhteistyökumppanien nimeämät edustajat. Lisäksi ohjausryhmään tullaan pyytämään joidenkin alan keskeisten toimijoiden edustajia, esimerkiksi ELY-keskuksen nuoriso- ja liikuntatoimen suunnittelija ja sivistystoimen tarkastaja sekä mukana olevien kuntien nuoriso- ja/tai sivistystoimen edustajat.

  1. 9.       Hankkeen arviointi

Hankkeen arviointia toteutetaan itse- ja vertaisarviointina prosessinomaisesti koko hankkeen keston ajan. Keskeisessä roolissa seurannassa ja arvioinnissa ovat ohjausryhmä ja hankkeen osallistujilta kerättävä palaute.  Tämä menettely tuottaa ulkoista arviointia paremmin ja tehokkaammin ajantasaista tietoa hankkeelle, edistää projektiin osallistuneiden yhteistä oppimista ja auttaa hankkeen toimintojen kehittämisessä. Hanke tulee kuitenkin myös hyödyntämään ns. kevennettyä ulkoista arviointia. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi opinnäytteiden kytkemistä projektiin tai hankkeen toteuttavissa organisaatioissa työskentelevien alan asiantuntijoiden tukea projektin käännepisteissä.

Arvioinnin tuloksia hyödynnetään projektihallinnon parantamisessa, toteutuksen kehittämisessä sekä hyvien käytäntöjen tunnistamisessa. Arviointi suunnataan ja sen tuloksista raportoidaan hallinnoijille, yhteistyökumppaneille, muille sidosryhmille sekä rahoittajille.

Lähteet

Etelä-Savon maakuntaohjelma 2011-2014.

Etelä-Savon maakuntaohjelman (2011-2014) toteuttamissuunnitelma 2012-2013.

Hurme, Hannu 2010. Suomi ei enää PISA-ykkönen. Uutinen Kansan Uutisten Verkkolehdessä 7.12.2010. Osoitteessa http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2409424/suomi-ei-enaa-pisa-y....

Kiili, Carita 2012. Online reading as an individual and social practice. Jyväskylä, Finland: Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä studies in education, psychology and social research, 441. http://dissertations.jyu.fi/studeduc/9789513947958.pdf

Kivijärvi, Antti & Harinen, Päivi 2008. ”Tärkeäähän se olisi, mutta…” Nuorisotoimen johdon näkemyksiä monikulttuurisesta nuorisotyöstä. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura. Verkkojulkaisuja 21. http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisuja/monikulttuurinennuorisotoi....

Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015.

Nuorisotyö 5-6/12. Lukuinto-ohjelma lasten ja nuorten luku- ja kirjoitustaidon vahvistamiseksi.

Opetusministeriön kirjastopolitiikka 2015: Yleiset kirjastot. Kansalliset strategiset painoalueet. Opetusministeriön julkaisuja 2009 : 32.

Pietilä, Mika 2011. Information right now - Tietoa tässä ja nyt. Pääkirjoitus Koordinaatti – Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden verkkolehti. Oulun kaupungin nuorisoasiainkeskus. Nuorten neuvontapalveluiden kansallinen koordinaatio- ja kehittämiskeskus. http://www.koordinaatti.fi/sivu.php?id=2.

Sallmén, Pirjo 2009. Mediakasvatusta vai mediasivistystä kirjastosta? Teoksessa Mediakasvatus kirjastossa. Toim. Seppo Verho. Helsinki: BTJ Kustannus ja Suomen Kirjastoseura, 9–26.

Yleisten kirjastojen neuvoston strategia 2011 – 2016.

http://www.nuorisotakuu.fi/index.phtml?s=5043.

Yhteistyökumppanit, työryhmä: 

Pieksämäen kaupunginkirjasto, Savonlinnan kaupunginkirjasto, Mikkelin ammattikorkeakoulu/Juvenia

Verkkosivut, tuotetut julkaisut ja materiaalit: 

Mikkelin ammattikorkeakoulun sivustolta löytyvät Kirjavaa-sivut www.mamk.fi/kirjavaa , joilta löytyvät mm seuraavat materiaalit: Kirsi Purhosen hankeraportti, työpajoista selostukset.

Työmenetelmäkirja. Kirjasto elämään - menetelmiä kirjasto-, nuoriso- ja sosiaalityön yhteiseen työhön. Toim. Kirsi Purhonen 2014 (pdf) www.mamk.fi/kirjavaa

Artikkelikokoelma Sosiaalinen kirjasto - lukemattomien mahdollisuuksien maailma (Avain-kustantamo 2015)

Opinnäytetyö Suommen kirjastojen hyödyntämät sosiaalisen kirjaston menetelmät. Eero Solonen 2014. Mikkelin ammattikorkeakoulu

Pelissä Elämä -lautapeli. Projektityöntekijä Noora Marttilan ideoima ja alkukehittämä ja projektityöntekijä Merja Mäntylän jatkokehittämä ja eri ryhmillä testaama nuorille suunnattu lautapeli.

Suomen Nuoriso-opiston opiskelijoiden Kirjavaa-hankkeeseen liittynyt blogi http://kirjavaahanke.blogspot.fi/

Arvioi toimenpiteitä ja vaikutuksia: 

Myönteistä: Hankkeessa toimivien yhteistyökumppaneiden yhteistyö on vahvistunut sekä yleinen yhteistyöhalukkuus on kasvanut ja oppilaitosyhteistyö tiivistynyt. On syntynyt kehittämisjatkumoita ja erityisryhmien osallisuutta on saatu nostettua esille - kirjastokortin hankinta, kirjaston käyttäminen on lisääntynyt, valokuvaus jatkunut, mieliala noussut. Savon kodin kanssa toteutettu fotomaraton ja siihen liittynyt valokuvanäyttely ja avajaistilaisuus poiki uudenlaista kohtaamista ja sitä kautta asiakkuutta. Tilanne eri hankepaikkakunnilla vaihtelee, mutta myönteisiä tuloksia on raportoitu kaikilta hankepaikkakunnilta. Lähtökohdat ja osittain kohderyhmätkin oliva hankepaikkakunilla erilaiset. Pieksämäen yökirjasto sai myös mukavasti myönteistä mediajulkisuutta. Yhteistyökumppanin, Mamkin näkökulmasta,  projektin onnistumisiin kuului opinnollistaminen: 14 yhteisöpedagogiopiskelijaa suoritti 64 opintopistettä hankkeeseen liittyen. Kirjaston kannalta voidaan ajatella, että hankkeessa mukana olleet opiskelijat ovat saivat tuntumaa ja uutta näkökulmaa siihen, mitä yhteistyö kirjaston ja muiden toimijoiden kanssa voisi olla.

Haasteita ja jatkoa ajatellen kriittisiä kohtia: Työkulttuurierot ovat vielä isoja esim. nuorisotyöntekijöitten ja kirjastoammattilaisten kesken. Nuorten ja ammattilaisten tavoitettavuus on haasteellista - mitkä olisivatoikeat markkinointikanavat? Entä kuntatalouden vaikutus? Mediakasvatukseen tarvitaan monta ammattiryhmää (koulu, kirjasto, nuorisotyö), haasteina ovat yhteistyön alkuunsaaminen, aikataulut, koordinointi ja erilaiset työkulttuurit. Sosiaalialan ja kirjaston yhteistyö on vielä vähäistä - kirjasto ei ole sosiaalialan perinteinen yhteistyökumppani ja hankkeessa havaittiin, että työorientaatioon voi olla vaikea vaikuttaa. Erityisryhmien ollessa kyseessä sosiaalialan toimijat olisivat tärkeitä yhteistyökumppaneita. Jos yhteistyötä tehdään laitoksen kanssa, on avainasemassa laitoksen henkilökunnan uskallus, asenteet ja ajankäyttö, jotka voivat joko edesauttaa tai estää uusien asioiden kokeilemista. Onko kirjaston puolelta kykyä kohdata muutosvastarintaa ja tarjota yhteistyötä niin, että siihen on houkuteltavaa tarttua? 

Hankkeessa toteutettiin hyviä ja työmenetelminä pääsääntöisesti melko yksinkertaisesti toteutettavissa olevia työpajoja ja yksi pop up-kirjasto ja yksi yökirjasto, mutta tyypillinen hankevetoisen kehittämistyön ongelma on menetelmien juurruttaminen omaan työorganisaatioon. Samoin haasteena on se, että hyvälle alulle saatuja yhteistyökuvioita saadaan jatkettua ja luotua niistä pysyviä toimintatapoja. 

Koulutuksia järjestettiin sekä kirjasto- että nuorisotyön ammattilaisille, hankepaikkakunnilla pidettiin omat aloituskoulutukset. Toinen ammattilaisten yhteinen koulutuspäivä oli Mikkelissä ja se oli avoin myös muille kuin hankkeeseen osallistuville kirjasto- ja nuorisotyön ammattilaisille ja siihen osallistuikin joitakin kiinnostuneita muualta kuin hankepaikkakunnilta. Se, että paikalla oli kahden eri ammattialan edustajia, koettiin hedelmälliseksi, ja päivä oli palautteen perusteella koettu antoisana. Loppuseminaari sen sijaan jouduttiin perumaan liian vähäisen ennakkoilmoittautumisen vuoksi. Savonlinnassa järjestettiin iPad-koulutus kirjaston henkilökunnalle. Ennen työpajoja järjestettiin niiden vetämisestä vastaaville Suomen Nuoriso-opiston opiskelijoille sekä vetämiseen osallistuneille kirjastolaisille työpajan menetelmään liittyvää koulutusta, koulutukset olivat noin puolen työpäivän mittaisia. Työpajoista osa toteutettiin niin, että koulun kautta sovittiin tiettyjen luokkien osallistumisesta. Osaan työpajoista hankittiin nuoria nuoripalvelujen kerhotoiminnan kautta ja näistä työpajoista yhtä ei voitu "oikeasti" toteuttaa, koska yhtään nuorta ei tullut paikalle.

Jatkotoimenpiteet: 

Pieksämäellä kirjaston ja nuorisotoimen yhteistyötä jatketaan ja kehitetään Junnut remmiin ja tilat vaihtoon-hankkeessa. Pieksämäellä ollaan muutenkin päästy em kahden toimijan yhteistyössä aiempaa suunnitelmallisempaan suuntaan. Hankkeen myötä kirjasto- ja nuorisotoimen yhteistyöhön on luotu pysyvä, vuosikelloon sidottu toimintamalli, joka hyösyttää molempia osapuolia. Yhteistä tarttumapintaa lasten ja nuorten palveluihin in runsaasti esimerkiksi tapahtumatoiminnassa sekä koulunuorisotyössä.

Mikkelissä Luovasti lisää lukutaitoja -hankkeen yhtenä tavoitteena on jatkaa Kirjavaa-hankkeessa hyvin alkanutta verkostoitumista nuorisoalan toimijoiden kanssa. Yhteistyön kautta kirjasto voi monipuolistaa kontaktejaan nuorten kanssa ja kehittää nuorten kohtaamisen taitoja. Hyvä yhteistyöverkosto auttaa jatkossa sosiaalisen kirjastotoiminnan edistämistä moniammatillisesti. Yhteistyökumppaneina uudessa hankkeessa ovat Mikkelin ammattikorkeakoulu, Suomen Nuoriso-opisto, Esedu ja Mikkelin kaupungin nuorisopalvelut, joista vain Esedu ei ollut mukana Kirjavaa-hankkeessa.

Lisätietoa: 

Mikkelin ammattikorkeakoulu oli mukana hankkeessa 20 000 eurolla,josta Mamkin omarahoitusosuus oli 5 000 € ja OKM:n avustus oli 15 000 €. Hankkeen toteuttamisen kannalta yhteityö Mamkin kanssa oli erittäin toimivaa ja sitä kautta hankkeessa oli mukana myös useita Mamkin opiskelijoita. Kaikki koulutustilaisuudet toteutettiin yhteistyössä ja Mamkin sivuille saatiin Kirjavaa-hankkeen materiaalit.

Suomen Nuoriso-opisto SNO ei ollut rahallisella panostuksella mukana hankkeessa, mutta sen opiskelijat vetivät työpajat ja osallistuivat yhdessä kirjastoammattilaisten kanssa työpajojen menetelmäkoulutuksiin. Lisäksi SNO:n opiskelijoita oli mukana testaamassa Pelissä Elämä-lautapeliä peliä kehitettäessä. Tyäpajojen menetelmäkoulutukset järjestettiin SNOn tiloissa.

Aloituspäivämäärä : 
01/04/2013
Lopetuspäivämäärä : 
31/12/2014
 


Anomuksen rahoitus
Haettava avustus yhteensä: 
€19 500
Oma rahoitus yhteensä: 
€7 500
Budjetti euroissa yhteensä: 
€27 000
Haettu muu avustus: 
€0
Saatu muu avustus: 
€0

Toteutunut rahoitus
Koko budjetti: 
€27 087
Oma rahoitus yhteensä: 
€7 500
Muualta saatu avustus: 
€0
Yhteistyökumppanin rahoitusosuus: 
€20 000

Tilastot:
Koulutustilaisuudet: 
6kpl/st.
Koulutuksiin osallistujia: 
66henkilö/person
Tapahtumien lukumäärä: 
14kpl/st.
Tapahtumiin osallistujat: 
118henkilö/person

Päätös
Myönnetty avustus euroissa.: 
€19 000

Hanke on kokonaisuudessaan hakuehtojen mukainen. Avustusta voi käyttää hakemuksessa esitetyn kuluerittelyn mukaisesti. Perustelumuistio 2013, ks. http://hankkeet.kirjastot.fi/fi/ohjeita/perustelumuistio-2013

 
okm
avi