Kohti nuorten parempaa kohtaamista - koko kirjaston väen voimin
Vuoden 2016 AVI-hanke   (Hanke on saanut rahoitusta)


Espoon kaupunginkirjasto
Kirjaston osoite : 
PL 3611
02070
Kirjaston puhelin : 
0503301762
Kirjaston sähköposti : 
jaana.tyrni@espoo.fi
ISIL-tunnus : 
FI-Em
Y-tunnus : 
0101263-6
Yhteyshenkilön nimi : 
Jaana Tyrni
Puhelin : 
0503301762
Sähköposti : 
jaana.tyrni@espoo.fi
Hankkeen tavoite: 

Tavoitteena on vahvistaa pääkaupunkiseudun kirjastojen henkilökunnan nuortenkirjastotyön osaamista. Erityisinä painopisteinä ovat monikulttuuristen nuorten kohtaaminen ja nuorten osallisuuden edistäminen. 

Tavoitteen seurannan mittarit: 

Koulutusten osallistujilta saatu palaute sekä toteutuneen koulutustoiminnan laajuus

Kuvaus : 

Kirjastot ovat pääkaupunkiseudulla muutoshaasteiden äärellä. Ne ovat kaikille kuntalaisryhmille tärkeä ja käytetty peruspalvelu, mutta siihen kohdistuvat sisällölliset odotukset poikkeavat eri ikäryhmien välillä huomattavassa määrin. Merkittävä osa nuorista asiakkaista kokee perinteisen aineistokeskeisen kirjastopalvelun sijaan keskeisimmäksi kirjaston roolin matalakynnyksisenä kohtaamistilaa ja mahdollisuutena päästä osalliseksi peli- ja muusta digitaalisesta kulttuurista. Eroja on myös käytön tavoissa: monille nuorille kirjasto on kokonaisvaltainen vapaa-ajanviettoareena, jossa saatetaan viettää useita tunteja aikaa kaikkina sen aukiolopäivinä vuoroin läksyjä tehden, kavereita tavaten ja tietokoneilla pelaten. Kirjastotiloihin koettu omistajuus on voimakasta, ja halu vaikuttaa sen käytön pelisääntöihin myös haastamalla vallitsevia toimintaperiaatteita on voimakas.
Kirjastohenkilökunnan halu kaikkien asiakkaiden hyvään palvelemiseen on vahva, mutta nuorten asiakkaiden kohtaamiseen liittyvän osaamisen suhteen koetaan laajasti riittämättömyyttä. Moni työntekijä kokee kohtaamiset nuorten kanssa jännitystä herättäviksi ja kuormittaviksi. Vuorovaikutus nuorten asiakkaiden kanssa on monien kirjastoammattilaisten kokemuksen mukaan kovin kurinpitokeskeistä. Vaikka nuorten kiinnostus osallistua onkin voimakas ja kirjastohenkilökuntakin toivoisi rakentavaa yhdessä kehittämistä, ei konfrontaatiosta useinkaan osata päästä dialogiin ja yhdessä tekemiseen. Pääkaupunkiseudun väestön monikulttuurisuuden koetaan myös osaltaan lisäävän kohtaamistilanteiden vaativuutta. Yksi keskeinen kaikissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa käytetty keino vastata tähän haasteeseen on henkilöstön monimuotoisuuden kehittäminen, mutta tämän lisäksi myös kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen osaamiselle on ilmeistä tarvetta. Uusia haasteita kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen saralla on myös omiaan synnyttämään Euroopan pakolaistilanne. Pakolaisnuoret ovat löytäneet kirjastojen tarjoamat vapaa-ajanvieton mahdollisuudet: tämä näkyy niin Espoossa, jonne valtaosa ilman vanhempia Suomeen tulleista alaikäisistä turvapaikanhakijoista sijoitetaan, kuin Helsingissäkin. Mitä sujuvampaa kulttuurienvälinen vuorovaikutus kirjastossa on, sen luontevampi kotoutumisareena se on. Havaittuun haasteeseen vastaaminen edellyttää osaamisen kehittämistä koulutusten keinoin. Pääkaupunkiseudun kuntien kokemat haasteet ovat yhteisiä, niihin on myös luontevaa lähteä vastaamaan yhteisen koulutuskonseptin rakentamisen kautta. Kun pääkaupunkiseudulla toimiva malli on saatu aikaiseksi, sen laajempaa sovellettavuutta kehitetään kokeilemalla koulutuksia yhteistyössä muiden kirjastojen kanssa. Toimenpiteet Nuorten kohtaamiseen liittyvän osaamisen on läpäistävä koko henkilökunta. Tähän tarvitaan kolmenlaista koulutusta:
1)    Toimipisteet, joissa on parhaillaan haasteita nuorten asiakkaiden kanssa, tarvitsevat oikea-aikaisia kohdennettuja sparrauksia. Niiden kautta on mahdollisuus löytää yhdessä nuorten kohtaamiseen perehtyneen ammattilaisen kanssa ratkaisuita vaikeisiin tilanteisiin sekä saada kriittistä reflektiopintaa omille nuoriin asiakkaisiin liittyville käsityksille ja odotuksille. Sisällöt painottuvat tilanteen edellyttämän mukaan turvapaikanhakijanuorten opastamisesta sääntöjen selkiyttämiseen tai nuorten ottamiseen mukaan tilamuutoksen kunkin kirjaston tilanteen vaatimusten mukaan. Tällaisia sparrauksia toteutetaan hankkeen aikana vähintään 20.
2)    Tämän lisäksi on syytä luoda nuorten kohtaamisen taitoihin liittyvä yhden-kahden päivän mittainen koulutuspaketti kirjastojen asiakaspalveluhenkilökunnalle. Keskeisinä näkökulmina ovat nuoruus elämänvaiheena, nuorten osallisuuden tukeminen, kulttuurien välinen vuorovaikutus ja omat asenteet nuoria asiakkaita kohtaan. Tällaista koulutusta toteutetaan hankkeen aikana vähintään viisi kertaa.
3)    Nuortenkirjastotyöhön erikoistuneet kirjastolaiset toivoisivat laajempaa koulutuskokonaisuutta, joka auttaisi syventämään ymmärrystä nuorista asiakkaista ja antaisi tuoreita näkökulmia omaan ammattityöhön. Hankkeen puitteissa tuotetaan yksi tällainen useista ryhmätapaamisista ja välitehtävistä koostuva, yhteensä yhdeksän kuukautta kestävä, prosessimainen koulutus. Koulutuskokonaisuus antaa samalla valmiuksia lyhyempien koulutusten (toimipistekohtaisten sparrausten ja lyhyempien kohtaamiskoulutusten) vetämiseen. Koulutuksia kehitetään jatkuvasti saadun palautteen perusteella vastamaan sisällöiltään, painotuksiltaan, toteutustavoiltaan ja kestoltaan paremmin kirjastoissa koettuja tarpeita. Hankkeen kesto 15 kuukautta. Siihen rekrytoidaan päätoiminen projektipäällikkö, joka koordinoi ja kehittää hankkeen toimintaa.  Mukana koulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa ovat myös pääkaupunkiseudun kirjastojen nuortenkirjastotyön asiantuntijat, alueen yhteinen henkilöstön osaamisen kehittämisen verkosto Sedu sekä pääkaupunkiseudun kuntien nuorisotoimet. Hankkeen loppupuolella pääkaupunkiseudun kunnille sopivien koulutuskonseptien jo hahmottuessa syntyneitä malleja testataan yhdessä kahden pääkaupunkiseudun ulkopuolisen, toisentyyppistä toimintaympäristöä edustavan kirjaston kanssa, ja saatujen kokemusten perusteella niiden laajempaa sovellettavuutta kehitetään. Vähintään toinen yhteistyökirjastoista on maakuntakirjasto. Syntyneet toimivat koulutuskäytänteet mallitetaan ja otetaan vakinaiseksi osaksi pääkaupunkiseudun kirjastojen osaamisen kehittämisen palettia. Materiaalit julkaistaan muiden kirjastojen vapaaseen käyttöön. Hankkeen aikana myös käydään dialogia kirjastoalan koulutusta järjestävien oppilaitosten kanssa mahdollisuuksista hyödyntää koulutuksen antia opetuksessa.

Yhteistyökumppanin nimi/nimet: 
Espoon kaupunginkirjasto, Helsingin kaupunginkirjasto, Vantaan kaupunginkirjasto, Kauniaisten kaupunginkirjasto. Pääkaupunkiseudun kuntien nuorisotoimet.
Toiminnan kuvaus ja hankkeen arviointi: 

Kirjastot ovat pääkaupunkiseudulla muutoshaasteiden äärellä. Ne ovat kaikille kuntalaisryhmille tärkeä ja käytetty peruspalvelu, mutta siihen kohdistuvat sisällölliset odotukset poikkeavat eri ikäryhmien välillä huomattavassa määrin. Merkittävä osa nuorista asiakkaista kokee perinteisen aineistokeskeisen kirjastopalvelun sijaan keskeisimmäksi kirjaston roolin matalakynnyksisenä kohtaamistilaa ja mahdollisuutena päästä osalliseksi peli- ja muusta digitaalisesta kulttuurista. Eroja on myös käytön tavoissa: monille nuorille kirjasto on kokonaisvaltainen vapaa-ajanviettoareena, jossa saatetaan viettää useita tunteja aikaa kaikkina sen aukiolopäivinä vuoroin läksyjä tehden, kavereita tavaten ja tietokoneilla pelaten. Kirjastotiloihin koettu omistajuus on voimakasta, ja halu vaikuttaa sen käytön pelisääntöihin myös haastamalla vallitsevia toimintaperiaatteita on voimakas.

Kirjastohenkilökunnan halu kaikkien asiakkaiden hyvään palvelemiseen on vahva, mutta nuorten asiakkaiden kohtaamiseen liittyvän osaamisen suhteen koetaan laajasti riittämättömyyttä. Moni työntekijä kokee kohtaamiset nuorten kanssa jännitystä herättäviksi ja kuormittaviksi. Vuorovaikutus nuorten asiakkaiden kanssa on monien kirjastoammattilaisten kokemuksen mukaan kovin kurinpitokeskeistä. Vaikka nuorten kiinnostus osallistua onkin voimakas ja kirjastohenkilökuntakin toivoisi rakentavaa yhdessä kehittämistä, ei konfrontaatiosta useinkaan osata päästä dialogiin ja yhdessä tekemiseen. Pääkaupunkiseudun väestön monikulttuurisuuden koetaan myös osaltaan lisäävän kohtaamistilanteiden vaativuutta. Yksi keskeinen kaikissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa käytetty keino vastata tähän haasteeseen on henkilöstön monimuotoisuuden kehittäminen, mutta tämän lisäksi myös kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen osaamiselle on ilmeistä tarvetta.

Uusia haasteita kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen saralla on myös omiaan synnyttämään Euroopan pakolaistilanne. Pakolaisnuoret ovat löytäneet kirjastojen tarjoamat vapaa-ajanvieton mahdollisuudet: tämä näkyy niin Espoossa, jonne valtaosa ilman vanhempia Suomeen tulleista alaikäisistä turvapaikanhakijoista sijoitetaan, kuin Helsingissäkin. Mitä sujuvampaa kulttuurienvälinen vuorovaikutus kirjastossa on, sen luontevampi kotoutumisareena se on.

Havaittuun haasteeseen vastaaminen edellyttää osaamisen kehittämistä koulutusten keinoin. Pääkaupunkiseudun kuntien kokemat haasteet ovat yhteisiä, niihin on myös luontevaa lähteä vastaamaan yhteisen koulutuskonseptin rakentamisen kautta.

Hankkeen toteutusta varten muodostettiin projektiryhmä, joka koostui hankkeen projektipäälliköstä, Helsingin kaupunginkirjaston koulutuskoordinaattorista ja kolmesta Helmet-kuntia edustavasta nuortenkirjastotyön asiantuntijasta. Koulutuskoordinaattorin roolina oli yhtäältä tuoda koulutusten järjestämisosaamista ja toisaalta nivoa hankkeen toiminta ja synnyttämät hyvät käytännöt osaksi Helmet-kirjastojen osaamisen kehittämisen kokonaisuutta. Projektiryhmä kartoitti työyhteisöistään nuortenkirjastotyöhön liittyviä osaamistarpeita, ja suunnitteli tältä pohjalta toimivan kahdeksan kuukauden ja kahdeksan lähiopetuspäivän laajuisen erikoistumiskoulutuskokonaisuuden.

Koulutuskokonaisuuden keskeisiksi sisältöalueiksi valikoituivat ammatillisuus nuortenkirjastotyössä, kulttuurien välinen vuorovaikutus ja monikulttuurisuus, erityistä tukea tarvitsevan nuoren kohtaaminen ja työssä jaksamisen erityiskysymykset nuortenkirjastyössä, nuorten osallisuuden tukeminen, haastavat asiakastilanteet ja rajojen asettaminen, moniammatillinen yhteistyö, lukemaan innostamisen uudet tavat sekä osaamisen levittäminen ja kouluttajana toimiminen. Koulutuksen toteutukseen osallistui asiantuntijoita mm. useiden kuntien kirjastoista (ml. kaikki Helmet-kaupungit), Helsingin nuorisoasiainkeskuksesta, Nuorten palvelu ry:stä, Oranssi ry:stä, Aseman lapset ry:stä, Erilaisten oppijoiden liitosta, Lukukeskuksesta, Espoon lastensuojelusta sekä Helinä Rautavaaran museon Turvapaikkana museo -hankkeesta.

Luentojen ja asiantuntija-alustusten ohella koulutuspäivät sisälsivät runsaasti ryhmätöitä ja toiminnallisia harjoituksia. Fokuksessa oli läpi koulutuskokonaisuuden ajatus siitä, että osallistujat saavat samalla valmiuksia levittää oppimiaan taitoja laajemmin työyhteisössään. Osaamisen levittämisen valmiuksiin liittyen räätälöitiin myös oma koulutuspäivänsä.

Kentän laajan kiinnostuksen vuoksi koulutuspaikkojen määrää laajassa koulutusohjelmassa oli pakko rajata vuorovaikutteiset toteutuksen mahdollistamiseksi noin kahteenkymmeneen. Koulutusohjelmaan järjestettiin avoin haku, jossa kiinnostuneita oli selvästi enemmän kuin koulutuspaikkoja. Valinnassa huomioitiin se, että niin eri kunnista kuin myös erikokoisista kirjastoista oli yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä mukaan.

 

Arvioi toimenpiteitä ja vaikutuksia: 

Osallistujilta kerättiin palautetta koulutuskokonaisuudesta strukturoidulla kyselyllä sekä koulutuskokonaisuuden puolivälissä että lopuksi. Puolivälikyselyn tulosten pohjalta konkreettisten case-esimerkkien määrää lisättiin ja osaamisen levittämiseen liittyvien taitojen painoarvoa kasvatettiin. Loppuarviointikyselyyn vastanneet osallistujat antoivat koulutukselle kokonaisarvosanaksi 4,4 asteikolla yhdestä viiteen. Erityisen tyytyväisiä oltiin sekä siitä, että vuorovaikutteisen koulutuskokonaisuuden myötä oli syntynyt uusia ammatillisia verkostoja, joiden puitteissa jatkaa toiminnan kehittämistä.

Koulutuksen osallistujat olivat myös hyvin sitoutuneita koulutuksen myötä opitun jakamiseen työyhteisössään. Tavat olivat kuitenkin moninaisia: pienissä kirjastoissa niin resurssien kuin oppimisenkin kannalta tehokkaimmaksi tavaksi muodostui tietojen ja taitojen jakaminen yhteisen suunnittelemisen, tekemisen ja reflektoimisen kautta.

Erillisiä osaamisen levittämisen tilaisuuksiakin järjestettiin kuitenkin niitäkin hankeaikana yhteensä kymmenen. Joukossa oli niin haastavassa tilanteessa nuorten asiakkaiden kanssa olevissa toimipiteissä pidettyjä täsmäsparrauksia kuin yleisiä perehdytystilaisuuksiakin. Tilaisuuksien suunnittelu toteutettiin yhteisöllisellä otteella siten, että syntyneet materiaalit laitettiin vapaasti kiertoon ja edelleenkehitettäviksi verkoston kesken. Näistä tilaisuuksista saatu palaute on ollut pääosin erittäin myönteistä

Hankkeessa syntyneitä hyvä käytäntöjä nivottiin myös osaksi kirjastoalan koulutusta yhdessä Turun Ammattikorkeakoulun kanssa. Turun AMK:lle räätälöitiin päivän mittainen pilottikoulutuskokonaisuus liittyen nuortenkirjastotyössä tarvittaviin taitoihin ja erityistesti nuorten osallisuuden tukemiseen. Koulutuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa olivat vahvasti mukana käytännön nuortenkirjastotyön ammattilaiset. Koulutuspäivästä saatu palaute oli erittäin positiivista.

Jatkotoimenpiteet: 

Suunnitelmallista nuortenkirjastotyön osaamisen levittämistä on tarkoitus jatkaa päämäärätietoisesti osana Helmet-kirjastojen yhteistä osaamisen kehittämistyötä. Hankkeen puitteissa syntyneet hyvät materiaalit ja hyvät käytännöt antavat tähän hyvän pohjan.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolisten kaupunkien kanssa yhteistyössä toteutettavat koulutukset jouduttiin hankkeen rahoituksen toteuduttua haettua pienempänä rajaamaan pois tästä toteutuksesta. Niiden toteuttaminen muulla rahoituksella lähitulevaisuudessa on kuitenkin harkinnassa.

Aloituspäivämäärä : 
17/04/2016
Lopetuspäivämäärä : 
31/12/2017
 


Anomuksen rahoitus
Haettava avustus yhteensä: 
€39 000
Oma rahoitus yhteensä: 
€19 500
Budjetti euroissa yhteensä: 
€58 500
Haettu muu avustus: 
€0
Saatu muu avustus: 
€0

Toteutunut rahoitus
Koko budjetti: 
€30 222
Oma rahoitus yhteensä: 
€10 222
Muualta saatu avustus: 
€0
Yhteistyökumppanin rahoitusosuus: 
€0

Tilastot:
Koulutustilaisuudet: 
18kpl/st.
Koulutuksiin osallistujia: 
125henkilö/person

Päätös
Myönnetty avustus euroissa.: 
€20 000
 
okm
avi