Kokemuksia, kulttuuria ja kirjallisuutta kaikille!
Vuoden 2016 AVI-hanke   (Hanke on saanut rahoitusta)


Muonion kunnankirjasto
Kirjaston osoite : 
Pirkantie 3. PL 52
99301
Kirjaston puhelin : 
040 3566254
Kirjaston sähköposti : 
kirjasto@muonio.fi
ISIL-tunnus : 
FI-Muoni
Y-tunnus : 
0191824-3
Yhteyshenkilön nimi : 
Paula Löppönen
Puhelin : 
040 489 5110
Sähköposti : 
paula.lopponen@muonio.fi
Hankkeen tavoite: 

Hankkeen tavoitteena on tuottaa tapahtumia kirjastolla ja näin lisätä lukuintoa, tuoda esiin monikulttuurisuutta sekä markkinoida kirjastoa monipuolisena tapahtumapaikkana.

Tavoitteen seurannan mittarit: 

Hankkeen aikana tapahtumien osallistujamääristä pidettiin kirjaa, tulevaisuudessa kirjasto tuottaa edelleen kokeilunhaluisesti uusia palveluita ja kävijämääriä pyritään seuraamaan ja vertaamaan aikaisempiin vuosiin. Tavoitteena on selvittää, oliko tapahtumavuodella positiivinen vaikutus kirjaston asiakasmäärissä.

Kirjastolla toteutetaan myös asiakastyytyväisyyskysely, jossa selvitetään asiakkaiden mielipiteitä kirjaston tuottamista palveluista sekä toiveista tulevaisuuden suhteen. Kysely jaetaan myös yhteistyökumppaneille.

Kuvaus : 

Tämän hankkeen tavoitteena on kirjaston ulkopuolisten vierailijoiden avulla mahdollistaa  seudun asukkaille monipuolinen kirjastokokemus riippumatta iästä tai asuinpaikasta. Hankkeen tavoitteena on lisätä lukuintoa, monipuolistaa kirjaston palveluita sekä tuoda esille monikulttuurisuutta saamenkielisen kirjallisuuden ja tapahtumien avulla. Haluamme myös markkinoida kirjastoautoamme ja mahdollistaa syrjäseudulla asuville muitakin kirjastopalveluita kuin lainauspalvelut.
 
Haluamme tarjota seudun asukkaille lukuintoa ja kirjaston käyttöä tukevia palveluita siten, että mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan niistä. Hankkeen nojalla jatkamme myös pitkäaikaistavoitteellista saamelaisen kirjallisuuden ja kulttuurin tarjoamista esittelemällä sitä kirjaston asiakkaille ja hyväksikäyttämällä etenkin kirjastoauton mahdollisuuksia. Haluamme markkinoida hankevuotta tapahtumien vuotena, jolloin kirjasto toimii erittäin aktiivisena osana kyläyhteisöä ja kokoaa ihmisiä yhteen. Tavoitteenamme on, että vuoden aikana saisimme nähdä kirjastossamme mahdollisimman monimuotoisia tapahtumia ja erilaisia henkilöitä.

Haluamme myös markkinoida kirjastoamme ajanviettopaikkana ja saada kyläläiset tapahtumien avulla tutustumaan kirjastomme henkilökuntaan ja kokoelmaan. Koska kirjastomme henkilökunta on rajallinen ja kirjastoautoon on sidottu useimmille reiteille kuskin lisäksi yksi virkailija, on tärkeää, että pystymme järjestämään kirjastoomme vierailuja ja tapahtumia ulkopuolelta hankittujen resurssien avulla.

Hankkeen toteutus:

Hankkeen on määrä alkaa huhtikuussa 2016 ja päättyä tasan vuoden päästä aloitusajankohdasta. Hankkeen aikana kirjastolle saapuu eri ikäryhmille suunnattuna vierailuja niin, että kaikille kuntalaisille löytyy mielenkiintoista ohjelmaa. Osa vierailuista keskittyy saamelaisen kirjallisuuden ja kulttuurin tunnettavuuden ja saatavuuden parantamiseen.

Käytännössä hanke toteutetaan niin, että saamelaiseen kirjallisuuteen ja kulttuuriin erikoistuneet vierailijat matkaavat kirjastoauton mukana syrjäseuduille, jolloin he tavoittavat kohderyhmänsä mahdollisimman tehokkaasti. Kirjastoauton lisäksi vierailijat toteuttavat oman aktiviteettinsa tai esityksensä myös pääkirjastolla seuraavana päivänä. Projektia markkinoidaan tehokkaasti kouluille, päiväkodeille ja myös kuntalaisille yleensäkin, jotta mahdollisimman moni pääsee nauttimaan tapahtumista.

Hankkeen aikana kirjastossamme nähdään teatteriesityksiä, kirjavinkkausta, kulttuuriesityksiä, kirjailijavierailuita, erilaisia työpajoja sekä satupiirejä. Pyrimme valitsemaan vierailijat siten, että koettavana olisi mahdollisimman erilaisia elämyksiä. Haluamme saada kuntalaiset kiinteäksi osaksi kirjaston toimintaa ja lähestyä vierailijoiden avulla etenkin lapsia ja nuoria. Osa vierailuista toteutetaan yhteistyössä koulun kanssa siten, että vierailut keskittyvät ensin kouluihin ja myöhemmin päivän aikana kirjastolle. Näin kirjasto pystyy syventämään yhteistyötä koulun kanssa ja hyödyntää suhteita tulevaisuudessa kirjastopalveluiden markkinoinnissa.

Tavoitteet ja jatkuvuus:

Hankkeen tavoitteena on näyttää, että kirjasto on muutakin kuin perinteistä kirjojen lainausta. Haluamme esitellä pieneen kylään nähden suuren kirjastomme palveluineen ja tiloineen sekä markkinoida kirjastoautoamme. Uskomme hankkeen lisäävän seudun asukkaiden lukuintoa sekä lisäävän kuntalaisten kirjastopalveluiden käyttöä.

Kirjastoauto tekee tärkeää työtä kulkiessaan syrjäseutujen reittejä: kirjastoauto toimittaa kulttuuri ja atk-palveluita sellaisilla seuduilla, jossa ihmiset eivät välttämättä löytäisi muuten palveluiden pariin. Nyt haluammekin tuoda asiakkaiden saataville myös muita palveluita, kuten kirjavinkkauksia ja kirjailijavierailuja heidän omalla kielellään. Näemme saamelaisen kirjallisuuden ja kulttuurin taltioinnin ja levityksen yhtenä kirjastoauton merkittävimmistä tehtävistä. Hankkeen avulla asiakkaat pääsevät tutustumaan kirjailijoihin sekä itse kirjastoautoon. Uskomme vierailijavuoden tuovan kirjastoautolle julkisuutta ja lisäämään näin sen asiakaskuntaa sekä tuovan tunnettavuutta saamenkieliselle kirjallisuudelle ja kulttuurille.

Lukuinnon lisääminen on ja tulee olemaan jokavuotinen jatkuva tavoitteemme. Toivomme voivamme toteuttaa lukuinnon edistämisen tänä vuonna vierailevien kasvojen avulla. Tavoitteenamme on vauhdikkaan alun jälkeen pyrkiä jatkamaan vierailuja ja tapahtumia omien resurssiemme mukaisesti. Toivomme tapahtumarikkaan vuoden lisäävän tietoisuutta kirjaston tapahtumista ja palveluista.

Aiemmat hankkeet: 
Toiminnan kuvaus ja hankkeen arviointi: 

Hankkeen aikana kirjasto tuotti erilaisia palveluita ja tapahtumia kuntalaisille siten, että tarjonta kattoi mahdollisimman monen asiakasryhmän tarpeet.

Hankkeen aikana lastenkirjastotyö oli suuressa roolissa. Kirjastolla alettiin pitää satutunteja kahdesti kuukaudessa. Satutunnit toteutettiin lähes poikkeuksetta oman kirjaston henkilöstöresursseja hyväksikäyttämällä. Muutamalla kerralla satutunnin pitäjä tuli varhaiskasvatuksen puolelta ja kerran pidettiin saamelaissatutunti, jossa kirjastolla luettiin satuja saamen kulttuurista suomeksi. Samana päivänä järjestettiin muutakin teemaan sopivaa aktiviteettia, lapset saivat heittää suopunkia ja kuunnella lasten loruja ja lauluja saameksi. Satutuntien aikana lapset keräsivät tarroja satupasseihin ja kun he olivat saaneet passit täyteen, jokainen lapsi sai pienen kirjapalkinnon kirjastolta.  Satupassikäytäntöä jatkettiin passien tultua ”täyteen”, sillä lapset pitivät tarrojen keräilystä passiin.

Keväällä kirjastolla järjestettiin draamavinkkausta, kun Katariina Tenhunen saapui vierailulle kuntaan. Tenhunen esiintyi 1-3 –luokkalaisille lapsille ja vaihtoi roolihahmoa sekä vinkkauksen sisältöä ikäryhmille sopivaksi. Lapset saapuivat vinkkaukseen aina luokka kerrallaan kirjaston tiloihin. Vinkkaus oli todella onnistunut ja lapset pitivät tapahtumasta.

Keväällä kirjastossa järjestettiin ”Lastenpäivä”, jossa vierailivat kaikki päiväkoti- ja esikouluikäiset lapset. Päivän aikana kirjastolla ja kirjastoautossa oli esillä monenlaista ohjelmaa lapsille. Kirjaston oma henkilökunta esitti lapsille nukketeatterinäytöksiä ja kirjastoauto oli valjastettu ”Satukeijun luolaksi” hallaharsojen ja jouluvalojen avulla. Ulkopuolisena esiintyjänä kirjastolle palkattiin taiteilija Katariina Angeria, joka teki lasten kirjoittamista runoista improvisaatioesityksiä. Lapset olivat valmistelleet runoja päiväkodissa ja esikoulussa etukäteen. Päivän aikana järjestettiin myös pientä tarjoilua, henkilökunta oli pukeutunut erilaisiin rooliasuihin ja kirjastolle oli rakennettu myös temppurata lapsille.

Samainen lastenpäivä järjestettiin seuraavana vuonna uudestaan ”Lasten talvipäivänä”, jolloin teemana olivat Tove Janssonin muumit. Tällä kertaa tapahtuma tuotettiin kuitenkin ilman hankerahoitusta.

Kesän aikana lapsille järjestettiin myös tekemistä loman ajaksi, jolloin lapset ja nuoret suorittivat ”lukubingoa”. Lukubingossa jokaisesta luetusta kirjan sai rastin bingoruudukkoon, kirjoja valittiin ruudukossa olevien tehtävienantojen mukaan (esim. olen lukenut kirjan puun alla, olen lukenut kirjaan ääneen jollekin, olen lukenut kaverin lempikirjan jne.). Lapset keräsivät rasteja elokuun loppuun asti, jolloin kirjasto päätti palkita kaikki rastilomakkeen palauttaneet lapset ja nuoret (4 palautettua lomaketta).

Syksyllä kirjasto juhli 90. vuosijuhliaan, jolloin teemana oli taiteiden kirjasto. Kirjastolla järjestettiin taidenäyttely, monologi ja hankerahoituksella juhliin palkattiin esiintymään esitystaiteilija Katariina Angeria, joka teki VALO-liikeimprovisaatioesityksen Nils-Aslak Valkeapään runoista suomen ja pohjoissaamen kielillä. Lisäksi hän esitti taidetta tarpeettomasta –performanssin, joka oli vuorovaikutteinen improvisaatio suhteessa tilaan, ihmisiin sekä muotoilija Elisa Stoorin kierrätysmateriaalista koostettuihin teoksiin.

Syksyn aikana Pohjoinen oopperakomppania vieraili kunnassa ja lapsille järjestettiin Uppo-Nalle löytää ystävän ooppera-esitys. Ryhmä tarvitsi kuitenkin niin suuret tilat, että esitys jouduttiin siirtämään koulun tiloihin. Esityksen kävivät katsomassa kaikki päiväkoti- ja alakouluikäiset lapset.

Syksyllä kirjastolla järjestettiin myös ensimmäinen kirjailijavierailu, jossa kirjailija Arvo Myllymäki saapui kirjastolle esittelemään teostaan Korpikommunistia. Tapahtuma koostui luennosta sekä keskustelutilaisuudesta.

Kevään 2017 aikana kirjastolle ja lukiolle saapui kirjailijavieraaksi Mikko-Pekka Heikkinen. Heikkinen on kirjoittanut Pohjoiseen sijoittuvaa kirjallisuutta ja tullut tunnetuksi mm. Jääräpää ja Poromafia – teoksistaan. Heikkinen vieraili aluksi lukiolla, jossa kirjaston henkilökunta haastatteli häntä yleisön edessä. Nuoret olivat myös lukeneet Poromafia –teoksen ja pystyivät näin itse esittämään kirjailijalle kysymyksiä. Lukiovierailun jälkeen Heikkinen vieraili myös pääkirjastolla, jossa järjestettiin kaikille avoin vierailu, jossa Heikkistä haastateltiin hänen tuotannostaan.

Viidennen ja kuudennen luokan oppilaille päätettiin järjestää kevään aikana myös Yökirjasto, jossa lapset olivat kirjastolla yötä hiihtolomaviikolla yhden yön. Lapsille oli järjestetty hankerahoituksen avulla kilpailuja, joista oli mahdollista voittaa pieniä lahjakortteja. Illan aikana kirjastolla järjestettiin leffamaraton, Playstation – turnauksia sekä kirjanäyttelyjä. Hankerahoituksen avulla heille ostettiin myös elintarvikkeita sekä iltapalaksi pizzaa. Tapahtuma päätettiin järjestää yhteistyössä nuorisotoimen kanssa, sillä heillä oli parhaat kontaktit nuoriin. Tapahtuma olikin menestys ja siihen osallistui lähes 30 lasta.

Sarjakuvataiteilija Hanne-Riina Moisseinen saapui myös kirjailijavierailulle. Vierailu toteutettiin yhteistyössä paikallisen taiteilijaseuran kanssa. Moisseinen veti viikonlopun kestoisen kuvallisen tarinankerronnan kurssin, jossa osallistujat pääsivät itse kokeilemaan sarjakuvien piirtämistä. Moisseinen vieraili myös kirjastolla, jossa hän esitteli teoksiaan Isä ja Kannas sekä esitti kanteleen ja kitaran säestämänä vanhoja kansanperinnelauluja.

 

Lapsille järjestettiin myös teatterin ja satutunnin yhdistelmä, jossa Katariina Angeria ja Lasse Hagman esittivät dramatisoinnin saamelaissadusta: Kun sääski tuli tunturiin (saamenmaahan). Satu löytyy teoksesta Girdinoaiddi bárdni eli Lentonoidan poika - kokoelma saamelaissatuja. Esitystä varten vuokrattiin tyhjän pankin tilat, jotka lavastettiin satuun sopivaksi.

 

Hankkeen päätöksenä järjestettiin kirjailija Kerttu Vuolabin vierailu, jonka aikana hän vieraili kirjastoauton reitillä 2 päivänä. Vuolabin vierailu päätettiin sijoittaa Kautokeinon reitille, sillä tällä reitillä asuu eniten saamea äidinkielenään puhuvia asukkaita. Vuolab jutusteli kirjastoauton asiakkaiden kanssa pysäkeillä ja esitteli heille tuotantoaan.

Arvioi toimenpiteitä ja vaikutuksia: 

Kokonaisuutena hankevuosi oli onnistunut, sillä tapahtumia tuotettiin laajasti kattamaan eri asiakasryhmien tarpeet.

Hanke oli kuitenkin kirjaston henkilökunnalle erittäin raskas toteuttaa rajallisten henkilöstöresurssien vuoksi ja tämä korostui etenkin siten, että kirjastoautossa ei pystytty järjestämään tapahtumia siten, kun alun perin kaavailtiin.

Hankkeessa pyrittiin hyödyntämään paikallisia toimijoita ja tässä myös onnistuttiin. Lisäksi kirjastolla vieraili sellaisia kirjailijoita ja esiintyjiä, joita normaaleilla resursseilla ei pystyttäisi kutsumaan kirjastolle.

Jatkotoimenpiteet: 

Etenkin lapsille ja nuorille järjestetyistä tapahtumista muodostui pysyviä käytäntöjä sekä arvokkaita yhteistyöresursseja. Lastenpäivästä muodostui pysyvä yhteistyölinkki varhaiskasvatuksen, liikuntatoimen sekä nuorisotyön välille. Tämä yhteistyökuvio on toiminut todella hyvin hankevuoden aikana ja tapahtumia tullaan järjestämään jatkossakin yhteistyössä.

Hankevuodesta pysyväksi käytännöksi muodostuneita tapahtumia ovat tällä hetkellä satutunnit, lastenpäivä sekä yökirjasto, mutta auton ja pääkirjaston vierailuja pyritään myös lisäämään tulevaisuudessa.

Aloituspäivämäärä : 
04/04/2016
Lopetuspäivämäärä : 
03/04/2017
 


Anomuksen rahoitus
Haettava avustus yhteensä: 
€6 410
Oma rahoitus yhteensä: 
€1 325
Haettu muu avustus: 
€0
Saatu muu avustus: 
€0

Toteutunut rahoitus
Koko budjetti: 
€8 744
Oma rahoitus yhteensä: 
€2 334
Muualta saatu avustus: 
€0
Yhteistyökumppanin rahoitusosuus: 
€0

Tilastot:
Tapahtumien lukumäärä: 
33kpl/st.
Tapahtumiin osallistujat: 
1 103henkilö/person

Päätös
Myönnetty avustus euroissa.: 
€6 410

Hakemus on opetus- ja kulttuuriministeriön avustuskirjeen OKM/14/691/2015 mukainen.

 
okm
avi