Laatua ja tuottavuutta kirjastopalveluille verkostoituen – Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden kirjastojen laatujärjestelmähanke
Vuoden 2012 AVI-hanke   (Hanke on saanut rahoitusta)


Kuvan lähde: 
Hämeenlinnan kaupunginkirjasto
Hämeenlinnan kaupunginkirjasto - Hämeen maakuntakirjasto
Kirjaston osoite : 
Lukiokatu 2
13100
Kirjaston puhelin : 
03 621 2598
Kirjaston sähköposti : 
tietopalvelu@hameenlinna.fi
ISIL-tunnus : 
FiHm
Y-tunnus : 
0146921-4
Yhteyshenkilön nimi : 
Inkeri Jurvanen
Puhelin : 
03 621 2320/ 040 8696 465
Sähköposti : 
inkeri.jurvanen@hameenlinna.fi
Hankkeen tavoite: 

Julkisilla varoilla rahoitettua toimintaa on pystyttävä arvioimaan. Myös yleisen kirjaston toiminnalta edellytetään taloudellisuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Julkista palvelua koskevien suositusten mukaisesti toiminnan on lisäksi oltava mahdollisimman laadukasta annettujen resurssien puitteissa.

Tavoitteen seurannan mittarit: 

Kehittämis- ja arviointityökalut

Kuvaus : 

Julkisilla varoilla rahoitettua toimintaa on pystyttävä arvioimaan. Myös yleisen kirjaston toiminnalta edellytetään taloudellisuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Julkista palvelua koskevien suositusten mukaisesti toiminnan on lisäksi oltava mahdollisimman laadukasta annettujen resurssien puitteissa. Nykyisessä taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa tilanteessa kirjaston toiminnan parantaminen on erittäin tärkeää. On yhä tärkeämpää osoittaa, mitä vähenevillä resursseilla saadaan aikaan. Myös tilaaja-tuottaja-mallit edellyttävät että toimintaa arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti. 

Tässä hankkeessa tehtiin kehittämis- ja arviointityökaluja kirjaston monipuolisen palvelutoiminnan laadun ja tuottavuuden edistämiseksi. Hankkeeseen osallistuivat Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden maakuntakirjastot sekä muita alueen kirjastoja. Tavoitteen toteuttamiseksi hankkeeseen palkattiin projektikoordinaattori, osallistettiin henkilöstöä laatutyöhön ja työskenneltiin verkostoituneesti kolmen maakuntakirjaston kesken. Hankkeen tuloksena syntynyttä nk. laatukäsikirjaa voivat muut yleiset ja maakuntakirjastot soveltaa laadunhallintaansa ja laatunsa kehittämiseen.

Projektissa luotu laatukäsikirja pohjautui kansallisiin linjauksiin: kansallisiin kirjastopoliittisiin ja kuntien yhteisesti sopimiin linjauksiin, kirjastolainsäädäntöön ja hallitusohjelmaan. Vaikuttavuuden arvioimiseksi etsittiin mittareita tukeutuen uusimpaan koti- ja ulkomaiseen tutkimustietoon. Laatukriteereiden määrittelyn taustalla ovat ”Yleisten kirjastojen laatusuositus”, 2010 sekä ”Yleisten kirjastojen neuvoston strategia 2011-2016”. Esille tulivat luonnollisesti myös hankkeeseen osallistuvien kuntien ja kirjastojen erityispiirteet.

Laadun arvioinnin merkitys korostuu otettaessa käyttöön uusia palveluita. Hankkeessa kehitettiin laatukriteereitä paitsi perinteisille fyysisille kirjastopalveluille ja kirjaston tiloille, myös verkkokirjastopalveluille sekä itsepalveluun perustuville palvelumalleille.  Eri kirjastot toivat hankkeeseen omaa kokemustaan: Kouvolassa ja Kyyti -kirjastoissa on pyritty kehittämään kokoelmatyötä, verkkopalveluja ja viimeisimpänä hankkeena mittaamaan asukastyytyväisyyttä ja palvelujen saatavuutta. Hämeenlinnassa on keskitytty erityisesti sosiaalisen median verkkopalveluihin, koulutus- ja kulttuuripalveluihin ja kirjaston itsepalvelukonseptiin. Lahdessa on kehitetty kirjastotilojen yhteiskäyttöä ja yhteistoimintamalleja koulujen ja päiväkotien lisäksi liikunta- ja nuorisopalvelujen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa, joista esimerkkeinä lasten ja nuorten mediakasvatus, nuorten tila, liikunnanohjaus, omahoitopisteet sekä yhteiset tapahtumat ja tilaisuudet. Useamman kirjaston kokemus ja keräämä aineisto mahdollisti laatujärjestelmän tarkastelun useista kriteereistä.

Kirjastojen toimintaa tarkasteltiin kokonaisuutena ja suhteessa ympäristöönsä. Lisäksi arvioitiin kirjastopalveluiden saavutettavuutta ja kirjaston verkostoituneisuutta toimintaympäristössään. Laatukäsikirjaa luotaessa asiakasnäkökulma oli ratkaisevassa asemassa. Palveluiden ja toimintojen lisäksi kiinnitettiin huomio tilojen laatuun ja henkilöstön koulutukseen ja osaamiseen.

Aikataulu: 1.4.2012 – 31.12.2013

Kustannukset (arvio hakemusvaiheessa):

Projektikoordinaattori                  50 000

                             Oma työ                                           25 000

                             Matkat                                              4 000

                             Toimistokulut                                  2 000

                             Koulutus                                          1 500

                             Julkaisut, markkinointi                   2 500                  

Yhteensä:                                                                     85 000

Haettava avustus:                                                        60 000

                                                         

Yhteistyökumppanit, työryhmä: 

Kouvolan kaupunginkirjasto - maakuntakirjasto

Lahden kaupunginkirjasto - maakuntakirjasto

Verkkosivut, tuotetut julkaisut ja materiaalit: 

Hankkeen aikana avoimeen wikiin koottiin yleisten kirjastojen laatutyön kannalta tärkeimmät valtakunnalliset dokumentit sekä hankkeen aikana tuotetut seminaariesitykset ja kokouspöytäkirjat.  Hankkeen lopputuloksena on kaksi julkaisua; Hanna Kaisti: Yllättävän hyvä kirjasto! Ehdotus Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden yleisten kirjastojen laatukäsikirjaksi sekä  Hanna Kaisti ja Niina Kuisma: "Siellä voi tarmaan tehdä paljon muutakin mut en vaan tiiä mitä" Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden kirjastojen ei-käyttäjäselvitys.

Jos haluat julkaisut, lähetä sähköpostia osoitteeseen hanna.kaisti@hameenlinna.fi niin saat ne sähköpostitse.

Arvioi toimenpiteitä ja vaikutuksia: 

Hankkeeseen osallistui noin 50 osaanottajaa Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden maakuntakirjastoista sekä myös muista alueen kirjastoista. Osallistujat jakaantuivat neljään eri teemaryhmään: (A) Asiakas- ja tietopalvelu, tilat, laitteet ja aukiolo; (B) Kokoelmapalvelut; (C) Mediakasvatus ja tietoyhteiskuntapalvelut; (D) Asiakastapahtumat ja -tilaisuudet. Jokainen ryhmä kokoontui vuoden aikana 4-5 kertaa. Näissä workshop-tyyppisissä kokouksissa keskusteltiin olemassaolevista valtakunnallisista laatukriteereistä, määriteltiin tavoitteita, jaettiin ja kehitettiin hyviä ideoita ja käytäntöjä (vertaisoppiminen) sekä arvioitiin omaa toimintaa (itsearviointi). Keskustelujen perusteella laadittiin käyttännöllinen työkalu, nk. laatumatriisi, joka taulukkomaisesti listaa kirjaston tavoitteita, indikaattoreita, toimia ja itsearviointikysymyksiä. Matriisi on sa Yllättävän hyvä kirjasto! -laatukäsikirjaa. Teemaryhmätyöskentely oli mielekästä, koska siinä haettiin konkreettisia ratkaisuja ja tapoja parantaa kirjastotoimintaa sekä arviointimekanismeja. Teemaryhmätyöskentelyä olisi voinut entisestään parantaa nimeämällä kullekin ryhmälle kolme vastuuhenkilötä (yksi kustakin maakuntakirjastosta), jotka olisivat erityisen sitoutuneita ideoimis- ja kehittämistyöhön.

Teemaryhmien lisäksi hankkeessa järjestettiin neljä kaikille osallistujille yhteistä seminaaria, jossa jaettiin hyviä ideoita ja käytäntöjä. Seminaarit olivat myös tapa välittää ja koota kaikki osallistujat yhteen ja välittää teemaryhmissä saatua tietoa.

Teemaryhmien ja seminaarien lisäksi hankkeessa tehtiin ei-käyttäjätutkimus jossa haastateltiin eri ikäisiä ihmisiä jotka eivät ole ainakaan kahteen vuoteen käyttäneet kirjastoa. Haastateltavia oli yhteensä 41 kpl ja heidän ikänsä oli 10-81 -vuotta. Haastattelut toteutettiin fokusryhmähaastatteluilla, jalkautumalla ulos kirjastosta kouluihin, nuorisotaloon, työpaikoille, kotiäitien vauvakerhoon, seurakunnan ruokailuun jne. Selvityksessä ol neljä teemaa; ei-käyttäjien kokemukset, mielikuvat ja mielipiteet kirjastosta; syyt kirjaston käyttämättömyyteen; kirjaston palveluiden tunteminen; sekä ei-käyttäjien kirjastoon kohdistuvat toiveet ja odotukset.  Selvitys oli onnistunut, sillä se toi lisätietoa ei-käyttäjistä, joita ei kirjastoissa vielä tunneta kovin hyvin. Lisäksi tarkoituksena oli testata fokusryhmähaastatteluiden tekemistä osana kirjastojen laadullista arviointia ja kehittämistyötä. Tämän kokemuksen perusteella voidaan sanoa että kirjaston asiakkaiden fokusryhmähaastattelut voisivat olla asiakaspalautelomakkeita täydentävä tapa kerätä palautetta, ideoita ja toiveita eri asiakasryhmiltä. 

 

Jatkotoimenpiteet: 

Yllättävän hyvä kirjasto! -raportissa oleva laatumatriisi otetaan hankkeen kirjastoissa käyttään vuoden 2014 alusta alkaen. Matriisia on tarkotus soveltaa erikokoisiin kirjastoihin sekä täydentää ja parantaa sitä vuoden aikana.

Tämän nyt päättyneen Laatu-hankkeen maakuntakirjastot ovat hakeneet jatkorahoitusta Nyt hihat heilumaan! -nimisellä hankehakemuksella. Mikäli hanke saa rahoitusta, tässä hankkeessa arvioitaisiin päättyneen Laatu-hankkeen vaikuttavuutta. Vaikuttavuuden arviointi tapahtuu järjestelemällä noin vuoden kuluttua Laatu-hankkeen päättymisestä seminaari hankkeessa olleille kirjastoille. Tässä yhteisseminaarissa kirjastot esittelevät toteutettuja uudistuksia. Seminaarin painopiste olisi käytännön työssä - mitä on jo tehty ja miten uudistusta voisi hyödyntää myös muualla.

Toisena tavoitteena olisi konkretisoida ja käytännöllistää kirjastojen mediakasvatusta ja tietoyhteiskunnan kansalaistaitojen opastamista. Tällä konkretisoinnilla on kolme painopistealuetta:(i) Olemassa olevien valtakunnallisten mediakasvatuksen sivustojen ja aineistojen hyödyntäminen konkreettisessa kirjastotyössä: (ii) Kirjastojen kouluyhteistyön edistäminen erityisesti monilukutaitoon liittyen; (iii) Tietoyhteiskunnan valmiudet paitsi senioreille myös työikäisille, joilla on heikot tietotekniset taidot.

 

Aloituspäivämäärä : 
01/04/2012
Lopetuspäivämäärä : 
31/12/2013
 


Anomuksen rahoitus
Haettava avustus yhteensä: 
€60 000
Oma rahoitus yhteensä: 
€25 000
Budjetti euroissa yhteensä: 
€85 000
Haettu muu avustus: 
€0
Saatu muu avustus: 
€0

Toteutunut rahoitus
Koko budjetti: 
€75 000
Oma rahoitus yhteensä: 
€25 000
Muualta saatu avustus: 
€0

Tilastot:
Koulutustilaisuudet: 
4kpl/st.
Koulutuksiin osallistujia: 
185henkilö/person
Tapahtumien lukumäärä: 
17kpl/st.
Tapahtumiin osallistujat: 
209henkilö/person

Päätös
Myönnetty avustus euroissa.: 
€50 000
 
okm
avi