Lainastosta kirjastoksi
Vuoden 2016 AVI-hanke   (Hanke on saanut rahoitusta)


Siuntion kirjasto
Kirjaston osoite : 
Asematie 2
02580
Kirjaston puhelin : 
0926061292
Kirjaston sähköposti : 
kirjasto@siuntio.fi
ISIL-tunnus : 
FI-Sinti
Y-tunnus : 
0131156-4
Yhteyshenkilön nimi : 
Tapio Lepikkö, 6/2017 -> Maarit Tuomisto
Puhelin : 
0503860825
Sähköposti : 
maarit.tuomisto@siuntio.fi
Hankkeen tavoite: 

Kirjaston toiminnan ja toimintaympäristön kehittäminen opetussuunnitelmia ja kirjastolakia tukevaksi.

Tavoitteen seurannan mittarit: 

-

Kuvaus : 

Tausta

Siuntion kirjaston tunnusluvut ovat olleet alavireisiä jo pitkään. Niistä voidaan päätellä, etteivät kirjastopalvelut Siuntiossa ole ajan tasalla eikä nykyisellä tavalla toimiva kirjasto tavoita asiakkaita. Kirjasto ei myöskään ole verkottunut ympärilleen muiden kunnan toimijoiden kanssa, vaan yhteistyö on vähäistä. Tilanteen korjaamiseksi on vuonna 2015 ryhdytty kokonaisvaltaisesti pohtimaan ja kehittämään kirjaston palvelukonseptia ja strategisia painopistealueita. Kehittämistyössä tunnistettiin eri käyttäjäryhmien ja yhteistyökumppaneiden erilaisia tarpeita, pyrittiin löytämään syitä miksi tarpeisiin ei tällä hetkellä pystytä vastaamaan, ja lopuksi löytämään ratkaisuja esiin nousseisiin haasteisiin.

Siuntio on tyypillinen pääkaupunkiseudun kehyskunta, jossa väestöstä suuri osa on lapsiperheitä, mutta joista ainakin toinen vanhempi käy pääkaupunkiseudulla työssä. Muualla työssä käyvät käyttävät monesti työmatkan varrella olevia kirjastopalveluita. Haasteena tämän käyttäjäryhmän osalta on palveluiden laadun lisäksi erityisesti palveluiden saavutettavuus sopivaan aikaan. Digitalisaation myötä työ on muuttunut yhä enenevässä määrin paikkariippumattomaksi ja yhä useammalla on mahdollisuus tehdä etätyötä. Tämä on korostanut kirjastojen roolia etätyön tekemisen paikkana eli laadukkaana tilallisena palveluna osana yhteiskunnallista infrastruktuuria.

Toisaalta taas Siuntiossa on edellä mainitun johdosta erityisen luontevaa satsata lasten- ja nuortenkirjastotoimintaan; lapsilla ja nuorilla ei ole vastaavalla tavalla muiden kuntien kirjastopalveluita käytettävissään. Lapsiin ja nuoriin mahtuu useita erilaisia käyttäjäryhmiä, erilaisia käyttötarpeita ja erilaisia kirjaston käytön konteksteja. Jotta näihin pystyttäisiin vastaamaan, tulee palveluita räätälöidä ryhmäkohtaisesti, mutta samalla kuitenkin muodostaen mielekkään kokonaisuuden.

Samaan aikaan kirjaston kehittämisen kanssa kunnassa tehdään Opetuksen järjestäjän kunnallista kehittämissuunnitelmaa, työstetään OPS2016 –mukaista opetussuunnitelmaa, valmistellaan varhaiskasvatussuunnitelman päivittämistä uuden varhaiskasvatuslain hengessä sekä laaditaan nuorisotoimen strategiaa. Aika on siis otollinen eri toimintojen yhteistyön kehittämiselle. Siuntion kunnan sivistysosastolla on halua tarkastella sivistysosaston palveluita kokonaisuutena ja miettiä miten eri palvelut voivat hyödyntää toisiaan. Tavoitteena on parempien palveluiden tarjoaminen ja hyvinvoinnin edistäminen laaja-alaisesti.

Tavoitteet

Kirjaston kehittämisen tavoitteena on parantaa palveluita ja niiden saavutettavuutta kaikille käyttäjäryhmille. Lisäksi kehittämisellä tavoitellaan kirjaston tilojen muuntamista multifunktionaaliseksi tilaksi, joka täyttää erilaisten käyttäjäryhmien ja toimintojen vaatimukset tilalliselle palvelulle. Näillä toimilla tähdätään kirjaston kävijä- ja lainausmäärien kasvamiseen, asiakastyytyväisyyden paranemiseen sekä kirjaston aseman vahvistamiseen.  

Varhaiskasvatuksen, koulujen, nuorisotoimen ja kirjaston yhteistyöllä halutaan kehittää kirjaston käyttöä eri-ikäisten oppimisympäristönä sekä formaalin että non-formaalin oppimisen konteksteissa. Varhaiskasvatuksen ja koulujen näkökulmasta korostuu oppimisen polun tukeminen eri ikävaiheissa, sekä kirjaston merkitys yhteistyökumppanina oppimisen tukemisessa. Erityisesti tämä korostuu OPS2016 –perusteisiin liittyen, joista löytyy lukuisia rajapintoja kirjaston toimintaan (esim. laaja-alaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamisen tukeminen, monilukutaito jne). Tärkeä osa kehittämistyötä on yhteistyö OPS2016 –prosessissa. Nuorisotoimen ja kirjaston yhteistyöllä kehitetään toimintoja, joiden avulla nuorten suhdetta kirjastoon rakennetaan, syvennetään ja pidetään yllä. Tällä halutaan hyödyttää nuorten sosiaalistumista kirjaston käyttäjiksi myös vapaa-ajalla. Tavoitteena on, että nuoret löytävät, käyttävät ja hyötyvät kirjaston palveluista myös formaalin oppimisen kentän ulkopuolella.

Toimintamuodot ja toimenpiteet

Kokoelmapolitiikan tarkentaminen ja kokoelmien ajantasaistaminen

Tarkennetaan kirjaston kokoelmapolitiikkaa uutta toimintakonseptia ja painopistealuetta vastaavaksi. Samalla olemassa olevaa kokoelmaa ajantasaistetaan. Tämä edistää kirjaston vetovoimaisuutta ja tehostaa myös osaltaan tilankäyttöä.

Tilojen kehittäminen

Kehitetään kirjaston tilaratkaisuja multifunktionaaliseksi tilaksi tekemällä rakenteellisia ratkaisuja, uudistamalla järjestystä sekä hankkimalla kalusteita. Kirjastokiinteistössä sijaitsevan nuorisotilan ja kirjaston yhteistyötä edistetään rakenteellisilla ratkaisuilla. Toimet mahdollistavat paremman ja tehokkaamman tilojen käytön erilaisille käyttäjäryhmille ja käyttötilanteille sekä mahdollisuuden etätyöskentelyyn. Toimenpiteet vaativat ulkopuolista ammattitaitoista suunnittelua ja toteutusta.

Osittainen omatoimikirjasto

Varustetaan kirjasto teknisillä ratkaisuilla (lainausautomaatti, kulunvalvontajärjestelmä valvontakameroineen, RFID-tunnisteet sekä hälytinportit) jotka mahdollistavat kirjaston tilojen käytön, kokoelmien käytön, lainauksen ja palautuksen myös silloin kun kirjastohenkilökunta ei ole paikalla. Nuorisotilan ja kirjaston tilojen paremmalla yhteensovittamisella mahdollistetaan omatoimikirjaston käyttö kaikille käyttäjäryhmille nuorisotilan aukioloaikoina. Muina aikoina kirjastohenkilökunnan poissa ollessa omatoimikirjasto on esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja koulujen käytössä oppimisympäristönä. Pienessä kunnassa kirjaston resurssit mahdollistavat vain varsin rajoitetut aukioloajat. Osittainen omatoimikirjasto parantaa siten huomattavasti palveluiden saavutettavuutta. Osittaisella omatoimikirjastolla ei vähennetä henkilökunnan työpanosta. Lainausautomaatti myös tehostaa kirjastoammatillisen henkilökunnan työajan käyttöä, lisätä tuottavuutta sekä vapauttaa resursseja kokoelmatyöhön ja muuhun asiakaspalveluun.

Palveluiden ja yhteistyön kehittäminen /varhaiskasvatus

Kehitetään kirjaston palveluita ja yhteistyötä räätälöidysti varhaiskasvatuksen kanssa. Esimerkkejä teemoista ovat tutustuminen kirjaston käyttöön ja kirjastoon oppimisympäristönä, tilaussatutunnit, aineistopaketit jne. Laaditaan yhteistyöstä yhteistyösuunnitelma.

Palveluiden ja yhteistyön kehittäminen /koulut

Kehitetään kirjaston palveluita ja yhteistyötä räätälöidysti koulujen kanssa. Esimerkkejä teemoista ovat monilukutaidon tukeminen, kirjastonkäytön ja tiedonhaun opetus ja sen oikea-aikainen integrointi opetukseen, yhteistyömuodot laaja-alaisiin oppimiskokonaisuuksiin liittyen sekä erilaiset teemaviikot (esim. mediataitoviikko jne). Lisäksi kehitetään kirja- ja aineistovinkkausta ja yhteistyötä kunnan kulttuuripolun ympärillä. Hankkeessa myös opastetaan opettajia kirjaston palveluista. Keskiössä on kirjaston kehittäminen oppimisympäristöksi ja koulujen resurssiksi. Tätä tuetaan myös laitehankinnoilla; kirjastoon hankintaan mobiililaitteita, joita voidaan käyttää opetuksessa (muina aikoina laitteet ovat yleisessä käytössä). Yhteistyöstä laaditaan yhteistyösuunnitelma.

Palveluiden ja yhteistyön kehittäminen / nuorisotoimi

Kehitetään kirjaston palveluita ja yhteistyötä räätälöidysti nuorisotoimen kanssa. Keskeisimmät teemat ovat tilallinen kehittäminen, jolla kirjastosta ja nuorisotilasta tehdään yhteistoimintatilaa, sekä kirjaston ja nuorisotoimen yhteistoiminnan kehittäminen. Tilallisella kehittämisellä halutaan tuoda kirjastoa vahvemmin osaksi nuorten arkea ja elämismaailmaa, ja siten sosiaalistetaan heitä kirjaston käyttäjiksi. Yhteistoiminnalla kehitetään nuorille suunnattuja palveluita, kuten esimerkiksi kirjavinkkausta, lukemaan innostamista, kerhotoimintaa ja erilaisia tapahtumia. Osana yhteistyötä kehitetään kirjaston viestintää lapsille ja nuorille (esim. sosiaalisen median hyödyntäminen). Myös lasten ja nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia kirjaston toimintaan lisätään hankkeessa luotavien rakenteiden kautta. Yhteistyöstä laaditaan yhteistyösuunnitelma.

Hankkeen toteuttaminen

Hankkeen aikana kehitetään ja kokeillaan eri toimintamuotoja. Yhteistyö organisoidaan rakenteellisesti pysyväksi toiminnaksi sekä sopivimmat ja toimivimmat toiminnot juurrutetaan pysyväksi toiminnaksi laadittavien yhteistyösuunnitelmien kautta. Kehitetyt hyvät käytännöt ovat myös muiden käytettävissä hankkeessa toteutettavan mallinnuksen kautta.

Hanketta toteuttaa kirjastoammatillinen toiminnankehittäjä, jonka työpanos resursoidaan hankkeesta (0,8 hlötyövuotta). Yhteistyön kehittämisessä toiminnankehittäjä työskentelee tiiviissä yhteistyössä varhaiskasvatuksen, koulujen ja nuorisotoimen kanssa. Kehitystyössä käytetään myös palvelujen käyttäjiä osallistavia toimintamenetelmiä sekä hyödynnetään mm. sosiaalista mediaa. Yhteistyön kehittämisessä myös benchmarkataan ja edelleen kehitetään hyviä käytäntöjä Suomesta ja Pohjoismaista. Samalla avataan myös pohjoismaisen yhteistyön kanavia, joita voidaan hyödyntää niin kirjasto- kuin nuorisotoimessa, mutta myös esimerkiksi kouluissa. Pohjoismainen yhteistyö osaltaan myös vahvistaa kaksikielisen kunnan kielellistä moniarvoisuutta, kulttuuria ja osoittaa kaksikielisyyden positiivisen merkityksen käytännön kokemuksen kautta.

Resurssit

Kirjastoammatillinen toiminnankehittäjä 0,8 htv 34 000 e

Tilasuunnittelu ja muutostyöt 9 000 e

Kalustehankinnat 7 000 e

Omatoimikirjastoon liittyvät laitehankinnat 11 000 e

Mobiililaitteet 10 kpl (tabletit) 5 000 e

Matkakulut 3 000 e

Yhteensä 69 000e

Toiminnan kuvaus ja hankkeen arviointi: 

Kokoelmapolitiikan rakentaminen ja kokoelmien ajantasaistaminen

Siuntion on omalla rahoituksellaan palkannut kirjastoon lisähenkilön noin puoleksi vuodeksi vuodenvaihteessa 2016 - 2017. Henkilön tehtäviin kuului erityisesti kokoelmatyö ja kokoelman karsinta. Kokoelmista poistettiin 14 000 nidettä tänä aikana. Kokoelmapolitiikan rakentaminen tullaan toteuttamaan yhteistyössä Helle-kirjastojen kanssa (opinnäytetyö aiheesta tehdään vuonna 2019). Kirjaston aineistomäärärahoja on lisätty v. 2018 talousarviosta alkaen ja lisämäärärahat suunnataan erityisesti lasten ja nuorten aineistojen täydentämiseen. Suomenkielisten koulukirjastojen lakkauttamisen vuoksi hankitaan kirjastoon myös koulujen tarvitsemia aineistoja myös ns. luokkakirjasarjoja. Poistoja jatketaan edelleen.

Tilojen kehittäminen toiminnan tarpeita vastaavaksi

Kirjaston tarpeiden ja asiakaskyselun pohjalta on suunniteltu kirjaston toiminnallisia muutoksia ja tilaratkaisuja. Kunta on omalla rahoituksellaan palkannut tilojen suunnitteluun sisustusarkkitehdin, jolla on kokemusta useista kirjastorakennuksista.  Suunnitelmat ovat valmiit ja odottavat tällä hetkellä tekniseltä toimelta saatavia LVIS-piirrustuksia sekä muutostöiden toteutusta. Tilojen suunnittelun lähtökohtana ovat ollet toiminnalliset tarpeet etätyöskentelyyn, kokoontumiseen ja kirjaston asiakaskoulutuksiin ja muihin tapahtumiin. Kirjasto on varannut investoinnessaan lisärahaa tilojen kalustamiseen. Avustuksella on hankittu erityisesti lastenosastolle kalusteita mm. satutuntikäyttöön. Kalusteita hankittaessa on huomioitu tulevat muutostyöt ja kalusteiden soveltuvuus jatkossakin. Lisäksi kunnan ICT-palvelut ovat toteuttaneet langattoman verkon kirjaston tiloihin. Langaton verkkoratkaisu koostuu neljästä eri verkosta: sisäinen hallinnon verkko, oppilasverkko, opettajaverkko sekä vapaasti kaikkien asiakkaiden käytössä oleva verkko. Verkkoratkaisu huomioi kaikki asiakasryhmät ja mahdollistaa myös kirjaston toimimisen saumattomasti uuden opetussuunnitelman mukaisena oppimisympäristönä.

Kunnan kiinteistöjen huonon kunnon vuoksi kirjastolla ei ole mahdollisuutta saada uusia tiloja lähivuosina, kun mm. kaikki suomenkielinen opetus on tällä hetkellä väistötiloissa. Kirjasto joutuu siis jatkamaan nykyisissä vuokratiloissa noin 3 vuotta. Kuntaan on suunnitteilla uusi monitoimitalo, johon on tarkoitus sijoittaa tilat esiopetuksesta yläkouluun, kirjaston, kulttuurin, liikunnan ja nuorisotoimen tilat sekä neuvola- ja fysioterapiatiloja yms.

Palveluiden ja yhteistyön kehittäminen /varhaiskasvatus, opetus, nuorisotoimi

Normal
0

21

false
false
false

FI
X-NONE
X-NONE

/* Style Definitions */
table.MsoNormalTable
{mso-style-name:"Normaali taulukko";
mso-tstyle-rowband-size:0;
mso-tstyle-colband-size:0;
mso-style-noshow:yes;
mso-style-priority:99;
mso-style-parent:"";
mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;
mso-para-margin:0cm;
mso-para-margin-bottom:.0001pt;
mso-pagination:widow-orphan;
font-size:10.0pt;
font-family:"Calibri",sans-serif;}

Kirjaston palveluiden kehittäminen yhdessä varhaiskasvatuksen, opetuksen ja nuorisopalveluiden kanssa on aloitettu. Konkreettinen yhteistyön syventäminen on toteutettu yhteisellä Siuntion kunnan sivistys- ja hyvinvointipalveluiden kehittämissuunnitelman laatimisella. Suunnitelma pohjautuu kunnan uuteen strategiaan ja määrittelee v. 2018 ja 2019 tärkeimmät kehittämistoimenpiteet. Kirjaston tärkein kehittämistoimenpide on monilukutaidon kehittämissuunnitelma, joka linjaa erityisesti lasten ja nuorten kirjastopalveluiden kehittämistä.

Varhaiskasvatusyhteistyön keskeisimpänä tavoitteena on lasten kiinnostuksen herättäminen kirjallisuutta ja lukemista kohtaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tavoitteena on välittää lapsille kokemus kirjastosta mielekkäänä paikkana, sekä edistää monipuolisesti heidän lukutaitovalmiuksiaan. Tähän pyritään ryhmien omaehtoisilla ja kirjaston puolesta ohjatuilla kirjastokäynneillä, joissa kirjastoa ja ikäryhmille sopivaa kirjallisuutta esitellään. Pyynnöstä kirjasto kokoaa myös valmiita teemapaketteja päiväkoti- ja kouluryhmille. Kirjastossa on keväästä 2018 lähtien järjestetty säännöllisesti satutunteja, joille kuka tahansa saa osallistua. Kirjasto tarjoaa varhaiskasvatusryhmille myös tilan näyttelyiden ja tapahtumien järjestämiseen.

Sekä päiväkotien että koulujen kanssa laaditaan yhteistyösuunnitelma (monilukutaidon kehittämissuunntielma), jota pyritään säännöllisesti kehittämään ja soveltamaan kunkin ryhmän tarpeiden mukaan. Keskeisimpiä kouluyhteistyön tavoitteita ovat eri luokka-asteiden oppilaiden monilukutaidon tukeminen, kirjastonkäytön ja tiedonhaun opetus ja sen integrointi opetukseen opetussuunnitelman edellyttämän laaja-alaisen, ainerajat ylittävän ja ilmiölähtöisen oppimisen hengessä. Keskiössä on kirjaston kehittäminen oppimisympäristöksi ja koulujen resurssiksi. Kirjaston laitteistoa kehitetään ja esimerkiksi iPad-laitteita koulujen käyttöön on jo hankittu. Kirjaston tilaratkaisuja suunnitellaan parhaillaan ennen kaikkea oppimisympäristön näkökulmasta. Ensimmäisten luokkien osalta painottuu kirjastonkäytön opetus, joka on aloitettu syksyllä 2018 ohjattujen kirjastovierailujen muodossa. Ylempien luokkien opettajat ovat toivoneet erityisesti kirjavinkkausta, joten syksyllä 2018  kirjaston edustaja keskittyy alakouluikäisten kirjavinkkauksiin. Yläkoulun opettajien toiveissa puolestaan korostuvat tiedonhaku ja mediakasvatus, joita toteutetaan räätälöidysti eri ryhmien ja eri oppiaineiden tarpeisiin soveltaen. Kirjasto toimii näyttelyjen ja tapahtumien järjestämisen tilana myös kouluikäisille, ja tavoitteena on edelleen välittää kuva kirjastosta mielekkäänä oppimis- ja oleskeluympäristönä. Kirjaston, varhaiskasvatuksen sekä opetuksen yhteinen työryhmä on perustettu. Sen tehtävänä toimia keskustelukanavana ja linjata yhteistä kehittämistä. 

Kirjasto pyrkii myös edistämään lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Tähän pyritään tulevaisuudessa muun muassa nuorisotoimen kanssa tehtävällä yhteistyöllä: lasten ja nuorten toiveet tulevissa kirjaston muutostöissä pyritään huomioimaan ja heitä kannustetaan osallistumaan aineistonvalintaan. Tulevaisuudessa erityisesti lapset ja nuoret huomioidaan entistä paremmin myös kirjaston tapahtumatuotannossa ja heidän toiveitaan kuunnellaan erilaisten kirjaston kehittämistoimien osalta. Kunnan nuorisotila sijaitsee samassa rakennuksessa kuin kirjasto ja työpajakin kävelyetäisyydellä. Digiavaimet -hanke (AVI-hanke) toteutetaan yhdessä kunnan nuorisopalveluiden kanssa. Hankkeeseen ollaan rekrytoimassa hanketyöntekijä v. 2019 alusta lukien. Hankesuunnittelu on meneillään.

Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja henkilöstörakenteen muutokset sekä muut toimintaympäristön muutokset

Hankehakemuksessa haimme rahoitusta myös kirjastoammatillisen toiminnan kehittäjän palkkaamiseksi. Saadun rahoituksen ollessa huomattavasti haettua pienempi toiminnankehittäjää ei rekrytoidu. Kirjaston ollessa yli vuoden ilman johtajaa hankkeen toteuttaminen viivästyi ja kirjaston muutakaan kehittämistä ei pystytty toteuttamaan, mutta nyt kaikki kirjaston tehtävät on täytetty pätevällä henkilöstöllä. Kokoelmatyöhön määräaikaisesti palkatun henkilön lisäksi olemme tehneet muutoksia myös kirjaston henkilöstörakenteeseen. Yksi kolmesta kirjastovirkailijasta siirtyi työskentelemään kunnan hallinto-osastolle ja kirjastovirkailijan tehtävä muutettiin informaatikon tehtäväksi. Myös kirjastoalaa hyvin tuntevan kirjasto- ja vapaa-aikapäällikön saaminen kuntaan on parantanut kehittämismahdollisuuksia. Uuden rekrytoidun informaatikon tehtävät muodostuvat erityisesti lasten- ja nuorten kirjastotyöstä, monilukutaidon kehittämisen ja e-aineistojen käytön lisäämisen tehtävistä. Kirjastossa on myös panostettu entistä enemmän henkilöstön osaamisen kehittämiseen mm. koulutuksiin osallistumalla. Lisäksi kesästä lähtien kirjastossa on työskennellyt osa-aikainen toimistosihteeri, joka on helpottanut mm. henkilöstön koulutus- ja yhteistyöhön osallistumismahdollisuuksia.

Lukas-kirjastot Siuntio mukaanlukien ovat liittyneet syyskuussa 2018 Helle-kirjastoihin. Helle-kirjastojen toimintaan osallistutaan aktiivisesti ja kehitetään palveluita yhteistyössä alueen muiden kirjastojen kanssa.

Kirjaston henkilökunnan täydennyskoulutukseen on myös pyritty panostamaan aikaisempaa enemmän. Kirjastohenkilöstö on osallistunut tietoteknisiin ja järjestelmäkoulutuksiin, kirjallisuus- ja kirjavinkkauskoulutuksiin sekä tilasuunnittelukoulutukseen. Lisäksi on tehty vierailuja uusiin kirjastoihin sekä monitoimitaloihin kirjaston ja muiden kulttuuritilojen tilasuunnittelun pohjaksi.

Mobiililaitteet ja omatoimikirjastoon liittyvät laitteet

Kirjastoon on hankittu projektirahoituksella mobiililaitteita (ipadit sekä android-tabletteja) latausasemineen. Siuntion varhaiskasvatus ja opetuspalveluissa on käytössä ipadejä, joten niiden käyttö on tuttua sekä opettajille, oppilaille ja muulle henkilökunnalle. Sama laitekanta tulee opetuksen ja kirjastopalveluiden integrointia saumattomasti. Kirjaston ipadit tullaan liittämään samaan etähallintajärjestelmään kuin opetuksessa on käytössä. Kirjastojen laitteiden ohjelmistot räätälöidään opetuspalveluiden kanssa, mutta laitteiden hallinnassa huomioidaan myös kirjaston muut asiakkaat. Koska kirjaston käyttäjinä on erilaisia asiakasryhmiä, myös tarpeet mobiililaitteille vaihtelevat. Android-tabletit ovat yleisiä kirjastojen muilla käyttäjillä, joten osa tableteista on hankittu Samsungin Android-tabletteina. Latausasemaratkaisu helpottaa näiden käsittelyä kirjastokäytössä. Etähallintajärjestelmää suunnitellaan yhdessä kunnan ICT-palveluiden kanssa. Alkuvaiheessa mobiililaitteita lainataan asiakkaille vain kirjastossa tapahtuvaa käyttöä (koulutustilaisuudet, aineistoesittely, omatoiminen työskentely) varten. Kokemusten jälkeen harkitaan laitteiden lainausta myös kirjaston ulkopuolelle. Osa  mobiililaitteista on kirjastohenkilökunnan käytössä. Tavoitteena on saada madallettua henkilökunnan kynnystä laitteiden käyttöön ja niillä tapahtuvaan ohjaukseen tutustuttamalla niihin työtehtävissä, kokouksissa, koulutuksissa ja kirjaston toiminnassa kuten e-aineistojen lukulaitteena.

Kirjastoon on hankittu hankerahoituksella kaksi lainaus/palautusautomaattia sekä lukittu laatikko varatun aineiston palautuksille. Kirjastojärjestelmä vaihdettiin syyskuussa 2018, joten automaatteja ei taloudellista syistä (rajapintatyö, muutokset) kannattanut liittää entiseen kirjastojärjestelmään. Lainaus/palautusautomaatit otetaan käyttöön lähiaikoina, kun tarvittava kiinteä tietoliikenneverkko on rakennettu kirjaston muutospiirustusten pohjalta. Automaattien käyttöönoton yhteydessä siirrytään myös itsepalveluvarauksiin. Tätä varten asiakkailta on alettu tallentaa uuteen kirjastojärjestelmään asiakkaan haluama varaustunniste. Automaattien hankinnassa on huomioitu myös mahdollisuus siirtyä aineiston RFID-tunnisteisiin. Myös Helle-kirjastojen kirjastokortit on tilattu RFID- ja viivakooditekniikkaa tukevina. Kirjastotilojen vanhentuneen tekniikan (sähköt, lukitusratkaisut, puuttuva paloilmoitin ja sammutusjärjestelmä) ja vuokratiloissa toimimisen vuoksi täydellistä omatoimikirjastoa ei voida toteuttaa tällä hetkellä. Lainaus/palautusautomaatit sekä itsepalveluvarauksiin siirtyminen mahdollistavat kuitenkin henkilökunnan paikalla ollessa, mutta aukioloaikojen ulkopuolella muita tehtäviä tehdessä, päiväkotien, perhepäivähoitajien, koulujen ja muiden ryhmien tilojen ja kokoelmien käytön itsenäisesti.

 

 

 

 

 

 

Verkkosivut, tuotetut julkaisut ja materiaalit: 

Verkkopohjainen asiakaskysely kirjastoon toivottavasti toiminnoista ja tapahtumista syksyllä 2017. Kysely suunnattiin erillisenä eri asiakasryhmille: lapset ja nuoret, työikäiset sekä seniorit.

Kirjaston muutostyö- ja kalustesuunnitelma (Tero Hirvonen, DesignDesk Oy)

Siuntion kunnan sivistys- ja hyvinvointipalveluiden kehittämissuunnitelma 2018 - 2019 (hyväksytty sivistyslautakunnassa 12.9.2018)

http://siuntio.ktweb.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epjattn.htm?+elin=SI...

Yleisten kirjastojen valtakunnallinen asiakaskysely 2018

 

Arvioi toimenpiteitä ja vaikutuksia: 

Kuten hankehakemuksessa todettiin kirjaston toiminta on ollut pitkään alavireistä. Kehittäminen on nyt aloitettu, mutta sen on jatkuttava aktiivisesti lähivuosina, jotta kirjasto saavuttaa toiminnalliset ja laadulliset tavoitteensa. Henkilöstön kehittämiseen on alettu panostaa ja sitä on edelleen jatkettava. Mobiili- ja omatoimilaitteilla voidaan tukea kirjaston toimintaa, mutta kehittämisen tärkein resurssit ovat edelleen kirjaston henkilökunta, työajan resurssointi pois rutiinitehtävistä sekä sivistys- ja hyvinvointipalveluiden johdon tuki toimintaan.

Hankkeen vaikutuksia on mahdoton arvioida tässä vaiheessa. Kehittämistoimenpiteiden vaikutus näkynee muutaman vuoden viiveellä, mutta tilastoista näkyy nyt jo lisääntynyt panostus kirjastopalveluihin esim.

Henkilöstön täydennyskoulutuspäivät

  • 2015: 6 pv
  • 2016: 5 pv
  • 2017: 21 pv
  • koulutuspäiviä v. 2018 enemmän kuin 2017

Hankinnat / 1000 as

  • 2016: 161
  • 2016: 182
  • 2017: 257

Erilaisia ryhmäopastuksia ollut tai sovittuna v. 2018: 11 kpl.

Kunnassa on meneillään CAF-laadunarviointi ja siitä saatava tieto on myös tärkeää toiminnan kehittämisen kannalta. Kuntalaisten osallistaminen kehittämiseen on aloitettu mm. asiakaskyselyllä ja heidän aktiivista osallistumistaan tarvitaan myös uusien tilojen suunnittelussa. Yksittäisten kuntalaisten lisäksi kolmannen sektorin toimijoiden osallistuminen tapahtumien kehittämiseen on myös ensiarvoisen tärkää jatkossa.

 

    

 

   

 

 

Jatkotoimenpiteet: 

Kirjaston toiminnallinen tilasuunnittelu on valmistunut kesällä 2018. Tekninen toimi valmistelee parhaillaan IVS-suunnitelmia ml. tietoliikenneverkon muutokset. Tekniset muutostyöt ja tilaratkaisut toteutetaan vuoden 2018 loppuun mennessä. Kirjaston investointina täydennetään ja uusitaan kirjaston asiakaskoneita, koulutuslaitteita sekä muita tarvittavia TVT-laitteita. Myös kirjaston kalustuksen päivitykseen on varattu investointimäärärahaa vuodelle 2018.

Kirjaston toimintojen kehittämistä jatketaan sivistys- ja hyvinvointipalveluiden kehittämissuunnitelman mukaisesti vuosina 2018 ja 2019. Monilukutaidon kehittämissuunnitelma on valmisteilla, jonka mukaisia käytännön toimenpiteitä (satutunnit, kirjavinkkaus, kirjastonkäytön opetus jne) on testattu keväästä 2018 lähtien.

 

 

 

Lisätietoa: 

Liitteenä projektin pääkirja. Osa projektin menoista kirjattu alunperin väärin, näistä tehty tositekirjaukset. Selvyyden vuoksi mukana myös tuloslaskelmat 2016 ja 2018, vuodelle 2017 ei kirjattu hankkeen menoja.

Aloituspäivämäärä : 
15/03/2016
Lopetuspäivämäärä : 
30/08/2018
 


Anomuksen rahoitus
Haettava avustus yhteensä: 
€52 000
Oma rahoitus yhteensä: 
€17 000
Budjetti euroissa yhteensä: 
€69 000
Haettu muu avustus: 
€0
Saatu muu avustus: 
€0

Toteutunut rahoitus
Koko budjetti: 
€34 219
Oma rahoitus yhteensä: 
€9 219
Muualta saatu avustus: 
€0
Yhteistyökumppanin rahoitusosuus: 
€0


Päätös
Myönnetty avustus euroissa.: 
€25 000

Kts. perustelumuistio 2016 : http://hankkeet.kirjastot.fi/ohjeita/perustelumuistio-2016. Hakijan lisäselvityksen ja tarkennuksen perusteella avustus voidaan käyttää omatoimikirjaston suunnitteluun ja toteuttamiseen osana lasten ja nuorten kirjastopalvelujen kehittämistä.

 
okm
avi