Lukuisia kerhoja Etelä-Pohjanmaalle
Vuoden 2013 AVI-hanke   (Hanke on saanut rahoitusta)


Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
Kirjaston osoite : 
Alvar Aallon katu 14
60101
Kirjaston puhelin : 
06-4162318
Kirjaston sähköposti : 
kirjasto@seinajoki.fi
ISIL-tunnus : 
FI-Sm
Y-tunnus : 
1928736-3
Yhteyshenkilön nimi : 
Mervi Heikkilä
Puhelin : 
044-7541621
Sähköposti : 
mervi.heikkila@seinajoki.fi
Kuvaus : 

Tavoite
Tavoitteena on lisätä erityisesti sellaisten eteläpohjalaisten 1.- 3. -luokkalaisten lasten lukuharrastusta, joiden lukutaito ei ole kehittynyt normaalissa tahdissa sekä antaa kirjastojen henkilöstölle lisää valmiuksia palvella asiakkaita, joilla on lukivaikeuksia.

Toteuttaminen
Lukemisen vaikeudet liittyvät usein lukihäiriöön eli lukivaikeuteen. Lukivaikeus on yleistä, noin 6-10 prosentilla suomalaisista on vaikeuksia lukemisessa tai kirjoittamisessa. Kirjaston täytyy toiminnassaan huomioida myös nämä asiakkaat ja hankkeemme paneutuu juuri tähän asiakasryhmään, erityisesti lapsiin, mutta koulutukset antavat valmiuksia myös muun ikäisten asiakkaiden palvelemiseen.

Uskomme, että, vaikka lukeminen olisi hidasta ja lapselle vaikeaa, lukuharrastuksesta on hyötyä. Amerikkalaisen tutkimuksen: “To read or not to read: a meta-analysis of print exposure from infancy to early adulthood.” mukaan vapaa-ajan lukuharrastus parantaa myös heikosti lukevien lasten kielellisiä taitoja, sekä luku- ja kirjoitustaitoa. Linkki tutkimukseen:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21219054

Hankkeessamme

 1) Koulutetaan opettajia, kouluavustajia ja kirjastolaisia vetämään erityistä tukea tarvitsevien lasten lukukerhoja. Koulutuspäivät räätälöidään sen mukaan, millaisia valmiuksia tulevilla kerhonvetäjillä on. Niilo Mäki –instituutti on alustavasti lupautunut suunnittelemaan ja toteuttamaan kanssamme koulutuksia.

 2) Perustetaan 1 – 3 –luokkalaisten lasten lukukerhoja eri puolille maakuntaa. Kerhojen tavoite on laskea lukemisen kynnystä ja tarjota pääsy tarinoiden maailmaan myös niille lapsille, joiden lukutaito on syystä tai toisesta normaalia heikompi. Kerhot ovat mahdollisimman ei-koulumaisia ja kirjallisuudesta pyritään tekemään positiivinen elämys. Apuna käytetään leikkejä ja pelejä.

 3) Kerätään hyvistä käytännön kokemuksista lukukerho-salkku, joka on hyvä työkalupakki lukukerhon pitämiseen missä tahansa Suomessa. Erityisesti toivotaan koulujen innostuvan jatkossa pyörittämään lukukerhoja koulujen kerhoina. Lukukerho-salkkua on alustavasti suunniteltu toteuttavaksi esimerkiksi valtakunnallisen Lukuinto –hankkeen sivustojen osaksi tai ainakin linkitetään sinne.

Laajan hankkeen toteuttamiseksi tarvitaan projektipäällikkö. Hän suunnittelee ja koordinoi koulutukset, lukukerhot ja kokoaa lukukerhosalkun internettiin.

Lisäksi paikkakunnilta täytyy löytyä innokkaita lukukerhon vetäjiä. Tavoitteena on, että jokaisella hankkeeseen osallistuvalla paikkakunnalla toimii vähintään yksi kerho vähintään yhden lukuvuoden ajan. Tavoitteena on myös, että kerhotoiminta hankkeen jälkeen jatkuisi osana koulujen tai kirjastojen normaalia toimintaa.

Taustaa

Seinäjoen kaupunginkirjasto on osana kirjaston normaalia toimintaa vuosina 2010 – 2012 pyörittänyt lukukerhoa Marttilan koululla. Kerho on ollut suunnattu lapsille, joiden lukutaito ei syystä tai toisesta ole kehittynyt normaalissa tahdissa. Kerhossa on tutustuttu kirjallisuuteen ja kannustettu kirjojen lainaamiseen ja omaan lukemiseen. Joka kerhokertana on luettu lasten itse valitsemaan kirjaa ja sen lisäksi on ollut erilaisia lukemiseen liittyviä pelejä ja leikkejä. Kerhon suunnitteli ja sitä veti erityisopettaja, kirjastovirkailija Sirpa Rintamäki.

Marttilan koulun lukukerhosta tuli erittäin hyvää palautetta koulun erityisopettajalta ja vanhemmilta. Lasten innostus lukemiseen kasvoi ja he alkoivat lainata ahkerasti kirjoja kirjastosta.

Marttilan lukukerhosta saadut kokemukset antavat mielestämme hyvän pohjan lähteä kehittämään lukukerhotoimintaa laajemminkin. Tarvitaan kuitenkin henkilöstöresursseja ja menetelmien kehittämistä edelleen, jotta ideaa voidaan levittää ja ottaa käyttöön laajemminkin.

Yhteistyö
Koska tavoitteena on lisätä erityisesti vähän lukevien lasten lukuharrastusta ja sitä kautta parantaa heidän lukutaitoaan, hanke on linjassa kansallisten suunnitelmien, esimerkiksi Lukuinto-hankkeen kanssa.

Jo hankkeen suunnitteluvaiheessa yhteistyökumppanina on ollut Seinäjoen kaupungin koulutoimi, samoin Niilo Mäki –instituutti ja valtakunnallinen, Oulun yliopiston vetämä Lukuinto –hanke.

Yhteistyökumppanit, työryhmä: 

Seinäjoen kaupunginkirjaston lisäksi hankkeeseen osallistuvat:

Lapuan kaupunginkirjasto

Kauhavan kaupunginkirjasto

Isojoen kunnankirjasto

Kauhajoen kaupunginkirjasto

Alavuden kaupunginkirjasto

Jalasjärven kunnankirjasto

Kuortaneen kunnankirjasto

Lappajärven kunnankirjasto

Teuvan kunnankirjasto

Ähtärin kaupunginkirjasto

Soinin kunnankirjasto

Alajärven kaupunginkirjasto

Ja:

Niilo Mäki -insituutti, kuntien ja kaupunkien koulutoimet, Lukuinto-hanke

Verkkosivut, tuotetut julkaisut ja materiaalit: 

Hankeraportti lähetetään postitse.

Menetelmäopas:
Kerhosta lukukipinä - Opas lukemisessa tukea tarvitsevien lasten lukemaan innostamiseen,
ISBN 978-952-68291-3-5 (nid.)
ISBN 978-952-68291-4-2 (PDF)
Opas tulee paitsi kirjaston sivuille, myös Opinkirjon kotisivuille, jonne tulee myös lisämateriaalia hankkeesta (elokuussa 2015)

Artikkeli:
Heikkilä, Mervi 2014: Lukemisen tylsyydestä lukemisen iloon. Onnimanni 4/2014. s. 28–29.

Arvioi toimenpiteitä ja vaikutuksia: 

Hankkeen tavoitteena oli heikkojen lukijoiden lukuharrastuksen tukeminen ja lukemaan innostaminen. Oletuksena oli, että lukuharrastuksen lisääntyessä myös lukutaito ja lukemissujuvuus kehittyvät. Palautteen ja havaintojen perusteella näissä tavoitteissa onnistuttiin, koska kirjojen lukeminen ja lainaaminen lisääntyi joiltain osin ja joidenkin kerholaisten lukutaidon ja lukemissujuvuuden kommentoitiin parantuneen. Suurin osa kerholaisista myös piti kerhoista ja niiden sisällöistä, tuli sinne mielellään ja toivoo kerhon jatkumista, mikä sekin osoittaa kiinnostusta. Samanlaisia viestejä tuli myös vanhemmilta, ohjaajilta ja opettajilta.

On tietysti huomioitava, että ilman tarkkaa mittaamista on vaikea sanoa, mikä vaikuttaa mihinkin ja mikä osa innostuksesta ja taitojen paranemisesta on lukukerhon ansiota, mikä taas koulussa ja kotona tehdyn työn hedelmää. Joka tapauksessa saadun palautteen perusteella edistymistä on tapahtunut lukukerhohankkeen aikana, ja se antaa syyn olettaa, että lukukerhotoiminnalla voidaan tukea heikkoja lukijoita.

Hanke opetti, että jatkoa varten hiottavaa on tiedotuksessa: lukukerhotoiminnan idean ja tarkoituksen tulee olla selvillä kaikille toiminnassa löyhästikin mukana oleville. Yhteishankkeessa on monta liikkuvaa osaa, ja hankkeen aikana oli käynyt välillä niin, että tiedonkulku oli jossain välissä katkennut tai ei ole ollut kaikille selvää, kuka tiedottaa ja kenelle, jolloin tietoa oli jäänyt saamatta. Huomiota tulee kiinnittää myös yhteistyöhön koulun ja kerhonohjaajan välillä erityisesti siinä tapauksessa, kun ohjaaja ei ole koulun henkilökuntaa.

Käytännön sujuvuuden kannalta taas lukukerhoryhmille olisi hyvä määritellä maksimikoko. Tämän hankkeen perusteella 2–3 kerholaisenkin ryhmä on osoittautunut toimivaksi, ja ryhmän maksimikooksi suositellaan enintään kymmentä kerholaista. Koulun ulkopuolisen ohjaajan tapauksessa paremman kerhon, kodin ja koulun yhteistyön kannalta kerhon alussa olisi hyvä myös kerätä kerholaisten vanhemmilta luvat keskustella kerholaisista kerholaisten opettajien kanssa.

Kerhon ollessa iltapäivällä koulun jälkeen on kannattavaa pohtia myös välipalan mahdollisuutta joko omakustanteisena tai kerhon kustantamana, jos siihen mahdollisuus on. Hankkeesta saadun kokemuksen perusteella välipala auttaa kerholaisia keskittymään. Kerhon pitämistä iltapäivällä voi muutenkin miettiä: jos mahdollisuus on, myös aamulla pidetty lukukerho voi olla hyvä ja mukava aloitus päivälle, kuten erään paikkakunnan kerhossa oli todettu.

Jatkotoimenpiteet: 

Hanke loppuu toukokuussa 2015, mutta tulevana syksynä lukukerhotoimintaa on tarkoitus jatkaa ja ainakin Seinäjoen seudulla jossain määrin laajentaa. Jatkosta on käyty alustavia keskusteluja Seinäjoen kaupungin kerhokoordinaattoreiden kanssa. Yhteyttä on otettu myös Kehittämiskeskus Opinkirjoon ja sovittu yhteistyöstä. Kerhotoiminnan on tarkoitus jatkua hankkeen jälkeen koulujen ja kirjastojen yhteistyönä koulujen kerhorahoilla. Tässä tapauksessa kerho toimisi nimenomaan oppilashuollollisena kutsukerhona, jolloin toiminta voidaan kohdentaa heikoille lukijoille. Kohdentaminen turvaa sen, että lukukerhoissa saa myös vertaistukea, ja huomaa, että on muitakin, joille lukeminen ei ole helppoa. Jos sama kerho on avoin kaikille, vertaisryhmän tukea antava vaikutus poistuu[1].

Kirjastolla tulee olemaan toiminnassa edelleen tuen antajan rooli: esimerkiksi elokuulle 2015 on jo suunnitteilla edellisen syksyn tapaan kerhonohjaajien koulutuspäivä. Kirjasto tarjoaa toimintaan myös muuta tukea, esimerkiksi jo hankkeessa käytössä olleen kerhorepun sisältöineen sekä tarvittaessa tilan. Koulun tehtävänä taas on kerhopalkkion maksu ohjaajalle koulun kerhorahoista ja kerhonohjaajan rekrytoiminen. Kirjasto tosin voi tarjota apua myös jälkimmäiseen, jos ohjaajaa ei löydy koulun omasta henkilökunnasta.

Vaikka hanke loppuu, pitkän aikavälin tavoitteena on lukukerhotoiminnan kansallisen konseptin luominen hankkeesta saaduilla eväillä. Hankkeesta saatu myönteinen palaute osoittaa, että lukukerhotoiminnalle on kysyntää.


Lisätietoa: 

Tapahtumien määrässä ilmoitettu kerhokerhojen määrä.

Aloituspäivämäärä : 
01/05/2013
Lopetuspäivämäärä : 
31/12/2014
Ryhmät: 
 


Anomuksen rahoitus
Haettava avustus yhteensä: 
€87 760
Oma rahoitus yhteensä: 
€10 700
Budjetti euroissa yhteensä: 
€98 460
Haettu muu avustus: 
€0
Saatu muu avustus: 
€0

Toteutunut rahoitus
Koko budjetti: 
€59 272
Oma rahoitus yhteensä: 
€9 272

Tilastot:
Koulutustilaisuudet: 
2kpl/st.
Koulutuksiin osallistujia: 
43henkilö/person
Tapahtumien lukumäärä: 
376kpl/st.
Tapahtumiin osallistujat: 
2 933henkilö/person

Päätös
Myönnetty avustus euroissa.: 
€50 000
 
okm
avi