LUKUKIRI - täyttä 100a
Vuoden 2016 AVI-hanke   (Hanke on saanut rahoitusta)


Mikkelin kaupunginkirjasto
Kirjaston osoite : 
PL 96
50101
Kirjaston puhelin : 
0447942462
Kirjaston sähköposti : 
sylvia.staven@mikkeli.fi
ISIL-tunnus : 
FI-Mm
Y-tunnus : 
0165116-3
Yhteyshenkilön nimi : 
Virpi Launonen
Puhelin : 
0447942460
Sähköposti : 
virpi.launonen@mikkeli.fi
Hankkeen tavoite: 

Lukukiri - täyttä 100a -hankkeen tavoitteena on lisätä eteläsavolaisten 7 - 19-vuotiaiden lasten ja nuorten lukuintoa.

 

Tavoitteen seurannan mittarit: 

Mittari 1: Hankkeen järjestämien tapahtumien osallistujamäärä

Mittari 2: Julkaisu, johon kootaan sanataidepajojen ohjeet ja kirjallinen materiaali

Kuvaus : 
  1.  Taustaa

Haettava hanke on maakunnallinen kirjastojen lukuhanke, jossa lukemisharrastusta pyritään edistämään erilaisin toiminnoin ja tilaisuuksin, tapahtumapaikkoina ja yhteistyökumppaneina kaikki Etelä-Savon yleiset kirjastot.  Toimintaideaan kuuluu, että lukuintoa herätellään myös lasten ja nuorten oman tekemisen kautta. Kohderyhmänä ovat kouluikäiset 7 – 19-vuotiaat.

Hankkeen hakijana ja hallinnoijana toimi Mikkelin kaupunginkirjasto – Etelä-Savon maakuntakirjasto. Hankkeen toimintavuosi on Suomen juhlavuosi 2017 ja juhlavuoden teemaa – Suomi 100 yhdessä – kulkee punaisena lankana toiminnoissa ja tapahtumissa. Juhlavuoden ”Yhdessä” teemaan kuuluu ajatus siitä, että mahdollisimman moni osallistuu ja tekee ja tämän on tarkoituksena näkyä lukuhankkeessa. Juhlavuoden valmistelussa on korostettu kansalaisyhteiskunnan merkitystä ja luovuuden voimaa – lukutaito on avain kansalaisyhteiskunnan jäsenyyteen ja luovuus on ollut avain yksilön ja kansakunnan taloudelliseen menestykseen sekä henkiseen hyvinvointiin.

Suomen juhlavuoden ohjelmaan ollaan hakemassa valtakunnallista Kirjastoseuran ja Lukukeskuksen koordinoimaa Suomi 100 Suuri Lukuseikkailu – Läsäventyr  -hanketta.  Hankkeeseen on mukaan kutsuttu myös kirjastot. Etelä-Savon AVI-rahoituksella saatava hanke ei ole päällekkäinen valtakunnallisen Lukuseikkailu-hankkeen kanssa, vaan ne voivat myönteisellä tavalla täydentää toisiaan – yhteinen tavoite on luoda uusia toimintamalleja lasten ja nuorten lukutaitojen tukemiseksi. Hyvällä koordinoinnilla ja yhteistyöllä hankkeiden välillä voi olla paikallista synergiaa. Lukuseikkailun käytännön työ alkaa rahoituksen selvittyä tammikuussa 2016, joten aikataulullisesti yhteistyölle ei ole esteitä.

 

2. Hankkeen perustelut

Jatkuvasti on uutisia lasten lukutaidon rapautumisesta. Nuorten asenne lukemiseen on käymässä kielteisemmäksi. Suomalaiset 9.-luokkalaiset ovat lukijoina yhä maailman kärkijoukoissa, mutta taso laskee jatkuvasti. Tutkijat katsovat, että lukemiseen sitoutuminen ja taidon arvostus vaikuttavat eniten taitotasoon. Jo neljäsluokkalaisten motivaatio on 45 vertailumaan joukossa toiseksi matalin. Yläkoulussa into laskee entisestään.

Suomalainen piirre on, että tyttöjen ja poikien lukutaidoissa on suuremmat erot kuin missään muussa OECD-maassa ja ero kasvaa. Suomalaiset pojat uhkaavat syrjäytyä lukemisesta. Lisäksi on havaittu, että pojat lukevat entistä vähemmän omaksi ilokseen. On nähtävissä merkkejä myös siitä, että koulutuksen tasa-arvo rapautuu. Vähävaraisten ja vähän koulutettujen perheiden pojat ovat vakavimmassa vaarassa. Lukutaito on kuitenkin perustaito, joka korreloi niin opintomenestyksen kanssa kuin menestykseen myös muilla elämän osa-alueilla. Kirjallisuus laajentaa maailmankuvaa ja kirjallisuuden lukeminen auttaa ymmärtämään kanssaihmisiä ja elämää monipuolisemmin.

Erityisesti poikien lukemisen suhteen on syytä huomioida erilaiset tekstit, jotka aihepiireiltään ja kertomisen tavaltaan kiinnostavat heikompiakin lukijoita. Toiminnallisuus ja kiinnostavuus ovat avainasemassa erityisesti heikompien lukijoiden mielenkiinnon herättämisessä.

3. Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet

Lähtökohtana se, että jokaisessa mukana olevassa kirjastossa järjestetään juhlavuoden 2017 aikana jotain tapahtumaa/toimintaa. Isommissa kunnissa, joihin on liittynyt aiemmin itsenäisiä kuntia, pyritään järjestämään toimintaa myös aiemmissa kuntakeskuksissa (esim. Savonlinnassa Punkaharjun ja Kerimäen kirjastoissa). Hankkeen aikana on myös tarkoitus hyödyntää laitteita ja menetelmiä mm aineistovinkkauksessa niin, että kirjastohenkilökunnan oma osaaminen kasvaa ja hankkeen tilaisuuksissa ja työpajoissa hyödynnettyjä menetelmiä voitaisiin jatkossa ottaa osaksi kirjastojen omia toimintamuotoja.

Toimintamuotoja:

Yhteiset lähtökohdat kaikille kohderyhmille tarjottavassa toiminnassa: kullekin kohderyhmälle valitaan muutama kotimainen kirja, joihin tutustutaan ennen työpajaa. Kirjat ovat pohjatekstejä muulle tekemiselle/tilaisuuksille. Työpajat toteutetaan pääsääntöisesti kirjastoissa.

Kouluille suunnatut ”paketit”

-           1-2 luokat (ikäryhmänä) ja 3-4 luokat (ikäryhmänä): omat runot (sanataidepajat), videoidaan oma runoesitys

-           5-6 luokat: vertaisvinkkaukset, esim. tabletteja ja sopivia ohjelmistoja hyödyntäen tehtävät vinkkaukset

-           Yläkoululaiset: tarinan tuottamistyöpajat, joissa hyödynnetään tabletteja ja sopivia ohjelmia

-           Lukiolaiset : teatteriesitys/kirjailijavierailu, jota edeltää vierailuun liittyvän tekstin lukeminen (esim. äidinkielen tunnilla opettaja voi ennen esitystä/vierailua tai sen jälkeen työstää aihetta eri tavoilla oppilaiden kanssa)

Työpajoissa tuotetut materiaalit esitetään Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan koululaisille elovakuvateattereissa  ja samat materiaalit jaetaan mahdollisuuksien mukaan myös muille hankkeessa mukana tahoille.

Järjestetään kirjoituskilpailu, jossa on sarjat eri ikäluokille. Kirjoituskilpailusta tiedotetaan koulujen ja medioiden kautta, esiraatina toimivat alueen kirjoittajayhdistykset. Kilpailun teksteistä kootaan antologia, joka julkaistaan vuoden 2017 lopussa.

Käytännön toteutusta ja koordinoimista varten hankkeeseen palkataan työntekijä 50% työajalla 2016 – 2017. Hankkeen suunnittelu ja käynnistys  tapahtuu huhtikuussa 2016  (kun on saatu avustuspäätös) ja loppuvuonna  2016. Varsinainen toiminta – kirjastoissa tapahtuvat työpajat yms - toteutetaan juhlavuoden 2017 kuluessa.

Hanketyöntekijä palkataan hoitamaan valmistelua, asioiden koordinoimista (tilaisuuksien, työpajojen, kilpailujen järjestelyitä), yhteydenpitoa ja tiedottamista varten. Alueellisesti laajan ja monenlaisia eri tapahtumia sisältävän hankkeen kannalta on välttämätöntä palkata projektityöntekijä, joka koordinoi kokonaisuutta ja varmistaa myös riittävän hankkeen aikaisen dokumentoinnin ja raportoinnin.

Hankkeen toteuttamista varten jokaista kirjastoa pyydetään nimeämään yhteyshenkilö (ja huolehtimaan tarvittaessa varahenkilöstä), jotta tieto varmasti kulkisi ja eri toimintojen järjestäminen helpottuisi. Yhteyshenkilöt huolehtivat oman kirjastonsa osalta sekä toteutettavan toiminnan järjestelyistä että myös omalta osaltaan dokumentoinnista.

4. Hankkeen tulokset

-          hankeen työpajoihin/tilaisuuksiin osallistuvat lapset ja nuoret lukevat peruslähtökohtana olevan kirjan

-          työpajoihin osallistuvat lapset saavat kokemuksen siitä, miten luetun tarinan voi tulkita oman tekemisen kautta

-          lukutaidon kehittäminen pohjatekstin lukemisen ja hyödyntämisen kautta

-          lukuinnon herättäminen tekemisen ja jakamisen kautta

-          työpajoista tehdään työkirjamainen ohje, joten työpaja on toistettavissa ja käytettävissä myös hankkeen jälkeen ja jaetaan kaikkiin alueiden kirjastoihin sähköisesti

-          kirjoituskilpailun tuottama antologia

-          kirjastohenkilökunnan osaamisen lisääntyminen uudenlaisten työpajojen vetämisessä

 

Lähteet:

Suomen kirjastoseura: http://suomenkirjastoseura.fi/ajankohtaista/artikkeli/493/ennakkoinfo-kirjastoille-kirjastojen-tapahtumat/

Valtioneuvoston kanslian tiedote: http://vnk.fi/artikkeli/-/asset_publisher/itsenaisyyden-satavuotisjuhlavuoden-paateema-on-yhdessa?_101_INSTANCE_OQ3OcOALUpyv_redirect=%2Ftiedotteet%3Fp_p_auth%3DnEG8TNcf%26p_p_id%3D101_INSTANCE_pZEH1d8lB4Lm%26p_p_lifecycle%3D0%26p_p_state%3Dnormal%26p_p_mode%3Dview%26p_p_col_id%3Dcolumn-2%26p_p_col_count%3D2%26_101_INSTANCE_pZEH1d8lB4Lm_delta%3D20%26_101_INSTANCE_pZEH1d8lB4Lm_keywords%3D%26_101_INSTANCE_pZEH1d8lB4Lm_advancedSearch%3Dfalse%26_101_INSTANCE_pZEH1d8lB4Lm_andOperator%3Dtrue%26p_r_p_564233524_resetCur%3Dfalse%26_101_INSTANCE_pZEH1d8lB4Lm_cur%3D11&_101_INSTANCE_OQ3OcOALUpyv_groupId=10184

Lukukeskus: http://www.lukukeskus.fi/suomalaisten-nuorten-lukutaito-lipsuu-maailman-huipulta/)

Ahola, Suvi 2014. Lukeminen vähenee Suomessa – erot tyttöjen ja poikien välillä suurimmat maailmassa. Helsingin Sanomat 11.9.2014. http://www.hs.fi/kulttuuri/a1410323998295

Yhteistyökumppanin nimi/nimet: 
Etelä-Savon yleiset kirjastot, Kirjallisuuden läänintaiteilija Susanna Kolehmainen, Etelä-Savon Kulttuurirahasto
Yhteistyökumppanit, työryhmä: 

Etelä-Savon yleiset kirjastot, koordinaattorina hankkeen hallinnoija Mikkelin kaupunginkirjasto

Kirjallisuuden läänintaiteilija Susanna Kolehmainen
Taiteen edistämiskeskus, Etelä-Savo

Etelä-Savon Kulttuurirahasto

Toiminnan kuvaus ja hankkeen arviointi: 

Lukukiri täyttä 100a –hankkeen tarkoituksena oli lisätä eteläsavolaisten 7-19-vuotiaiden lasten ja nuorten lukuintoa. Lukuintoa pyrittiin virittämään oman tekemisen kautta: kaunokirjallisia tekstejä lähestyttiin tekemällä omia ruonoja, tekemällä kirjatrailereita luetuista kirjoista ja suunnittelemalla omia tarinahahmoja. Kirjailijavierailujen tarkoituksena oli lisätä kiinnostusta kirjoihin kirjoittajan omien sanojen avulla. Teatteriesitys puolestaan tarjosi klassikkotekstiin uudenlaisen lähestymistavan eri taidemuodon kautta.

Etelä-Savon kirjastoille annettiin mahdollisuus sopia oman lähikoulunsa kanssa siitä, mille luokka-asteelle sanataidepaja tarjottaisiin. 2.-luokkalaisille järjestettiin kahdeksan sanataidepajaa, joihin osallistui yhteensä 136 oppilasta. ”Jos Suomi olisi eläin…” –runotyöpajan aiheena oli kotimaiset eläimet. Ryhmissä tutustuttiin runoihin ylipäätään ja tuotettiin sanataideharjoitteiden ja lopulta runokaavan avulla oma runo. Runon kirjoittaminen ja muut työpajan tehtävät sopivat hyvin 2.-luokkalaisille ja kaikki osallistujat saivat kirjoitettua oman runonsa, mikä oli monille osallistujille tärkeä asia. Runoissa, kuten koko hankkeessa, huomioitiin Suomen itsenäisyyden juhlavuosi; esimerkiksi kaikki sanataidepajojen aiheet liittyivät jollain tavalla Suomeen ja suomalaisuuteen. Sanataidepajoja järjestettiin sekä kevät- että syyslukukaudella.

4.-luokkalaisten ”Urheat urheilijat” –runotyöpajassa tehtiin suomalaisten suosimiin urheilulajeihin liittyviä limerikkirunoja. Työpajoja järjestettiin kevätlukukaudella 2017. Sanataidepajoja oli kuusi ja niihin osallistui yhteensä 130 oppilasta. Runotyöpajoissa tutustuttiin runoihin, tehtiin sanataidetehtäviä, harjoiteltiin riimien keksimistä ja lopulta kirjoitettiin johonkin urheilulajiin liittyvä limerikkiruno. Aluksi runotehtävä tuntui joistain oppilaista vaikealta, mutta ohjaajan ja opettajan vinkeillä ja käyttämällä mukana ollutta materiaalia, esimerkiksi limerikkikortteja, kaikki saivat valmiiksi oman runon. Limerikkirunojen kirjoittaminen oli sopivan haastavaa 4.-luokkalaisille.

6.-luokkalaisille järjestettiin kirjatrailerityöpaja. Työpajaa varten oppilaat lukivat kotimaisia kirjoja, joista työpajassa tehtiin kirjavinkkitrailereita iPadien iMovie-sovelluksella. Tarkoituksena oli tehdä trailereita, jotka houkuttelisivat myös muita lukemaan samoja kirjoja. Osalle oppilaista kirjatrailerityöskentely oli jo tuttua muista oppiaineista, joten ehkä kirjatrailerityöpajassa pelkkä trailerin tekeminen ei enää houkuttele oppilaita, vaan innostus kirjatrailerin tekoon pitäisi pystyä virittämään niin, että pääpaino on kirjan sisällön esittelyllä. Kirjatrailerityöpajoja järjestettiin neljä ja niihin osallistui 65 oppilasta.

Haltijoiden polulla –tarinantuottamispaja oli suunnattu 8.-luokkalaisille. Työpajassa tutustuttiin kotimaiseen kansanperinteeseen ja luotiin sanataidetehtävien avulla omia haltijahahmoja, joita oppilaat pystyivät halutessaan käyttämään luomissaan tarinoissa. Työpajojen toteuttaminen onnistui hyvin. Työpajoja pidettiin seitsemän ja niihin osallistui 144 oppilasta. Kolmessa työpajassa oli mukana kirjailija Helena Waris, joka kertoi kirjailijan työstä sekä omista kirjoistaan ja niiden synnystä. Sanataidepajoissa käytettiin Wariksen tekstikatkelmaa tunnelmaan virittäytymisessä, ja Wariksen osallistuminen oli työpajan onnistumisen kannalta erittäin suotuisaa. Oppilaiden oman arvion mukaan kirjailijavierailu olikin työpajojen kiinnostavin anti.

Mikkelin lukiolle ja Kangasniemen lukiolle järjestettiin mahdollisuus osallistua Teatteri Fennican Nummisuutarit-esitykseen. Näytöksissä oli yhteensä 78 katsojaa. Näytelmä sopi hyvin lukiolaisten kotimaisen kirjallisuuden kurssiin tarjoamalla eri taiteenlajin avulla uuden näkökulman kurssilla käsiteltävään kirjallisuuteen.

Kirjailijavierailuja hankkeessa järjestettiin yhteensä neljä. Helena Waris vieraili kolmella eri koululla 8.-luokkalaisten sanataidepajoissa ja Mikkelin pääkirjastolla järjestettiin joulukuussa 2018 Petri Tammisen kirjailijavierailu, joka oli suunnattu sekä lukiolaisille että 9.-luokkalaisille, mutta siihen osallistui vain 9.-luokkalaisia. Tilaisuuteen osallistui 21 oppilasta. Lisäksi samana päivänä järjestettiin Tammisen avoin yleisötilaisuus, johon osallistui 8 henkilöä.

2.-, 4.- ja 8.-luokkalaisten sanataidepajamateriaaleista on toimitettu julkaisu, joka löytyy digitaalisessa muodossa osoitteessa https://kirjastopolkumikkeli.wordpress.com/kirjaston-ohjeita-kirjastopolkukaynneille/. Julkaisusta otettiin myös 250 kappaleen painos. Painettuja kappaleita on jaettu kaikkiin Etelä-Savon kirjastoihin. Sanataidepajat on suunniteltu niin, että työpajan pystyy ohjaamaan yksi ohjaaja. Julkaisussa on mukana myös kaikki sanataidepajoihin tarvittava kirjallinen materiaali. Tavoitteena on, että sanataidepajoja toteutettaisiin jatkossa kirjastoissa. Kirjastopolku-sivuston kautta materiaali on myös opettajien ja muiden asiasta kiinnostuneiden vapaasti käytettävissä.

Satakiri-ilmaisukilpailu

Lukukiri-hankkeeseen oli suunniteltu sisältyväksi ilmaisukilpailu, mutta koska hankkeelle saatu avustus oli haettua pienempi, ilmaisukilpailu päädyttiin toteuttamaan Etelä-Savon Kulttuurirahaston tuella. Se nimettiin Satakiri-ilmaisukilpailuksi. Kilpailun teemana oli ”Minun Suomeni” ja kilpailuajankohta oli 15.8.-31.10. Kilpailu oli suunnattu kaikille 7-19-vuotiaille lapsille ja nuorille. Kilpailuun pystyi osallistumaan mitä tahansa taidemuotoa käyttäen, kunhan kilpailutyö vain oli digitaalisessa muodossa, jotta sen pystyi tallentamaan kilpailua varten tehdylle internetsivustolle (julkaisualusta). Ne kilpailuun osallistuneet työt, joiden tekijät olivat toimittaneet kilpailun järjestäjälle julkaisulupalomakkeet, julkaistiin Satakiri-ilmaisukilpailun internetsivustolla (www.satakiri.fi) ja työt ovat siellä katsottavissa vuoden ajan.

Verkkosivut, tuotetut julkaisut ja materiaalit: 

Sanataidepajojen ohjeet ja kirjalliset materiaalit on julkaistu painettuna sekä löytyvät Kirjastopolkusivustolta: https://kirjastopolkumikkeli.wordpress.com/kirjaston-ohjeita-kirjastopolkukaynneille/

Hankkeeseen liittyvän, Etelä-Savon Kulttuurirahaston tuella toteutetun Satakiri-ilmaisukilpailun työt on julkaistu sivustolla www.satakiri.fi

Arvioi toimenpiteitä ja vaikutuksia: 

Hankkeessa tarjottiin kaikille Etelä-Savon kunnille ja liitoskunnille mahdollisuus osallistua ainakin yhteen sanataidepajaan. Pajoista sovittiin joko alueen kirjaston välityksellä tai suoraan paikkakunnan koulun kansa. Sanataidepajoja järjestettiin 2.-, 4.-, 6.- ja 8. –luokkalaisille ja niitä saatiin järjestettyä ennalta suunnitellun määrän mukaisesti. Sanataidepajojen tarkoitus oli lisätä lasten ja nuorten lukuintoa oman tekemisen kautta. Pajat olivat sopivia ikäryhmilleen ja tarjosivat osallistujille onnistumisen kokemuksia.

Hankkeessa järjestettiin myös kirjailijavierailuja, jotka olivat saadun palautteen perusteella kiinnostavia ja lisäsivät intoa lukea kyseisten kirjailijoiden teoksia.

Hanke tarjosi kaksi teatteriesitystä lukioikäisille. Esityksenä oli Aleksis Kiven Nummisuutarit, joka sopi hyvin lukiolaisten kotimaisen kirjallisuuden kurssiin. Tarkoituksena oli avata kirjallisuuden klassikko eri taidemuodon ja uudenlaisen tulkinnan kautta, ja houkutella näin lukemaan myös näytelmäkirja.

Satakiri-ilmaisukilpailu toteutettiin syksyllä 2017. Kilpailun teemana oli ”Minun Suomeni” ja kilpailu oli tarkoitettu kaikille eteläsavolaisille 7-19-vuotiaille lapsille ja nuorille. Kilpailuun lähetettiin 74 työtä, mikä oli osallistujamääräksi hyvä.

Sanataidepajaohjeet julkaistiin sekä sähköisessä että painetussa muodossa. Ilmaisukilpailun työt julkaistiin verkkosivustolla aikataulun mukaisesti.

Jatkotoimenpiteet: 

Kirjastoja rohkaistaan toteuttamaan sanataidepajoja hankkeessa tuotetun julkaisun sisältämien ohjeiden ja materiaalien avulla. Julkaisua jaettiin painetussa muodossa kaikkiin Etelä-Savon kirjastoihin. Ohjeet on julkaistu myös Mikkelin kaupungin Kirjastopolku-sivustolla, josta ne ovat vapaasti kaikkien opettajien tai kirjastojen käytettävissä.

Aloituspäivämäärä : 
17/04/2016
Lopetuspäivämäärä : 
31/12/2017
 


Anomuksen rahoitus
Haettava avustus yhteensä: 
€33 000
Oma rahoitus yhteensä: 
€3 500
Budjetti euroissa yhteensä: 
€36 500
Haettu muu avustus: 
€0
Saatu muu avustus: 
€0

Toteutunut rahoitus
Koko budjetti: 
€33 159
Oma rahoitus yhteensä: 
€5 159
Muualta saatu avustus: 
€0
Yhteistyökumppanin rahoitusosuus: 
€0

Tilastot:
Koulutustilaisuudet: 
0kpl/st.
Koulutuksiin osallistujia: 
0henkilö/person
Tapahtumien lukumäärä: 
52kpl/st.
Tapahtumiin osallistujat: 
1 247henkilö/person

Päätös
Myönnetty avustus euroissa.: 
€28 000

Hanke on hakuehtojen mukainen. Avustusta voi käyttää hakemuksessa esitetyn erittelyn mukaisesti. Perustelumuistio 2016ks. http://hankkeet.kirjastot.fi/ohjeita/perustelumuistio-2016.

 
okm
avi