Lukutaidolla selviytyjäksi : Tarina-kuvataidepaja -hanke
Vuoden 2014 AVI-hanke   (Hanke on saanut rahoitusta)


Kuvan lähde: 
Tornion kirjaston kotisivu
Tornion kaupunginkirjasto
Kirjaston osoite : 
Torikatu 2
95400
Kirjaston puhelin : 
040 701 3954
Kirjaston sähköposti : 
kirjasto@tornio.fi
ISIL-tunnus : 
FI-Torni
Y-tunnus : 
0193524-6
Yhteyshenkilön nimi : 
Antti Lantto
Puhelin : 
040 126 7812
Sähköposti : 
antti.lantto@tornio.fi
Kuvaus : 

Merkittävä osatekijä lasten oppimisongelmissa on puutteellinen so. hidas tai virheellinen lukutaito. Lukutaidon puute vaikeuttaa lapsen muuta oppimista, koska lapsi ei ymmärrä ollenkaan tai ymmärtää väärin lukemansa asian.  Näillä lapsilla jo alakoulun alimmilta luokilta alkaen kuluu paljon aikaa läksyjen tekemiseen. Koulussakaan lapsi ei ehdi suoriutua tehtävistä lukutaitoisten ikätovereidensa tapaan. Koulupsykologit ja opettajat ovat huomanneet, että huono lukutaito ja osaamattomuus vaikuttavat suoraan myös lasten itsetunnon kehittymiseen. 
Tornion kirjasto käynnistää syyslukukauden 2014 alusta pilottihankkeen, jonka tarkoituksena on tukea erityisesti niitä lapsia, joilla on huonon lukutaidon takia oppimisvaikeuksia. Kirjaston luku- ja kirjoitustaidon tukemiseen kuuluva hanke toteutetaan yhteistyössä Tornion koulutoimen ja esiopetuksen kanssa poikkihallinnollisena hankkeena. Se on myös osa Lukuinto – kampanjaa Torniossa. Oman ammatillisen panostuksena hankkeeseen antavat Tornion koulupsykologit.
Hankkeen ensimmäinen vaihe on pilotointivaihe, jolloin  lapsille ja heidän perheilleen järjestetään Tarina-kuvapajoja kirjastossa. Kohderyhmän muodostavat 6-9 vuotiaat lapset ja heidän vanhempansa. Pilotointi-vaiheessa koulupsykologit valitsevat ne lapset ja perheet, joiden tiedetään tarvitsevan erityistä tukea.  Kerran viikossa ohjatuissa Tarina-kuvapajoissa kerrotaan satuja, tarinoita ja kertomuksia, joiden aiheista lapset askartelevat, maalaavat tai piirtävät. Lapset kertovat myös oman uuden tarinansa, sepittävät kuvista pieniä lauseita tai tarinoita. Tarinapajoissa käytetään apuna saduttamisen keinoja lasten lukutaidon ja luetun tekstin ymmärtämisen kehittämisessä.

Hankkeeseen palkataan 10 viikon ajaksi sekä syyslukukaudelle 2014 että kevätlukukaudelle 2015 projektityöntekijä, jonka tehtävänä on luoda kirjasto-koulu-päiväkotiyhteyksiä ja olla Tarina-kuvapajojen vetäjänä. Hankerahoitusta haetaan projektityöntekijän palkkaamiseen, Tarina-kuvapajojen tarvikkeiden hankkimiseen ja tiedotus- ja matkakuluihin.

 

 

 

 

 

 

 

Yhteistyökumppanit, työryhmä: 

Tornion esiopetus

Tornion perusopetus

Tornion koulupsykologit

Verkkosivut, tuotetut julkaisut ja materiaalit: 

Lukutaidolla selviytyjäksi/Tarinapaja  -hankeraportti

 

Hankkeen lähtökohdat

Merkittävä osatekijä lasten oppimisongelmissa on puutteellinen so. hidas tai virheellinen lukutaito. Lukutaidon puute vaikeuttaa lapsen muuta oppimista, koska lapsi ei ymmärrä ollenkaan tai ymmärtää väärin lukemansa asian.  Näillä lapsilla jo alakoulun alimmilta luokilta alkaen kuluu paljon aikaa läksyjen tekemiseen. Koulussakaan lapsi ei ehdi suoriutua tehtävistä lukutaitoisten ikätovereidensa tapaan. Koulupsykologit ja opettajat ovat huomanneet, että huono lukutaito ja osaamattomuus vaikuttavat suoraan myös lasten itsetunnon kehittymiseen.

Tornion kirjasto käynnisti syyslukukauden 2014 alusta pilottihankkeen, jonka tarkoituksena oli tukea erityisesti niitä lapsia, joilla on huonon lukutaidon takia oppimisvaikeuksia. Kirjaston luku- ja kirjoitustaidon tukemiseen kuuluva hanke toteutettiin yhteistyössä Tornion koulutoimen ja esiopetuksen kanssa poikkihallinnollisena hankkeena. Se oli myös osa Lukuinto – kampanjaa Torniossa. Oman ammatillisen panostuksena hankkeen ideointiin ja käynnistämiseen antoivat Tornion koulupsykologit.

Suunnittelu

Hankkeen suunnitteluvaiheessa koulupsykologi Kersti Palonen, Tornion kirjaston johtaja Tarja Peltonen ja lastenosaston kirjastonhoitaja Tiina Höynälä kokoontuivat kirjastolla kolme kertaa. Kokoontumisissa hahmoteltiin hankkeen lähtökohdat:

Hankkeessa järjestetään  lapsille ja heidän perheilleen Tarina-kuva-pajoja kirjastossa. Kohderyhmän muodostavat 6-9 -vuotiaat lapset ja heidän vanhempansa. Pilotointi-vaiheessa koulupsykologit valitsevat ne lapset ja perheet, joiden tiedetään tarvitsevan erityistä tukea.  Kerran viikossa ohjatuissa Tarina-kuvapajoissa kerrotaan satuja, tarinoita ja kertomuksia, joiden aiheista lapset askartelevat, maalaavat tai piirtävät. Lapset kertovat myös oman uuden tarinansa, sepittävät kuvista pieniä lauseita tai tarinoita. Tarinapajoissa käytetään apuna saduttamisen keinoja lasten lukutaidon ja luetun tekstin ymmärtämisen kehittämisessä.
Hankkeeseen palkataan 10 viikon ajaksi sekä syyslukukaudelle 2014 että kevätlukukaudelle 2015 projektityöntekijä, jonka tehtävänä on luoda kirjasto-koulu-päiväkotiyhteyksiä ja olla Tarina-kuvapajojen vetäjänä. Hankerahoitusta haetaan projektityöntekijän palkkaamiseen, Tarina-kuvapajojen tarvikkeiden hankkimiseen ja tiedotus- ja matkakuluihin.

Hankkeen käynnistyminen

Lukutaidolla selviytyjäksi -hanke pääsi käyntiin ennakoitua hitaammin sekä kirjaston että koulupuolen henkilöstövaihdosten takia. Kirjastossa vaihtui hankkeen vastuuhenkilö ja koulupsykologi oli pitkiä jaksoja poissa työstänsä. Koulupsykologi Kersti Palonen oli kuitenkin yksi hankeidean äideistä. Marraskuussa 2014 pystyttiin palkkaamaan kuukauden ajaksi hankkeen projektityöntekijäksi kirjastonhoitaja Anne-Maaria Saransalmi, joka kartoitti yhteistyömahdollisuuksia koulujen ja päiväkotien kanssa. Hänen yhteistyönsä koulupsykologin kanssa jäi yhteen tapaamiskertaan ennen kuin psykologi jäi pois työstään. Tämän jälkeen yhteistyötä tehtiin opettajien ja erityisopettajan kanssa kanssa. Tornion kirjastosta työpanoksensa antoivat lastenosaston työntekijät Anne Tanner ja Tiina Höynälä.

Kartoitustyön pohjalta pilottiryhmiksi valittiin Juhannussaaren päiväkodin esikouluryhmä sekä Seminaarin koulun 3. luokka, joiden opettajilla oli suurin mielenkiinto olla mukana hankkeessa. Ryhmät myös toimivat Tornion kaupunkialueella, joten kulkeminen kirjastoon onnistui helposti.

25.11.2014 kirjastossa oli Juhannussaaren esikoululaisille ja heidän vanhemmilleen informaatioilta, jossa kerrottiin tulevista tarina-kuva -pajoista. Mukana olivat myös koulupsykologi ja erityisopettaja.
Koska koulupsykologin panosta itse pilottiryhmän kokoamisessa ei voitu käyttää, ryhmään päätettiin ottaa mukaan kaikki halukkaat. Tässä vaiheessa haluttiin myös välttää tarina-kuva -pajojen leimautumista tukiopetukseksi. Erityisopettaja vinkkasi hienovaraisesti pajojen hyödystä niille perheille, joiden tiesi tarvitsevan erityistukea lukemisen ja kirjoittamisen kanssa. Pajassa olikin mukana pari maahanmuuttajataustaista lasta, osalla lapsista oli myös ilmeisiä keskittymisvaikeuksia. Kirjasto ei tiedä, ketkä lapsista tulivat mahdollisesti erityisopettajan suosituksesta ja oliko jollakin lapsista diagnosoituja oppimis- tai muita vaikeuksia. Oletettavasti pääosa pilottiperheistä oli mukana omasta mielenkiinnostaan ja on muutenkin lukemisen tärkeyden tiedostavia ja lukutaidon kehittämistä aktiivisesti tukevia.

Pajojen ja tapahtumien toteutus

Työpajat pääsivät käyntiin vuoden 2015 puolella ja niitä ohjasi projektityöntekijä, jonka apuna oli kirjaston lastenosaston henkilökunnan edustaja. Peräpohjolan opiston nuorisotyönlinjan opiskelijaharjoittelija oli tarvittaessa käytännön järjestelyissä mukana. Esikouluikäisten pilottipajoihin kokoonnuttiin kirjastoon kolmena iltana joka toinen viikko, 29.1., 12.2., ja 26.2. Pajojen aikatauluja pyrittiin sovittamaan muiden harrastusten kanssa ja kokoontumiset pidettiin joka toinen viikko, ettei muista harrastusryhmistä tulisi peräkkäisiä poissaoloja. Erityisopettaja myös pyrki rohkaisemaan osallistumaan tarina-kuva -pajoihin muiden harrastusten kustannuksella.

Esikoululaisten pajoissa oli mukana 6-8 lasta äiteineen. Kokoontumiskertojen aluksi tutusteltiin keksien ja mehun parissa loruilemalla, riimittelemällä tai muiden vastaavien sanaleikkien avulla. Tämän jälkeen lastenosaston kirjastotäti luki lapsille sadun sillä aikaa, kun projektitäti piti vanhemmille pienen alustuksen ja kertoi kokoontumiskerran tehtävien tarkoituksesta. Ensimmäisellä kerralla hän kertoi vanhemmille lukutaidon kehittymisestä ja keinoista sen tukemiseen. Lisäksi hän opasti sadutusmenetelmän käyttöön ja kertoi sen hyödyistä erityisesti  luku- ja kirjoitustaidon kannalta. Sadutushan tuo hyvin konkreettisesti näkyville äänne-kirjain -yhteyden, kun puhuttu tarina ensin siirtyy kirjoitukseksi ja kirjoitus jälleen luetuksi tarinaksi. Kukaan pilottipajan perheistä ei ollut kokeillut sadutusta, mutta ensi kokemus oli innostava sekä lapsille että äideille. Ensimmäisen kokoontumiskerran päätteeksi luettiin koko ryhmälle niiden lasten tarinat, jotka antoivat siihen suostumuksensa. Lopuksi lapset askartelivat kirjastopassit, jotka omalta osaltaan innostavat kirjaston käyttäjiksi.

Toisella kokoontumiskerralla vanhempien kanssa puhuttiin kodin tuen merkityksestä lukutaidon kehittämisessä. Keskustelun pohjana toimivat mm. Lukukeskuksen 10 faktaa lukemisesta sekä kokemukset Vartti päivässä -menetelmästä. Keskusteltiin myös perheiden lukutottumuksista ja kokemuksista satujen vastaanotosta. Joku äiti oli mm. kokenut tarpeelliseksi karsia vanhojen satujen julmuuksia, niin ettei esim. susi raaskikaan pistää mummoa poskeensa. Oli ilahduttavaa kuulla, että puolessa pilottiryhmän perheitä iltasatu oli elävä käytäntö - tutkimuksethan osoittavat, että iltasadun lukeminen on merkittävästi vähentynyt parin viime vuosikymmenen aikana. Perheissä luettiin myös jo lukemaan oppineille lapsille, minkä on todettu hyödyttävän lukutaidon kehittämisessä ja sanavaraston kartuttamisessa. Vanhemmille myös jaettiin vinkkejä netistä löytyvistä satusivuista, sekä kirjoitettuja että ääneen luettuja satuja sisältävistä. Kahdella viimeisellä kokoontumiskerralla lapset kuvittivat piirtämällä tai askartelemalla ensimmäisen kerran tarinoitaan tai kertoivat uusia tarinoita luomiensa kuviensa pohjalta. Myös ryhmäsadutusta kokeiltiin hieman. Lopuksi jälleen luettiin koko ryhmälle ne tarinat, joiden  lukemiseen saatiin lupa.

Esikouluryhmän kuvat ja tarinat koottiin kirjaston lastenosastolle näyttelyksi, jonka avajaiset olivat Lukuviikolla 23.4.2015. Ne kuvat ja tarinat, joille saatiin julkaisulupa, koottiin pieneksi kirjaksi. Monta upeaa tarinaa jäi kirjaan laittamatta, mutta ne jäivät elämään kuulijoidensa mielissä.
Kolmasluokkalaisten vanhempia ei saatu sitoutettua kirjastossa useampana iltana kokoontuvaan ryhmään, joten luokka tuli Lukuviikolla 22.4.2015 vieraaksi kirjastoon ja askarteli siellä vanhoista lehdistä leikatusta materiaalista tarinansa hahmon ja suunnitteli tarinan juonen ja tapahtumapaikan. Tarinan tuottaminen kirjoitettuun muotoon jatkui koulussa ja oli tarkoitus, että lapset esittelevät tarinansa myös kotona. Koteihin jaettiin myös lyhyt informaatiolappunen sadutus-menetelmän ja ääneen lukemisen positiivisesta vaikutuksesta lukutaidolle. Kolmasluokkalaisille olisi kuitenkin syytä keksiä joku uusi termi sadutuksen tilalle, sillä se mielletään pienempiä lapsia koskevaksi. Tarinapaja oli kaikkien mielestä kuitenkin aivan hyvä nimi itse tapahtumalle.

Osa vanhemmista oli jatkanut sadutusta kotona ja kokemukset olivat myönteisiä. Vanhemmista oli mukavaa, jopa liikuttavaakin, päästä sadutuksen kautta kurkistamaan lapsensa mielessä liikkuviin asioihin ja nähdä, mitkä ovat lapselle tärkeitä. Esikouluikäisten ryhmässä useimmin esille noussut teema oli ystävyys - toki lähestyvällä ystävänpäivällä oli oma osuutensa aihevalintoihin. Kolmasluokkalaisten tarinoissa nousi esille lasten mielissä liikkuvia hämmentäviä, pelottavia ja kipeitäkin asioita, joista opettaja sai kimmokkeen ottaa niitä esille koulussa.

Pilottiryhmien kokoontumisia ei pystytty järjestämään ennalta kaavailtua määrää, joten sadutuksen eri mahdollisuuksia jäi paljon käyttämättä (mm. kuvasarjasta tarinointi) tai ryhmäsadutus pöytäteatteriksi jalostettuna. Pilottiryhmästä saadut kokemukset ovat kuitenkin niin positiivisia, että tarina-kuva -työpajatyöskentely tulee varmasti jossakin muodossa olemaan pysyvänä osana Tornion kaupunginkirjaston lastenosaston toimintaa. Seminaarin koulun kanssa toiminta laajenee ainakin 4. luokkaan. Myös yläkoululaisten kanssa on yhteistyösuunnitelmia jatkoksi jo toteutetulle satukirjalle, johon 9-luokkalaiset kirjoittivat sadut esikoululaisten piirtämien kuvien inspiroimina.

Hankkeen toteutuksessa kiitosta sai materiaalien ja välineiden pitäminen yksinkertaisina. Tietoisesti haluttiin jättää pois liialliset tekniset apuvälineet: tv, tietokoneet, videotykit ym. ja käyttää pääasiassa kyniä, värejä, liimaa, paperia ja vanhoja lehtiä. Jonkin verran käytettiin erilaisia sana- ja kielipelejä, joista erityisesti maahanmuuttajalapsille vaikutti olevan iloa ja hyötyä.

Myös musiikki kiinnosti tarinoitsijoita - musiikkiosasto kun on kirjastossa aivan lastenosaston vieressä ja näkösällä. Monet esikoulun pajoihin osallistuvat halusivat kokeilla vähän musiikkiosaston pianoa ja jotkut osasivat jo Ukko Nooan pätkää. Lapset löysivät pianosta tarinaansa sopivia ääniä ja ’taustamusiikkia’ helposti. Pieniä askelia, suuria askelia, vauhdikasta menoa ja jännittävää ja pelottavaakin meteliä. Projektin tädit osasivat myös vähän pitempiä kappaleita (koko Ukko Nooan). Kaikki osasivat paukuttaa myös cajon-rumpua. Musiikin ilmaisutehoa päätettiin myöhemminkin hyödyntää lasten kanssa tarinoinnissa. Myös esikoulun tädit saivat uusia ideoita tarinoiden tehostamiseen eri soittimilla. ’Musiikki osana kerrontaa ja lasten itseilmaisua’ päätetettiinkin ottaa osaksi kirjaston satutuokioita keväällä 2016.

Esikouluryhmässä lapset saivat ottaa sadutushetkeensä myös mieluisan pehmolelun tai käsinuken "kuulijaksi"; ajatuksena oli, että pehmo vapauttaa ensimmäisellä kerralla ehkä oudostuttavassa kerrontatilanteessa. Pehmot ja käsinuket innostivatkin ilmaisemaan itseään leikittämisen kautta ja vapauttivat ujoimpiakin lapsia ensimmäisellä kokoontumiskerralla. Pajojen parasta antia olikin huomata, että lasten itseilmaisun kautta heidän itsetuntonsa todellakin tuntuu vahvistuvan herkästi ja kaikki voivat saada onnistumisen kokemuksia, kunhan erilaisia ilmaisukeinoja on tarjolla. Esikoulussa ja kirjastossa pyritään tietoisesti jatkamaan tätä nukketeatteri-mahdollisuudenkin tarjoamista tarinan kerrontaan. Mm. Kettu ja Korppi –käsinuket pääsivät jo monta kertaa ’aisoposlaisen’ kerronnan pyörteisiin. Kirjaston lastenosastolla on jatkossa mahdollisuus tarinoida käsinukkien kanssa esimerkiksi satutuokioitten yhteydessä ja satuviikolla ja kuvataiteen opiskelijaharjoittelija rakentaa kirjaston lastenosastolle pienen, siirrettävän nukketeatterilavasteen keväällä 2016.

Hankkeen kokoavaksi loppuhuipennukseksi päätettiin tilata Tornion koulujen vanhempienyhdistykseltä nukketeatteriesitys kirjastolle, joka oli avoin kaikelle yleisölle, mutta markkinoitiin erityisesti esikoululaisille. Tämä ”Pöllönukketeatteri” vieraili kirjastolla 21.5.2015. Kirjastolaiset ja esikouluopet saivat esityksestä hyviä vinkkejä ja ideoita mm. osallistavan nukketeatterin toteuttamiseen ja näppäriin lavastuksiin ja valaistuksiin.

Loppusanat

Ennen kirjoitustaitoa kansojen tarinat elivät kerrottuina, samoin lapsilla tarinat  lähtevät luontaisesti kerrotusta ja etenevät kirjoitettuihin, joko valmiista kirjoista luettuina tai itse kirjoitettuina. Kaikenlainen tarinointi on hyväksi lukutaidon kehittymisessä.

 

Raportin laativat Anne-Maaria Saransalmi ja Tiina Höynälä

Arvioi toimenpiteitä ja vaikutuksia: 

Hankkeen avulla kirjasto ja pilottiryhmät opettajineen saivat tukea lukutaidon ja lukemistietoisuuden edistämiseen. Saduttaminen, tarinapajat, musiikkikerronta ja nukketeatteri lasten erilaisina itseilmaisun keinoina otetaan vakituiseen käyttöön kirjaston lastenosaston toiminnassa. Myös vanhemmat ja opettajat olivat tyytyväisiä hankkeeseen ja sen tuomiin ideoihin. 

Jatkotoimenpiteet: 

Ammattiopisto Lappian kuvataideopiskelijalta on tilattu nukketeatteritarvikkeistoa kirjastoon (sermit, lavasteet, nukkeja jne.). 

Lastenosaston henkilökunta perehtyy lisää saduttamisen keinoihin yhteisin koulutustuokioin, tarinapajat jatkuvat koululaisten kanssa ja opettajien kanssa suunnitellaan niitä yhteisesti erilaiset teemat/tarpeet huomioiden. Musiikkikerronnan välineitä ja osaamista kartoitetaan ja pyritään saamaan alueeseen lisää koulutusta (musiikkipedagogien yhteistyö, Lappian pop & jazzkonservatorion opiskelijat).

Kirjaston nukketeatteritoimintaa tehostetaan.

Kaikelle tälle toiminnalle haetaan siis tehokkaasti uusia yhteistyötahoja esim. eri alojen opiskelijat/oppilaitokset, harrastajat ja ammattilaiset resurssien mukaan.

Aloituspäivämäärä : 
01/08/2014
Lopetuspäivämäärä : 
30/11/2015
 


Anomuksen rahoitus
Haettava avustus yhteensä: 
€6 000
Oma rahoitus yhteensä: 
€3 500
Budjetti euroissa yhteensä: 
€9 500
Haettu muu avustus: 
€0

Toteutunut rahoitus
Koko budjetti: 
€10 792
Oma rahoitus yhteensä: 
€4 029
Muualta saatu avustus: 
€0
Yhteistyökumppanin rahoitusosuus: 
€0

Tilastot:
Koulutustilaisuudet: 
5kpl/st.
Koulutuksiin osallistujia: 
96henkilö/person
Tapahtumien lukumäärä: 
2kpl/st.
Tapahtumiin osallistujat: 
45henkilö/person

Päätös
Myönnetty avustus euroissa.: 
€6 000

Hanke on opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopoliittisten linjausten mukainen.

 
okm
avi