Luovasti lisää lukutaitoja
Vuoden 2015 AVI-hanke   (Hanke on saanut rahoitusta)


Mikkelin kaupunginkirjasto - Etelä-Savon maakuntakirjasto
Kirjaston osoite : 
PL 96
50101
Kirjaston puhelin : 
0447942460
Kirjaston sähköposti : 
virpi.launonen@mikkeli.fi
ISIL-tunnus : 
FI-Mm
Y-tunnus : 
0165116-3
Yhteyshenkilön nimi : 
Virpi Launonen
Puhelin : 
0447942460
Sähköposti : 
virpi.launonen@mikkeli.fi
Hankkeen tavoite: 

Hankkeen tavoitteena on lisätä eteläsavolaisten kirjastoammattilaisten osaamista mobiililaitteiden hyödyntämisessä sekä opastusten kautta vahvistaa lasten ja nuorten medialukutaitoa, kansalaistaitoja ja osallisuutta.

Tavoitteen seurannan mittarit: 

1. Mobiililaitteiden käyttö kirjastotyössä lisääntyy.

2. Tabletinkäyttökoulutus tavoittaa henkilöstöä kaikista maakunnan kirjastoista ja opastuksiin ja työpajoihin osallistuu lapsia ja nuoria useista eri kouluista.

Kuvaus : 

Luovasti lisää lukutaitoja

 

1. Hankkeen viitekehys

1.1. Lukemaan innostaminen

Innostamisesta puhuminen liittyy keskeisesti kirjastojen rooliin Suomessa esillenousseen lukuinnostamisen näkökulmasta. Huoli nuorten, erityisesti poikien, lukemisen vähenemisestä on ollut paljon esillä Pisa-tilastojen jälkeisissä keskusteluissa, syrjäytymisen syiden listauksissa ja harrastusten muutoksissa. 1980-luvulla vapaa-ajantutkimuksissa poikien 10 suosituimman harrastuksen joukkoon listautui lukeminen, 2000-luvulla se on kadonnut TOP10-listalta kokonaan.[1] Lukemiseen innostamisessa on todettu tarvittavan aktiivisia, pedagogisia menetelmiä: lukuinnostamista. Lukuinnostaminen ei voi tapahtua vain osoittamalla pakollisia kirjalistauksia vaan innostajan on kyettävä käyttämään monipuolisia menetelmiä lukijoiden innostamiseksi. Syyskuussa 2014 Suomessa vieraillut amerikkalainen lukutaitoja tutkiva Brozo näkee, että ensin on räjäytettävä käsitys lukemisesta. Esimerkiksi pojat lukevat paljon, joskaan eivät perinteistä kirjallisuutta. Myös virtuaalimaailmaan ja peleihin liittyy paljon tarinoita ja lukemista. Se voikin olla lähtölaukaus poikien houkuttelemiseksi kirjallisen kerronnan pariin. ”Usein kyse ei ole niinkään puuttuvan taidon opettamisesta kuin siitä, miten johdatetaan uusien löytöjen ja oivallusten pariin. Tärkeintä on muistaa, että useimmat pojat kiinnostuvat kirjoissa siitä, mistä muutenkin: uusien asioiden löytämisestä."[2]

Lukeminen on perinteisesti ymmärretty yksilölliseksi ja jopa yksinäiseksi puuhaksi, jonka taustalla on lukutaidon oppiminen. Lukutaito on tätä kautta mielletty paljolti mekaanisen harjoittelun tuloksena opituksi henkilökohtaiseksi taidoksi. Lukutaito-käsitettä käytetään kuitenkin myös laajemmassa merkityksessä kuvaamaan kykyä tulkita, eritellä ja käyttää hyväksi lukemaansa tai näkemäänsä analyyttisesti. Ilman teknistä lukutaitoa, kirjainten oppimista ja kykyä tulkita sanojen merkityksiä mikään lukeminen ei olisi mahdollista. Viimeisen parin vuosikymmenen aikana on kuitenkin oivallettu, että lukemisessa on kyse paljon muustakin kuin vain sanojen mekaanisesta tunnistamisesta tai edes luetun kriittisestä ymmärtämisestä ja arvioinnista. Pelkän yksilöllisen taidon lisäksi lukemisessa on usein kyse myös erilaisista viestinnän ja vuorovaikutuksen muodoista ja sosiaalisista käytännöistä. Lisäksi tekstimuodot ovat moninaistuneet suuresti mediaympäristön muutosten myötä. [3]

Niin sanottu sosiokulttuurinen lukutaitokäsitys ymmärtää kielitaidon, lukemisen ja kirjoittamisen merkityksiä luoviksi, sosiaalisiksi ja kulttuurisiksi käytännöiksi, eikä niinkään yksilöllisiksi taidoiksi. Tällöin lukeminen ei ole vain olemassa olevien järjestelmien käyttämistä, vaan myös näiden järjestelmien muokkaamista ja tuottamista yhdessä toisten lukijoiden kanssa.[4] Lukijat onkin alettu tutkimuksissa ymmärtää yhä enemmän itse järjestäytyväksi ryhmäksi, joka tuottaa kulttuurisia merkityksiä ja jonka lukemisesta saama tyydytys tulee osittain lukukokemusten jakamisesta ja vertailusta muiden kanssa. [5]

Ipadien avulla toteutuvassa digitaalisessa kirjavinkkauksessa sekä erilaisten sovellusten hyödyntämisessä (mm. sarjakuva, animaatio, äänimaisema, elokuva, verkkolehti) voidaan hyödyntää juuri sosiokulttuurista lukutaitokäsitystä: osallistujat toteuttavat yhdessä toteutuksia, jotka ovat helposti sovellettavien ohjelmien ansiosta matalakynnyksisiä taidoista tai aiemmasta kokemuksesta riippumatta. Ohjaajan avustuksella päästään samalla käsittelemään kirjoista, kuvista, elokuvasta ja muista median aineistoista kumpuavia virikkeitä, tuottamaan visuaalisesti näyttäviä toteutuksia jaettavaksi uusien yleisöjen kanssa sekä keskustelemaan mediavaikuttamisesta. 

 

1.2. Nuorten äänen esille saaminen, tulevaisuustietoisuus sekä mediavaikuttamisen taidot

Keskeinen osa nuorten epävirallisesta vaikuttamistoiminnasta keskittyy vaikuttamaan nuorten omaan paikallisyhteisöön ja omimpaan elämänpiiriin. Virallisten päätöksenteon kanavien ja nimettyjen vaikuttajaryhmien ulkopuolelle jää aktiivinen kansalaisyhteiskunta. Oppilaskuntia, valtuustoja, paikallisosastoja ja valituskanavia vierastavat nuoret eivät jää passiivisiksi, mikäli vain onnistuvat löytämään oman kansalaisvaikuttamisen areenansa. Nuoret sekä vastaanottavat että jakavat vaikutteita esimerkkien avulla. Elämäntapavalinnoillaan ja kannanotoillaan nuoret voivat vaikuttaa vertaisyhteisönsä jäseniin ja yhteisön toimintaan. Nuorten ääni voi päästä kuuluviin myös heidän perheidensä tai muiden läheisyhteisöjen sisällä.[6] J. P. Roos ja Tommi Hoikkala[7] nostavat esille kansalaisvaikuttamisen avaintekijäksi suurten globaalien ja paikallisten ongelmien käsittelyssä arkisen kuluttamisen politiikan. Elämänpolitiikka voi tällöin olla silta katastrofikuvista yksittäisten ihmisten sosiaalisiin maailmoihin ja myös muutokseen.

Vaikuttamisen taustalla ovat aina näkemykset siitä, mitä ja millaista tulevaisuutta kohden olemme menossa, haluaisimme mennä tai millaisia erilaisia mahdollisia tulevaisuuksia voisi olla. Ilman näkemystä erilaisista tulevaisuuksista ei ole aitoa vapautta valinnoille, jotka tulevaisuuden rakentumiseen kuitenkin vaikuttavat. Tulevaisuustietoinen näkemys mahdollisuuksien maailmasta luo toisaalta perustan optimismille siitä, että itsellä on mahdollisuus vaikuttaa halutunlaisen tulevaisuuden muotoutumiseen. Toisaalta vain tiedostettu ja arvotettu näkemys tulevaisuudesta luo perustan sille, mihin suuntaan tulevaisuutta halutaan rakentaa omilla valinnoilla tai millaisilla valinnoilla ei-toivotunlaisen maailman rakentuminen estetään. Tulevaisuuskasvatuksen eri menetelmät tarjoavat mahdollisuuksia erilaisten tulevaisuuskuvien hahmottelemiselle, arvottamiselle ja vertailulle, ja sitä kautta auttavat nuoria hahmottamaan oman vaikuttamisensa suuntaa, sisältöjä ja tapoja.[8] Tulevaisuuskasvatuksen työkalut, tulevaisuuskuvat, tarvitsevat aineistokseen monenlaisia, luovia ja erilaisia näkemyksiä maailmasta ja sen rakentumisesta eri aikoina. Koska tulevaisuus rakentuu aina tietämykselle menneisyydestä ja nykyisyydestä, tarjoaa kirjasto ympäristönä oivallisen paikan tulevaisuuskasvatuksen toteuttamiselle. Tulevaisuuskuvien rakentamisessa voidaan erinomaisesti hyödyntää myös uusimpia teknologisia sovelluksia.

1.3. Kirjaston rooli sosiokulttuurisessa lukemisessa

Kirjastoja ei ole perinteisesti mielletty sosiaaliseksi tilaksi, vaan kirjastot on nähty lainaamona ja opiskelupaikkana. Näkemystä on pyritty aktiivisesti muuttamaan jo vuosien ajan. Tapahtumista ja muista oheistoiminnoista on tullut keino elävöittää kirjastoja. Kirjastojen osaaminen ja tilat eivät kuitenkaan monessa tapauksessa riitä kannustamaan vuorovaikutuksellisten oheistoimintojen järjestämiseen. Kuitenkin kirjastojen on helpompi perustella merkitystään korostamalla yhteisöllistä rooliaan ja henkilökunnan monipuolista osaamista lukutaitojen ohjaajana.

Roolin muuttuminen näkyy myös OKM:n laatimassa yleisten kirjastojen laatusuosituksesta. Lähtökohtana suosituksen laatimisessa on ollut, että kirjastorakennukset sijaitsevat taajamien ja kaupunkien keskustoissa ja ovat eri-ikäisten käyttäjien helposti saavutettavissa olevia yhteisöllisiä keskuksia.[9] Kirjastotila nähdään kunnan tarjoamana kohtaamispaikkana, jossa asukkailla on mahdollisuus kohdata toisiaan ja sitä kautta saada lisäarvoa elämäänsä. Houkutteleva ja keskeisellä paikalla sijaitseva kirjasto on yhteisölleen arvokas. Ihmisten kohtaamisen mahdollistavan tilakäsityksen lisäksi ohjauspalveluita korostava ja asiakkaan omaan aktiivisuuteen kannustava toimintamalli saa jatkuvasti lisää jalansijaa kirjastojen kehittämisessä.

Viime aikoina on aloitettu julkinen keskustelu kirjastojen tulevaisuudesta. Osa keskustelijoista haluaa säilyttää kirjastot lainaamoina. Kirjastot puolustavat muutosta osallisuuden lisäämisellä. Aktiivisen osallisuuden nähdään tukevan kansalaisyhteiskuntataitojen kehittymistä. Kirjastojen haasteena on kehittää osaamistaan niin, että ne pystyvät kehittämään jatkuvasti ohjaustoimintaa muuttuvien asiakastarpeiden ja tietoteknisten innovaatioiden mukaan. Myös kirjastotilat pitää saada sosiaalista toimintaa tukeviksi.

Sosiaalinen kirjasto on kokoelma ja osaava henkilökunta tilassa, joka mahdollistavat kokoelman aktiivisen hyödyntämisen kansalaistaitojen kehittämiseen.

 

2. Hankkeen tavoitteet

Hankkeen tavoitteena on lisätä eteläsavolaisten kirjastojen osaamista mobiililaitteiden hyödyntämisessä, ja sitä kautta tuoda hyötyjä kirjastojen asiakkaille. Tablettitietokoneet mahdollistavat uudenlaisen, osallistavan lähestymisen aineistojen vinkkaamiseen. Digivinkkaamisessa yhdistyvät tekniset taidot sosiaaliseen osallistumiseen sekä kirjallisuuden sisältöihin. Lisäksi tablettitietokoneiden avulla voidaan opettaa kansalaisvaikuttamisen taitoja. Uudenlainen demokratia lähtee verkostoissa ja verkossa toimimisesta, missä tarvitaan sosiaalisia ja mediataitoja.

Mikkelin kirjastoissa on tällä hetkellä viisi tablettitietokonetta asiakkaiden käytössä, mikä on aivan liian vähän kysyntään nähden. Hankkeen puitteissa Mikkelin kaupunginkirjastoon hankitaan 20 tablettitietokonetta asiakaskäyttöön. Tällainen määrä mahdollistaa työpajojen järjestämisen ja asiakkaiden omatoimisen tutustumisen laitteisiin ja niiden mahdollisuuksiin.

Hankkeen keskeisenä sisältönä on lisätä kirjastojen henkilökunnan osaamista mobiililaitteista, niiden ohjelmistoista ja mahdollisuuksista. Ilman, että henkilökunta osaa hyödyntää laitteita, niiden hyödyntäminen jää vajaaksi. Lisäksi osaamisen kehittäminen tällä alalla on tärkeää kirjastojen tarjoaman neuvontapalvelun ajantasaisuuden turvaamiseksi ja kirjastojen uskottavuuden säilyttämiseksi muuttuvassa digiympäristössä.

Hankkeessa järjestetään koulutuksia mobiililaitteiden käytöstä ja hyödyntämisestä sisältöjen esiintuomisessa sekä kansalaistaitojen ohjaamisessa. Koulutukset ovat suunnattu kaikille maakunnan kirjastoille sekä nuorisotoimen toimijoille ja nuorisoalan opiskelijoille, jotta osaamista saadaan levitettyä tehokkaasti. Monet kirjastot ovat hankkineet tablettitietokoneita, mutta ideoita niiden hyödyntämiseksi ei ole ollut tarjolla kovinkaan paljon. Tämän hankkeen puitteissa voidaan ideoida ja oppia täbin hyödyntämistä mediakasvatuksen välineenä ja keinona opettaa erilaisia lukutaitoja.

Hankkeessa toteutetaan pilottiryhmiä, joihin osallistuu kirjaston ja nuorisotoimen ammattilaisia. Pilottiryhmät toteutetaan Mikkelin kirjastossa, ja niissä testataan erilaisia tapoja hyödyntää tablettitietokoneita digivinkkauksessa, kansalaisvaikuttamisessa, tulevaisuuskasvatuksessa ja sosiaalisessa kirjastotoiminnassa sekä luoda niihin toimintamalleja. Pilottiryhmillä halutaan myös syventää osaamista ja rohkaista henkilökuntaa viemään uusia toimintatapoja käytäntöön. Pilottiryhmissä heillä on mahdollisuus vertaisoppimisen keinoin saada varmuutta ohjaustyöhön ja samalla täbien tekniikkaan.

Pilottiryhmissä käytettäviksi iPad-sovelluksiksi on suunniteltu mm. seuraavia työkaluja:

MyNewspaper – mahdollisuus toteuttaa aito sanomalehti ja soveltaa mm. mediavaikuttamisen taitoja omasta elinpiiristä tulevaisuuskasvatuksen näkökulmasta.

PuppetPals HD – mahdollisuus tuottaa animaatioina tarinoita ja esimerkiksi digitaalista kirjavinkkausta.

MadPad HD – mahdollisuus toteuttaa oman elinpiirin kuvausta äänimaisematarinana.

Comic Maker – mahdollisuus toteuttaa sarjakuvaa ja oman elinpiirin kuvausta / digitaalista kirjavinkkausta sarjakuvan keinoin.

Morfo – mahdollistaa kirjojen/elokuvien hahmoille sovellettavan puheen ideoimisen ja näin ollen esimerkiksi erilaisen tavan tutustua kirjojen ja elokuvien henkilöhahmoihin sekä juoneen ja vinkata aineistoja hauskalla tavalla.

iMovie – elokuvatyökalu, joka mahdollistaa oman elinpiirin kuvauksen tai digitaalisen kirjavinkkauksen.

 

Hankkeeseen palkataan työntekijä, jonka tehtävänä on organisoida koulutuksia ja pilottiryhmien toteuttamista.

 

3. Kumppanit

Hankkeen koulutuksissa ovat mukana maakunta-alueen kirjastot, koska tarvetta mobiililaitteiden hyödyntämistä käsittelevään koulutukseen on kaikissa alueen kirjastoissa. Laitteita on jo hankittu, mutta niiden hyödyntäminen esimerkiksi sisältöjen avaamiseen on jäänyt puolitiehen.

Yhtenä osana hanketta on jatkaa Kirjavaa-hankkeessa hyvin alkanutta verkostoitumista nuorisoalan toimijoiden kanssa. Sitä kautta kirjaston henkilökunnan on luontevaa löytää kontakteja nuoriin ja oppia nuorten kohtaamista. Lisäksi hyvä yhteistyöverkosto auttaa jatkossa sosiaalisen kirjastotoiminnan edistämistä moniammatillisesti.

Hankkeen yhteistyöverkostoon kuuluvat MAMK, Suomen Nuoriso-opisto, Esedu ja Mikkelin kaupungin nuorisopalvelut.

 

4. Hankkeet tulokset

Hankkeen jälkeen:

-          Mikkelin kaupunginkirjastossa on riittävä tablettitietokonekanta tieto- ja viestintätekniikkataitojen ohjaukseen.

-          Eteläsavolaisten kirjastojen henkilökunnalla on valmiudet käyttää tablettitietokoneita ja niiden sovelluksia sekä hyödyntää taitoja kirjastojen toiminnassa.

-          Eteläsavolaisissa kirjastoissa toteutetaan digivinkkausta.

-          Eteläsavolaisissa kirjastoissa kannustetaan nuoria yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen yhteistyössä nuorisoalan muiden toimijoiden kanssa.

-          Kirjastoilla on käytössään erilaisia malleja hyödyntää tablettitietokoneita toiminnassaan.

 

Lähteet:

Ahola, Suvi 2014. Lukeminen vähenee Suomessa – erot tyttöjen ja poikien välillä suurimmat maailmassa. Helsingin Sanomat 11.9.2014. http://www.hs.fi/kulttuuri/a1410323998295

 

Herkman, Juha & Vainikka, Eliisa 2012. Lukemisen tavat. Lukeminen sosiaalisen median aikakaudella.  Tampere: Tampere University Press.

 

Hoikkala, Tommi & Roos, J. P. 2000. 2000-luvun elämä: sosiologisia teorioita vuosituhannen vaihteesta. Helsinki: Gaudeamus.

 

Hokkanen, Laura & Liikanen, Veli 2010. Vaikutusvaltaa! Kohti kansalaisvaikuttamisen uusia areenoja. A Tutkimuksia ja raportteja 51. Mikkeli: Mikkelin ammattikorkeakoulu.

 

Kupiainen, Reijo & Sintonen, Sara 2009. Medialukutaidot. Osallistuva mediakasvatus.

Helsinki: Palmenia.

Mikkonen, A. 2000. Nuorten tulevaisuuskuvat ja tulevaisuuskasvatus. Kasvatustieteellisiä julkaisuja 57. Joensuun yliopisto. Joensuu: Yliopistopaino.

Pagliassotti, Dru 2008.  Beyond the Book: Contemporary Cultures of Reading. Guest Editorial Introduction. Particip@tions 5:2,  Http://www.participations.org/Volume%205/Issue%202/5_02_editorial_special.htm

 

Saarinen, Pirkko 2009. Lukemaan vai tietokoneelle? Nuorten lukemisharrastuksen muuttuminen 1960-luvulta 2000-luvulle. Helsinki: BTJ.

 

Yleisten kirjastojen laatusuositus. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2010: 20. OKM Kulttuuriyksikkö, Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto Helsinki, 2010.

 


[1] Saarinen 2009

[2] Ahola 2014.

[3] Herkman & Vainikka 2012, 35–36.

[4] Kupiainen & Sintonen 2009, 44–46, 78–88.

[5] Pagliassotti 2008.

[6] Hokkanen & Liikanen 2010, 143-144.

[7] Roos & Hoikkala 2000, 10, 11, 16, 17

[8] Mikkonen, A. 2000

[9] Yleisten kirjastojen laatusuositus 2010, 54.

Yhteistyökumppanit, työryhmä: 

MAMK, Suomen Nuoriso-opisto, Esedu ja Mikkelin kaupungin nuorisopalvelut

Aiemmat hankkeet: 

Kirjavaa-hanke

Toiminnan kuvaus ja hankkeen arviointi: 

Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli lisätä eteläsavolaisten kirjastojen osaamista mobiililaitteiden hyödyntämisessä työssään. Kirjaston asiakkaat ovat hyötyneet välittömästi kirjastoammattilaisten mobiiliosaamisen vahvistamisesta.

Mikkelin kirjaston henkilöstölle toteutettiin mobiililaitteiden käyttötaitojen kartoitus Google Forms-kyselynä elokuussa 2015. Saatujen tulosten perusteella henkilökuntaa tutustutettiin tablettitietokoneiden käyttöön ja niiden mahdollisuuksiin pienryhmäkoulutuksissa elo-lokakuun 2015 aikana. Koulutuksella tavoitettiin 90% kirjaston henkilöstöstä. Toiminnansuunnittelupäivän yhteydessä 25.9.2015 koko henkilöstö osallistui e-kirja- ja QR-koodikoulutukseen. Tahtotilana oli, että kaikki osaavat koulutuksen jälkeen neuvoa asiakkaalle e-kirjojen lainauksen. Yhteensä näillä koulutuksilla tavoitettiin 90 henkilöä.

Kirjastolla järjestettiin asiakkaille suunnattuja tabletti- ja e-kirjaopastuksia syksyn 2015 aikana, näihin osallistui yhteensä 48 henkilöä. Opastuksiin osallistui hanketyöntekijän lisäksi myös muuta kirjaston henkilökuntaa (4 henkilöä) – he saivat näin vertaisoppimisen kautta varmuutta ohjaustyöhön.

Kirjastolle luotiin uusi palvelukokonaisuus ”Tietotunnit”, joiden aikana asiakkaille annetaan ohjausta tieto- ja viestintätekniikkataidoissa. Tietotunnit jatkuvat myös hankkeen päättymisen jälkeen.

Tablettitietokoneiden peruskäyttökoulutuksen lisäksi järjestettiin koulutuksia mobiililaitteiden hyödyntämisestä sisältöjen esiintuomisessa sekä kansalaistaitojen ohjaamisessa. Koulutukset suunnattiin kaikille maakunnan kirjastoille sekä nuorisopalveluiden toimijoille ja nuorisoalan opiskelijoille. Kirjastot.fi -verkkosivujen koulutusilmoitusten lisäksi koulutuksista tiedotettiin nuorisopalveluiden ja Mikkelin ammattikorkeakoulun (MAMK) verkostojen kautta.

Ensimmäinen sisältöjen esiintuomiseen keskittyvä koulutus järjestettiin 13.10.2015. Koulutuksessa perehdyttiin tablettisovellusten hyödyntämiseen mediakasvatuksessa (iMovie sekä Puppet Pals). Koulutus oli maakunnallinen ja koulutukseen osallistui myös kaupungin nuorisotoimen ja MAMKin henkilöstöä. Toinen maakunnallinen koulutuspäivä digivinkkauksesta  pidettiin 26.1.2016. Aikaisempaan koulutuspäivään eivät kaikki halukkaat päässeet, joten heidän toiveitaan kuunnellen sisältö oli osittain sama (iMovie) ja osittain uusiutunut (MadPad-sovellus). Vielä 13.12.2016 pidettiin tekniikkatyöpaja jossa osallistujat tutustuivat videoiden kuvaamiseen ja leikkaamiseen iPadeilla ja saivat valmiuksia opastaa näitä taitoja myös asiakkaille. Yhteensä näihin koulutuspäiviin osallistui 37 henkilöä.

Hankkeen puitteissa Mikkelin kaupunginkirjastoon hankittiin 10 tablettitietokonetta (iPadia), joita on käytetty hyvin ahkerasti erilaisissa opastuksissa, joissa on vahvistettu asiakkaiden kansalaistaitoja (Tietotunnit, teemapäivät koululaiskäynnit, muut ryhmäkäynnit). Suosituimpia avoimia tilaisuuksia ovat olleet yleisopastukset tablettitietokoneista (4 kpl, yhteensä 36 kävijää).

Hankkeessa toteutettiin pilottiryhmiä, joihin osallistui kirjaston ja nuorisopalveluiden ammattilaisia. Pilottiryhmät toteutettiin Mikkelin kirjastossa ja kouluilla, ja niissä testattiin erilaisia tapoja hyödyntää tablettitietokoneita digivinkkauksessa, kansalaisvaikuttamisessa, tulevaisuuskasvatuksessa ja sosiaalisessa kirjastotoiminnassa sekä luotiin näihin toimintamalleja. Hankkeen alkaessa havaittiin synergiamahdollisuus samaan aikaan käynnissä olleen Kirjasto ja uusi opetussuunnitelma – koulun ja kirjaston yhteistyö mediakasvatuksessa –hankkeen kanssa. Hanketyöntekijä ja informaatikko päättivät toteuttaa pilottityöpajoja digivinkkauksesta ja toiminnallisesta kirjastokäytönopetuksesta lapsille ja nuorille . Piloteissa testattiin kolmea erilaista tuntimallia: iMovie  –sovelluksella tehtävää kirjatraileria, Puppet Pals –sovelluksella toteutettavaa animaatiota sekä hyllyseikkailua, jossa kirjastoluokitusta opeteltiin ottamalla hyllyistä kuvia tablettitietokoneilla.

Yhdessä nuorisopalveluiden ja MAMKin opiskelijoiden kanssa toteutettiin Lasten parlamentti 10.11.2015. Osallistujat (25) toteuttivat Perfect Image –sovelluksella julisteen kuvitteellisesta kirjaston nuorille suunnatusta tapahtumaviikosta. Tuotokset julkaistiin Mikkelin kaupunginkirjaston Facebook-sivuilla.

Hanketyöntekijä toteutti tabletilla tehtävän toiminnallisen kirjastoon tutustumisen, ts. kirjastosuunnistuksen neljäsluokkalaisille ja seitsemäsluokkalaisille koululaisille. Kirjastosuunnistusta hahmoteltiin ensin Google Forms-alustalle, mutta Mikkelin kaupungin hankittua lisenssin Seppo-pelialustaan kirjastosuunnistus päätettiin toteuttaa sillä. Hanketyöntekijä ja kaksi kirjaston työntekijää kouluttautuivat pelin rakentamiseen Sepolla.

Koulutuspäivien ja Lasten parlamenttiin osallistumisen myötä verkostoitumista nuorisopalveluiden kanssa on jatkettu ja syvennetty. Kirjasto on nykyisin mukana yhteisessä kahden kuukauden välein kokoontuvassa nuorisotyön toimijoiden yhteistyöelimessä. Pilottityöpajojen perusteella on luotu toimintamalleja tablettitietokoneiden hyödyntämiseen mm. kirjaston ja koulujen välisessä yhteistyössä ja uutta koulujen ja kirjaston välistä yhteistyösuunnitelmaa (Kirjastopolkua) tukien. Osa pilotoiduista toimintamalleista liitettiin osaksi Kirjastopolkua (vrt. Lukuinto-sivuston toimintamallit).

Hankkeessa tehtiin koulutusyhteistyötä MAMKin kanssa: kaksi yhteisöpedagogiopiskelijaa oli mukana pilottityöpajoissa ja sai opintopisteitä vapaavalintaisiin opintoihin ja yksi kulttuurituottajaopiskelija suoritti opintoihin kuuluvan kuuden viikon harjoittelun osittain Luovasti lisää lukutaitoa -hankkeelle. Lisäksi yksi yhteisöpedagogiopiskelija piti viiden kerran sanataidepajakokonaisuuden Mikkelin nuorisopalveluiden nuorisotila Starlightissa yhdessä kirjaston projektityöntekijän kanssa. Sana-apajilla muun muassa runokoodattiin, sekoiteltiin eri kirjallisuuden lajeja sekä askarreltiin fantasiakarttoja. Kirjaston Lumpeenlehtiä-blogissa julkaistu blogikirjoitus Sana-apajista löytyy täältä (linkki).

Syksyllä 2016 hankkeessa keskityttiin kansalaisvaikuttamisen taitojen opettamiseen tablettitietokoneiden avulla. Hankkeessa järjestettiin videointiin ja tubettamiseen keskittynyttä toimintaa kolmen päivän tempauksella. Avauksessa kirjastoon saapui tunnettu tubettaja MrJallu101 kertomaan nuorille tubettamisesta. Tapahtuma oli avoin kaikille, ja paikalle saapuikin noin 150 innokasta fania. Esiintymisen jälkeisinä kahtena päivänä pidettiin videointikurssi, jossa oli yhteensä 15 osallistujaa.

Tammikuussa 2017 kirjaston toisessa kerroksessa avattiin uusi media ja nuoret –osasto. Hankkeessa kirjastolle ideoitiin tubetusnurkkaus, jossa asiakkaiden käytettävissä on iMac –tietokone. Koneella voi editoida tabletilla kuvattua videomateriaalia helposti. Valmiita videoita voidaan esittää myös kirjaston tv:stä. Asiakkaiden käytössä on myös PC:llä toimiva videoiden editointiohjelma.

Hankkeen jälkeen Mikkelin kaupunginkirjaston työntekijät ovat oppineet tablettitietokoneen peruskäyttötaitoja ja osaavat opastaa esimerkiksi e-kirjan lainauksen asiakkaalle. Ohjaustyötä tekevät ovat kouluttautuneet Seppo-pelialustan käyttöön ja kirjatrailerin tekemiseen iPadin iMovie-sovelluksella. IPadilla tehtävät kirjatrailerit kuuluvat Kirjastopolun tuntimalleihin 3. luokilla ja vuoden 2017 syksystä alkaen myös 7. luokilla. Näin ollen Mikkelin kirjastoissa toteutetaan suunnitelmallisesti digivinkkausta. Digivinkkauskoulutuksiin on osallistunut väkeä myös maakunnan muista kirjastoista ja näin valmiuksia käyttää tablettitietokoneita on välitetty maakuntaan.

Yhteistyö nuorisopalveluiden kanssa on syventynyt ja hankkeen myötä on ideoitu yhteisiä työpajoja ja esimerkiksi pop-up-kirjastoja, joissa hyödynnetään mobiililaitteita. MAMKin opiskelijoita on osallistunut koulutuksiin ja erilaisiin pilottiryhmiin.

Arvioi toimenpiteitä ja vaikutuksia: 

Hankkeen mobiililaitekoulutukset tavoittivat erittäin suuren osan maakunnan kirjastojen henkilökunnasta; Mikkelin kirjaston osalta 90 % henkilöstöstä. Digitaalinen Seppo-kirjastosuunnistus on käytössä Mikkelissä, ja hankkeessa pilotoituja toimintamalleja on liitetty osaksi Kirjastopolkua (koulun ja kirjaston välinen yhteistyösuunnitelma). Hankkeen myötä kirjastohenkilökunnan verkostoituminen eri toimijoiden kuten nuorisopalveluiden ja oppilaitosten kanssa vahvistui. Kirjaston tablettitietokonekanta koheni.

Jatkotoimenpiteet: 

Hankkeelle hankitut tablettitietokoneet ovat jatkuvassa käytössä kirjaston järjestämissä opastuksissa. Tietotunnit jatkuvat myös hankkeen päättymisen jälkeen, samoin Seppo-suunnistukset. Mobiililaitteet ovat entistä enemmän kirjastohenkilökunnan jokapäiväisinä työvälineinä.

Aloituspäivämäärä : 
01/01/2015
Lopetuspäivämäärä : 
31/03/2017
 


Anomuksen rahoitus
Haettava avustus yhteensä: 
€36 500
Oma rahoitus yhteensä: 
€4 880
Haettu muu avustus: 
€0
Saatu muu avustus: 
€0

Toteutunut rahoitus
Koko budjetti: 
€34 344
Oma rahoitus yhteensä: 
€4 344
Muualta saatu avustus: 
€0
Yhteistyökumppanin rahoitusosuus: 
€0

Tilastot:
Koulutustilaisuudet: 
34kpl/st.
Koulutuksiin osallistujia: 
383henkilö/person
Tapahtumien lukumäärä: 
1kpl/st.
Tapahtumiin osallistujat: 
150henkilö/person

Päätös
Myönnetty avustus euroissa.: 
€30 000

Hanke on hakuehtojen mukainen. Avustusta voi käyttää hakemuksessa esitetyn erittelyn mukaisesti. Tablettien hankinta avustuksella max 10 kappaletta. Perustelumuistio 2015, ks. http://hankkeet.kirjastot.fi/ohjeita/perustelumuistio-2015

 
okm
avi