Mikä e-kirja? Neverheard
Vuoden 2015 AVI-hanke   (Hanke on saanut rahoitusta)


Espoon kaupunginkirjasto
Kirjaston osoite : 
PL 3611
02070
Kirjaston puhelin : 
050 3301762
Kirjaston sähköposti : 
jaana.tyrni@espoo.fi
ISIL-tunnus : 
FI Em
Y-tunnus : 
Y 0101263-6
Yhteyshenkilön nimi : 
Jaana Tyrni
Puhelin : 
050 3301762
Sähköposti : 
Espoon kaupunki
Hankkeen tavoite: 

Espoon kaupungin suurissa kirjastoissa järjestetään vähintään viisi tapahtumaa, joissa esiintyy tunnettuja ja suosittuja kirjailijoita, kustantajien edustajia, e-formaatissa omakustanteena julkaisseita kirjailijoita sekä jo aineistoa käyttäviä ”pioneeriasiakkaita”. Tilaisuuksissa esitellään kirjaston e-aineistotarjontaa. Sekä henkilöstö että pioneeriasiakkaat opastavat niiden käyttöä. Ensimmäisen tilaisuuden jälkeen arvioidaan käytetty formaatti ja sen menestyksen perusteella muokataan ja parannetaan tapahtumia, jos tarpeen.
Projektin päätyttyä arvioidaan tilaisuuksien onnistumista ja päätetään jatkotoimista, joilla nostetaan asiakkaiden tietoisuutta e-aineistoista, edistetään e-aineistojen tunnettuutta, käytön osaamista sekä kehitetään konkreettisia malleja ja toimenpiteitä, joiden avulla voitaisiin lisätä asiakkaiden kiinnostusta e-aineistoihin ja sitä kautta niiden käyttämiseen.

Tavoitteen seurannan mittarit: 

Järjestetään 5 tilaisuutta (e-kirjapäivää)

Kuvaus : 

Kirjastojen aineistoista yhä suurempi osa on käytettävissä vain sähköisessä muodossa. Tieteellisissä kirjastoissa muutos e-aineistoihin on tapahtunut jo aiemmin, mutta yleisten kirjastojen aineistojen osalta läpimurto on vasta tapahtumassa. Vuoden 2015 alusta e-aineistojen käyttöä ruvetaan mittaamaan valtakunnallisesti tilastoilla.

Aineistojen hintojen jatkuva nousu ja kuntien ml. Espoo kiristyvä taloustilanne pakottavat kirjastot valitsemaan yhä useammin halvemman e-formaatin ainakin silloin, jos aineisto on saatavissa molemmilla formaateilla. Osaa aineistosta ei edes saa paperisena. Tämä on johtamassa e-aineistojen osuuden selkeään kasvuun kaikesta kirjastoihin hankitusta.

Osa kirjastojen asiakkaista onkin innostunut e-formaatin tuomista mahdollisuuksista ja opetellut nopeasti niitä hyödyntämään. Valtaosa yleisten kirjastojen asiakaskunnasta ei kuitenkaan ole vielä havahtunut tähän muutokseen: ei ole siitä tietoinen tai edes kiinnostunut, puhumattakaan, että osaisi käyttää näitä e-aineistoja.

Lukeminen ja tiedonkäyttö ovat jokaiselle välttämättömiä taitoja jatkuvassa oppimisessa, osaamisen ylläpitämisessä, yhteiskunnassa selviytymisessä sekä syrjäytymiseltä välttymisessä. Jotta ihmiset formaatinmuutoksesta huolimatta pystyisivät lukemaan ja käyttämään tietoa, tarvitaan markkinointia, joka herättää mielenkiinnon tutustua e-aineistoihin ja niiden käytön opettelemiseen. Kirjastojen nykyiset markkinointimenetelmät eivät riitä näin isossa murroksessa suurten asiakasvirtojen saavuttamiseen.

Espoon kaupunginkirjasto hakee hankerahaa e-aineiston markkinointitapahtumiin ja samalla markkinointiformaatin kehittämiseen. Kau­pungin suurissa kirjastoissa järjestetään viisi tapahtumaa, joissa esiintyy mm. tunnettuja ja suosittuja e-kirjailijoita, kustantajien edustajia, e-formaatissa omakustanteena julkaisseita kirjailijoita sekä jo aineistoa käyttäviä "pioneeriasiakkaita". Tilaisuuksissa tuodaan esiin kirjaston e-aineistotarjontaa ja henkilöstö sekä pioneeriasiakkaat opastavat niiden käyttöä. Ensimmäiset tilaisuuden jälkeen arvioidaan käytetty formaatti sen menestyksen ja tuloksen perustella sekä muokataan sitä, jos siihen on tarvetta.

Haetaan tapahtumien esiintyjäpalkkioihin matkakuluineen 5 x 1000 euroa, yhteensä 5000 euroa. Kirjaston oma panostus (1300 euroa) koostuu henkilöstökuluista (markkinointi ja järjestäminen) sekä aine- ja tarvikekuluista.

Yhteistyökumppanit, työryhmä: 

e-aineistoa julkaisevat kustantajat

Toiminnan kuvaus ja hankkeen arviointi: 

E-kirjahankkeen perustelut:
Kirjaston aineistojen hintojen jatkuva nousu ja kuntien (mm.Espoo) kiristyvä taloustilanne pakottavat kirjastot valitsemaan yhä useammin e-formaatin silloin kun se on saatavilla. Osaa aineistosta ei edes saa paperisena. Tämä on johtamassa e-aineistojen osuuden selkeään kasvuun kirjastojen hankinnoissa.
Valtaosa yleisten kirjastojen asiakaskunnasta ei ole tietoinen tai kiinnostunut käyttämään kirjaston e-aineistoja - puhumattakaan siitä, että he osaisivat käyttää niitä. Lukeminen ja tiedonkäyttö ovat jokaiselle välttämättömiä taitoja elinikäisessä oppimisessa, osaamisen ylläpitämisessä, yhteiskunnassa selviytymisessä ja syrjäytymiseltä välttymisessä.
Koska e-aineistojen osuus kirjastojen aineistoissa kasvaa, tarvitaan markkinointia, joka herättää mielenkiintoa tutustua e-aineistoihin ja niiden käytön opettelemiseen meneillään olevassa lukemistapojen suuressa murroksessa.

Tavoitteet:
Espoon kaupungin suurissa kirjastoissa järjestetään vähintään viisi tapahtumaa, joissa esiintyy tunnettuja ja suosittuja kirjailijoita, kustantajien edustajia, e-formaatissa omakustanteena julkaisseita kirjailijoita sekä jo aineistoa käyttäviä ”pioneeriasiakkaita”. Tilaisuuksissa esitellään kirjaston e-aineistotarjontaa. Sekä henkilöstö että pioneeriasiakkaat opastavat niiden käyttöä. Ensimmäisen tilaisuuden jälkeen arvioidaan käytetty formaatti ja sen menestyksen perusteella muokataan ja parannetaan tapahtumia, jos tarpeen.
Projektin päätyttyä arvioidaan tilaisuuksien onnistumista ja päätetään jatkotoimista, joilla nostetaan asiakkaiden tietoisuutta e-aineistoista, edistetään e-aineistojen tunnettuutta, käytön osaamista sekä kehitetään konkreettisia malleja ja toimenpiteitä, joiden avulla voitaisiin lisätä asiakkaiden kiinnostusta e-aineistoihin ja sitä kautta niiden käyttämiseen.

Prosessi:
E-kirjahankkeen toteuttamista varten perustettiin projektiryhmä, jossa oli edustaja jokaiselta Espoon kaupunginkirjaston alueelta, viisi henkilöä. Päätettiin jakaa myönnetty hankeraha 3 000 euroa tasan alueiden kesken, jolloin kukin alue sai käyttöönsä 600 euroa.
Päätettiin, että yhteistä kaikille tapahtumille on oman konsortion eli Helmet-verkkokirjaston aineistojen esittelyt (tietoiskut ja luennot) sekä henkilökohtainen opastus e-aineistojen käyttöön. Lisäksi pyydettiin Elisa Kirja yhteistyökumppaniksi viiteen tapahtumaan vuonna 2016. Koska kirjastojen asiakaskunnat ovat erilaisia, todettiin heti alussa, että e-kirjapäivien muut sisällöt ja yhteistyökumppanit eri kirjastoissa kannattaa järjestää kunkin kirjaston profiilin mukaan, jotta saadaan asiakkaita osallistumaan.

Markkinointi:
E-aineistoja esittelevälle tapahtumasarjalle annettiin nimeksi E-kirjapäivät. Jokaista tapahtumaa mainostettiin näkyvästi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen pääsivulla ja kirjastojen omilla sivuilla, facebookissa, kirjastojen infotv:ssä, Länsiväylässä, HS:n menovinkeissä ja paperimainoksina kirjastojen ilmoitustauluilla.
Infotiskeillä jaettiin e-kirjapäivän esitettä sekä informoitiin ja keskusteltiin asiakkaiden kanssa e-aineistoista sekä kannustettiin osallistumaan tuleviin tapahtumiin.
Kohdennettua mainontaa / suoramarkkinointia teki jokainen kirjasto omalla alueellaan omille sidosryhmilleen ja asiakaskunnalleen yleisesti sekä kohdennetusti. Esimerkiksi Pohjois- ja Keski-Espoon alueella lähestyttiin sähköpostitse ja puhelimitse seuraavia toimijoita: Tuomarilan Martat, Espoon keskuksen palvelutalo, Omnia, Luksia, Laurea, Espoon kaupunki, Enter ry., Kansalliset seniorit, Kauklahden elä- ja asu-keskus, Kauklahti seura, Käsityökerho Käki, Kauklahden Martat, Kuninkaantien lukio, Espoon yhteislyseon lukio ja alueen pienet kirjastot (Kauklahti, Kalajärvi ja Karhusuo).

Tuotokset /Tapahtumat:
Jokaiseen e-kirjatapahtumaan sisältyivät jo edellä mainitut Helmet-verkkokirjaston aineistojen esittely ja henkilökohtainen käyttämään opastaminen. E-aineistojen esittelyt ja opastaminen suoritettiin Espoon kaupunginkirjaston henkilöstön toimesta kaikissa tapahtumissa. Kirjailijat tilattiin yleensä Lukukeskuksen kautta, kuten kirjastoissa on tapana.
1) Entressen kirjasto 20.01.2016. Teemoina ”Miksi tarttuisin e-kirjaan?” ja ”Mitä on sosiaalinen lukeminen?”. Päivätilaisuuden aiheet olivat:
- Helmet ja Elisa Kirja
- Miksi tarttuisin e-kirjaan?
- Elisa Kirjan e-kirjat ja äänikirjat (Essi Manner Elisasta)
Iltatilaisuuden aiheet olivat:
- Mitä on sosiaalinen lukeminen?
- E-lukupiirin toiminta ja siihen mukaan kannustaminen.
- Esiintyjät Marja Hjelt ja Laura Kärpijoki Helsingin kaupunginkirjastosta
- Osallistujia päivällä 50, illalla 5. Yhteensä 55 henkilöä.
- Tapahtumassa oli lisäksi arpajaiset.
- Arvio tapahtuman onnistumisesta: Päivän jakaminen kahteen eri tilaisuuteen ei toiminut. Kohdistettu mainonta tuotti kävijöiksi koululuokan, maahanmuuttajaryhmän ja käsityökerhon seniorit. Muita asiakasryhmiä ei juurikaan saatu liikkeelle eivätkä arpajaiset tuottaneet lisäarvoa. Kiinnostuneimpia e-aineistoista olivat käsityökerhon vireät seniorit. Maahanmuuttajia kiinnosti erityisesti mahdollisuus lukea oman maansa sanomalehtiä näköisversiona.
Ryhmien lisäksi muiden asiakkaiden houkutteleminen tutustumaan e-aineistoihin ei juurikaan tuottanut tulosta, koska asenteiden muuttaminen on haastellista.
Iltatilaisuus, jossa kerrottiin e-lukupiiristä ja sen toiminnasta, kiinnosti vain muutamaan kirjastoammattilaista.

2) Tapiolan kirjasto 11.04.2016. Teemana ”e-aineistona julkaistu kirjailija”.
- Helmet ja Elisa Kirja
- Kirjailija Minna Roininen / Unohdetut ovet
- Kirjailija Saila Susiluoto / Antikythera
- Osallistujia 48

3) Espoonlahti / Nöykkiön kirjasto 20.09.2016. Teemana ”e-kirjat ja dekkarit”.
- Helmet ja Elisa Kirja
- Kirjavinkkaus koululuokille
- Paneelikeskustelu Myllylahti-kustantamon kirjailijoiden toimesta
- Osallistujia 60

4) Sellon kirjasto 20.10.2016. Teemana ”Interaktiivinen kirjallisuus”
- Helmet ja Elisa Kirja
- Kustantamo Kirjalabyrintti esittäytyy
- Kirjailija Minna Roininen / Unohdetut ovet
- Osallistujat yhteensä 50 henkilöä, joista 15 kuunteli kirjailijaa.
- Arvio tapahtumasta: osallistujia olisi saanut olla enemmän. Kiinnostusta herättivät Helmet-kirjastojen e-aineistot sekä kirjailijan haastattelu.

5) Kirjasto Omena 01.12.2016. Teemana ”e-kirja 2020” Päivä- ja iltaosuus erikseen.
- Helmet ja Elisa Kirja
- Kirjailija Minna Roininen. Oppilaat haastattelivat ja olivat valmistaneet kysymyksiä etukäteen
- Kuvakirjoja ja e-kirjoja, joissa sound track
- Kirjailija Laura Gustafsson / Korpisoturi
- Osallistujat 100 oppilasta Olarin lukiosta ja iltaohjelmassa 8 henkilöä. Yhteensä 108 henkilöä.
- Arvio tapahtumasta: oppilaat olivat valmistautuneet hyvin. Yhteistyö koulun kanssa sujui hyvin, koska lukion opettajat olivat kirjastolaisten pyynnöstä perehtyneet asiaan hyvin. Yhteistyötä e-aineistojen ympärillä kannattaa jatkaa oppilaitosten ja muiden ryhmien kanssa.
Suurta yleisöä e-kirjatapahtumiin on tämän ja muidenkin kokemusten mukaan vaikea houkutella. Ei keksitty uutta tapaa kannustaa e-aineistojen käyttämiseen. Henkilökunnalle itselleen päivän valmistelu opetti paljon e-kirjoista ja etenkin tulevaisuusnäkökulma oli kiinnostava.

6) Espoonlahti / Nöykkiön kirjasto 11.02.2017. Teemana ”Lukemisen uudet muodot”.
- Helmet-kirjaston e-aineistot
- Osallistujia 6 henkilöä
- Kirjailija Saila Susiluoto / vuorovaikutteinen runoteos Antikythera ja millaista on tehdä digitaalista runoutta.
- Osallistujia 7 henkilöä
- Luento ”Lukemisen ja kirjoittamisen uudet muodot”
- Osallistujia 5 henkilöä
- Osallistujia yhteensä 18 henkilöä

7) Kalajärven kirjasto 10.05.2017. Teemana ”Villiinny yrteistä”.
- Helmet-kirjaston e-aineistot
- Luento ja luonnossa tutustuminen villiyrtteihin / Hannu Ylönen
- Osallistujia 13 henkilöä
- Villiyrtit ovat muotia ja aihe kiinnostaa monia

8) Kauklahden kirjasto 15.05.2017. Teemana ”Sotahistoria ja e-aineistot”.
- Helmet-kirjaston e-aineistot
- Luento sotahistoriasta
- Osallistujia 18 henkilöä
- Kauklahden kirjastossa sota-aiheinen luento kerää aina hyvin yleisöä

9) Entressen kirjasto 16.05.2017. Teemana ”Tomaatit”.
- Helmet-kirjaston e-aineistot
- Tomaattien kasvatus kasvihuoneen rakentamisesta kypsään satoon / Sonja Lumme
- Osallistujia 35 henkilöä
- Arvio tapahtumasta: luento kiinnosti. E-aineistojen esittely kiinnosti muutamia.

Arvioi toimenpiteitä ja vaikutuksia: 

Espoon kaupunginkirjastoissa järjestettiin projektin aikana yhdeksän e-kirjatapahtumaa. Kävijöitä niissä oli yhteensä 405 henkilöä. Tehtyyn työmäärään nähden tulos on vähäinen. Tapahtumien kulut koostuivat henkilöresursseista (=työaika), joiden kaksi pääryhmää ovat markkinointi ja henkilökunnan oman osaamisen varmistaminen sekä esiintymispalkkot.

Tapahtumien valmistelussa aikaa vei etenkin henkilökunnan oma opettelu, jotta osataan esitellä kirjaston e-aineistoja sekä yleisön edessä että henkilökohtaisesti jokaisen asiakkaan laitteen ja tiedontarpeen mukaan. Projektiin osallistuneen henkilökunnan e-aineisto-osaamisen taso nousi ja kiinnostus kasvoi, mikä jo sinällään on erittäin myönteinen ja tarpeellinen lopputulema.

Kirjastossa onkin alettu viljellä ajattelutapaa, että tutkimme ja opimme yhdessä asiakkaan kanssa erilaisia asioita. Tässä tapauksessa esim. e-kirjojen lukemiseen tarvittavien käyttäjätunnusten luomista, lukuohjelmien lataamista laitteelle, sisältöjen hakemista ja viimein varsinaisen e-kirjan lataamista lukuvalmiiksi.

Toinen henkilöresursseja vaativa asia on markkinointi: mainosten suunnittelu, tekeminen ja niiden vienti moneen eri paikkaan verkossa. Erityisesti kohdennettu markkinointi vaatii runsaasti aikaa, sillä viesti pitää muokata jokaista vastaanottajaa varten erikseen. Kun asiakkaan kiinnostus heräsi, alettiin käydä kirjeenvaihtoa ja sopia opastukseen / tilaisuuteen tulemisen yksityiskohdista ryhmän mahdollisia toiveita huomioiden. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat koululuokat. Kun tilaisuus oli saatu sovittua, tilaisuuden vetäjä(t) varmistivat osaamisensa ja/tai opiskelivat lisää pystyäkseen mahdollisimman hyvin vastaamaan asiakkaan tarpeisiin.

E-aineistoja on markkinoitu asiakkaille ennen tätä projektia jo vuosikymmenen ajan mm. tietotupa-toiminnalla, mobiililaitekiertueilla, lainaamalla e-kirjanlukulaitetta, tarjoamalla ”lainaa kirjastolainen”-palvelua sekä tarjoamalla e-lehtien lukumahdollisuutta sekä kotona että kirjastossa.

Kuten e-aineistotapahtumien järjestäjät totesivat, asiakkaiden motivointi e-aineistojen pariin on haastavaa. Kynnys e-aineistojen käyttöönotolle on korkea ja on aivan eri asia olla kiinnostunut e-aineistoista kuin ottaa niitä aktiiviseen käyttöön.

Jos ajatellaan vain asiakasmääriä, tehokkain tapa hankkia osallistujia tapahtumiin näyttää olevan kohdennettu mainonta ja kontaktin luominen eri toimijoihin, kuten kouluihin ja harrastepiireihin. Tietoisuuden levittäminen e-aineistoista on tehokasta, kun koolle saadaan kymmeniä ihmisiä kerralla.
Varsinaiseen oppimiseen monille soveltuu puolestaan henkilökohtainen käytännössä tekeminen virkailijan kanssa.

Todettakoon, että kirjaston asiakaskunnassa on paljon henkilöitä, jotka lainaavat e-kirjoja ja / tai käyttävät kirjaston tarjoamia e-lehtipalveluja. Heitä ei näe e-kirjatapahtumissa, mutta heidän olemassaolostaan todistaa se, että uudet e-kirjat ovat koko ajan lainassa ja niihin muodostuu varausjonoja samalla tavalla kuin paperikirjoihin.

Jatkotoimenpiteet: 

E-aineistot ovat laaja ja monipuolinen kokonaisuus. Siihen kuuluvat e-kirjat, ulkomaiset ja kotimaiset sanoma- ja aikakauslehdet, musiikki ja äänikirjat. Lastenaineisto koostuu vastaavista palveluista.

Kirjaston jatkosuunnitelmiin kuuluu pyrkimys e-aineistopalveluiden tuotteistamiseen. Koska e-aineistot ovat laaja kokonaisuus oppia hallitsemaan kerralla, eri e-aineistojojen esittelykokonaisuuksia on mahdollista ja järkevääkin tuottaa palastellen kohderyhmän mukaan esim. Pressreader (ulkomaiset sanoma- ja aikakauslehdet), ePress (kotimaiset sanoma- ja paikallislehdet), Zinio-palvelun lehdet (ulkomaisia aikakauslehtiä), e-kirjapalvelut (Ellibs-kotimaista kirjallisuutta) ja Overdrive (vieraskielistä kirjallisuutta).

Kohderyhmän toiveiden ja taitotason huomioon ottaminen on avainasia e-aineistojen esittelyjen ja opastusten suunnittelussa ja toteutuksessa. Elleivät asiakkaat koe e-aineistoja itselleen hyödyllisiksi, tarpeellisiksi ja kiinnostaviksi, asiakkaiden saaminen tilaisuuksiin on erittäin haastavaa.

Syksyksi on suunniteltu sisäistä koulutusta e-aineistojen opintopiirin muodossa Espoon kirjastojen työntekijöille. Tarkoituksena on oppia lisää ja levittää osaamista työntekijöiden parissa, jotta voidaan entistä aktiivisemmin tarjota, kertoa ja opastaa asiakkaita e-aineistojen käyttäjiksi.

Tavoitteena on, että Espoon kirjastoista löytyy riittävästi asiantuntevaa henkilöstöä työskentelemään e-aineistoista kiinnostuneiden asiakkaiden parissa. Osaamistasot voivat olla erilaisia: toisille riittää, että pystyy selittämään asiakkaalle e-aineistotarjontaa yleisellä tasolla, toisilta vaaditaan syvällisempää osaamista e-aineistojen sisällöistä sekä käyttöönotosta ja käyttämisestä erilaisilla laitteilla.

On todettu ja todennettu, että e-aineistoista kertomisen voi - ja usein kannattaa - sitoa jonkin teeman (yrtit, historia, käsityöt) yhteyteen, sillä asiakkaat, jotka tulevat kuuntelemaan luentoa tai osallistuvat johonkin kirjaston toimintaan, ovat potentiaalisia henkilöitä tutkimaan aihetta myös sähköisesti.

E-aineistoja pyritään tekemään näkyväksi myös kirjastotilassa esim. linkittämällä kirjanäyttelyiden teoksia e-aineistoihin. Lisäksi kerrotaan erilaisilla mainoksilla ja kirjanmerkeillä, että nämä teokset ovat lainattavissa myös e-aineistona.

Kirjastojen tapahtumatuotannossa panostetaan entistä enemmän tietoisuuden nostamiseen e-aineistoista. Kirjastoissa järjestetään erilaisia tapahtumia, mm. kirjailijavierailuja, workshoppeja ja luentoja, joiden yhteydessä esitellään e-aineistoja asiakaskunta huomioon ottaen.

Kohdennettua e-aineistojen markkinointia tehostetaan. Mietitään aktiivisesti kohderyhmiä, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita oppia käyttämään e-aineistoja. Niitä ovat esim. tietyt koululuokat, lukiolaiset, maahanmuuttajat, eri harrastuspiirit ja seniorit. Mainostetaan voimakkaasti henkilökohtaista ”lainaa kirjastolainen”-palvelua e-aineistoihin tutustumista ja käyttöönottoa varten.

Lisätietoa: 

Anni Kääriäinen
Kirjastopalveluiden aluejohtaja
Espoon kaupunginkirjasto,Keski- ja Pohjois-Espoon alue

puh: 046 8772740
anni.kaariainen@espoo.fi

Aloituspäivämäärä : 
01/04/2015
Lopetuspäivämäärä : 
31/12/2016
 


Anomuksen rahoitus
Haettava avustus yhteensä: 
€5 000
Oma rahoitus yhteensä: 
€1 300
Haettu muu avustus: 
€0
Saatu muu avustus: 
€0

Toteutunut rahoitus
Koko budjetti: 
€5 675
Oma rahoitus yhteensä: 
€2 566
Muualta saatu avustus: 
€0
Yhteistyökumppanin rahoitusosuus: 
€0

Tilastot:
Koulutustilaisuudet: 
0kpl/st.
Koulutuksiin osallistujia: 
0henkilö/person
Tapahtumien lukumäärä: 
9kpl/st.
Tapahtumiin osallistujat: 
405henkilö/person

Päätös
Myönnetty avustus euroissa.: 
€3 000
 
okm
avi