Minun tarinani
Vuoden 2012 AVI-hanke   (Hanke on saanut rahoitusta)


Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
Kirjaston osoite : 
PL 217
60101
Kirjaston puhelin : 
06 416 2318
Kirjaston sähköposti : 
kirjasto@seinajoki.fi
ISIL-tunnus : 
FI-Sm
Y-tunnus : 
1928736-3
Yhteyshenkilön nimi : 
Mervi Heikkilä
Puhelin : 
06 416 2320
Sähköposti : 
mervi.heikkila@seinajoki.fi
Hankkeen tavoite: 

Hankkeen avulla pyritään lisäämään nuorten media-, ja tarinankerrontataitoja sekä teknisiä taitoja ja auttaa löytämään omia vahvuuksia. 

Tavoitteen seurannan mittarit: 

Tilaisuudet ja niihin osallistuminen

Kuvaus : 

Hankkeen kohderyhmänä ovat Lapuan ja Seinäjoen kaupunkien alakoulujen vanhimpien lasten erityisluokat. Kohteeksi valittiin erityistä tukea tarvitsevat nuoret koska heille kirjasto saattaa esimerkiksi lukivaikeuden takia olla vieras ja he usein asiakassegmenttinä unohtuvat tai heidän erityistarpeitaan ei osata kirjastossa ottaa tarpeeksi huomioon.

Hankkeen avulla pyritään lisäämään nuorten media-, ja tarinankerrontataitoja sekä teknisiä taitoja ja auttaa löytämään omia vahvuuksia. Omien vahvuuksien löytymisen, onnistumisen elämysten ja nähdyksi ja kuulluksi tulemisen prosessien kautta tavoitteena on, että tapahtuu voimaantumista, empowerment, ja sitä kautta hyvinvoinnin lisääntymistä ja myös sosiaalisen osallisuuden vahvistumista. Lisäksi on tietenkin tarkoitus tuoda kirjastoa ja sen mediakasvatustoimintaa tutuksi nuorten parissa.

Lisäksi, mikäli resursseja riittää, hankkeessa on tarkoitus panostaa myös erityisesti lukivaikeuksista kärsivien lasten lukuharrastuksen tukemiseen hankkimalla heille lukukerhomateriaaleja syksyllä 2014 koko Etelä-Pohjanmaan alueella pidettäviä lukukerhoja varten.

 Tavoitteena on saada aikaan iloa ja oivalluksia: Minun tarinani on tärkeä! Minä osaan!

Miten
Metodina hankkeessa käytetään digitaalista tarinankerrontaa, joka on kaikille soveltuva ja helposti opittava itseilmaisun muoto. Digitaaliset tarinat ovat nimensä mukaan lyhyitä, digitaalisesti tuotettuja ja levitettyjä tarinoita tai lyhytelokuvia. Ne voivat koostua videomateriaalista, valokuvista, piirustuksista, maalauksista sekä tekstistä tai äänestä. Olennaista ei ole tekninen hienous, vaan tärkeintä ovat tarina ja sen kertominen. Hankkeessa nuoret työstävät kukin omat tarinansa media-alan ja käsikirjoittamisen ammattilaisten johdolla. Kukin osallistuja suunnittelee, käsikirjoittaa ja editoi työnsä itse.

Digitarinaan tarvittavat välineet ovat yksinkertaisia. Riittää, kun on tietokone ja siinä editointiohjelma (esim. Windows Movie Maker), mikrofoni tai digitaalinen sanelin, digikamera, skanneri ja muistitikku.

Kuka
Teknisen toteutuksen työpajoissa vetäjinä on todennäköisesti media-alan opiskelijoita Seinäjoen ammattikorkeakoulusta. Minun tarinoiden valmistumista juhlitaan Digitarinakutsuilla, joihin kutsutaan sekä osallistuneet nuoret että heidän vanhempansa. Digitarinat pyritään myös julkaisemaan internetissä, mikäli nuoret itse haluavat.

Yhteistyökumppanit, työryhmä: 

Lapuan kaupunginkirjasto/Marita Hakala

Marttilan koulu/Henna Kiikeri

Verkkosivut, tuotetut julkaisut ja materiaalit: 

Hanke ei ole toistaiseksi tuottanut julkaistavaa materiaalia.

Arvioi toimenpiteitä ja vaikutuksia: 

Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
Lapuan kaupunginkirjasto

MINUN TARINANI – digitarinahanke loppuraportti

Taustaa

Seinäjoen kaupunginkirjasto- maakuntakirjasto ja Lapuan kaupunginkirjasto hakivat OKM:n avustusta lasten ja nuorten digitarina –hankkeeseen vuonna 2012. Rahoitusta myönnettiin 8000 euroa. 

Hankkeeseen osallistui yhteensä seitsemän pienluokkaa Lapuan ja Seinäjoen kaupungeista. Osallistujiksi kutsuttiin erityistä tukea tarvitsevat lapset ja nuoret, koska heille esimerkiksi kirjasto ja lukeminen saattavat lukivaikeuden tai jonkun muun syyn takia jäädä vieraiksi. Kirjastossa heidän erityistarpeitaan ei aina osata ottaa tarpeeksi huomioon.

Hankkeen avulla haluttiin lisätä nuorten media- ja tarinankerrontataitoja, herättää kiinnostusta lukemiseen, ja auttaa löytämään omia vahvuuksia.
Omien vahvuuksien löytymisen, onnistumisen elämysten ja nähdyksi ja kuulluksi tulemisen prosessien kautta tavoite oli, että tapahtuu voimaantumista ja sitä kautta hyvinvoinnin lisääntymistä sekä samalla sosiaalisen osallisuuden vahvistumista.

Digitaalinen tarinankerronta menetelmänä soveltuu kaikille ja on helposti opittava itseilmaisun muoto. Tarinat ovat nimensä mukaan lyhyitä, digitaalisesti tuotettuja tarinoita tai lyhytelokuvia. Ne voivat koostua videomateriaalista, valokuvista, piirustuksista, maalauksista sekä tekstistä tai äänestä. Olennaista ei ole tekninen hienous, vaan tärkeintä ovat tarina ja sen kertominen. Hankkeessa nuoret työstivät kukin omat tarinansa media-alan ja käsikirjoittamisen ammattilaisten johdolla. Kukin oppilas osallistui suunnitteluun, käsikirjoittamiseen ja työn editoimiseen, joten yhteistyötaitojakin tarvittiin.

Digitarinaan tarvittavat välineet ovat yksinkertaisia. Riittää, kun on tietokone ja siinä editointiohjelma, mikrofoni tai digitaalinen sanelin, digikamera, skanneri ja muistitikku. 

Hanke käynnistyi 2013 vuoden alussa ja saatiin päätökseen huhtikuussa 2014.

Hankkeeseen osallistui Lapuan keskuskoulusta kaksi pienluokkaa: 5-6 luokilta 6 oppilasta ja 6-luokasta 4 oppilasta. Seinäjoen Valkiavuoren koulusta yksi pienluokka 8 oppilasta, Seinäjoen yhteiskoulun joustavan opetuksen Jopo-luokalta 10 oppilasta, Marttilan koulun Valo – eli valmistavien luokkien maahanmuuttajaoppilaita kahdesta luokasta yhteensä 16 oppilasta sekä Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän Erityiskoulutusyksikkö Kaarisillasta 4 oppilasta eli kaikki yhteensä 48 oppilasta. Kouluista mukana olivat opettajat kustakin luokasta, kirjastonhoitajat molemmista kirjastoista sekä mediaohjaaja. Hankkeen ohjausryhmässä toimivat kirjastotoimenjohtajat molemmista kirjastoista.

Toteutus

Hankkeen toteuttamiseksi hankittiin video- ja still-kamera jalustoineen ja tarvikkeineen, sanelin ja muistitikkuja sekä dvd-levyjä tallentamiseen.
Tietokoneina käytettiin Seinäjoen kirjaston kannettavia tietokoneita, joihin asennettiin elokuvatyökalu. Muita välineitä saatiin käyttöön kouluilta.
Jokaisessa tapaamisessa oli yleensä paikalla luokan opettaja, kirjastonhoitaja sekä kuvaus- ja editointivaiheessa mediaohjaaja.
Tapaamiset aloitettiin tutustumisella ja oppilaat kertoivat itsestään ja harrastuksistaan. Oppilaat harjoittelivat kuvaamista ensin ottamalla still-kuvia. toisistaan ja esineistä. Tapaamisissa oli aluksi kirjavinkkausta, sitten keskusteltiin tarinoista. Tarinoita tehtiin tarinakuutioiden innoittamana sekä lehtikuvista. Joissakin ryhmissä myös kirjoitettiin tarinoita vihkoon. Perehdyttiin elokuvan tekemisen eri vaiheisiin ja opeteltiin kuvakäsikirjoituksen perusteita. Mediaohjaajan liityttyä mukaan hankkeen puolivälissä, työpajoissa alettiin kuvata tarinoita käsikirjoitusten pohjalta sekä editoida niitä ohjaajan opastuksella.

Tarinat toteutettiin eri ryhmissä eri tavoin ja hankkeen aikana valmistui yhteensä 15 digitarinaa: haastatteluvideoita, useita leluanimaatioita, legoanimaatio, luokan esittelyvideo, sketsejä sekä henkilökohtaisempia omiin harrastuksiin liittyviä ja itselle tärkeistä asioista kertovia videoita.

Haastatteluvideoissa oppilaat haastattelivat sekä toisiaan että opettajia ja toimivat vuorotellen kuvaajina ja haastateltavina. Jokainen editoi oman tarinansa valmiiksi. Yhteiset ratkaisut tehtiin yksimielisesti ryhmässä neuvotellen joko oman tai yhteisen käsikirjoituksen pohjalta. Elokuvien äänet äänitettiin tai video tekstitettiin kaksikielisesti. Valmista musiikkia ei käytetty lainkaan. Tekijänoikeuksista keskusteltiin pitkin matkaa.

Erityiskoulutusyksikkö Kaarisillan nuoret kommunikoivat kuvakansioiden avulla ja videoissa näytettiin myös miten kommunikointi kuvakansioiden avulla sujuu.

Vaikutukset

Hankkeen onnistumiseksi oli olennaisen tärkeää, että opettajat olivat aktiivisesti mukana hankkeessa myönteisellä, kannustavalla asenteella. Kaarisillan ryhmän tapauksessa myös lievästi kehitysvammaisten nuorten vanhempien tuki ja osallistuminen oli tärkeää.
Ryhmät olivat kukin omalla tavallaan haasteellisia.  Alussa opettajat olivat enemmänkin huolissaan oppilaiden keskittymiskyvystä, mutta huoli osoittautui turhaksi. Oppilaat olivat kiinnostuneita ja innostuneita hankkeesta ja käyttäytyivät pääsääntöisesti hyvin.  Välillä hyvinkin haasteellisista tilanteista selvittiin kunnialla.

Erityisen haasteen toi maahanmuuttajaryhmien puutteellinen kielitaito. Kuudentoista oppilaan ryhmässä puhuttiin kuutta eri kieltä, eikä oppilailla keskenäänkään aina ollut yhteistä kieltä.  Silti yhteistyö sujui hyvin. Toisaalta taas kommunikaatiokansioiden välityksellä viestiminen oli vetäjillekin uutta ja soi oppimiskokemuksia. 

Hanke edisti ryhmätyöskentelytaitoja ja toi aitoja onnistumisen kokemuksia. Oppilaat olivat ylpeitä aikaansaannoksistaan ja kertoivat oppineensa paljon. Myöhemmin tuotoksia katsoessa moni tiesi miten ensi kerralla tekisi paremmin.

Hankkeen aikana rakentui lämmin luottamus vetäjien ja oppilaiden välille. Ryhmäytymiseen ja etukäteistyöskentelyyn kannattaakin käyttää aikaa.

Kiirettä tämänkaltaisessa työskentelyssä ei pidä olla. Kannattaa varata runsaasti aikaa sekä ryhmiin tutustumiseen että suunnitteluun ja aiheeseen perehtymiseen.   Opettajat toivoivat enemmän etukäteisinformaatiota, koska menetelmä oli heille uusi.  Oman haasteensa tuo koulujen aikataulu. Digitarinat on toisaalta helppo sisällyttää äidinkielen tai jonkin muunkin aineen opetussuunnitelmaan, kunhan ollaan ajoissa liikkeellä.

Valmiista digitarinoista voi aistia onnistumisen tuottaman ilon ja tyytyväisyyden ryhmään kuulumisesta.  Tarinat olivat hyvin koskettavia. Jokaisen oppilaan oma ääni välittyy tarinoista, mikä oli hankkeen alkaessa tavoitteenakin.  Vetäjinä oli ilo seurata yhteistyön kehittymistä hankkeen edetessä.  Voi aidosti todeta, että hankkeen tavoitteet saavutettiin hyvin, vieläpä odotukset ylittäen.

Jatkotoimenpiteet: 

Yhteistyö koulujen ja erityisryhmien sekä kirjaston välillä syveni hankkeen myötä, samoin digitarinoihin liittyvä osaaminen. Jatkossa meillä on välineet ja osaaminen toteuttaa esimerkiksi digitarinatyöpajoja kirjastossa. Samoin hankkeeseen osallistuneilla opettajilla on valmiuksia toteuttaa digitarinahankkeita oppilaiden kanssa jatkossakin.

Aloituspäivämäärä : 
31/12/2012
Lopetuspäivämäärä : 
30/04/2014
 


Anomuksen rahoitus
Haettava avustus yhteensä: 
€13 020
Oma rahoitus yhteensä: 
€5 320
Budjetti euroissa yhteensä: 
€18 340
Haettu muu avustus: 
€0
Saatu muu avustus: 
€0

Toteutunut rahoitus
Koko budjetti: 
€16 391
Oma rahoitus yhteensä: 
€2 784
Yhteistyökumppanin rahoitusosuus: 
€5 605

Tilastot:
Tapahtumien lukumäärä: 
3kpl/st.
Tapahtumiin osallistujat: 
41henkilö/person

Päätös
Myönnetty avustus euroissa.: 
€8 000
 
okm
avi