Mobiililla tulevaisuuteen : sähköiset aineistot, laitteet ja asiointi verkossa tutummaksi
Vuoden 2014 AVI-hanke   (Hanke on saanut rahoitusta)


Varkauden kaupunginkirjasto
Kirjaston osoite : 
Osmajoentie 1
78200
Kirjaston puhelin : 
044-7519255
Kirjaston sähköposti : 
kirjasto@varkaus.fi
ISIL-tunnus : 
FI-Vark
Y-tunnus : 
0173416-1
Yhteyshenkilön nimi : 
Pauliina Arresalo
Puhelin : 
040-5940459
Sähköposti : 
pauliina.arresalo@varkaus.fi
Kuvaus : 

 

Hankesuunnitelma

  1. Hakijat ja toteuttajat

Hankerahoituksen hakija ja hankkeen toteuttaja on Varkauden kaupunginkirjasto. Hankkeen vastuu- ja yhteyshenkilönä toimii kirjastotoimenjohtaja Pauliina Arresalo.

  1. Hankkeen tausta ja tarve

Osmo A. Wiio ja Kaarle Nordenstreng toteavat tutkimuksessaan viestimistä: ”Tuskin mikään muu tekijä on vaikuttanut viimeisen puolen vuosisadan aikana suomalaisten jokapäiväiseen elämään yhtä syvästi kuin nykyaikainen viestintä- ja tietotekniikka. Uusi digitekniikka on hitaasti syrjäyttämässä perinteistä painoviestintää. Painettuja kirjoja ja lehtiä ilmestyy entistä vähemmän ja entistä pienempinä painoksina. Verkkolehtien ja uutisten seuraaminen verkosta on nopeasti lisääntynyt ja pitkään ennustettu e-kirja on löytämässä markkinoita” (Suomen mediamaisema, Tampere: Vastapaino, 2012, s. 2 7- 28). Samalla lukemisen ja tiedonhaun tavat muuttuvat ja mobiilidatan käyttö lisääntyy.

 Suomessa julkaistavien e-kirjojen määrä on lisääntynyt, mutta varsin hitaasti. Suomen kustannusyhdistyksen jäsenkustantajien digitaalisten julkaisujen määrä oli vuonna 2000 yhteensä 238 nimekettä ja kymmenen vuotta myöhemmin 1230 nimekettä. Nyt 2010-luvulla sähkökirjanimekkeiden määrä on lähes kaksinkertaistunut vuosittain. Bisneksenä ne eivät ole kuitenkaan vielä vallanneet markkinoita. Juhani Niemi toteaa, että kulttuuri medioituu ja globalisoituu. Kirjakustantajat siirtyvät monikanavaiseen kustantamiseen. Erilaiset julkaisualustat otetaan käyttöön.  Sama sisältö on mahdollista julkaista painetun kirjan lisäksi tallenteena, ladattavana ääni- tai tekstikirjana ja POD-kirjana, joka odottaa julkaisualustallaan ostajan tilausta (Suomen mediamaisema, Tampere: Vastapaino, 2012, s. 200 - 201).

Tiedon saantia voi rajoittaa paitsi laitteiden puute, myös kyvyttömyys käyttää laitteita. Tämä synnyttää digitaalisen kuilun verkkotietoa sujuvasti hyödyntävien ja osaamattomien välillä. Kuilu ei synny vain vauraitten keskusten ja köyhien syrjäkylien välille, vaan keskuksissakin osa kansalaisista jää ilman mahdollisuutta hankkia tietoa ja vaikuttaa sen avulla omaan elämäntilanteeseensa. Mitä alhaisempi on henkilön koulutustaso ja mitä heikommat ovat hänen taloudelliset resurssinsa, sitä suuremmaksi digitaalinen kuilu repeää. Tämä koskee sekä ikääntyneitä että joukkoa nuoria, jotka syystä tai toisesta jäävät yhteiskunnan palvelujen ulkopuolelle.

Mahdollisuus käyttää verkkoa ei välttämättä takaa digitaalisen informaation tasapuolista hyödyntämistä. Vaikka sopiva laite olisi käytössä, käyttäjältä voi puuttua tietotaitoa. Digitaalinen konvergenssi eli verkko- ja mobiililaitteiden kyky tarjota samankaltaisia palveluja voi johtaa siihen, että osaamisen puute kasaantuu ja korreloituu koulutustason alhaisuuden ja heikon sosioekonomisen aseman kanssa. Ikäryhmiä tarkasteltaessa vaaravyöhykkeessä ovat paitsi seniorit, myös nuoret työttömät ja erityisesti pitkäaikaistyöttömät.  Seniorien ja vanhemman työikäisen väestön kohdalla kysymys on usein alhaisesta koulutustasosta ja puutteellisesta kielitaidosta. Laitteen käyttöohjekaan ei välttämättä avaudu käyttäjälle. Silloin jo peruselementit laitteiden hyödyntämiseen puuttuvat. Työttömät eivät pääse työn kautta oppimaan uusien laitteiden käyttöä ja tietoteknisiä taitoja. Käyttömahdollisuudet jäävät helposti rajoittuneiksi ja pinnallisiksi. Nuorilla, erityisesti koululaisilla saattaa olla kuvitelma omasta osaamisesta, mutta informaatiolukutaito on täysin riittämätön.

Kirjastolain mukaan yleisen kirjaston tehtävänä on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvien tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen.  Asiakkaiden käytettävissä pitää olla paitsi kirjastohenkilöstöä myös uusiutuvaa aineistoa ja ajantasaisia laitteita. Tämä koskee myös uusia välineitä ja digitaalisia sisältöjä. Kirjasto on matalan kynnyksen palvelupaikka, jonne jokaisen on helppo tulla. Kirjaston vastuulla on järjestää asiakkaitten käyttöön välineitä verkko-oppimisen tukemiseen. Kirjaston toimenkuvaan kuuluu sekä aineistoihin että välineisiin opastaminen. Yleisten kirjastojen neuvosto toteaa, että ”Kirjaston arvoihin kuuluu luotettavuus, tasa-arvo, tiedonsaannin vapaus ja ennakkoluulottomuus. Näiden arvojen on oltava läsnä myös kirjastojen digitaalisissa palveluissa.”

Varkauden kaupunginkirjasto ei ole rynnännyt ensimmäisten joukossa hankkimaan e-aineistoja ja välineitä, koska ongelmia on esiintynyt sekä laitteiden tekniikassa että tekijänoikeudellisissa kysymyksissä.  Valtakunnallinen konsortio FinELib antaa nyt mahdollisuuden hankkia kotimaisia e-kirjoja keskitetysti. Ebib-kokeilussa on kerätty arvokasta tietoa tämän aineiston käytöstä asiakkaitten palautteiden avulla. Kirjasto joutuu nykyään sopimaan erilliset käyttölisenssit digitaalisiin aineistoihin. Myös kustantajat ovat käynnistäneet eReading-hankkeen, jossa pohditaan sähkökirjojen sisältöjen lisäksi myös kirjastolisensointia. Asiat näyttävät saavan lähiaikoina ratkaisunsa valtakunnallisesti.

Varkauden, Leppävirran ja Heinäveden yhteisprojektina toteutettu Verkkopuikkari-hanke on toiminut kaksi vuotta. Kokemukset hankkeesta ovat hyvin positiivisia. Hanke kohdennettiin erityisesti seniorien verkkopalvelu- ja atk-taitojen kartuttamiseen. Se tavoitti yli 350 ihmistä sekä Varkaudessa että lähialueilla. Hankkeen pääperiaatteena oli henkilökohtainen opastus. Asiakas varaa ajan verkkopuikkarilta. Sitten istutaan tietokoneen ääreen ja etsitään vastauksia asiakkaan ongelmiin verkkotiedon ja tietokonetekniikan kysymyksissä. Lisäksi verkkopuikkarina toimiva henkilö on kierrellyt järjestöjen pyynnöstä opastamassa verkkopalvelujen käyttöä haja-asutusalueilla.  Uusi hanke toimisi jatkumona tälle puikkaroinnille, mutta laajentaisi sekä kohderyhmiä että opastuksen sisältöjä.

Verkkopuikkarointi vakiinnutetaan kirjaston omaksi toiminnaksi vuoden 2014 alusta lähtien. Hankkeen kokemuksia voidaan nyt käyttää hyväksi. On havaittu, että vanhemmille verkkotiedon käyttäjille syntyy kuvitelma siitä, että oppiessaan yhden laitteen käytön, osaa käyttää myös muita laitteita. Kuitenkin tablet- ja mobiililaitteiden käyttö kosketuksella on täysin erilaista kuin perinteisen hiirellä varustetun tietokoneen. Laitteiden käyttökuntoon saattaminen on myös vaikeaa varsinkin henkilöille, jotka eivät ole koskaan osallistuneet atk-koulutuksiin tai joilta puuttuu englanninkielen taito. Näistä syistä johtuen laitteisiin pitäisi voida perehtyä syvällisesti jo ennen ostamista ja apua pitäisi saada myös oman laitteen käyttöönotossa. Laitteita myyvissä kaupoissa on vaikeaa tai mahdotonta saada opastusta.

Verkkopuikkari-hankkeen yhteydessä on tullut esille asiakkaitten toiveita opastuksen laajentamisesta muidenkin laitteiden kuten älypuhelimien, e-lukulaitteiden ja tablet- tietokoneiden käytön neuvontaan. Samanlaisia toiveita ovat esittäneet muutkin asiakkaat. Se edellyttää myös kirjaston henkilökunnan valmiuksien parantamista verkkolaitteiden opastuksessa.

 

   3. Hankkeen toimenpiteet

Laitekartoitus

Hanke käynnistetään suunnittelukokouksella, jossa perustetaan hanketyöryhmä. Ryhmä tutkii tarjolla olevien tablet - tietokoneiden, älypuhelimien ja e-kirjojen lukulaitteiden ominaisuuksia ja käytettävyyttä. Tietoa hankitaan sekä verkosta että paikallisista liikkeistä. Ryhmä vertailee iPadin kaltaisia kehittyneitä laitteita pilvipalveluja käyttäviin pienen kapasiteetin laitteisiin.  Muista kirjastoista kerätään kokemuksia laitteiden eduista ja haitoista.

Henkilöstön osaamisen päivittäminen ja asiakkaiden opastus

Henkilöstön osaamisen päivittämisessä voidaan käyttää monitasoisen osaamisen mallia. Kirjasto valitsee e-vastuuhenkilön. Lisäksi määritellään ne tiedot ja taidot, jotka jokaisen kirjaston henkilökuntaan kuuluvan pitää hallita. Syvempää osaamista hallitsee pienempi ryhmä, joka muutenkin hoitaa opastukset kirjastossa. Nämä henkilöt antavat vapaamuotoista neuvontaa satunnaisesti laiteopastusta tarvitseville asiakkaille sen jälkeen, kun laitehankinnat on tehty. Opastusta annetaan sekä e-lukulaitteen että tabletin ja älypuhelimen käytössä.

Toimintaympäristön varustelu

Kirjastoon hankitaan laitekartoituksesta saatujen tulosten perusteella kolme erilaista tablet -tietokonetta, joista yksi varustetaan verkkokortilla, jotta sitä voidaan käyttää kirjaston ulkopuolella sekä kaksi erilaista e-kirjojen lukulaitetta, toinen perinteinen ja toinen langattomalla verkolla. Lisäksi yksi kirjaston puhelimista vaihdetaan älypuhelimeen. Kotimaisia aineistoja hankitaan FinELib - konsortion kautta.

Tiedottaminen

Paikallislehtiä informoidaan uusista hankinnoista, samoin Warkauden Lehden kerran viikossa toistuvaan kirjasto-infoon lisätään tiedote laiteopastuksesta. Julisteita ja esitteitä laitetaan sekä kirjastoon että nuorisopalvelun käyttämiin tiloihin. Tiedotetta voidaan levittää myös kaupungin muiden yksiköiden toimitiloihin sekä järjestöjen kohtaamispaikoille. Kirjaston facebook -sivustolle ja kotisivuille laitetaan asiasta vinkkiä.

Projektityöntekijän tehtävät

Projektityöntekijä suunnittelee ryhmä- ja yksilöopastuksen määrän ja laadun. Projektityöntekijä käyttää hyväkseen jo hankittuja kontakteja järjestöjen, muiden kirjastojen, palveluyksiköiden ja henkilöiden kanssa kartoittaessaan ryhmäopetuksen potentiaalisia kohteita. Hän laatii opetusaikataulun ja eri tilaisuuksien sisällöt. Tarkoitus on, että järjestöt saavat ohjattua opastusta vähintään sen verran, että osaavat jatkossa toimia vertaistuen avulla.

Pääkirjastossa järjestetään yksilöohjausta, johon halukkaat voivat varata ajan. Ajanvarauksen yhteydessä selvitetään asiakkaan mielenkiintoprofiili ja laitteiden käytön ongelmakohdat, jotta projektityöntekijä voi suunnitella annettavan opetuksen sisällön ja varustaa opetusympäristön tarvittavilla laitteilla.

Yksilöohjauksen lisäksi pääkirjaston mediakeitaassa järjestetään pienryhmäopetusta tablet – tietokoneen, e-kirjan lukulaitteen ja älypuhelimen käytössä. Opetusryhmän koko on enintään 5 – 6 henkilöä, jotta jokainen ryhmän jäsen pääsee harjoittelemaan laitteilla. Kokoontumiskertojen määrä arvioidaan käyttäjien tarpeiden mukaan. Toiveena on, että kukin ryhmä jatkaisi toimintaansa vertaistukiryhmänä. Nuorisopalvelun infopisteessä järjestetään kokeiluluonteisesti nuorille mahdollisuus tutustua uusiin laitteisiin ja niiden toimintaan.

Toimintamallin luominen

Projektityöntekijä raportoi hanketyöryhmälle saaduista kokemuksista yksilö- ja pienryhmäopetuksessa. Hankeryhmä arvioi opetustapojen käytettävyyttä ja tehokkuutta. Toimintaa voidaan muuttaa hankkeen aikana saatujen kokemusten perusteella parhaiden käytänteiden mukaisiksi.

         

  1. Aikataulu

Huhti-toukokuu 2014

Hankkeen aloitus:

Ohjausryhmän muodostaminen ja aloituspalaveri

Hankesuunnitelman tarkentaminen ja aikataulutus

Laitekartoitus, laitekokemusten kerääminen ja laitteiden hankkiminen

Syyskuu 2014

Projektityöntekijän palkkaaminen

Henkilöstön koulutus

Opetussuunnitelman tarkennus

Tiedottaminen

Loka-marraskuu 2014

Henkilökohtaiset opastukset alkavat

Tammi-maaliskuu 2014

Henkilökohtaiset opastukset jatkuvat

Ryhmäopastukset käynnistetään

Hankkeen arviointi ja jatkosuunnitelmat

Loppuraportti

 

  1. Hankkeen resurssit

Hankkeeseen tullaan käyttämään kirjaston henkilöstön työpanosta:

- valmistelevissa töissä, nettineuvojan valmistautumisessa ja perehtymisessä tehtävään

- hankesuunnitelman tarkentamisessa, tiedotussuunnitelman laatimisessa sekä tiedottamisessa (ohjausryhmä sekä projektityöntekijä)

- kohderyhmien tarpeiden kartoittamisessa

- koulutuksen järjestämisessä ja niihin osallistumisessa

- tarvittavan laitteiston hankkimisessa

- satunnaisten asiakkaitten opastamisessa

- hankkeen ja sen tulosten raportoinnissa (ohjausryhmä sekä projektityöntekijä)

- loppuraportin laatimisessa

- neuvontapalvelun ylläpitämisessä ja kehittämisessä hankkeen jälkeen (ohjausryhmä, projektityöntekijä sekä kirjastojen henkilökunta)

 

  1. Hankkeen jatkuvuus

Hankkeen aikana kerätään kokemuksia parhaista käytänteistä. Kirjaston e-vastuuhenkilö ja syventävän koulutuksen saaneet työntekijät suunnittelevat käytäntöjä asiakkaitten tietotaidon lisäämiseksi. Henkilökunnan osaamista päivitetään vuosittain esim. kirjaston omilla koulutuksilla.

 

  1. Hankkeen organisaatio

Hanketta varten perustetaan ohjausryhmä, jossa on edustajat Varkauden kirjastosta. Ryhmä ohjaa ja koordinoi hanketta, hyväksyy talousarvion ja raportit sekä vastaa hankkeen seurannasta.

Aiemmat hankkeet: 

"Verkkopuikkari: vinkit ja linkit sosiaaliseen verkostoitumiseen ja sähköiseen asiointiin verkossa" ja tämän jatkohanke "Verkkopuikkari jatkuu: sähköisen asioinnin tukeminen".

Arvioi toimenpiteitä ja vaikutuksia: 

Hankkeen kaltaiselle toiminnalle tuntuu olevan paljon kysyntää, ja tämänkaltaista ilmaista, yksilöllisesti räätälöityä palvelua ei ole Varkaudessa muualta saatavilla. Kun tabletin käyttö tulee tutuksi, sillä voi hoitaa monia jokapäiväisessä elämässä tarpeellisia asioita ja hinnaltaan laitteet ovat useimpien saatavilla.

Jatkotoimenpiteet: 

Jatkossa tablettiopastusta järjestetään kirjastossa pienemmässä mittakaavassa, n. 1 tunti kuukaudessa, ja hankerahoilla ostetut tabletit palvelevat henkilökunnan käytössä ja asiakkaiden lainattavina.

Lisätietoa: 

Mobiililla tulevaisuuteen : sähköiset aineistot, laitteet ja asiointi verkossa tutummaksi

LOPPURAPORTTI 

1.SUUNNITTELU

 Tämä Varkauden kaupunginkirjaston hanke toteutettiin huhtikuussa 2014 – maaliskuussa 2015. Ajatuksena oli hankkia kirjastolle tabletteja että myös sellainen henkilö, jolla ei ole omaa tablettia, voi tutustua erilaisiin malleihin ja vertailla niitä kirjastossa ennen ostopäätöstä.

Hanketyöryhmä aloitti tutustumalla tablettien ominaisuuksiin ja hintoihin. Luimme lehtiä, tutkimme nettikauppojen tarjontaa, ja kävimme paikallisissa liikkeissä hypistelemässä laitteita. Kirjastolla oli jo aiemmin hankittu yksi 10” Samsung-tabletti. Sen lisäksi ostimme pienemmän kahdeksantuumaisen 4G Samsung-tabletin, yhden wifi Ipadin, yhden Lenovo 3G Idea Tabin, yhden Asus transformer hybridi-tabletin näppäimistöllä, sekä Lumia 735 Windows-puhelimen. Ajatuksena oli hankkia jokaisen käyttöjärjestelmän edustaja. Päädyimme olemaan ostamatta e-kirjan lukulaitetta, koska käytännössä tabletit ovat korvanneet ne. 

2.TOTEUTUS 

Järjestimme henkilökunnalle 8 tunnin koulutuksen lokakuussa 2014. Kouluttajaksi valikoitui Maarit Tourunen Amiedulta Helsingistä. Koulutus sisälsi oleelliset tiedot tablettien perustoiminnoista ja asetuksista, sovelluksista ja tabletin käytöstä henkilökohtaisena työvälineenä. Tähän koulutukseen osallistui 9 henkilöä.

Toinen koulutus järjestettiin maaliskuussa 2015 ja kouluttajana toimi Heli Viinikainen Soisalo-opistolta. Koulutus oli kertauksenomainen, kestoltaan neljä tuntia ja siihen osallistui kahtena päivänä yhteensä 9 henkilöä. 

Koulutuksen jälkeen oli vuorossa projektityöntekijän palkkaaminen. Projektityöntekijäksi valittiin lastenosaston virkailija Leena Ruotsalainen, ja hänelle palkattiin sijainen. Joulukuun 2014 työntekijä suunnitteli hanketta ja opetteli käyttämään tabletteja. 

Hanketta mainostettiin kirjaston ilmoitustauluilla, kirjaston info-tv:ssä, kauppojen ilmoitustauluilla sekä kaupungin ja kirjaston nettisivuilla, ja kirjaston facebook sivuilla. Yle teki hankkeesta radiojutun, jota lainattiin myös  Ylen verkkosivuilla

http://yle.fi/uutiset/joulupukin_tuomat_alylaitteet_aiheuttavat_paanvaivaa__neuvontapalveluilla_runsaasti_kysyntaa/7719991

Markkinointiin ei käytetty rahaa ollenkaan. Varauslistat täyttyivät nopeasti. 

Itse opastukset järjestettiin kirjastolla lastenosaston työhuoneessa, tammikuun alusta maaliskuun loppuun, aluksi joka keskiviikko 7 tuntia päivässä, ja kysynnän ollessa suuri, maaliskuun viimeiset kaksi viikkoa päivittäin 4-7 tuntia. Yhteensä koulutustunteja kertyi 120, joista suurin osa eri henkilöille. Muutama asiakas varasi useamman opetustunnin. Pääasiassa asiakkaat olivat iäkkäämpiä henkilöitä, suurin osa naisia. 

3.OPASTUKSEN SISÄLTÖ 

Koulutus oli yksityisopastusta tunnin kerrallaan. Asiakkailla oli joko oma tabletti, tai käytimme kirjaston tabletteja.

Vasta hankintaa suunnittelevien kanssa mietittiin millainen tabletti kannattaa hankkia: onko asiakkaalla jo internet-yhteys, käytetäänkö tablettia vain kotona, vai tulisiko sen toimia myös muualla? Tarvitaanko iso näyttö vai tulisiko asiakas toimeen älypuhelimella? Riittääkö halpa perustabletti, vai tarvitaanko kalliimpi laite? Millainen nettiyhteys kannattaa ottaa? Miten puhelimen internet-yhteys jaetaan tabletille?

Uuden tabletin omistajan kanssa käytiin läpi asetuksia ja käyttöjärjestelmää, ja luotiin tarvittavat käyttäjätunnukset. Tämä tuottaa paljon päänvaivaa tietotekniikkaan tottumattomalle. Monet käsitteet kuten wi-fi, facebook, jopa internet olivat osalle asiakkaista outoja ja niissä oli sekaannuksia.

Oli myös lahjaksi saatuja tabletteja, joihin oli luotu tilejä ja käyttäjätunnuksia, joita nykyiset omistajat eivät kuitenkaan tienneet. Salasanojen selvittelyä eri palveluihin tehtiin paljon.Opeteltiin hakemaan ja lataamaan sovelluksia tableteille, ja käyttämään niitä.Pankkipalvelujen käyttö askarrutti monia, tabletti oli ostettu vartavasten tätä tarkoitusta varten. Sähköposti, facebook, viestisovellukset kuten skype ja messenger, sekä tiedonhaku internetistä olivat paljon läpikäytyjä aiheita.

Valokuvaus, videointi ja kuvien muokkaus, sekä kuvien jakaminen sähköisesti olivat kiinnostavia asioita, sekä karttapalvelut ja tabletin tai puhelimen käyttö navigaattorina. Opiskeltiin myös toimistosovellusten, kuten tekstinkäsittely, käyttöä tabletilla.

Jonkun verran opiskeltiin myös älypuhelinten käyttöä. 

4.PALAUTE 

Tämänkaltaiselle palvelulle on paljon tarvetta, ja asiakkaat olivat tyytyväisiä saadessaan konkreettista apua, myös palvelun ilmaisuutta hämmästeltiin. Asiakkaat antoivat myönteistä palautetta siitä, että opastuksessa oli vain 1 henkilö kerrallaan, ja pystyttiin käymään asioita läpi juuri asiakkaan henkilökohtaisella tahdilla ja tarpeiden mukaan. Vaikka esim. lapsilla ja lastenlapsilla on tabletteja, he eivät jaksa tarpeeksi hitaasti ja kärsivällisesti neuvoa niiden käyttöä.

Myöskään puhelimia ja tabletteja myyvissä liikkeissä ei myyjillä ole aikaa neuvoa käyttöä perusteellisemmin. Lähes poikkeuksetta neuvonta-aikoja toivottiin lisää. 

 

5.JATKO 

Jatkossa ostetut tabletit palvelevat henkilökunnan käytössä, jokainen osasto saa käyttöön oman tablettinsa, jota voi käyttää esim. valokuvaukseen ja kirjaston facebook-sivujen päivitykseen.

Pienimuotoista tablettien käyttöopastusta jatketaan resurssien mukaan syksyllä yhtenä päivänä kuukaudessa.

Lisäksi hankerahoilla ostettiin vielä 2 tablettia asiakkaiden käyttöön. Tabletteja tullaan lainaamaan kirjastokortilla käytettäväksi kirjaston tiloissa.             

 

 

Aloituspäivämäärä : 
27/04/2014
Lopetuspäivämäärä : 
31/03/2015
 


Anomuksen rahoitus
Haettava avustus yhteensä: 
€9 200
Oma rahoitus yhteensä: 
€2 300
Budjetti euroissa yhteensä: 
€11 500
Haettu muu avustus: 
€0
Saatu muu avustus: 
€0

Toteutunut rahoitus
Koko budjetti: 
€10 488
Oma rahoitus yhteensä: 
€1 488

Tilastot:
Koulutustilaisuudet: 
2kpl/st.
Koulutuksiin osallistujia: 
18henkilö/person
Tapahtumien lukumäärä: 
120kpl/st.
Tapahtumiin osallistujat: 
120henkilö/person

Päätös
Myönnetty avustus euroissa.: 
€9 000

Hanke on kokonaisuudessaan hakuehtojen mukainen. Avustusta voi käyttää hakemuksessa esitetyn erittelyn mukaisesti. Perustelumuistio 2014, ks. http://hankkeet.kirjastot.fi/ohjeita/perustelumuistio-2014

 
okm
avi