Musiikkikirjaston uudet palvelut
Vuoden 2016 AVI-hanke   (Hanke on saanut rahoitusta)


Vantaan kaupunginkirjasto
Kirjaston osoite : 
Lummetie 4
01300
Kirjaston puhelin : 
09 839 22816
Kirjaston sähköposti : 
mikko.vainio@vantaa.fi
ISIL-tunnus : 
FI-Vantaa
Y-tunnus : 
0124610-9
Yhteyshenkilön nimi : 
Mikko Vainio
Puhelin : 
09 839 22816
Sähköposti : 
mikko.vainio@vantaa.fi
Hankkeen tavoite: 

Hankkeen tavoitteena on Tikkurilan kirjaston musiikki- ja mediaosaston palveluiden kokonaisvaltainen uudelleen konseptointi.

Tavoitteen seurannan mittarit: 

Tapahtumien & tapahtumiin osallistuneiden määrä. Osallistujilta kerätty palaute.

Kuvaus : 

Hankkeen tavoitteena on Tikkurilan kirjaston musiikki- ja mediaosaston palveluiden kokonaisvaltainen uudelleen konseptointi. Tähän sisältyy sekä osaston tilaratkaisujen kehittäminen että palveluiden sisältöjen uudistaminen asiakkaiden toiveita, paikallisten musiikkialan toimijoiden osaamista ja musiikin oppimisen uusia teknologioita hyödyntäen. Uudistamisen taustalla on musiikin kulutustapojen muutos, jonka myötä kirjastojen musiikkiäänitteiden lainausluvut ovat olleet pitkään laskusuhdanteessa. Tämä muutos pakottaa kirjastot uudistumaan ja pohtimaan kirjastojen musiikkipalveluiden sisältöjä uudella tavalla. On etsittävä keinoja, joilla kirjasto voi madaltaa kynnystä musiikin harrastamiseen, tukea palveluillaan entistä monipuolisemmin paikallista musiikkielämää sekä edistää musiikkialan toimijoiden toiminta- ja työskentelyedellytyksiä.

Kehittämistyön lähtökohtia

Suomalaiset ovat aktiivisia musiikin harrastajia. Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimuksen mukaan 10 vuotta täyttäneistä suomalaisista 67 % kuuntelee päivittäin musiikkia ja 18 % useana päivänä viikossa. Musiikin harrastaminen on kuitenkin muutakin kuin musiikin kuuntelua. Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen mukaan 10 vuotta täyttäneistä suomalaisista 14 % soittaa jotain soitinta ja 7 % prosenttia laulaa. Aktiivisia musiikin harrastajia ja potentiaalisia kirjaston asiakkaita on paljon. Toisaalta niistäkin, jotka eivät tilastokyselyssä tunnustaudu musiikin aktiiviharrastajiksi, monien voidaan ajatella olevan löyhemmällä tavalla musiikin harrastajia.

Musiikin harrastaminen on laaja-alainen käsite. Tavoitteellisen musiikinopiskelun, kuten soitto- tai laulutunneilla käymisen, bändissä soittamisen yms. lisäksi musiikin harrastaminen voi tarkoittaa musiikin kuuntelua, kulttuuritapahtumissa käymistä, satunnaista osallistumista yhteislaulutilaisuuksiin tai vaikkapa karaoken laulamista lähibaarissa. Tässä hankkeessa kehitämme musiikkikirjastopalveluita tukemaan monipuolisemmin musiikinharrastusta kaikilla tasoille ammattimaisesta toiminnasta satunnaiseen harrastamiseen.

Nykyisen kirjastolain mukaan yleisten kirjastojen tavoitteena on ”edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen”. Musiikkiäänitteiden lainaustoiminta on toistaiseksi ollut keskeisin tapa, jolla kirjastot ovat toteuttaneet kirjastolaissa asetettua tehtävää.

Musiikin kulutustapojen muutoksen myötä kirjastojen musiikkiäänitteiden lainausluvut ovat olleet pitkään laskusuhdanteessa. Esimerkiksi Vantaalla musiikkiäänitteiden lainaus on viimeisen viidentoista vuoden aikana lähes puolittunut. Musiikkiäänitteiden laskevat lainausluvut ovat väistämätön kehityssuunta, eikä lainauslukujen kääntämiseen ole olemassa vakavasti otettavia keinoja. Musiikin kulutustapojen muutos pakottaa kirjastot väistämättä uudistumaan ja pohtimaan kirjastojen musiikkipalveluiden sisältöjä uudella tavalla ja sitä miten perinteisiä kokoelmapalveluita painotetaan suhteessa muuhun toimintaan. Musiikkikirjastojen palveluiden kokonaisvaltaisia uudistuksia ei ole juurikaan tehty Suomessa eikä muualla maailmalla.

Kirjasto oppimis- ja työympäristönä

Suomessa on laaja ja laadukas musiikkiopistoverkosto, jonka tehtävänä on tarjota tavoitteellista musiikin perusopetusta. Kirjastojen tehtävänkuvan laajentaminen kilpailemaan esim. musiikkioppilaitosten, yksityisten musiikinopettajien palveluiden tai koulujen musiikin opetuksen kanssa ei ole tarkoituksenmukaista. Yleisten kirjastojen tehtävänä on perinteisesti ollut tarjota resursseja omaehtoiseen itsensä kehittämiseen. Kirjasto ei voi ryhtyä järjestämään soittotunteja, mutta se voi toimia musiikin omaehtoista oppimista ja harrastusta tukevana avoimena oppimisympäristönä. Näin se voi tukea myös formaalia musiikinopetusta esim. musiikkioppilaitoksissa ja perusopetuksessa.

Musiikkiäänitteiden jakelun lisäksi digitalisaatio on viime vuosina muuttanut merkittävästi myös musiikin oppimista ja tekemistä monella tavalla. Esimerkiksi erilaisten soittimien opetteluun löytyy nykyään perinteisten oppimateriaalien lisäksi monenlaisia uudenlaisia tapoja kuten oppimissovelluksia, pelejä ja monenlaisia muita verkkosisältöjä. Tulevaisuudessa kirjasto voisi toimia entistä monipuolisemmin oppaana musiikin harrastusta edistäviin ja helpottaviin uusiin oppimisteknologioihin sekä tarjota neuvontaa, tiloja ja laitteita niiden käyttöön. Hankkeessa etsitään tapoja, joilla musiikin uusia oppimisteknologioita voidaan hyödyntää kirjastoympäristössä. Esimerkkejä mielenkiintoisista uusista innovaatioista löytyy esim. Finnish music start up –kollektiivin kautta (http://visionist.fi/finnish-music-startups/).

Kirjasto voi myös tukea taiteen vapaalla kentällä ja luovilla aloilla toimivien freelancereiden ja pienyrittäjien toimintaedellytyksiä. Aalto-yliopiston yhdyskuntasuunnittelun professorin Kimmo Lapintien mukaan kirjastot voidaan nähdä ”tilallisina yrityshautomoina”. Monille musiikki on vain harrastus mutta monille se on myös tulonlähde ja taloudellista toimintaa. Muusikko on hyvin usein pienyrittäjä ja nuorten autotallibändi voi olla potentiaalinen vientiyritys. Varsinkin taide- ja kulttuurialoilla on paljon freelancer-pohjalta työskenteleviä pienyrittäjiä, joiden toimintaedellytyksiä kirjasto voisi merkittävästi edistää tarjoamalla työskentelytilaa ja muita resursseja. Hankkeessa kehitetään palveluita, joilla kirjasto voi tukea ruohonjuuritason musiikkitoiminnan kehittymistä taloudelliseksi toiminnaksi ja edistää varsinkin freelancereiden, aloittelevien yrittäjien toimintaedellytyksiä ja muuta pienimuotoista taloudellista toimintaa.

Tilaa tekemiselle ja toiminnalle

Musiikin harrastaminen sisältää sekä itsenäistä työskentelyä että yhteisöllistä tekemistä, kuten yhdessä soittamista ja esiintymistä. Kaikilla ei ole varaa käydä soittotunneilla, hankkia soittimia, tarvittavia laitteita tai käytettävissään musiikin harrastamiseen sopivia tiloja. Varsinkin pääkaupunkiseudulla asutaan usein ahtaasti ja aktiivinen musiikin harrastaminen kotioloissa johtaa helposti erimielisyyksiin naapureiden kanssa. Myös yhteissoittamiseen soveltuvista harjoittelutiloista on jatkuva pula. Tarjoamalla asiakkaiden käytettäväksi tarvittavia laitteita, soittimia ja tiloja kirjasto voi edistää tasa-arvoisia mahdollisuuksia musiikin harrastamiseen ja sivistyksellisen tasa-arvon toteutumista.

Nykyään kirjastot mielletään myös sosiaalisiksi tiloiksi ts. ihmisten kohtaamisen ja yhteisen tekemisen paikoiksi. Kirjaston musiikkiosasto voi toimia myös paikkana, jossa musiikinharrastajat voivat kohdata toisiaan sekä oppia ja tehdä yhdessä musiikkia. Hankkeessa kokeillaan erilaisia toimintoja, jotka tekevät kirjastosta musiikin harrastajien kohtaamispaikan. Sosiaalista vuorovaikutusta voidaan tukea tarjoamalla omaehtoiseen yhteisölliseen tekemiseen soveltuvia tiloja sekä järjestämällä erilaisia tapahtumia, työpajoja yms. toimintaa, joka tuo musiikin harrastajia kirjastoon tekemään asioita yhdessä.  Keskeinen yhteistyökumppani tällaisen toiminnan kokeilussa on Vantaan elävän musiikin yhdistys (Velmu ry).

Velmu ry:llä on laajat kontaktit paikallisiin musiikkitoimijoihin sekä paljon kokemusta tämän kaltaisesta toiminnasta. Vantaan elävän musiikin yhdistys, Velmu ry, on perustettu vuonna 1978 edistämään vantaalaista musiikkikulttuuria ja musiikinharrastajien asiaa. Yhdistyksen päivittäisestä toiminnasta vastaa yksi palkattu täysipäiväinen työntekijä sekä työllistettäviä että vapaaehtoistyöntekijöitä. Soitonopetustehtävissä toimii muutamia osa-aikaisia työntekijöitä. Pääosan rahoituksesta yhdistys saa Vantaan kaupungilta erilaisten ostopalveluiden sekä avustusten muodossa. Loppuosa katetaan erilaisilla projekteilla. (Lisätietoa: http://www.velmu.net/yhdistys/esittely/).

Palveluiden ja toiminnallisuuden uudistaminen edellyttää, että tiloja, joissa palveluita tuotetaan, uudistetaan vastaamaan muuttuneita tarpeita. Nykyteknologia mahdollistaa myös mielenkiintoisia uusia tapoja käyttää tilaa. Esim. suuntaavilla kaiuttimilla voidaan kirjastotilaan rakentaa ”äänitiloja”, jossa asiakas voi muita häiritsemättä esim. soittaa sähköisiä soittimia, pelata musiikkipelejä tai vaikkapa vain kuunnella musiikkia omalta laitteeltaan. Tilaratkaisujen kehittämisessä keskeistä on muunneltavuus ja mahdollisuus reagoida palvelusisältöjen jatkuvaan muutokseen.

Tikkurilan kirjaston musiikki- ja mediaosasto

Tilojen puolesta osastolla on edellytyksiä monenlaisiin palvelukokeiluihin. Varsinaisen kirjastotilan lisäksi osastolla on kaksi äänieristettyä tilaa (studio ja sekä opetusluokka). Tällä hetkellä opetusluokkaa käytetään mm. pianonsoittohuoneena sekä erilaisten tietotekniikkakurssien opetustilana. Äänieristetystä opetusluokasta voidaan kehittää monipuolinen musiikin oppimistila. Tikkurilan kirjastotalossa toimii myös Vantaan musiikkiopisto. Musiikkiopiston kanssa etsitään entistä monipuolisempaa yhteistyötä. Musiikkiopiston vuoksi kirjaston asiakaskuntaan kuuluu paljon aktiivisia musiikinharrastajia, mikä luo erinomaiset edellytykset erilaiselle kokeilutoiminnalle.

Tikkurilan kirjaston musiikki- ja mediaosastolla olevaan äänieristettyyn tilaan on aiemmin rakennettu pienimuotoisiin äänityksiin ja videoeditointiin soveltuva studiotila. Lisäksi kirjaston tiloissa on aiemmin Vantaan AV-keskuksen käytössä ollut kuvausstudio, jonka yhdistäminen osaksi musiikki- ja mediaosaston palvelua on mahdollista. Hankkeessa nykyistä varustelutasoa kehitetään niin, että se tukee monipuolisesti sekä musiikin tekemistä että muuta AV-tuotantoa esim. videokuvausta ja editointia. Studiosta kehitetään monipuolinen asiakkaiden tarpeiden ja osaamistason mukaan skaalautuva palvelu, joka toimii sekä oppimistilana että vaativamman tekemisen mahdollistavana työskentelytilana.

Tikkurilan kirjaston musiikki- ja mediaosasto on pääkaupunkiseudun suurimpia musiikkiosastoja. Tikkurilan kirjaston musiikkiosastolla on tehty pienimuotoista uudistamista viime vuosina. Aiemmasta kehittämistyöstä huolimatta osaston palveluiden kokonaisvaltainen uudistus ja konseptointi on tarpeen. Tällä hetkellä Tikkurilan musiikkiosaston tilat ja kalustus on suunniteltu lähinnä aineistojen säilyttämistä varten. Jotta uudenlaiselle toiminnalle saataisiin soveltuvaa tilaa, on osaston sisustusta ja kokoelmien esillepanoa uudistettava. Kokoelman profiloinnilla ja aineiston esillepanon ratkaisuilla esim. CD-levyjen pussituksella voidaan tehdä tilaa uusille palveluille ja toiminnalle. Tikkurilan kirjastossa suunnitellaan lähivuosina laaja-alaista koko kirjastoa koskevaa uudistusta, jossa on tarkoituksena siirtyä osittain omatoimikirjasto-konseptiin. Uudistuksessa yhteydessä on myös erinomaiset edellytykset uudistaa musiikki- ja mediaosaston palvelukonseptia ja tilaratkaisuja.

TOIMENPITEET (mitä tehdään?)

Projektityöntekijän palkkaus

Kehittämistyö edellyttää henkilöstöresursseja, joihin kirjastolla ei mahdollisuutta ilman määräaikaista lisäresursointia.  Hanketta vetämään palkataan määräaikainen projektityöntekijä, jolla on näkemystä uusien teknologioiden hyödyntämisestä musiikin oppimisessa sekä pedagogisia valmiuksia opastaa asiakkaita sekä henkilökuntaa. Projektityöntekijän tehtävään kuuluu kokeellisen tapahtumatoiminnan käytännön järjestelyt ja suunnitteluun osallistuminen, musiikin oppimisen uusien teknologioiden käytön kehittäminen sekä hankkeen dokumentointi. Projektityöntekijä palkataan 11 kuukaudeksi siten, että työsuhde alkaa elokuussa 2016 ja päättyy kesäkuussa 2017.

Asiakkaiden ja sidosryhmien osallistuttaminen

Osaston palvelujen kehittämiseen osallistutetaan palvelumuotoilun menetelmiä hyödyntäen laaja-alaisesti kirjaston asiakkaita sekä vantaalaisia musiikkialan toimijoita, kuten koulujen musiikinopettajat, Vantaalla toimivat musiikkiopistot ja muut oppilaitokset sekä musiikkialan harrastajajärjestöt. Osallistaminen ei ole Vantaan kaupunginkirjastossa uutta – olemme uudistaneet yhdessä asiakkaiden kanssa Hakunilan, Pähkinärinteen ja Martinlaakson kirjastot – joten talossa on osallistamisosaamista. Keväällä 2016 kirjaston henkilökunta tekee kattavan sidosryhmäanalyysin, jonka pohjalta selvitetään eri toimijoiden tarpeita ja yhteistyöhaluja kirjaston kanssa. Asiakkaita ja sidosryhmiä osallistetaan kehittämistyöhön koko hankkeen ajan myöhemmin määrittyvillä menetelmillä.

Tilojen uudistaminen

Sisustussuunnittelija laatii asiakkaiden tarpeiden ja kokeilutoiminnan tulosten pohjalta sisustussuunnitelman. Lisäksi teetetään ammattilaisella mahdolliset muut tarvittavat suunnittelut esim. äänitekniikan osalta. Tilamuutosten käytännön toteuttaminen ajoittuu suurimpien muutosten osalta pääosin vuoteen 2017.

Kokeellinen tapahtumatoiminta

Vuoden 2016 syksyn ja kevään 2017 aikana konseptoidaan ja toteutetaan paikallisten musiikkialan toimijoiden (esim. Vantaan elävänmusiikin yhdistyksen kanssa) paikallista musiikkielämää ja musiikinharrastamista edistäviä tapahtumia ja työpajoja. Tähän sisältyy mm. erilaisia työpajoja, luentoja, tapahtumia, konsertteja sekä musiikkiosaston tilaratkaisujen ja teknisen varustelun kehittämistä tapahtumien järjestämiseen soveltuvaksi. Tarkoituksena on kokeilla erilaisia tapahtumasisältöjä ja etsiä uudenlaisia kirjastossa toimivia konsepteja ja sisältöjä.

Uusien teknologioiden hyödyntäminen

Selvitetään uusia musiikin oppimisen teknologioita ja kokeillaan erilaisia ratkaisuja niiden esittelemiseksi ja käyttämiseksi kirjastossa.

Henkilökunnan koulutus ja osaamisen

Palveluvalikoiman muutos edellyttää myös panostuksia henkilökunnan täydennyskoulutukseen. Hankkeeseen palkattavalta projektityöntekijältä odotetaan valmiuksia myös henkilökunnan täydennyskoulutukseen esim. uusien musiikin oppimisen menetelmien hyödyntämisessä. Lisäksi selvitetään mahdollisuuksia henkilöstön koulutukseen ja yhteistyöhön asiakasopastuksissa paikallisten sidosryhmien kanssa (esim. musiikkiopisto, Vantaan elävän musiikin yhdistys ja aikuisopisto).

Hankkeen viestintä

Tikkurilan kirjaston musiikki- ja mediaosaston muutosprosessi dokumentoidaan (esim. blogin, valokuvien, videoiden avulla), ja dokumentaatiota levitetään kirjastoalalla valtakunnallisesti. Hankkeen toivotaan onnistuessaan herättävän kiinnostusta myös kansainvälisissä kirjastoalan konferensseissa. Hankkeelle laaditaan myös eri mediat monipuolisesti kattava viestintäsuunnitelma, sillä tarkoituksena on saada tiedotusvälineet kiinnostumaan hankkeesta jo varhaisessa vaiheessa.

AIKATAULU

Yleistä: kehittämistyötä tehdään ns. ketterillä menetelmillä siten, että suunnittelu ja toteutus lomittuvat jatkuvasti koko hankkeen ajan. Joiltain osin suuremmat muutokset ajoittuvat kuitenkin hankkeen loppuun, jolloin tarpeista on muodostunut mahdollisimman selkeä kuva ja investoinnit saadaan mukaan kirjaston taloussuunnitteluun.

Kevät 2016: (Esiselvitysvaihe)

  • Asiakasprofilointi
  • Sidosryhmäanalyysi ja kysely sidosryhmille
  • Kokoelmien profilointi
  • Työpajoja, joissa selvitetään asiakkaiden ideoita
  • Syksyllä 2016 alkavan kokeellisen tapahtumatoiminnan suunnittelu yhteistyössä Velmu ry:n ja muiden sidosryhmien kanssa. Tarpeellisten laitehankintojen tekeminen.

Syksy 2016 – Kevät 2017 (toiminnan kehittäminen)

  • Projektityöntekijä aloittaa
  • Järjestetään kokeellista tapahtumatoimintaa 2 x kk
  • Tehdään sisustussuunnitelma asiakkaiden osallistuttamisen ja tapahtumatoiminnan pohjalta saatujen kokemusten perusteella.

Syksy 2017

  • Tilamuutokset. Osaston uudistus valmistuu syksyllä 2017.

BUDJETTI

Projektityöntekijän palkkaus (11kk): 38500€

Projektityöntekijälle maksetaan pedagogisen informaatikon palkkaa (2624,05€/kk) joka on sivukuluineen n. 3500€/kk.

Kokeellinen tapahtumatoiminta: 10000 €

Tapahtumien markkinointi ja esiintymispalkkiot

Laitehankinnat: 10000€

Käsittäen uusien musiikinoppimisen teknologioiden hyödyntämisessä tarvittavat laitteet, ohjelmistot, oppimistilan soittimet ja muut varusteet.

Suunnittelutyö: 15 000 €

Sisustussuunnitelma ja muu tekninen suunnittelu ja konsultaatio

Sisustus- ja tuunauskulut: 20 000 €, Vantaan kaupungin rahoitusosuutta

Vantaan kaupunginkirjaston työntekijöiden henkilöstökulut: 9350 €, n. 10 % hankkeen kokonaiskuluista, Vantaan kaupungin rahoitusosuutta.

Kaikki kulut yhteensä: 102 850 €

Vantaan kaupungin omakustannusosuus projektikuluista kattaa kirjaston sisustuskulut ja hankkeeseen osallistuvien Vantaan kaupunginkirjaston työntekijöiden henkilöstökulut, yht. 29 350 €. Haemme opetus- ja kulttuuriministeriöltä yht. 73 500 euron suuruista avustusta.

 

 

Toiminnan kuvaus ja hankkeen arviointi: 

Hankkeen tavoitteena oli Tikkurilan kirjaston musiikki- ja mediaosaston palveluiden kokonaisvaltainen uudelleen konseptointi. Tavoitteena oli sekä osaston tilaratkaisujen kehittäminen että palveluiden sisältöjen uudistaminen asiakkaiden toiveita, paikallisten musiikkialan toimijoiden osaamista ja musiikin oppimisen uusia teknologioita hyödyntäen. Uudistamisen tarpeen taustalla on musiikin kulutustapojen muutos, jonka myötä kirjastojen musiikkiäänitteiden lainausluvut ovat olleet pitkään laskusuhdanteessa. Tämä muutos pakottaa kirjastot uudistumaan ja pohtimaan kirjastojen musiikkipalveluiden sisältöjä uudella tavalla. Hankkeessa etsittiin keinoja, joilla kirjasto voi madaltaa kynnystä musiikin harrastamiseen, tukea palveluillaan entistä monipuolisemmin paikallista musiikkielämää sekä edistää musiikkialan toimijoiden toiminta- ja työskentelyedellytyksiä.

Musiikkikirjaston uudet palvelut hankkeen puitteissa kokeiltiin uudenlaisia musiikkikirjastopalveluita ja kokeiltiin tapoja hyödyntää uutta musiikkiteknologiaa kirjaston palvelutuotannossa. Vantaalaisille kolmannen sektorin toimijoille tehtiin AMK-opinnäytetyönä kysely, jolla selvitettiin kiinnostusta ja tarpeita yhteistyöllä kirjaston kanssa. Asiakkaiden toiveita musiikkiosaston kehittämiseksi selvitettiin verkkopohjaisella kyselyllä. Lisäksi tehtiin useita pienimuotoisia kyselyitä uusien palvelukokeilujen yhteydessä sekä kerättiin uusiin palveluihin liittyvää asiakaspalautetta esim. hyllyjen uudistaminen, karaoke, lastenlaulujamit, kelluntamusiikki. Asiakkailta ja sidosryhmiltä saadun palautteen sekä palvelukokeilujen pohjalta osastolle teetettiin sisustussuunnitelma. Suunnitelman mukaiset muutokset toteutetaan loppuvuodesta 2017 ja joiltain osin alkuvuodesta 2018.

Karaoke

Hankkeen merkittävin uusi avaus on keväällä 2016 aloitettu karaokekokeilu. Karaoke on osoittautunut erittäin onnistuneeksi ja suosituksi uudeksi palveluksi. Karaokekokeilu on toteutettu musiikkiosastolla sijaitsevassa alun perin kuunteluhuoneeksi rakennetussa äänieristetyssä tilassa. Koska toiminta tapahtuu äänieristetyssä tilassa se ei häiritse kirjaston muuta toimintaa ja perinteisiä kirjastopalveluita. Äänieristetty tila tarjoaa asiakkaille myös yksityisyyttä mikä osaltaan rohkaisee laulamaan.

Palvelun asiakaskunta on hyvin monipuolinen. Laulamassa on käynyt niin lapsia kuin aikuisiakin, perheitä. senioreita, maahanmuuttajia ja "kantasuomalaisia". Käyttäjien joukossa on laulua esim. aikuisopistossa tai musiikkiopistossa opiskelevia, joiden harjoittelumahdollisuuksia palvelu täydentää. Monet myös harrastavat karaokea tavoitteellisesti ja käyttävät tilaa esim. kilpailuihin harjoitteluun. On ollut myös hienoa nähdä miten erilaiset ryhmät ovat omatoimisesti ottaneet karaoken haltuunsa ja järjestäneet porukalla kokoontumisia. Tilassa on käynyt laulamassa karaokea mm. läheisen vanhustenkodin asiakkaita, päiväkotiryhmiä, lähikoulujen lapsiryhmiä ja aikuisopiston lauluharrastajia.

Kaikki palvelun sisällöt tulevat palveluntarjoajan verkkopalvelusta, josta myös uudet kappaleet latautuvat automaattisesti palveluun. Palvelu on ostettu julkisen ei-kaupallisen esittäminen mahdollistavalla lisenssillä. Asiakkaat varaavat ajan puhelimitse tai käymällä kirjaston asiakaspalvelussa. Palvelun voi varata 2 tunniksi kerrallaan ja 4 tunniksi viikossa. Lisäksi ryhmille on harkinnan varaisesti myönnetty pidempiä käyttöaikoja. Asiakkaan tullessa laulumaan ensimmäistä kertaa henkilökunta antaa asiakkaalle lyhyen (n. 5 min) opastuksen laitteiden käyttöön, minkä jälkeen asiakkaat ovat käyttäneet järjestelmää pääosin omatoimisesti. Valtaosa asiakkaista on opastuksen jälkeen selvinnyt laitteiden käytöstä omatoimisesti eikä palvelu ole juurikaan lisännyt henkilökunnan työn kuormittavuutta.

Karaokepalvelun on nostanut ja monipuolistanut aiemmin lähinnä muutamien pianon soittajien käytössä olleen soittohuoneen käyttöastetta merkittävästi. Karaokea käydään usein laulamassa ryhmässä kavereiden kanssa, mikä osaltaan lisää kirjaston kävijämääriä ja tilojen käytön tehokkuutta. Lisäksi kahtena päivänä viikossa kirjasto on järjestänyt avoimen karaokeryhmän, johon kuka tahansa on saanut tulla laulamaan ilman ennakkoilmoittautumista. Ryhmä on toiminut vapaaehtoispohjalta siten, että kokeneemmat ja teknisesti kyvykkäämmät osallistujat ovat auttaneet muita osallistujia karaokelaitteiden käytössä. Kirjaston roolina on ollut lähinnä karaokeryhmän kokoontumisten markkinointi.

Karaokeen suhtaudutaan usein ennakkoluuloisesti johtuen pitkälti siitä, että tähän asti Suomessa karaokea on laulettu pääosin baareissa ja usein humaltuneena. Myöskään karaoken vapaampi estetiikka ei miellytä kaikkia. Karaoke tarjoaa matalan kynnyksen tavan harrastaa laulua ja musiikkia. Vain pienellä osalla meistä on käytettävissään säestäjä tai riittävä soittotaito säestää itseään. Kirjaston karaoke tarjoaakin paikan harrastaa laulua niille, jotka eivät syystä tai toisesta halua lähteä baareihin laulamaan. Tällä tavoin kirjaston tarjoaman karaoke edistää musiikinharrastamisen lisäksi myös päihteettömän elämän edellytyksiä.

Musiikillisten taitojen lisäksi karaoke edistää myös lukutaitoa. Laulun tekstejähän luetaan näytöltä sitä mukaan kun kappale etenee. Tikkurilan kirjastossa käy myös paljon eri-ikäisiä maahanmuuttajataustaisia asiakkaita, joista osa on löytänyt karaoken. Kirjaston karaokessa on käynyt säännöllisesti myös lähialueiden päiväkotien lapsiryhmiä. Lisäksi Vantaan aikuisopiston kanssa yhteistyössä on järjestetty karaokekursseja, joissa on tarjottu ohjausta karaoken laulamiseen ja kappaleiden esittämiseen, mikrofonin ja äänenkäyttöön sekä esiintymisjännityksen hallintaan ammattilaulunopettajan ohjauksessa.

Palvelua on myös laajennettu kokeilun aikana muihin Vantaan kirjastoihin. Myyrmäen kirjastossa on järjestetty säännöllisiä karaokeiltoja kerran kuukaudessa. Koivukylän kirjaston on perustanut syksyllä kaksi kertaa viikossa kokoontuvan avoimen karaokeryhmän. Lisäksi muissa kirjastoissa on järjestetty satunnaisia karaokeiltoja. Karaokepalvelun tarjoajan kanssa aloitettiin kesällä 2017 kokeilu lainattavalla karaokelaitteistolla. Karaokelaitetta on lainattu Tikkurilan kirjaston musiikkiosastolta Vantaan kaupungin sisäiseen käyttöön esim. päiväkodeille, vanhuspalveluille ja kouluille. Kokeilun aikana valmisteltiin mm. sopimusmallit lainauksesta, joita muut Suomalaiset kirjastot voivat halutessaan lainata. Sopimus mahdollistaa laitteiden lainaamisen myös yksityisasiakkaille ei-kaupalliseen käyttöön.

Palvelun tarjoajalta saamiemme tilastojen perusteella vuonna 2017 Tikkurilan kirjastossa on laulettu keskimäärin 2080 kappaletta kuukaudessa, eli noin 25 tuhatta kappaletta vuodessa. Tilastossa ovat mukana vain ne kappaleet, jotka on soitettu järjestelmässä kokonaan alusta loppuun. Kävijämäärien tilastointi luotettavasti ei ole mahdollista, koska tilaa käytetään myös pianon soittoon ja varausjärjestelmässä ei ole eroteltu tilan käyttötarkoitusta tai ryhmäkäyntejä.  Käytännössä karaoke-tila on ollut kokeilun aikana täysin varattuna noin kuukauden eteenpäin. Tilan käyttöaste on noussut kokeilun aikana moninkertaiseksi. Kysyntää palvelulle olisi tästä päätellen selkeästi enemmän kuin nykyisissä tiloissa on mahdollista tarjota.                                             

Karaokepalvelu otettiin hyvin vastaan. Kokeilun saama mediajulkisuus oli positiivista. Muutama kriittinen keskustelun avaus aiheesta käytiin mm. kirjastot.fi -ammattifoorumilla. Kriittistä asiakaspalautetta tuli vain muutamilta ammattimuusikoilta, jotka olivat tottuneet siihen, että tila on jatkuvasti saatavilla lyhyellä varoitusajalla. Ohessa otteita asiakkaiden karaokepalvelusta antamasta palautteesta:

”Todella hyvä palvelu (erityisluokan ohjaaja, joka kävi lapsiryhmän kanssa)”

”Loistava palvelu, toivottavasti tämä pysyy jatkossakin!”

”Hyvä lisäpalvelu. Hyvä opastus, mutta olisi kiva saada mahdollisuus tallentaa omat esitykset esim. Omalle muistitikulle.”

”Olisi kiva jos saisi äänittää hyvillä äänityslaitteilla oman karaokelaulunsa muistoksi. Polttariporukat haluaisivat varmaan myös.”

”Kiitos hauskasta mahdollisuudesta :)”

”Kannattaa ehdottomasti jatkaa. Karaoke on yksi hyvä lisä kirjasto palveluihin.”

”Toivottavasti toiminta jatkuu ja tila pysyy tässä käytössä. Enemmän mainostusta niin ihmiset löytävät? + lisää kursseja tai karaokeiltoja”

”Huippu tilaisuus saada neuvoja karaokelaulussa”

”Opin paljon ja sain hyviä neuvoja jännittämisen hallintaan ja opin uusia lauluja”

”Aivan upea kurssi – etenkin jännittäjälle. Ammattitaitoinen ja kannustava opettaja. Myös kannustava ryhmä. Lisää tällaista!”

”Mahtavaa. Kaksi ihanaa lauantaipäivää. Ihana vetäjä. Kiva porukka. Toivottavasti voidaan jatkaa samoissa merkeissä.”

”Erittäin hyvä opettaja. Laulujen tekstit voisivat olla siten, että pystyy samalla katsomaan yleisöä päin.”

”Hienoa, että tällainen paikka viritetty! Olisi hienoa jos tulis CD-levyn äänitysmahdollisuus myös.”

”Oli kiva käydä laulamassa ja ope oli loistava, ohjasi ja neuvoi.”

Velmu-yhteistyö

Vantaan elävän musiikin yhdistyksen kanssa toteutettiin tapahtumasarja erilaisia musiikkiaiheisia klinikoita. Tapahtumien sisällöt suunniteltiin yhteistyössä Velmu ry:n kanssa. Velmu ry:n osaamista ja näkemyksiä hyödynnettiin myös osaston palveluiden kuten studion kehittämisessä. Velmu ry:n kanssa yhteistyössä toteutettiin seuraavat musiikkitapahtumat.

Rumpuklinikka

Tutustuttiin rumpujen, symbaalien ja yms. telineiden huoltoon, kunnossapitoon, viritykseen ja fyysisiin ominaisuuksiin käytännön esimerkein. Paikalle sai myös tuoda myös oman soittimen jonka kunnostaminen tai joku muu seikka askarrutti. 

Äänentoistoklinikka

Tutustuttiin käytännössä live-äänentoistolaitteiston kytkemiseen ja käyttöön

Tapahtumaklinikka

Käytiin läpi pienehkön musiikkitapahtuman tuottaminen ja tuotettiin tapahtuma osallistujien kanssa käytännössä

Vahvistinklinikka

Tutustuttiin soitinvahvistimien huoltoon, kunnossapitoon ja korjaamiseen. Paikalle sai tuoda myös oman vahvistimen jonka kunnostaminen tai joku muu seikka askarrutti.

Kitaraklinikka

Kuvaus: Miten onnistun valitsemaan juuri minulle sopivan kitaran? Ja miten saan kaiken irti siitä? Kitaran rakenteesta ja huollosta kertoo soitinrakentaja Olli Viitasaari, joka vastaa mielellään kaikenlaisiin yleisön esittämiin kysymyksiin.

Stagevolumeklinikka

Kuvaus: Pakeneeko yleisö keikoiltanne korviaan pidellen? Tuuttaako kitaristi liian lujaa ja rumpalin pellit helisee kuin hermoja raastavasti? Ei hätää, sillä Sunrise Avenuesta tuttu Ilkka "Raul" Ruutu opastaa meitä stagevolumen hillitsemiseen Tikkurilan Kirjaston musaosastolla Musahautomon klinikalla sunnuntaina 7.5. klo 13-15.

Keyboard-klinikka 19.3.

Kuvaus: Kiipparivelho Herkko Eskelinen kertoo kosketinsoittimista Tikkurilan kirjaston musaosastolla su 19.3. klo 13:30-15:30. Tervetuloa sunnuntaikävelylle kirjastoomme seuraamaan klinikkaa ja kysymään aiheesta mitä tahansa! Vapaa pääsy.

Kurssiyhteistyö aikuisopiston kanssa

Hankkeen aikana keskeiseksi yhteistyökumppaniksi valikoitui Vantaan aikuisopisto. Aikuisopiston kanssa yhteistyössä järjestettiin uudenlaista koulutusyhteistyötä, jossa kirjaston musiikkipalveluita kehitettiin yhteistyössä aikuisopiston ja kurssilaisten kanssa. Yhteistyö aikuisopiston kanssa on osoittautunut erittäin hedelmälliseksi ja toimivaksi. Aikuisopistolla on mahdollisuus reagoida kurssiohjelmissaan nopeasti uudenlaisiin tarpeisiin ja ideoihin. Esimerkiksi, kun kirjastossa keväällä 2016 aloitettiin karaokekokeilu, saatiin aikuisopiston kurssiohjelmaan mahtumaan karaokekurssi jo samalle keväälle.

Aikuisopiston kanssa järjestettiin vuosina 2016-2017 yhteistyössä seuraavat kurssit:

Rohkaistu laulamaan karaokea

Kurssi on järjestetty samansisältöisenä 2 kertaa vuodessa alkaen keväällä 2016. Keväällä 2017 järjestettiin lisäksi jatkokurssi.

KURSSIKUVAUS: Rohkaistu laulamaan karaokea -kurssilla saat ohjausta karaoken laulamiseen ja kappaleiden esittämiseen, mikrofonin käyttöön ja äänenkäyttöönkin poplaulunopettajamme ohjauksessa.                                                  

Musiikki-studion avoimet ovet

KURSSIKUVAUS: Tule tutustumaan Tikkurilan kirjaston musiikkiosaston studiotilaan ja sen laitteisiin ja ohjelmistoihin. Studiotilan laitteilla ja ohjelmistoilla on mahdollista mm. äänittää ja muokata omaa laulua tai soittoa, tehdä taustanauhoja, luoda ja muokata rumpubiittejä jne. Opettaja opastaa studiolaitteiden käyttöön niin, että laitteita on mahdollista käyttää myös omatoimisesti. Avoimet ovet järjestävät yhdessä Vantaan aikuisopisto ja Tikkurilan kirjasto.

Äänitys- ja musiikkiteknologian kurssi

KURSSIKUVAUS: Tule opettelemaan oman demosi tai taustanauhasi tekoa tai äänitä biisi joko laulaen, soittaen tai sampleria käyttäen ja kerää työkaluja musiikintekoon. Aikaisempaa kokemusta laitteiden käytöstä ei vaadita. Kurssin järjestävät yhdessä Vantaan aikuisopisto ja Tikkurilan kirjasto.

Studiotyön perusteet

KURSSIKUVAUS: Kurssin tavoitteena on oppia työskentelemään itsenäisesti studiossa ja käyttämään korkeatasoisen äänitteen tuottamiseen tarvittavia työkaluja. Käymme läpi studion keskeiset laitteistot ja ohjelmistot, kuten mikrofonit, äänikortit, audiotyöasemat ja miksaus-pluginit.Lisäksi opettelemme tuottamaan musiikkia MIDIn ja virtuaali-instrumenttien avulla, mikä mahdollistaa ammattimaisen äänituotannon toteuttamisen kaikille - soittotaidosta riippumatta! Kurssi soveltuu vasta-alkajille.

Luova studiotyö

KURSSIKUVAUS: Kurssin tavoitteena on oppia tuottamaan omia musiikkikappaleita valmiiksi äänitteiksi ja tehdä taiteellisia valintoja tyylinmukaisen lopputuloksen saavuttamiseksi. Kurssilla ei tarvitse säveltää itse, vaan käymme läpi valmiiksi sävellettyjä tuotantoharjoituksia.

Opettelemme muun muassa sovittamista, miksaamista ja virtuaali-instrumenttien käyttöä sekä eri genreille ominaisia tuotantomenetelmiä. Kurssi soveltuu opiskelijoille, jotka hallitsevat studiotekniikan alkeet.

Musiikkia Ipadilla ja musiikkipelejä koko perheelle

KURSSIKUVAUS: Tule oppimaan erilaisten luovien ja leikinomaisten musiikkisovellusten käyttöä koko perheelle. Kurssi on tarkoitettu aikuiselle ja lapselle yhdessä – opettajan johdolla tutustutaan sovelluksiin, joiden parissa on yhdessä helppo leikkiä, harjoitella ja puuhata kotonakin. Ilmoittautuminen aikuisen nimellä. Kurssin järjestävät yhdessä Vantaan aikuisopisto ja Tikkurilan kirjasto.

Musiikkia iPadilla

KURSSIKUVAUS: Opi luomaan omaa musiikkia kotitabletillasi, tee tekijänoikeusvapaat ääniraidat kotivideoon tai äänitä oma kuunnelma. Tabletti on matalan kynnyksen työkalu musiikin tekemisen harrastamiseen. Se poistaa eri soittimien hallinnan luoman esteen musiikin tekemisestä ja Garage Band -ohjelman monipuoliset midisoitinvarastot antavat laajat mahdollisuudet.

Kurssilla opetellaan käyttämään Garage band -ohjelmaa, joka löytyy valmiina Applen iPad -tableteilta. Aluksi tutustutaan valmiisiin soitin- ja ääniefektivaihtoehtoihin ja lopuksi tehdään omat kappaleet. Kappaleen tekemiselle vaihtoehtona on myös kuunnelman tekeminen. Aiempaa kokemusta Garage Band -ohjelmasta ei vaadita. Omat, ohjelman sisältävät iPadit vaatimuksena kurssille osallistumiseen tai mikäli sinulla ei ole iPadia voit käyttää kurssilla kirjaston iPadia. Kurssin jälkeen voi käyttää kirjaston laitteita itsenäiseen työskentelyyn kirjastossa.

Koko kaupunki laulaa -yhteislaulutapahtumat

Keväällä 2017 kerättiin verkkokyselyllä Vantaalaisten suosikkilauluja. Kaiken kaikkiin kyselyyn tuli noin 100 vastausta. Asiakkaiden ehdottamia lauluja laulettiin syksyllä 2017 aikuisopiston opettajan säestämänä neljässä Vantaalaisessa kirjastossa (Myyrmäen kirjasto, Lumon kirjasto, Tikkurilan kirjasto ja Hakunilan kirjasto). Yhteislaulutapahtumiin osallistui yhteensä noin 300 henkilöä.

Aikuisopiston konsertit

Tarjoamalla esiintymistilaisuuksia musiikinharrastajille kirjasto voi kannustaa musiikin harrastukseen. Aikuisopiston musiikkikurssien opettajia aktiivisesti tavoittelemalla kirjaston musiikkiosastolle saatiin useita aikuisopiston musiikkiryhmien konsertteja.

Lastenlauluja ja kelluntamusiikkia

’Lauletaan yhdessä lasten kanssa’ ovat lapsille ja vanhemmille suunnattuja matalan kynnyksen osallistavia musiikkihetkiä. Kokeilu aloitettiin vuoden 2017 alusta ja järjestettiin kerran viikossa torstai aamupäivällä. Tapahtumat ovat maksuttomia eikä niihin tarvitse ilmoittautua etukäteen.

Osallistumiskynnyksen madaltamiseksi lauluhetket järjestetään avoimessa kirjastotilassa, jotta siihen voi törmätä sattumalta ja vältetään perinteiseen konsertti-asetelmaan liittyvä korkeampi osallistumiskynnys.

Ensisijaisena kohderyhmänä kokeilussa olivat kotona vanhempien kanssa olevat päiväkoti-ikäiset lapset. Lisäksi toimintaan osallistui säännöllisesti useita Tikkurilan lähialueiden päiväkotiryhmiä. Toimintaan ei sisälly varsinaista soiton- tai laulunopetusta. Keskeisenä tavoitteena on

  • innostaa vanhempia sekä lapsia laulamaan ja kokeilemaan rohkeasti erilaisia soittimia ja tapoja tuottaa ääntä
  • oppimaan uusia lauluja
  • toimimaan muiden lasten kanssa yhteistyössä musiikkikontekstissa
  • kokeilla uudenlaisen musiikkiteknologian hyödyntämistä (esim. virtuaaliset soittimet ja musiikkipelit)

Toimintaa varten Tikkurilan kirjaston lasten osastolle rakennettiin kokeellinen musiikkinurkkaus, jonka varusteluun kuului mm. suuntaava kaiutin sekä erilaisia virtuaalisia, elektronisia sekä perinteisiä akustisia soittimia. Lapset ja vanhemmat saavat käyttää tilassa olevia soittimia vapaasti. Lisäksi asiakkaiden käyttöön hankittiin laulukirjoja, joista laulettavat kappaleet valitaan osallistujien toiveiden mukaisesti.

Lastenlauluhetkien lisäksi musiikkinurkkauksessa on järjestetty kerran viikossa kaikille avoin kelluntamusiikkipaja. Kelluntamusiikkipajoja on vetänyt kirjastossa työskentelevä musiikkiin perehtynyt taidekasvattaja Teemu Kide. Kelluntamusiikki on improvisoinnin oppimis- ja opetusmenetelmä. Kelluntamusiikissa ei käytetä nuotteja, eikä siinä pyritä soittamaan jo olemassa olevia kappaleita. Menetelmässä syntyvä musiikki on tarkoituksellisesti kannettu ulos yleisimmistä musiikkityyleistä, minkä seurauksena sitä on helppo improvisoida. Keskeisiä elementtejä siinä ovat pysyvä pulssi, rajallinen määrä mihinkään johtamattomia harmonioita sekä kokonaisvaltaisesti hyväksyvä musiikin äärelle asettautuminen.

Musiikkipajoista saatiin runsaasti myönteistä asiakaspalautetta. Ohessa otteita asiakkaiden antamasta palautteesta:

”Oli mukava ja helposti lähestyttävä musiikkihetki lapsille”

”Tosi kiva idea! Parasta, että lapset saava itse toivoa mieluisia lauluja ja ne toteutetaan.”

”Oikein ihana ja ollaan tykätty lastenlaulupajasta. Toivotaan kovasti jatkoa. Ihana kesätorstain aamupäivä hetki ja todella lapsiystävällinen.”

”Mukava laulutuokio jossa lapseni viihtyy. Toivoisin että tämä jatkuu syksylläkin.”

”Mukavaa että tällaisia järjestetään. Helppo käydä kun ei ole ilmoittautumista. Siitä huolimatta aina on ollut osallistujia.”

”Olis tosi kiva lauluhetki. Sopii kaikenikäisille.”

”Olis tosi mukava ja rento lauluhetki. Tuttuja lauluja mummollekkin (Toivo 2 v). Kannatti tulla Myyrmäestä asti.”

”Tosi kiva! Tila on viihtyisä ja soittimet kiva lisä”

”Olimme 5 vuotiaan kanssa ensimmäistä kertaa mukana, alun ujostelun jälkeen hänkin rohkaistui kokeilemaan soittimia. Lauluhetki oli mukava kokemus ja vetäjät ottivat hyvin lapset huomioon musisointiin.”

”Ensimmäistä kertaa käymässä, eikä varmasti jää viimeiseksi. ”

”Mukava hetki tutustuttaa lapsi musiikkiin. Kiitos kun huomioidaan vähävaraisiakin, jotka haluaa nauttia muskarin iloista!”

Studion kehittäminen

Musiikkiosaston studion varustelua kehitettiin yhteistyössä aikuisopiston musiikkiteknologian opettajan sekä Velmu ry:n kanssa vastaamaan paremmin pedagogisen toiminnan sekä musiikin harrastajien tarpeisiin. Musiikkiosastolla oli studio-tila jo ennen hanketta, mutta palvelua ei oltu kehitetty johdonmukaisesti. Aiemmin käytössä olleet laitteet oli kerätty kirjaston eri yksiköiltä käytöstä poistetusta kalustosta. Uusien kokeilujen mahdollistamiseksi studioon hankittiin mm. tehokkaampi kone, kunnollinen äänikortti sekä valikoima äänitys- ja videoeditointiohjelmistoja.

Aloitettiin säännölliset studio-opastukset, joissa musiikkiosaston henkilökunta antaa kerran viikossa ohjausta studion peruskäyttöön. Perusteita vaativampaan käyttöön ja laajempaa opastusta tarvitseville asiakkaille suunniteltiin aikuisopiston kanssa yhteistyössä studiokursseja. Studiokurssit ovat osoittautuneet onnistuneiksi ja studion asiakaskunta on kurssien myötä monipuolistunut ja palvelun käyttöaste on noussut.

Musahaudonta

Uudenlaisena neuvonta- ja pedagogisena palveluna aloitettiin musahaudonta-palvelu. Musahaudonta on musiikin tekijöille suunnattua yksilöllistä ohjausta ja palautetta. Lähtökohtana on, että ohjattavalla henkilöllä on jokin musiikkiin liittyvä projekti, jonka edelleen kehittämiseen ohjattava kaipaa palautetta. Ohjausta antoi musiikkiosastolla työskentelevä taidekasvattaja. Alustavien kokemusten perusteella palvelu on mielekäs lisä musiikkiosaston palveluihin. Palvelun tarjoaminen edellyttää kuitenkin taiteellisen työn ohjaamiseen perehtynyttä henkilökuntaa. 

Verkkosivut, tuotetut julkaisut ja materiaalit: 

Hankkeesta viestittiin aktiivisesti paikallisessa, valtakunnallisessa ja kansainvälisessä mediassa. Erityisesti karaokepalvelu uutena avauksena sai huomattavasti huomiota. Uusista kokeiluista tehtiin juttuja Vantaan asukaslehteen sekä kirjaston omiin viestintäkanaviin esim. HelMet.fi-sivustolle ja sosiaaliseen mediaan sekä kaupungin sisäisiin tiedotuskanaviin. Lisäksi hanketta ja uusia palvelukokeiluja esiteltiin HelMet-kirjastojen Sellon kirjastossa 12.9.2017 järjestämässä ”Musiikkikirjaston tulevaisuutta etsimässä -koulutuksessa sekä AVI:n 2.11.2017 järjestämässä Kirjasto ja kumppanit asialla -koulutuksessa.

Ohessa poiminta karaokepalvelun saamasta medianäkyvyydestä:
http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=1637&artikel=6495752
http://www.bbc.com/news/blogs-news-from-elsewhere-37034264
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000002915994.html
https://yle.fi/uutiset/osasto/news/fancy_a_karaoke_day_at_the_library_go_to_tikkurila/9082773
https://yle.fi/uutiset/3-9082017
https://www.citylab.com/life/2016/08/this-finnish-library-now-also-offers-karaoke/495479/
https://www.smithsonianmag.com/smart-news/finlands-hot-new-karaoke-bar-public-library-180960137/
https://www.thetimes.co.uk/article/library-karaoke-proves-a-hit-with-finnish-pensioners-lqwlnq9qr
https://ourfinnishadventure.blogspot.fi/2017/10/how-to-karaoke-in-finland-jak-na.html
http://www.abc.net.au/radionational/programs/earshot/the-last-tango-in-satumaa/8950592
https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/nykyajan-kirjasto-palvelee-myos-liikkujaa-ja-musisoij-1
http://www.lansivayla.fi/artikkeli/421703-suomalaiskirjaston-karaokehuone-noteerattiin-maailmalla-bbc-tama-ei-ehka-nayta
https://www.npr.org/2016/08/16/490173991/library-in-finland-sets-up-a-karaoke-zone
http://publiclibrariesonline.org/2016/09/singing-in-the-stacks/

 

Arvioi toimenpiteitä ja vaikutuksia: 

Hanke on pääsääntöisesti toteutunut suunnitellulla tavalla ja onnistunut tavoitteissaan. Erityisesti karaokekokeilu on osoittanut, että kirjastotilassa käytettäviksi tarjottavilla digitaalisilla sisällöillä on kysyntää. Vuonna 2016 osaston kävijämäärä nousivat edelliseen vuoteen verrattuna noin 22%. Tuolloin käynnistetyillä uusilla palveluilla kuten karaokella ja studion kehittämisellä on ollut arviomme mukaan merkittävä vaikutus kävijämäärien nousuun. Lastenlauluhetket sekä kelluntamusiikkipajat ovat osoittaneet, että varsinkin lapsille suunnatulle matalan kynnyksen musiikkitoiminnalle on myös selvää kysyntää. Osaston tapahtumatoiminta on hankkeen aikana aktivoitunut merkittävästi sekä valmiudet tapahtumien järjestämiseen ovat hankkeen aikana parantuneet. Toiminta on pääosin rakennettu kestävälle pohjalle siten, että hankkeen aikana käynnistynyttä uutta toimintaa voidaan pääsääntöisesti jatkaa kirjaston pysyvänä toimintana myös hankerahoituksen päätyttyä. 

Jatkotoimenpiteet: 

Osaston kehittämistä jatketaan aktiivisesti. Karaokepalvelu jää osastolle pysyväksi palveluksi ja sen lisäksi pohditaan, millaisia muita digitaalisia kirjastotilassa käytettävissä olevia sisältöjä musiikkiosastolla voitaisiin tulevaisuudessa tarjota esim. musiikin verkko-oppimismateriaaleja. Osaston markkinointia avoimena tapahtumatilana voimistetaan kun osaston remontti saadaan valmiiksi. Musiikin oppimiseen liittyvät pedagogiset teknologiat kehittyvät tällä hetkellä nopeasti ja kirjaston täytyy uudistua jatkuvasti pysyäkseen mukana kehityksessä.  

Aloituspäivämäärä : 
01/04/2016
Lopetuspäivämäärä : 
31/12/2017
 


Anomuksen rahoitus
Haettava avustus yhteensä: 
€73 500
Oma rahoitus yhteensä: 
€29 350
Budjetti euroissa yhteensä: 
€102 850
Haettu muu avustus: 
€0
Saatu muu avustus: 
€0

Toteutunut rahoitus
Koko budjetti: 
€80 035
Oma rahoitus yhteensä: 
€50 000
Muualta saatu avustus: 
€0
Yhteistyökumppanin rahoitusosuus: 
€0

Tilastot:
Koulutustilaisuudet: 
2kpl/st.
Koulutuksiin osallistujia: 
76henkilö/person
Tapahtumien lukumäärä: 
284kpl/st.
Tapahtumiin osallistujat: 
3 620henkilö/person

Päätös
Myönnetty avustus euroissa.: 
€30 000
 
okm
avi