Nettivinkkaus Mediaskooppi-verkoston kanssa
Vuoden 2011 Hyvä käytänne   


Tampereen kaupunginkirjasto - Pirkanmaan maakuntakirjasto
Kuvaus : 

Tampereen kaupunginkirjasto järjesti syksyllä 2009 nuorten nettimaailmaa koskevan vinkkauksen yhteistyössä tamperelaisen Mediaskooppi-verkoston nuorten kanssa. Tampereen kaupunginkirjasto ja Mediaskooppi ovat molemmat paikallisen Pään avauksia -mediakasvatusverkoston jäseniä, ja järjestetyt nettivinkkaukset olivat ensimmäinen konkreettinen yhteishanke näiden verkoston jäsenten nimissä. Nettivinkkaukset saivat rahoituksen Mindtrek-yhdistykseltä. Henkilöresurssit Mediaskooppiin kuuluu yläkoulu- ja lukioikäisiä nuoria, ja sen toimintaa koordinoi tamperelaisen Messukylän lukion viestinnän opettaja. Mediaskoopin nuorista vinkkaukseen osallistui kahdeksan henkilöä, ja käytännön henkilöjärjestelyt hoidettiin Mediaskoopin itsensä toimesta. Mediaskooppilaiset jakaantuivat kuhunkin mukana olleeseen kirjastotoimipaikkaan yhteensä neljäksi tunniksi, ja kokonaisuudessaan vinkkauksiin käytettiin Mediaskoopin puolesta aikaa 32 henkilötyötuntia. Kirjaston henkilökuntaa oli mukana tapahtuman suunnittelun, markkinoinnin ja viestinnän sekä konkreettisten tilojen järjestelyn puolesta. Jokaisessa kirjastossa oli nimettynä myös tekninen tuki varsinaisten vinkkauksien ajalle mahdollisten teknisten tai muiden ongelmien varalta. Lisäksi kirjasto tarjosi Mediaskooppilaisten käyttöön kannettavia tietokoneita, joiden valmisteluun kului aikaa noin yhden työpäivän verran. Yhteenlaskettu kirjaston henkilökunnan käyttämä työaika esivalmisteluineen, materiaaleineen ja tukipalveluineen oli noin 45 tuntia. Tällaisen kolmeen eri kirjaston toimipaikkaan jalkautuvan, yhden viikon aikana toteutettavan vinkkaushankkeen toteuttaminen ilman ulkopuolisen toimijan apua olisi todennäköisesti ollut mahdoton. Verkostoituminen paikallisesti auttoi luomaan tilanteen, jossa erityisesti nuorten internet-palveluiksi mielletyistä sisällöistä kerrottiin aikuisväestölle nuorten omin sanoin. Materiaalin tuottaminen Mediaskooppilaiset tuottivat itse vanhemmille jaetut flyer-mainokset, samoin kuin varsinaisen vinkkauksen sisällöt (eri verkkoyhteisöihin tutustumisen). Mediaskoopilla oli myös erillistä mainontaa heidän omasta toiminnastaan yleisemmällä tasolla. Lisäksi Mediaskooppi tuotti oman lehdistötiedotteensa. Koska vinkkaus koostui enimmäkseen verkkoyhteisöissä tehdyistä vierailuista ja keskustelusta, ei kirjallisen materiaalin tuottamiseen tarvittu juurikaan resursseja. Kirjasto huolehti paperimateriaalin tulostamisesta sekä isompien, tilaisuutta varten tehtyjen julisteiden tulostamisesta ja jakelusta, sekä verkko- ja printtimediaan tehdyistä tiedotteista. Markkinointi Sekä kirjasto että Mediaskooppi-verkosto käyttivät omia markkinointikanaviaan tapahtumatiedon levittämisessä. Kirjastolla oli tapahtumatiedotteita lähikirjastojen tiloissa, Netti-Nyssessä, sekä yhteistyökumppaniensa tiloissa, Mediaskooppi teki puolestaan oman lehdistötiedotteensa, ja jakoi sitä kanaviensa kautta. Vinkkaukset saivat näkyvyyttä myös Tampereen kaupungin lapsiasiamiehen toimiston kautta osana MindTrek-kansalaistapahtumaviikon laajempaa kokonaisuutta. Koska tapahtumat olivat kirjaston tiloissa olevia ja normaalin arkityön lomassa toteutettavia, ei markkinointikaan vaatinut tämän näkyvämpää panostusta. Ajatuksena oli alunperinkin, että kirjastoasiakkaat kulkevat normaalilla kirjastokäynnillään vinkkauspisteiden ohi. Samalla heille pystyttiin antamaan flyer-mainos, johon tutustuttuaan he pystyivät palaamaan pisteelle esimerkiksi kirjastosta poistuessaan, tai muuten haluamanaan ajankohtana. Eräällä tavalla tällainen paikan päällä myyty ajatus verkkoyhteisöihin tutustumisesta markkinoikin itse itsensä. Tilojen varaaminen ja muut esivalmistelut Varsinaiset vinkkaustilat toteutettiin kolmeen kirjaston toimipaikkaan. Pääkirjasto Metsossa ja Sampolan kirjastossa vinkkauspaikkana oli sisääntuloaulat, sillä molemmissa paikoissa nämä tilat mahdollistivat kirjastossa käyvien asiakkaiden helpon lähestymisen. Hervannan kirjastossa vinkkauspiste oli kirjaston varsinaisissa sisätiloissa aineiston lähettyvillä. Molemmissa ratkaisuissa oli hyvät puolensa, mutta kokonaisuudessaan aularatkaisu on asiakkaiden tavoittamisen kannalta tehokkaampi. Jos kirjaston tilat eivät kuinkaan anna periksi aulasijoitukselle, voidaan vinkkauspiste pystyttää jo 2×2 metriä kokoiseen tilaan missä tahansa muualla kirjaston tiloissa. Jokaisessa vinkkauspisteessä oli käytössä kaksi tai useampi kannettava tietokone. Tietokoneet konfiguroitiin kirjaston henkilökunnan toimesta avoimeen vierailija-WLANiin, josta varmistettiin etukäteen pääsy keskeisimpiin verkkoyhteisöihin ja -palveluihin. Lisäksi Mediaskooppilaisille luotiin etukäteen käyttäjätunnukset, ja koneisiin asennettiin verkkopalveluiden tarvitsemia selain- ja muita ohjelmistolaajennuksia. Eri kirjastotoimipisteissä oli hieman erilaiset mahdollisuudet vinkkauspisteen järjestämiselle. Vinkkaajille ja asiakkaille pyrittiin kuitenkin mahdollistamaan verkkoympäristöihin tutustuminen sekä seisaallaan että istualtaan, ja lisäksi jokaiseen vinkkauspisteeseen tehtiin asianmukaiset esittelytekstit. Myös kannettavien tietokoneiden sähkönsyötöstä huolehdittiin. Lisäksi kirjaston puolesta varmistettiin teknisenä tukena ja yhteyshenkilöinä toimineen henkilöstön työvuorojärjestelyt tilaisuuksiin sopiviksi. Nettivinkkaukset Vinkkaukset hoidettiin kokonaisuudessaan Mediaskooppilaisten toimesta. Monet vinkkausta saaneista kirjastoasiakkaista kyselivät paljon tietokoneasioista yleensä, ei niinkään sosiaalisesta mediasta tai nuorten verkkoyhteisöistä. Parhaimmillaan jotkut vinkattavat viettivät nuorten kanssa keskustellen ja muistiinpanoja tehden jopa tunnin, vaikka toteutuksen lähtökohtana olikin lyhyehköt, tehokkaat ”täsmäiskut”. Tutustuttavia verkkoyhteisöjä olivat mm. Habbo, IRC-Galleria, Facebook, MySpace sekä Wikipedia. Tämän lisäksi kävijöille vinkattiin yleisemmin verkkoviestintää Skypellä ja ”mesettämällä”, yhteisöllisen sisällöntuotannon ajatusta esimerkiksi Wikipedian taustalla, sekä internetin tarjoamia mahdollisuuksia virtuaaliseen elämiseen (pelit, Second Life). Nuoret saivat selittää vinkkauksen yhteydessä myös tutuksi tulleita kysymyksiä verkkoelämän ja tosielämän suhteesta, sekä tietotekniikan ja sosiaalisten suhteiden välistä yhteyttä. Stereotyyppiset näkemykset tietokoneiden ja internetin eristyneistä nörttikäyttäjistä nousivat esiin myös näissä vinkkauksissa, ja väärinkäsityksiä saatiin oikoa. Itsearviointi Mediaskooppilaisten mukaan monille vinkkauksessa käyneille vuoropuhelu nuorten kanssa oli uusi ja jopa hämmentävä tilanne. Toisaalta nuoriin luotettiin verkkoyhteisöjen ja digitaalisen teknologian asiantuntijoina, toisaalta jotkin paikalle sattuneet eivät pitäneet nuoria asiantuntijoina lainkaan. Digitaalisen median mahdollistama kopioi ja liitä -kulttuuri koettiin nuoria laiskistavana, ja jotkut asiakkaat ihmettelivät kiinnostaako nuoria enää mikään, kun “kaiken saa valmiina”. Tilaisuuksissa kävi myös niin, että jotkin aikuiset alkoivat opettamaan nuoria ja käänsivät vinkkaustilanteen ikään kuin ylösalaisin: tavoitteenahan oli nimenomaan, että aikuiset voivat tulla kysymään nuorilta, ja saamaan heiltä tietoa heidän kokemusmaailmastaan. Tässä saattaa olla kyse siitä, ettei asiantuntijuutta haluta luovuttaa nuorille, vaikka itse ei kyseessä olevasta asiasta juuri mitään tiedettäisikään. Nuoret kannattaakin valmistaa kohtaamaan myös tällaisia asiakkaita. Monet asiakkaiden esittämistä kysymyksistä liittyivät myös pelkkiin tietoteknisiin ongelmiin tai tiettyjen laitteistojen yksityiskohtiin. Kenties tiedottamisessa pitäisi nostaa vielä selkeämmin esille, että kyse ei ole tietoteknisestä palvelusta tai mikrotuesta, vaan internetistä löytyvien erilaisten verkkopalvelujen ja -yhteisöjen esittelystä. Tokikaan kaikkea ei voida lyhyissä ja ytimekkäissä tiedotteissa kertoa, ja väärinymmärtämisen vaara on aina olemassa. Kirjaston ja mediaskoopin työryhmän mielestä esiteltävä substanssi oli kuitenkin yksilöity painetussa materiaalissa hyvin yksiselitteisesti. Kirjaston kannalta toteutettu nettivinkkaus oli menestyksekäs päänavaus uuteen, yhteiseen toimintamuotoon. Mediaskooppilaiset osoittivat asiantuntijuuttaan verkkoyhteisöjen suhteen, eikä tapahtuman tiimoilta saatu mitään negatiivista palautetta. Mikäli Mediaskoopin nuorten pitämät vinkkaukset pystyttäisiin vakiinnuttamaan osaksi kirjaston tekemää medialukutaitojen edistämistyötä tällaisen ulkopuolelta tulevan rahoituksen turvin, olisi se oivallinen lisä kirjastojen uusia mediakulttuuriin liittyviä kansalaistaitoja tukevaan työhön. Kehitettävää on erityisesti tilojen hallinnan suhteen. Hervannan kirjasto oli yksi vinkkauspiste, josta ei löytynyt täysin luontevaa tilaa.

 


Anomuksen rahoitus

Toteutunut rahoitus


 
okm
avi