Nuortenosasto - vertaisuutta, vastuuta ja yhdessä tekemistä
Vuoden 2014 AVI-hanke   (Hanke on saanut rahoitusta)


Espoon kaupunginkirjasto
Kirjaston osoite : 
PL 3611
02070
Kirjaston puhelin : 
0981657661
Kirjaston sähköposti : 
jaana.tyrni@espoo.fi
ISIL-tunnus : 
Fi-Em
Y-tunnus : 
0101263-6
Yhteyshenkilön nimi : 
Jaana Tyrni
Puhelin : 
0981657661
Sähköposti : 
jaana.tyrni@espoo.fi
Kuvaus : 

Espoolaiset kirjastot ovat monelle nuorelle merkityksellisiä tiloja, joissa saatetaan viettää aikaa jopa kaikkina seitsemänä viikon päivänä.   Nuortenosastoilla on havaittu että asiakasnuorten vahva sitoutuminen kirjastopalveluihinsa näkyy myös kiinnostuksena olla itse aktiivisemmin mukana niiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Tämä kiinnostus on mielekästä kanavoida voimavaraksi, sillä nuorilla asiakkailla on paljon sellaista kokemuksellista asiantuntijuutta, jota aikuisilla ammattilaisilla ei ole. Haasteeseen tartutaan Espoo-tarina  -strategian mukaisesti: työnäkynä se, että Espoo on asiakaslähtöinen ja vastuullinen edelläkävijä, joka uskaltaa ajatella tarvittaessa asioita uudella tavalla.

Kysymys nuorten osallisuudesta on relevantti myös valtakunnallisesti: OKM:n Kirjastopolitiikka 2015: Yleiset kirjastot. Kansalliset strategiset painoalueet –ohjelmassa nostetaan esille se, että nuoret asiakkaat on tärkeää saada mukaan suunnittelemaan toimintaa yhdessä ammattilaisten kanssa. Samoin ohjelmassa tuodaan esille yhdessä asiakkaiden kanssa tekemisen merkitys. Tällainen yhdessä toimimisen kautta osallistuminen onkin monille nuorille kaikkein saavutettavin tapa osallistua.

Lapsi ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa 2012-2015 nuorten osallisuus muodostaa yhden kolmesta kärjestä. Ohjelmassa nostetaan vahvasti esille, miten tärkeää on että nuorten osallisuus heille suunnattujen palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa toteutuu eri julkisten palveluiden piirissä. Merkityksellisenä nähdään se että myös uudet vaikuttamiset tavat, kuten toimintaryhmien ja kulttuuritoiminnan kautta tapahtuva vaikuttaminen, tunnistetaan ja tunnustetaan.

Aikuisten ammattilaisten rinnalla toimivat vapaaehtoiset nuoret tuovat toimintaan moniäänisyyttä ja uudenlaista asiakaslähtöisyyttä. Laadukkaasti toteutettu vapaaehtoistoiminta tarjoaa paitsi yhteisöllisyyden kokemuksia ja onnistumisen elämyksiä myös keinoja vaikuttaa asioihin aktiivisen toimimisen kautta.

Laadukas vapaaehtoistoiminta ei kuitenkaan synny organisaatioon itsestään: se edellyttää aina ympärilleen rakenteita.   Vapaaehtoisten kanssa toimiminen on myös kirjasto- ja nuorisoalan ammattilaisille myönteinen haaste, ja kirjaston nuortenosastojen henkilökunta tarvitseekin käynnistämisvaiheessa tukea. Etenkin nuorista vapaaehtoisista puhuttaessa myös vastuukysymykset vaativat selvyyttä.

Suomalaisella julkisella sektorilla vapaaehtoistoiminta on vielä nupullaan: valmiita rakenteita, roolituksia ja toimintamalleja on varsin niukasti. Ajattelu on kuitenkin muuttumassa: kuntalais- ja käyttäjälähtöisyys, osallistava toimintaote ja yhteisöllinen tekeminen kasvattavat jatkuvasti merkitystään.  Nuorisotyön kentällä on viimeisen kymmenen vuoden aikana etsitty aktiivisesti erilaisia keinoja tehdä nuorista osallisempia omassa palvelussa ja tuloksena on syntynyt selkeitä nuorisotyöllisiä toimintamalleja, esimerkiksi vertaisohjaajatoiminta, jossa aikuisten ammattilaisohjaajien rinnalla nuoria koulutettuja vapaaehtoisia. Vantaalla nuorisotoimi on kouluttanut vertaisohjaajia myös kirjastoon.

Kirjaston lähtökohdista suunniteltua mallia nuorten vapaaehtoistoimintaan ei kuitenkaan Suomessa vielä ole. Espoon kaupunginkirjaston tavoitteena onkin hankkeessaan luoda sellainen dialogissa nuorten kanssa.

Projektin toimenpiteet

Projektiin rekrytoidaan vuodeksi päätoiminen projektikoordinaattori, joka aloittaa työnsä huhtikuun 2014 alussa. Hänen ensimmäisenä tehtävänään on kartoittaa espoolaisten aluekirjastojen nuorten asiakkaiden kiinnostusta vapaaehtoistoimintaan yhdessä nuortenosastojen henkilökunnan kanssa. Tavoitteena on löytää sellaisia vapaaehtoistehtäviä, joista nuoret olisivat aidosti kiinnostuneita. Pyrkimyksenä on henki, jossa nuoret innostuisivat olemaan itse aktiivisia toimijoita: kun nuoret esittävät idean tai toiveen, olipa se sitten limudisko tai scifi-lukupiiri, lähtökohtana tulisi olla että ideaa toteutettaisiin yhdessä kiinnostuneiden nuorten kanssa eikä heidän puolestaan.

Mahdollisuuksia aktiiviseen vapaaehtoistoimintaan kirjaston puitteissa löytyy runsaasti: nuoret voivat esimerkiksi ohjata kerhoja toisille nuorille kiinnostuksenaiheistaan, järjestää yksittäisiä isompiakin tapahtumia tai tempauksia, olla vertaisohjaajina nuorten tiloissa tai keksiä mahdollisesti jonkun muun mielekkään toimintamuodon, jota haluavat toteuttaa. Eri aluekirjastojen erilaisten profiilit mahdollistavat hyvinkin moninaisen toiminnan. Myös erilaiset jo toiminnassa olevat nuorten toimintaryhmät toivotetaan tervetulleiksi tuottamaan elämyksiä muille asiakkaille kirjastojen tiloissa. Koordinaattori tukee nuoria näiden omaehtoisessa vapaaehtoistoiminnassa yhdessä nuortenosastojen vakinaisen henkilökunnan kanssa sekä järjestää nuorille vapaaehtoisille joko kurssin tai huolehtii muulla tavoin heidän perehdyttämisestään.

Koordinaattorilla on myös keskeinen rooli kaupunginkirjaston vapaaehtoistoiminnan asiantuntijana: projektin aluksi hän selvittää vapaaehtoistoiminnan vakuutusturvaan sekä vastuukysymyksiin liittyvät asiat ja laatii ehdotuksen soveltuvan vakuutustuotteen hankinnasta sekä lyhyen kirjallisen ohjeen vastuukysymyksiin liittyen. Projektin loppuvaiheessa hän jakaa osaamistaan pitämällä aiheesta niin kaupunginkirjaston sisäisen koulutuksen kuin myös avoimen seminaarin, johon kutsutaan kirjastoammattilaisia eri puolilta maata.  Hankkeessa syntynyt Espoon kirjastojen nuorten vapaaehtoistoiminnan malli mallitetaan. Mallitus ja loppuraportti julkaistaan muiden kirjastojen käyttöön.

Yhteistyökumppanit, työryhmä: 

pääkaupunkiseudun nuorisotoimet, nuorten toiminta- ja harrasteryhmät

Aiemmat hankkeet: 

Suomessa on toteutettu useita paikallisia nuorten kirjastopalveluiden kehittämiseen liittyviä hankkeita, joissa asiakkaiden mielipiteitä on kuultu eri tavoin. Nuorten osallisuutta nuoria vapaaehtoistoimijoiksi tukien ja valtaannuttaen kehittäviä hankkeita ei kuitenkaan ole suomalaisissa kirjastoissa aiemmin toteutettu.

 

Kansainvälisiä esimerkkejä kuitenkin on: innostavia tuloksia on saatu esimerkiksi tanskalaisessa Aarhusissa toteutetusta laajasta YOUng-projektista, jossa löydettiin paikallisten nuorten toiveista ja lähtökohdista käsin useita uusia tapoja olla aktiivinen toimija lähikirjastossaan

Arvioi toimenpiteitä ja vaikutuksia: 

Hankkeen toteutuksessa fokukseen otettiin neljä pilottikirjastoa, Entressen, Ison Omenan, Kivenlahden ja Soukan kirjastot. Kaksi ensimmäistä on suuria kauppakeskuskirjastoja ja kaksi jälkimmäistä on keskisuuria lähiökirjastoja. Yhteistä kaikille toimipisteille on, että nuoret muodostavat merkittävän osan niiden asiakaskunnasta

 Projektikoordinaattori työskenteli syksystä 2014 kevääseen 2015 yhdessä kunkin kirjaston nuortenosaston vakinaisen henkilökunnan kanssa paikantaen nuorten toiveita sekä rakentaen niihin osallistavalla otteella tarttumisen kulttuuria. Toteuttamiskelpoisia aloitteita tuli laidasta laitaan: yökirjaston järjestämisestä itse suunnitellun teatteri-esityksen esittämiseen kirjastossa. Hankkeen aikana pystyttiinkin toteuttamaan yhdessä kiinnostuneiden nuorten kanssa yli kaksikymmentä erityyppistä toiminta-aloitetta.

 Jo varsin varhaisessa vaiheessa havaittiin että nuorten toimintainto painottui ennemmin yksittäisiin tempauksiin ja projekteihin kuin pitkäjänteisempään vapaaehtoistoimintaan (esim. kerhon tai lukupiirin vetäminen). Näin ollen nuorten perehdyttämisestä vapaaehtoistehtäviin huolehdittiin joustavasti tekemisen lomassa erillisen koulutuksen rakentamiseen sijaan. Tämä mahdollisti hyvin matalakynnyksiset siirtymät kokija-asiakkaan roolista vapaaehtoistekijäksi.

Kaikkein keskeisimmäksi edellytykseksi yhdessä nuorten asiakkaiden kanssa tekemiselle paikantui paitsi herkkyys kuulla nuorten ehdotuksia, jotka saattoivat tulla aikuisten ammattilaisten näkökulmasta odottamattomissa tilanteissa, myös henkilökunnan toiminnan oikea-aikaisuus: mikäli nuori saa heti toiminta-aloitteen tehtyään kirjastohenkilökunnalta myönteistä peilipintaa ja haasteen tulla yhdessä toteuttamaan hyvää ideaa, hän on huomattavasti kiinnostuneempi kuin mikäli aiheeseen palataan vasta myöhemmin.

Nuoret otettiin hankkeen puitteissa myös mukaan Kivenlahden ja Ison Omenan kirjastojen nuortenosastojen tilamuutoksiin ja uudelleensisustamiseen. Kiinnostunut nuoret pääsivät valitsemaan kalusteita ja maaleja yhdessä henkilökunnan kanssa sekä myös osallistumaan vapaaehtoisina konkreettiseen toteutukseen kokoamalla kalusteita ja maalaamalla seiniä aikuisten opastuksella. Toimintatavasta saatu palaute oli äärimmäisen myönteistä, ja se lisäsi selvästi nuorten osastoonsa kokemaa omistajuutta.

Hankkeessa kartoitettiin nuorten vapaaehtoistoimintaan liittyvät vastuukysymykset sekä laadittiin niistä tiivis ohjeistus. Erillisen lisävakuutusturvan hankkiminen ei ollut tarpeellista sillä kaupungin olemassa oleva vakuutusturva kattoi toimintaan liittyvät riskit.

Hankkeen puitteissa saatujen kokemusten pohjalta rakennettiin yhdessä Nuorten palvelu ry:n kanssa päivän mittainen kirjastojen asiakaspalveluhenkilöstölle suunnattu nuorten osallisuuden tukemisen koulutuskonsepti. Tarkoituksena oli saada yhdessä nuorten asiakkaiden kanssa tekeminen osaksi kirjastojen työkulttuuria. Koulutusten sisältöä ja rakennetta kehitettiin saadun palautteen perusteella koulutusten välillä. Koulutus on toteutettu kolme kertaa, ja siihen on osallistunut yhteensä 73 Helmet-kirjastojen asiakaspalveluammattilaista. Koulutusten koettiin vastaavan hyvin henkilökunnan tarpeita: koulutettavat antoivat koulutuksille asteikolla 1-5 keskimäärin arvio 4,5.

Hankkeen päätösseminaari toteutettiin yhdessä Nuorten palvelu ry:n Nuorten lähipalveluasiointiopas -hankkeen kanssa Entressen kirjastossa Espoossa. Seminaarissa esiteltiin hankkeessa valmistunut nuorten osallisuusmalli, peilattiin nuorten osallisuuden teemaa uuden kuntalain asettamiin vaatimuksiin sekä kuultiin tutkija Tomi Kiilakosken asiantuntijapuheenvuoro nuorten osallisuudesta kirjastopalveluissa kansainvälisen tutkimustiedon valossa. Paikalla oli 23 osallistujaa: edustettuina olivat niin eri kuntien yleiset kirjastot kuin korkeakoulu- ja erikoiskirjastotkin.

Lisäksi hankkeen tuloksista ja syntyneestä mallista on välitetty tietoa Turun kaupunginkirjaston järjestämässä maakunnallisessa lastenkirjastotyön koulutuksessa sekä Ison Pajan mediakasvatusseminaarissa. Yhteensä tietoa on tätä kautta jaettu yli sadalle kirjastolaiselle.

Resurssit

Hankkeessa on työskennellyt 10,5 htkk projektikoordinaattori, jonka tehtävänä on ollut osallisuusrakenteiden luominen nuorten kanssa kirjastojen arjessa sekä 4 htkk projektisuunnittelija, jonka vastuulla on ollut koulutusten suunnittelu ja toteutus, vastuukysymysten selvittäminen sekä syntyneen osallisuusmallin mallitus ja levittäminen.​  25% projektihenkilöstön suorista henkilöstökustannuksista sekä kaikki heidän työhön liittyvät työväline-, matka- ja tilakustannukset on katettu toteuttajan omarahoituksella.

Nuorten aloitteiden toteuttamiseen liittyvät materiaali- ym. kustannukset sekä päätösseminaarin ja koulutusten kustannukset on myös katettu kirjaston määrärahoista.

Jatkotoimenpiteet: 

Hankkeen tuloksena syntyneet hyvät käytännöt on otettu osaksi Espoon kaupunginkirjaston vakinaista toimintaa. Sen jalkauttamista kirjastojen arkeen tuettiin järjestämällä syyskuussa 2015 päivän mittainen työpaja, jonne kutsuttiin kaikki nuortenkirjastotyötä päätyönään Espoon kaupunginkirjastossa tekevät henkilöt lähiesimiehineen. Työpajan aikana oli mahdollisuus jakaa kokemuksia nuorten osallisuuden edistämisen hyvistä käytännöistä sekä pohtia haastavia tilanteita ja saada kollegoilta reflektiopintaa omille toimintatavoille.

Aloituspäivämäärä : 
01/04/2014
Lopetuspäivämäärä : 
31/12/2015
 


Anomuksen rahoitus
Haettava avustus yhteensä: 
€37 800
Oma rahoitus yhteensä: 
€16 800
Budjetti euroissa yhteensä: 
€54 600
Haettu muu avustus: 
€0
Saatu muu avustus: 
€0

Toteutunut rahoitus
Koko budjetti: 
€47 061
Oma rahoitus yhteensä: 
€12 061
Muualta saatu avustus: 
€0
Yhteistyökumppanin rahoitusosuus: 
€0

Tilastot:
Koulutustilaisuudet: 
5kpl/st.
Koulutuksiin osallistujia: 
113henkilö/person

Päätös
Myönnetty avustus euroissa.: 
€35 000
 
okm
avi