Onnelin ja Annelin kirjasto - lempeitä lukutuokioita lehmien kanssa
Vuoden 2017 ELY-hanke   (Hanke on saanut rahoitusta)


Kuvan lähde: 
Kaiturin tila, kuva: Paula Raitis.
Raision kaupunginkirjasto
Kirjaston osoite : 
Eeronkuja 2
21200
Kirjaston puhelin : 
0400 823256
Kirjaston sähköposti : 
kirjasto@raisio.fi
ISIL-tunnus : 
FI-Raiki-PK
Y-tunnus : 
0204428-5
Yhteyshenkilön nimi : 
Eeva Kiviniemi
Puhelin : 
0400 823256
Sähköposti : 
eeva.kiviniemi@raisio.fi
Hankkeen tavoite: 

Hankkeen keskeisenä tavoitteena on lukuharrastuksen ja tunnetaitojen lisääminen raisiolaisissa alakoululaisissa ilmiöpohjaiseen oppimiseen (OPS 2016) tukeutuen. Yksi raisiolainen alakoululaisten ikäluokka viedään puolentoista vuoden aikana Kaiturin tilalle Maskuun, jossa lapset voivat lukea lukulehmille ja tutustua vanhan maatilan muihin eläimiin, töihin ja historiaan.

Hankkeeseen kuulu myös kaksi yleisöluentoa: toisessa on teemana "millaista on olla lehmä?" ja toisessa käsitellään lehmien liittymistä suomalaiseen histoariaan ja kulttuuriin.

Lisäksi kehitetään erilaisia lukemiseen innostavia menetelmiä: Pnneli ja Anneli suosittelevat -lukulistoja koululaisille, videotervehdyksiä lukulehmien luota, live-striimausta, videokirjavinkkausta, Lukulehmien lukublogeja ja Facebookin Kyyttökanava ja muuta some-viestintää. Näistä osa on jo olemassa ja niitä jatketaan myös hankkeen jälkeen.

 

Tavoitteen seurannan mittarit: 

Tavoitteen toteutumista seurataan Kaiturin tilalle vierailevalle alakoulun ikäluokalle ja opettajille suunnatulla kyselyllä sekä palautekeskustelulla opettajien kanssa.

Kuvaus : 

Raision kaupunginkirjastolla on ilo ja kunnia toimia kummikirjastona kahdelle lukulehmälle, Onnelille ja Annelille.

Onneli ja Anneli asuvat Kaiturin tilalla Maskussa ja opiskelevat siellä lukulehmän taitoja. Kaiturin tilan emäntä Marjukka Kulmala hoitaa ja kouluttaa niitä lempeästi yhdessä raisiolaisen lastenkirjailija Reetta Niemelän kanssa. Onneli ja Anneli nauttivat tällä hetkellä erityisesti lastenkirjojen ja runojen kuuntelemisesta. 

Lukulehmät ovat kyyttöjä eli itäsuomenkarjaa, joka on yksi Suomessa vanhastaan kasvatetusta maatiaiskarjarodusta. Nykyisin kyytöt ovat uhanalaisia. Lukutaito on omalla tavallaan yhtä uhatussa asemassa kuin maatiaiskarjakin.

Onnelin ja Annelin kummiuden kautta Raision kirjasto pyrkii paitsi edistämään lukuharrastusta myös lisäämään ihmisissä, etenkin lapsissa, kykyä kokea myötätuntoa muita eläviä olentoja kohtaan.

Kasvatuspsykologian tohtori Michele Borban mukaan empatiakyky on ylivertainen tekijä siinä, että lapsista kasvaa terveitä, menestyviä ja onnellisia aikuisia. Digitalisoituneessa maailmassa vallalle on päässyt kiusaamisen, epärehellisyyden ja tyytymättömyyden kulttuuri, jota hän kutsuu "selfiesyndroomaksi".

Borba on listannut keinoja lasten empatiakyvyn kasvattamiseksi (Borba, M. (2016). Unselfie: Why Empathetic Kids Succeed in Our All-About-Me World. New York: Touchstone.)

- Kehitä moraalista mielikuvitusta: Kirjoja lukemalla lapset pääsevät erilaisiin maailmoihin. Tarinat  kasvattavat moraalikäsityksiä ja hyväntahtoisuutta.

- Harjoittele myötätuntoa: Myötätunto on kuin lihas. Mitä enemmän sitä harjoitetaan, sitä suuremmaksi se kasvaa.

- Toimi lasten esikuvana empaattisuudessa, niin hekin oppivat myötätuntoisiksi ja vastuullisiksi. Kun empatiasta tulee heille luonnollinen taito, he osaavat tunnistaa, kun joku on satuttanut itsensä, tarvitsee lohdutusta tai on kaltoin kohdeltu.

 

Hankkeen tavoitteet

Onnelin ja Annelin kirjasto -hankkeella on kaksi tavoitetta.

1) Tarkoituksena on tukea raisiolaisten alakoululaisten ilmiöpohjaista oppimista lukulehmien kohtaamisen kautta. Kohtaamisissa harjoitellaan lukutaidon lisäksi myös tunnetaitoja.

Eläinten hyvinvointia pohditaan vuodesta 2016 eteenpäin alakoulussa ympäristöopissa ja yläkoulussa biologian, uskonnon ja elämänkatsomustiedon tunneilla. Maatilakäynnillä Onnelin ja Annelin luona lapset tutustuvat käytännössä elänten elämään, maatilan töihin  ja vanhaan maaalaisympäristöön sekä maatalouden historiaan.

Toimenpiteet:

Tuotamme yhdelle Raision alakoulujen ikäluokalle (2. luokka-aste) lukuvierailuita Kaiturin tilalle Maskuun. Samalla tutustutaan maatilaan töihin ja eläinten hoitamiseen. Kaiturin tilalle ei pääse julkisilla kulkuneuvoilla, koska lähimmälle bussipysäkille on neljä kilometriä. Siksi on välttämätöntä järjestää lapsille kuljetus.

Lastenkirjailija Reetta Niemelä valmentaa jokaisen luokan maatilavierailua varten Raision kirjastossa. Vuorovaikutteisen johdattelun materiaalina käytetään kirjaston aineistoa, josta avautuu teemaan monenlaisia näkökulmia. Myös puhelimella kuvatut pienet videoklipit antavat lapsille tuntumaa lukulehmien kohtaamiseen.

Päivä Kaiturin tilalla on lapsille kokonaisvaltainen elämys. Ison eläimen kohtaaminen ja sen lähellä oleminen on vaikuttava ja voimauttava kokemus. Lapset voivat viettää koulupäivän ulkoilmassa maatilan lehmien, lampaiden ja kanojen kanssa. Maatilakäynnillä Kaiturin tilalla lapset näkevät, miten eläimiä hoidetaan ja miten niiden hyvinvoinnista huolehditaan. Kokemus pohjustaa ylemmillä luokilla alkavaa opetusta.

Kaiturin tilalla lukeminen yhdistyy lempeään lehmään ja viestintään eläinten kanssa. Lapset kokevat käytännössä, mitä tarkoittaa, kun ihmisen ja eläimen suhde perustuu vastavuoroisuuteen. Myös tunnetaidot kehittyvät: lapset oppivat, että myös eläimet ovat tuntevia olentoja, jotka osaavat innostua ja väsyä, pelätä ja iloita, kärsiä ja kiintyä.

Lukuvierailuita voidaan tehdä myös syksyllä ja keväällä, jopa leudolla säällä talvella, koska Onneli ja Anneli ulkoilevat pihatossa.  Samalla lapset oppivat myös pukeutumaan oikein ulkoilupäivään. Lukuvierailuista vastaavat yhdessä Kaiturin tilan emäntä Marjukka Kulmala,  lastenkirjailija Reetta Niemelä ja Raision kaupunginkirjasto sekä Raision alakoulut.

Raisoon kaupunginkirjasto ja lukulehmät ovat mukana myös Lukukeskuksen Suomi 100 - Suuri lukuseikkailu -hankkeessa.

 

2) Tarkoituksena on edistää sekä kirjaston käyttäjissä että ei-käyttäjissä lukuharrastusta ja empatiaa ja ymmärrystä eläinten hyvästä elämästä.

Kun Onneli ja Anneli tekevät lukulehmien töitä, levitämme samalla sekä lukemisen iloa että tietoa ja ymmärrystä eläinten itseisarvosta, oikeuksista ja niiden kunnioittavasta kohtelusta.

Valokuvauksen ammattilainen kuvaa lukulehmistä ja lapsista käsikirjoitetun videon, jota voidaan levittää Suomessa ja aulkomailla. Videon avulla hankkeen vaikutukset voivat levitä varsin laajalle. Samalla sekä hanke että metodi tulevat dokumentoitua.

Lukulehmien saaman julkisuuden kautta voidaan nostaa esiin lukemisen merkitystä ja samalla vaikuttaa ihmisten tietoisuuteen eläimistä subjekteina sekä asenteisiin eläinten hyvinvointia kohtaan. Hankkeessa yhdistyvät kirjat, kirjalija, lukeminen, maatila, eläimet, eettiset kysymykset ja ihmisen henkinen kasvu.

Lukemisen taika sekä empatian ja myötätunnon lisääminen ihmisissä lävistävät hankkeen kaikki tasot.

Toimenpiteet:

- Raision kaupunginkirjasto ja Kaiturin tilan lukulehmät julkistavat joka kesä kesälomakirjan, joka valitaan vuoden aikana ilmestyneiden kotimaisten lastenkirjojen joukosta. Kirjan valintaan voi osallistua kirjaston somessa. Julkistamistilaisuudessa lehmille luetaan katkelma voittajakirjasta. Samalla julkistetaan kesälukemista-lista.   

- Raision kaupunginkirjasto ja Reetta Niemelä tekevät yhdessä Onneli ja Anneli suosittelevat -kirjalistoja  Raision alakoululaisille. Listaukset löytyvät myös Vaski-verkkokirjastosta http://bit.ly/2exkQne

- Luodaan Raison kaupunginkirjaston ja lukulehmien yhteinen lukublogi.

- Hande dokumentoidaan ammattivalokuvaajalta tilattavalla videolla. Video kertoo Annelista ja Onnelista ja heidän työstään lukulehminä. Tärkeää on myös tallentaa lasten kokemuksia. Videota levitetään valtakunnallisesti, ehkä myös kansainvälisesti.

- Kerätään lapsille suunnattuja, eläinten hyvinvointia käsitteleviä asiantuntijoiden ja kouluttajien puheenvuoroja Facebook live -toiminnon avulla.  Niitä voitaisiin katsoa kirjastossa isolta screeniltä. Asiantuntijat olisivat valtakunnallista tasoa, kuten Tuire Kaimio ja Helena Telkänranta. Samalla kerryttäisimme oppimateriaalia kouluille

- Järjestetään kaksi lehmiin liittyvää yleisötilaisuutta Raision Kirjastotalon Martinsalissa. Toisessa pohditaan, millaista on olla lehmä. Toisessa tutkitaan sitä, miten monella eri tavalla lehmät liittyvät suomalaisten historiaan: metsässä laiduntavat lehmät, evakkolehmät jne.

- Videokirjavinkkausta lukulehmien kanssa on jo tehtykin, ja sitä jatketaan kummikirjaston Facebookissa olevalla Kyyttökanavalla.

- Suora striimaus Kaiturin tilalta lukuehmien luota sopii hienosti moniin Raision kirjastossa järjestettäviin tapahtumiin, vaikkapa luokkakäynteihin.

- Lukulehmät ovat tervetuleita vierailemaan Raision kaupunginkirjaston edustalla olevaan puistoon. Onnelia ja Annelia voivat tulla katsomaan kaikki halukkaat, myös ei-kirjastonkäyttäjät. Kirjastopihalla niin lapset kuin aikuiset voivat lukea Annelille ja Onnelille pienryhmissä. Ryhmille annetaan etukäteen tietoa lehmästä, sen tarpeista ja käyttäytymisestä. Puistossa Anelille ja Onnelille järjestetään niin iso aitaus, että ne voivat halutessaan mennä puiden varjoon märehtimään. Lehmät voivat itse päättää, milloin ovat ihmisten lähellä.

 3) Hanketta seurataan yhteistyössä koulun ja opettajien kanssa. Maatilakäynti pohjustaa ylemmillä luokilla alkavia  oppiaineita. Lukulehmistä voidaan keskustella esimerkiksi biologian, uskonnon ja elämänkatsomustiedon tunneilla. Lehmiä voidaan käyttää aiheena kuvaamataidon tunneilla ja niistä voidaan laulaa musiikintunneilla.

Hankkeesta järjestetään myös palautekysely koululaisille ja opettajille sekä mukaan tulleille aikuisille. Lapsia rohkaistaan antamaan palautetta myös vierailupäivän aikana.

Hankkeen vaikuttavuutta seurataan myös videon leviämisen ja median reaktioiden kautta.

Yhteistyökumppanin nimi/nimet: 
Reetta Niemelä, Marjukka Kulmala, Heli Kivelä, Raision perusopetus
Yhteistyökumppanit, työryhmä: 

emäntä Marjukka Kulmala, Kaiturin tila

lastenkirjailija Reetta Niemelä, Raisio

Rehtori Heli Kivelä/Raision alakoulut

Toiminnan kuvaus ja hankkeen arviointi: 

 

 

 

HANKKEEN TOTEUTUMINEN JA ARVIO

 

Raision kaupunginkirjastolla on ilo ja kunnia toimia kummikirjastona kahdelle lukulehmälle, Onnelille ja Annelille. Heilikki, Kaiturin vanhin ja kokenein lukulehmä, on myös itseoikeutetusti mukana Lukulehmä-hankkeessa.

 

 

 

 

Onneli, Anneli ja Heilikki asuvat Kaiturin tilalla Maskussa ja opiskelevat siellä lukulehmän taitoja. Kaiturin tilan emäntä Marjukka Kulmala hoitaa ja kouluttaa niitä yhdessä raisiolaisen lastenkirjailija Reetta Niemelän kanssa.

 

Lukuvuonna 2017-2018 kaikki raisiolaiset kakkosluokkalaiset kutsuttiin lukuseikkailuun kirjastoon ja Kaiturin tilalle Maskuun.

 

 

 

 

 

Kakkoset kohtaavat lukulehmät eli miten hanke organisoitiin käytännössä?

 

Aluksi 2. luokka-asteen opettajille lähetettiin yleiskirje, jossa kerrottiin hankkkeen ideasta ja tavoitteista. Se alkoi näin:

 

"Lukutaito on lapsen tärkein taito. Ja lukemisen kautta lapsi pääsee kokemaan ihmeellisiä seikkailuita – tänä syksynä ihan konkreettisestikin. Kaikki raisiolaiset kakkosluokkalaiset kutsutaan lukuseikkailuun kirjastoon ja Kaiturin tilalle Maskuun.

Maatilavierailun tarkoitus on vahvistaa lukutaidon lisäksi myös lasten kykyä empatiaan kaikkia eläviä olentoja kohtaan. Sanotaan, että myötätunto on kuin lihas: mitä enemmän sitä harjoitetaan, sitä vahvemmaksi se kasvaa. Sama pätee myös lukutaitoon."

Seuraavaksi lähetettiin käytännön asioita selvittävä kirje.

 

Normal
0

21

false
false
false

FI
X-NONE
X-NONE

/* Style Definitions */
table.MsoNormalTable
{mso-style-name:"Normaali taulukko";
mso-tstyle-rowband-size:0;
mso-tstyle-colband-size:0;
mso-style-noshow:yes;
mso-style-priority:99;
mso-style-parent:"";
mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;
mso-para-margin-top:0cm;
mso-para-margin-right:0cm;
mso-para-margin-bottom:10.0pt;
mso-para-margin-left:0cm;
line-height:115%;
mso-pagination:widow-orphan;
font-size:11.0pt;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-ascii-font-family:Calibri;
mso-ascii-theme-font:minor-latin;
mso-hansi-font-family:Calibri;
mso-hansi-theme-font:minor-latin;
mso-bidi-font-family:"Times New Roman";
mso-bidi-theme-font:minor-bidi;
mso-fareast-language:EN-US;}

Hei hyvä opettaja ja koulunkäyntiavustaja!  

Hienoa, että olet luokkasi kanssa mukana Lukulehmä-hankkeessa! 

HANKKEESTA LYHYESTI:

Raision kirjasto sai lukukaudelle 2017-2018  Lounais-Suomen AVI:n avustuksen, jolla toteutetaan oppilaiden kirjailijavierailu kirjastossa sekä retki maatilalle Maskuun.  Osallistuminen on koulullenne maksuton.

KIRJASTOVIERAILU 

-          Klo 9-10.30

-          Kirjailija Reetta Niemelä kertoo työstään

-          Käydään läpi eläinten kohtelua tilalla

-          Lapset saavat kirjastokortin, jos sitä ei vielä ole

-          Lainataan omavalintainen kirja lehmälle luettavaksi (opettaja päättää lainattavien kirjojen määrän)

-          Lopuksi otetaan yhteiskuva kirjojen kanssa

Kirjastokäynnin tarkoituksena on esitellä kirjasto innostavana ja houkuttavana paikkana ja opetella kirjojen hakua ja lainaamista käytännössä sekä tietysti tavata oikea kirjailija. Paikalla on myös kirjastovirkailijoita tukemassa lainaamista. 

Lapselle on tärkeää, että lainattava kirja on oma valinta! Kirja voi olla tietokirja, kuvakirja tai romaani! Kirjan ei tarvitse olla lehmä-aiheinen. LAPSET LUKEVAT KIRJAA KOTONA TAI KOULUSSA ENNEN MAATILAVIERAILUA. Lukutilannetta voi helpottaa, jos lapsi on pohtinut etukäteen minkä kohdan haluaa lukea. Sopiva kohta ja pituus voidaan kuitenkin valita myös paikan päällä.

RETKI KAITURIIN  www.kaiturintila.fi

-          Retkipäivän pituus: 9-13.00

-          Kaiturissa vietetään koko päivä ULKONA

-          KIRJASTO TILAA TAKSIT!  Taksi saapuu koulun pihalle  klo 8:40 ja lähtee Kaiturista klo 13.00

-           Taksin yhteyshenkilö ongelmatilanteen varalle: Juhani Lahdenne: 0400996655

-          Lapsille: KUMISAAPPAAT ja RIITTÄVÄSTI LÄMMINTÄ VAATETTA!

-          LAINATUT KIRJAT MUKAAN! Vinkki: maalarinteipillä nimi kanteen J

-          Paikan päällä jakaudutaan KOLMEEN ryhmään

-          Päivä koostuu lehmien lukuhetkestä, tutustumisesta lampaisiin, kanoihin, kaneihin ja sikoihin, yhteisestä ruokailusta sekä vapaammasta leikkihetkestä päivän lopuksi     

 KIRJALAATIKKO:

Kirjastossa on koottu kaksi kirjalaatikkoa, joissa on lehmiin liittyviä tietokirjoja ja kuvakirjoja lapsille ja aikuisille. Vs. kirjastonhoitaja Eeva Ennola (eeva.ennola@raisio.fi) koordinoi kirjalaatikoiden jakelun kouluille. Kirjat on tarkoitettu taustamateriaaliksi lehmäteeman käsittelyyn koulussa. Näitä kirjoja ei voi viedä kotiin.

TAVOITTEET:

Kirjailijavierailun ja lehmille lukemisen tavoitteena on luoda iloisia ja kannustavia mielleyhtymiä lukemisesta. Lehmät todella kuuntelevat lukevaa lasta. Eläinten kanssa opitaan arvokkaan ja myötäelävän kohtaamisen taitoja. Kaiturissa harjoitellaan myös rauhoittumista ja toisen kuuntelua.   

Halutessaan lehmä-teeman ympärille voi rakentaa muutakin opetussisältöä:

-          Lehmä-aiheisten kirjojen ja runojen ääneen lukemista yhdessä

-          Lehmätaiteeseen tutustumista ja aiheen hyödyntämistä taideaineissa

-          Tekstien tuottamista, aiheena vaikkapa Anneli- ja Onneli-lehmien ystävyys

-          Kotieläimiin liittyviä asioita, eläinten oikeuksia

-          Ruokaan liittyviä teemoja 

-          Rauhoittumista ja keskittymistä

-          Tunnetaitoja

Vinkki: Aina, kun luokassa halutaan pitää rauhallinen lukuhetki, voidaan seinälle kiinnittää tai heijastaa rauhassa märehtivän lehmän kuva hiljentymisen merkiksi!  J

Lisätietoja: Rehtori Heli Kivelä    heli.kivela@raisio.fi

OLETTE ERITTÄIN LÄMPIMÄSTI TERVETULLEITA KIRJASTOON JA KAITURIN TILALLE!

Terveisin

lastenkirjailija Reetta Niemelä   

emäntä Marjukka Kulmala, Kaiturin tila

rehtori Heli Kivelä, Raision alakoulut

kirjastonhoitaja Eeva Kiviniemi, Raision kaupunginkirjasto

 

 

Alakoulun rehtori Heli Kivelä teki luokille aikataulun, josta opettajat valitsivat kirjasto- ja maatilavierailun ajankohdan. Syksyn käynnit toteutettiin 21.8. –  18.9. 2017, kevään 4.4. – 4.5. 2018.

 

 

Normal
0

21

false
false
false

FI
X-NONE
X-NONE

/* Style Definitions */
table.MsoNormalTable
{mso-style-name:"Normaali taulukko";
mso-tstyle-rowband-size:0;
mso-tstyle-colband-size:0;
mso-style-noshow:yes;
mso-style-priority:99;
mso-style-parent:"";
mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;
mso-para-margin-top:0cm;
mso-para-margin-right:0cm;
mso-para-margin-bottom:8.0pt;
mso-para-margin-left:0cm;
line-height:107%;
mso-pagination:widow-orphan;
font-size:11.0pt;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-ascii-font-family:Calibri;
mso-ascii-theme-font:minor-latin;
mso-hansi-font-family:Calibri;
mso-hansi-theme-font:minor-latin;
mso-bidi-font-family:"Times New Roman";
mso-bidi-theme-font:minor-bidi;
mso-fareast-language:EN-US;}

Kevät 2018:

Koulu:

Kirjastovierailu (3.4.-13.4):

Kaiturin tila (23.4.-4.5.):

Tikanmaa

pe 13.4 klo 9.00-10.30 (yhteinen aika Tikanmaan oppilailla = 29 opp.)

ke 2.5. klo 9-13

Tikanmaa

pe 13.4. klo 9.00-10.30

pe 27.4. klo 9-13

Kerttula 2A + 2B (33 opp.)

Kerttula 2A ke 4.4. klo 9.00-10.30

Kertula 2B to 12.4. klo 9.00-10.30

 

ke 25.4. klo 9-13

 

 

 

Kuloinen 2a, 2c

ti 10.4. klo 9.00-10.30

to 3.5. klo 9-13

Kuloinen 2b

ke 11.4. klo 9.00 – 10.30

pe 4.5. klo 9-13

 

 

 

 

 

1) Kirjastovierailulla lapset otti vastaan lastenkirjailija Reetta Niemelä.  Reetta kertoi, mitä maatilalla tehdään, miten lehmien kanssa ollaan ja miten lukeminen järjestetään. Apuna olivat siviilipalvelusmies Antti Kupiaisen muovaamat Onnelin ja Annelin näköishahmot, joiden avulla Reetta havainnollisti esimerkiksi sitä, miten lehmää lähestytään. Kirjastosta jokainen lapsi myös lainasi kirjan, josta sitten Kaiturissa luki pienen pätkän lehmälle. Kirjan ei tarvinnut liittyä lehmiin. Kirjastovierailu kesti puolitoista tuntia.

 

 2)   Kaiturin tilalle lapset kuljetettiin sovittuina päivinä JetSetLinesin takseilla. Lähtö oli vähän klo 8 jälkeen ja paluu klo 13. Lapsia ohjeistettiin vetämään kumisaappaat jalkaan vaikka olisi aurinkoinenkin päivä ja pukeutumaan lämpimästi säänmukaisiin vaatteisiin. Kaiturissa oltaisiin ulkona monta tuntia.

 

 

Kaiturin tilalla lapset jakautuivat kolmeen, etukäteen muodostettuun ryhmään. Yksi ryhmä luki lehmille Reettan ja Eevan kanssa, kaksi muuta tutustui maatilan pihapiiriin.  

 

Marjukka-emäntä kiersi lasten kanssa tilan muiden eläimien luona. Lapset tutustuivat lampaisiin, kanoihin ja kukkoon, porsaisiin ja kaneihin. Samalla he saivat kuulla siitä, miten Kaiturissa hoidetaan eläimiä ja että se ei ole samanlaista kuin tehotuotantotiloilla.

 

Biologian opettajan ammattitaidolla Marjukka sai ujutettua kierroksiin valtavasti tietoa eläimistä ja niiden käyttäytymisestä ja osasi vastata lasten lukuisiin kysymyksiin. Lisäksi Marjukka vinkkasi kaikille lapsille teemaan liittyvää lukemista.

 

Koulusta tuotiin mukana lounas, joka syötiin useimmiten pitkien pöytien ääressä ulkona. Lopuksi oli vapaata leikkiä. Lapset saivat temmeltää pihapiirissä, leikkiä Reetta Niemelän kirjojen pohjalta rakennetussa Tikkumäen tallissa keppareilla tai Milja-kirjojen mukaan siustetussa Miljan huonessa vanhassa aitassa. Leikin kautta lapset pääsivät konkreettisesti sisään kirjojen maailmaan.

 

 3)     Kirjastossa koottiin kakkosille ja opettajille kirjalaatikoita, joissa on lehmiin liittyviä tietokirjoja ja lastenkirjoja. Ajatuksena oli, että opettajat voisivat päivittää tietojaan lehmistä ja lehmiä voitaisiin käsitellä koulussa jo ennen maatilavierailua. Kirjat oli tarkoitettu luettavaksi vain koulussa.

 

Turun kaupunginkirjastossa työskentelevä kuvataiteilija Leena Pylkkö otti meihin yhteyttä hankkeen alkuvaiheessa ja ehdotti, että hän voisi tulla mukaan ja vetää lapsille työpajoja, joissa muotoiltaisiin savilehmiä. Sovimme, että Leenan savityöpajoihin voisivat ilmoittautua ne kakkosluokat, jotka halusivat.

 Tämä lehmä on syntynyt kuvataitelija Leena Pylkön käsissä.

              

Normal
0

21

false
false
false

FI
X-NONE
X-NONE

/* Style Definitions */
table.MsoNormalTable
{mso-style-name:"Normaali taulukko";
mso-tstyle-rowband-size:0;
mso-tstyle-colband-size:0;
mso-style-noshow:yes;
mso-style-priority:99;
mso-style-parent:"";
mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;
mso-para-margin-top:0cm;
mso-para-margin-right:0cm;
mso-para-margin-bottom:8.0pt;
mso-para-margin-left:0cm;
line-height:107%;
mso-pagination:widow-orphan;
font-size:11.0pt;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-ascii-font-family:Calibri;
mso-ascii-theme-font:minor-latin;
mso-hansi-font-family:Calibri;
mso-hansi-theme-font:minor-latin;
mso-bidi-font-family:"Times New Roman";
mso-bidi-theme-font:minor-bidi;
mso-fareast-language:EN-US;}

SYKSY 2017

 

 

Koulu

Päivämäärä

Huom!

 

Konsan koulu

Emmi Vairinen

18.10. klo 9-11

Ei polttomahdollisuutta koululla

 

 

Kuloisten koulu

Anu Aaltonen 2A (23 oppilasta)

 

8.11. klo 9-11

 

 

Kuloisten koulu

Mari Kiviluoto

 

22.11. klo 9-11

 

 

Tikanmaa

Päivi Ruohonen

Katja Mild-Vilola

 

 

25.10. klo 9-11

 

 

Poltto Tahvion koulussa

 

Ihala

Pirjo Rajamäki

 

 

21.9. klo 9-11

 

 

 

Innostus oli suurta, sillä Leenan pajoissa valmistui kaikkiaan 175 savilehmää! Pajat toteutettiin 21.9. – 8.11. 2017. Opettajat antoivat savityöpajoille kiittävää palautetta ja olivat sitä mieltä, että työpaja tuki hienosti hankkeen konseptia tuomalla mukaan taidekasvatuksen ja käsillä tekemisen.

Onnelin ja Annelin kirjasto -hankkeella oli kaksi keskeistä tavoitetta.

 

1)      Tarkoituksena on tukea raisiolaisten alakoululaisten ilmiöpohjaista oppimista lukulehmien kohtaamisen kautta. Kohtaamisissa harjoitellaan lukutaidon lisäksi myös tunnetaitoja.

2)      Tarkoituksena on edistää sekä kirjaston käyttäjissä että ei-käyttäjissä lukuharrastusta ja empatiaa ja ymmärrystä eläinten hyvästä elämästä.

 

Kakkosten kirjastovierailu, Kaiturin maatilavierailu ja savilehmien muotoileminen olivat kaikki sellaisia tapahtumia, joissa molemmat tavoitteet selkeästi toteutuivat, kun kohderyhmänä olivat lapset.

 

 

Lukulehmien kohtaaminen ja lehmille lukeminen oli erittäin herkkä tilanne, jonka lapset kokivat voimakkaasti. He suhtautuivat lukemiseen vakavasti ja osasivat ottaa eläimet huomioon Reettan ohjeiden mukaan. Lisäksi he osasivat odottaa omaa vuoroaan hämmästyttävän kärsivällisesti.

Ison eläimen kohtaaminen tuntui olevan voimaannuttava kokemus lapsille. Tulkitsin lukutilanteen niin, että lapset oikeasti ymmärsivät, että eläin on subjekti, eikä pelkkä objekti, joka on olemassa ihmistä varten. He tarkkailivat lehmien reaktioita – välillä ihmetellen – ja pohtivat selvästi lehmän olemusta ja omaa suhdettaan eläimeen.

 

Kun lehmät esimerkiksi vetäytyivät kesken lukutuokion suojaansa märehtimään, Reetta selitti tilanteen lapsille ja ehdotti, että luetaan lehmille iltasatu, koska nyt heitä selvästi alkoi nukuttaa. Lapset hallitsivat orastavan turhautumisen hienosti ja ryhtyivät lähes hartaina lukemaan iltasatua, joka saatteli lehmät hyvänolon päiväunille.

 

 

Myös lehmälle lukeminen oli lapsille vahva kokemus ja arvokas hetki. Jopa vilkkaat ja toiminnalliset lapset jaksoivat keskittyä lukutilanteeseen ihmeellisen hyvin. Lapsia ilahdutti erityisesti se, että lehmät olivat kirjojen suhteen kaikkiruokaisia: niille kelpasi niin Minecraft kuin Mimmi-lehmänkin tarinat. Samalla he vaikuttuivat myös sitä, että lehmät oikeasti kuuntelevat: ne liikuttavat korviaan äänen suuntaan märehtiessään.

 

Reetta onnistui selittämään lapsille lehmän monet vatsat ja märehtimisen luontevasti lukemisen ohessa. Lehmä märehtii silloin, kun sillä on rauhallinen ja turvallinen olo. Lapset oivalsivat, että lukeminen oli auttanut lehmiä tässä.

 

Kaiturin tilalla lapset kokivat käytännössä, mitä tarkoittaa, kun ihmisen ja eläimen suhde perustuu vastavuoroisuuteen. Tilanne pisti toivottavasti liikkeelle prosessin, jossa tunnetaidot kehittyvät. Kaiturissa lapset oivalsivat, että ihmisen tavoin myös eläimet ovat tuntevia olentoja, jotka osaavat innostua ja väsyä, pelätä ja iloita – ja ennen muuta kiintyä. Eläimen kanssa voi kommunikoida, mutta se on vuorovaikutusta, johon molemmat osapuolet vaikuttavat.

 

Tulimme kakkosluokkien ja lehmien kohtaamisessa testanneeksi ja vahvistaneeksi käytännössä kasvatuspsykologian tohtori Michele Borban teesit lasten empatiakyvyn kasvattamiseksi (Borba, M. (2016). Unselfie: Why Empathetic Kids Succeed in Our All-About-Me World. New York: Touchstone.)

 

- Kehitä moraalista mielikuvitusta: Kirjoja lukemalla lapset pääsevät erilaisiin maailmoihin. Tarinat kasvattavat moraalikäsityksiä ja hyväntahtoisuutta.

- Harjoittele myötätuntoa: Myötätunto on kuin lihas. Mitä enemmän sitä harjoitetaan, sitä suuremmaksi se kasvaa.

- Toimi lasten esikuvana empaattisuudessa, niin hekin oppivat myötätuntoisiksi ja vastuullisiksi. Kun empatiasta tulee heille luonnollinen taito, he osaavat tunnistaa, kun joku on satuttanut itsensä, tarvitsee lohdutusta tai on kaltoin kohdeltu.

 

Hankesuunnitelmissa ideoimme lukulehmien vierailua Raision kaupunginkirjaston edustalla olevaan puistoon. Vierailun tarkoituksena oli, että myös aikuiset ja kirjaston ei-käyttäjät pääsisivät osaksi lehmille lukemisen taikaa. Periaatteena oli myös, että puistossa lukulehmille järjestettäisiin iso aitaus, jossa ne voisivat halutessaan mennä puiden varjoon märehtimään. Lehmät voisivat itse päättää, milloin ovat ihmisten lähellä.

 

Tämä suunnitelman osa osoittautui liian kunnianhimoiseksi. Halusimme toimia eläinten kanssa mahdollisimman eettisesti ja aika pian ymmärsimme, että lehmien siirtäminen ei hankkeen puitteissa onnistu. Meillä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttaa ja totuttaa hiehoja traileriin. Pelkästään trailerikäytäntöjen kouluttaminen olisi vaatinut suunnattomasti työtunteja ja sen lisäksi lehmät olisi pitänyt totuttaa olemaan rennosti vieraassa paikassa.

 

Tästä syystä panostimme sekä kirjastokäynneillä että Kaiturin tilalla todella paljon siihen, että lapsille puhuttiin eläimen käyttäytymisen lukemisesta ja ymmärtämissta sekä opetettiin eläimen kohtaamista. Lukutilanteissakin keskityimme lehmien käytöksen havainnontiin sekä ihmisten elekieleen ja sen vaikutuksiin. Reetta ja Marjukka puhuivat lasten kanssa paljon siitä, miten ihminen voi kohtaamisessa luoda eläimille hyvää oloa -  esimerkiksi juuri lukemalla. Otimme esille myös lehmien oikeudet ja eläinten itseisarvon.

 

Reetta Niemelä teki myös useita Onneli ja Anneli suosittelevat -kirjalistoja Raision alakoululaisille.

Lukulehmien saaman runsaan julkisuuden kautta pystyimme nostamaan esiin lukemisen merkitystä ja samalla vaikuttaa ihmisten tietoisuuteen eläimistä subjekteina sekä asenteisiin eläinten hyvinvointia kohtaan. Hankkeessa yhdistyivät kirjat, kirjalija, lukeminen, maatila, eläimet, eettiset kysymykset ja ihmisen henkinen kasvu.

 

Arvelen, että olemme hankkeen kautta lisänneet kiinnostusta lukemiseen ja eläinten eettiseen kohteluun.

 

 

Kakkosluokkien opettajille lähetetyn palautekyselyn yhteenveto

 

Palautekysely lähetettiin opettajille rehtori Heli Kivelän kautta. Kyselyyn vastasi seitsemän (7) opettajaa ja vastausprosentti oli 50. Puolet kakkosluokista osallistui Lukulehmähankkeen tapahtumiin syksyllä 2017, puolet keväällä 2018.

Kaava oli kaikilla sama. Lastenkirjailija Reetta Niemelän vetämät kirjastovierailut edelsivät Kaiturin tilalle tehtyä retkeä, jossa luettiin Onnelille, Annelille ja Heilikille ja tutustuttiin muihin maatilan eläimiin.

Kirjastossa käytiin läpi sitä, mitä Kaiturin tilalla tehdään, miten eläinten lähellä ollaan, miten lehmät kokevat lukemisen - ja myös, mitä eläinten läheisyydessä ei kannata tehdä. Lisäksi lapset lainasivat kirjan, jota halusivat lukea lehmille.

Kaikki opettajat kokivat, että olivat ehtineet valmistautua lasten kanssa tarpeeksi ennen kirjastovierailua. Yhtä lukuunottamatta opettajat olivat mielestään ehtineet valmistautua myös Kaiturin tilan retkeen.

Kaikki opettajat myös pitivät toimivana ratkaisua, jossa kirjastokäynti edelsi retkeä Kaiturin tilalle.

 

 

                   Oli toimiva. Mukavaa, että kirjastossa puhuttiin, miten eläimiä pitää lähestyä ja oli aikaa valita kirjoja.

 

Kumpikin kokonaisuus oli erittäin hyvin suunniteltu ja toteutettu. Lapset nauttivat molemmista vierailuista.

Kun kysyimme opettajien mielipidettä siitä, innostiko lehmille lukeminen lapsia lukemaan omassa arjessaan enemmän, vastaukset hajosivat. Kolme opettajaa ei osannut sanoa tai arveli, että lukeminen ei lisääntynyt. Neljän mielestä retki innosti lukemaan.

 

Luemme luokassa paljon, joten enemmän on ehkä väärä sana. Mielestäni se enemminkin sai aikaiseksi lukemisen suunnittelua: ”Mitäköhän lehmät haluaisivat kuulla? Kuinka lujaa niille pitää lukea? Pitäisikö niille näyttää kirjojen kuvia?”

Mielenkiinto Reetan kirjoja ja lehmäkirjoja kohtaan lisääntyi.

En tiedä, mutta hetki oli varmasti ikimuistoinen kuitenkin

 

Kaikki opettajat olivat työstäneet aihetta retken jälkeen yllättävän paljon. Oli keskusteltu lehmistä ja lukemisesta ja katsottu opettajan ottamia valokuvia, kuvaamataidon tunnilla oli tehty lehmäaiheisia töitä, päivästä oli kirjoitettu tarinavihkoon, oli muovailtu savilehmiä. Tuntuu, että opettajat valjastivat koko pedagogisen arsenaalinsa käyttöön.

 

Teimme lehmistä ajatuskartan, luimme lehmärunoja, lauloimme ”lehmiä on puolitoista miljardia” -laulua, teimme lehmä-kirjoista kirjaesitelmät ja maalasimme lehmän päätä esittävät kuvistyöt.

Keskustelimme päivästä ja katsoimme valokuvia. Teimme savilehmiä. Luimme lehmäkirjoja.

 

Kouluille oli koottu kirjapaketteja, jotta he voisivat niiden avulla perehtyä lehmiin eläiminä. Kirjapakettien toimittaminen koululta toiselle takkuili hieman ja siitä tuli kritiikkiä.

 

Kirjaston keräämä kirjapaketti tuli meille vasta Kaiturin tilakäynnin jälkeen, joten jatkoimme niiden kirjojen lukemisella. Lisäksi heti seuraavalla viikolla meillä oli savilehmän muotoilua, johon motivoiduimme katsomalla Reetan lähettämiä valokuvia ja videoita vierailustamme tilalla.

 

Kysymykseen, mitä oppilaille jäi päällimmäiseksi mieleen Kaiturin tilalta, vastaus oli yksimielinen: eläimet, muutkin kuin lehmät, eläinten kohtaaminen ja koskettaminen, eläinten käyttäytymisen seuraaminen ja ihmetteleminen.

 

          Eläimet, mukava paikka ja Kaiturin tilan eläimet jäivät päällimmäisinä mieleen.

Päällimmäiseksi jäi mieleen eläimet ja se, että lehmät pitivät lukemisesta.

Lehmien kiinnostus lukemista kohtaan. Hienointa oli kun sai koskettaa eläimiä

Muutama lapsi oli innostunut kotonakin kouluttamaan ”lukukoiraa/lukumarsua…”

 

Tästä huolimatta osa opettajista tuntui kallistuvan sille kannalle, että lapset eivät ehkä osanneet yhdistää eläimiä ja lukemista toisiinsa kovin hyvin.

 

Eläinten hoitaminen ja lehmien lannan haistaminen. Eivät osaneet yhdistää eläimille lukemista.

Tarinoista päätellen mieleenpainuvimpia asioita olivat eläimet, ehkä erityisesti lampaat, joita pääsi silittelemään. Myös tipujen kuoriutuminen oli ihme!

 

Kun kysyimme opettajilta, kokivatko he itse saaneensa hankkeesta työkaluja opettamiseen, kaksi ei vastannut mitään, viisi kiitteli hanketta inspiroivaksi.

 

Koin. lapset oppivat kuinka eläimiä kuuluu kohdella ja miten maatalossa eletään. Aihetta pystyi jatkamaan esim. Ympäristöopissa.

 

Lukulehmä-kokonaisuus oli hyvä esimerkki toimivasta ilmiöoppimisesta. Siihen oli helppo sisällyttää useita eri oppiaineita. Tuntui siltä, että konkreettinen lehmän tapaaminen vielä vahvisti opeteltuja asioita ts. hanke rohkaisee suurten kokonaisuuksien käsittelyyn jatkossakin.

 

Sain paljon lukuhankkeesta. Teimme lehmäjoogaa (Lehmäjooga-kirjaJ), teimme lehmäaiheisia runoja, maalasimme lehmän kasvokuvan, teimme savilehmän, kirjoitimme tarinan retkestämme tilalle,YLLI:ssä tutustuimme myös lehmään ryhmätöitä tehden. Lisäksi kevätjuhlaesityksemme koostuu Ilpo Tiihosen lehmäaiheisesta runosta, parista lehmälaulusta ja itsetehdyistä lehmärunoista.

 

Pyysimme opettajia myös arvioimaan lehmille lukemisen ja Kaiturin tilan eläinten tapaamisen vaikutusta lasten tunnetaitojen kehitykseen ja tunnetaitojen opettamiseen.

Kaikki opettajat olivat sitä mieltä, että vilkkaat ja levottomatkin lapset rauhoittuivat varsinkin lehmille luettaessa. Lehmille uskalsivat lukea myös arat ja ujot lapset sekä ne, joiden lukutaito ei vielä ollut kovin sujuvaa.

 

Opettajat huomauttivat aivan oikein, että yhden lukuhetken perusteella ei voi vielä sanoa mitään tunnetaitojen kehittymisestä, mutta ainakin se vaikutti lapsiin voimakkaasti. Lukulehmähankkeen ansiosta opettajat saivat otettua tunnetaitoja luontevasti mukaan opetukseen ja pystyivät hyödyntämään retkellä koettuja asioita myöhemmin koulussa.

 

Eläinten kanssa toimiessa joutui huomioimaan eläinten tunteet ja sen, ettei eläin pelkää, vaan tuntee olonsa turvalliseksi. Lisäksi joutui huomioimaan toiste lasten tunteet. esim. lehmille luettaessa, että kaikki saivat rauhan lukea.

 

Eläimillä oli rauhoittava vaikutus oppilaisiin. Savilehmien tekeminen oli myös hyvin monelle oppilaalle ihana ja terapeuttinen kokemus.

Tämän aiheen puitteissa sai hyvin otettua myös tunnetaitoja mukaan.

Moni vilkas ja levoton lapsi malttoi rauhoittua eläinten hoitamiseen ja silittelyyn.

 

Kysyimme myös, onko hanke tuonut opettajille uusia ajattelutapoja tai näkökulmia omaan työhön. Opettajat eivät tunnistaneet ihan näin voimakasta vaikutusta.

Itse ajattelen jo melko monelta kannalta työtäni. Olisihan se ihanaa, jos eläimiä voisi hyödyntää opetuksessa enemmänkin.

 

Ei, koska eläinkontaktien tuominen osaksi jokapäiväistä koulunkäyntiä ei ole mahdollista.

 

Lähinnä toivoisin tällaisia yhteistyömuotoja enemmänkin, sillä ne mahdollistavat oppimisen koulualueen ulkopuolella, antavat asiantuntijuutta sekä opettavat lasta toimimaan muun aikuisen kuin oman opettajan johdolla (=erittäin haasteellinen asia).

 

Mukava kokonaisuus, jonka voi hyvin ottaa opetukseen mukaan muinakin vuosina. Eläinten kanssa toimiminen tärkeä aihealue myös.

 

Lopuksi kysyimme käytännön järjestelyjen toimivuudesta. Saimme syksyn luokilta negatiivista palautetta taksien aikatauluista, tiedonkulun epäselvyyksistä ja siitä, että käytännön järjestelyistä olisi pitänyt tiedottaa selkeämmin.

Muutimme ohjeistusta kevään luokille, ja se tuntuikin toimivan paremmin. Keväällä käyneiden luokkien palauteet olivat positiivisempia ehkä myös siksi, että hankkeen työryhmälläkin oli enemmän kokemusta.

 

Opettajana olisin kaivannut hieman enemmän tietoa käytännön järjestelyistä etukäteen. Muutoin kaikki toimi kuin rasvattu

Käytännön järjestelyt sujuivat hyvin. Meillä ei ollut murhetta mistään.

No ne taksit. Päivän aikataulua ei koskaan tullut, vaan soittelin itse perään. Kirjasto- ja Kaiturivierailun ohjelma ja aikataulut toimivat.

Loppujen lopuksi kaikki toimi hienosti. Aluksi oli muutamista asioista hieman epäselvyyttä, mutta kysymällä selvisi.

 

Lopuksi annoimme opettajille vapaan sanan.

 

Oli kiva ja mukava kokemus sekä lapsille että aikuisille. Savityön tekeminen oli myös hyvä lisä.

Suuri kiitos teille kaikille, jotka järjestitte meille upeita kokemuksia lehmäaiheen parissa. J

Kiitos kovasti ja toivon, että saatte hankkeelle lisärahoitusta.

Kiitos! Meillä oli kosteasta ja koleasta säästä huolimatta ihana Kaituri-päivä.

Kiitos, että järjestitte tällaisen kokemuksen ja elämyksen lapsille!

Hieno projekti, osallistuisin vastaavaan mielelläni uudestaan. Pysyväksi ohjelmaksi Raision kakkosille! Kiitos kovasti!

 

 

Lukulehmien luentolauantai -seminaari

 

Onnelin ja Annelin kirjasto -hanke tarjosi aikuiselle yleisölle lehmä- ja kotieläinaiheisen luentolauantain 3.3. 2018 klo 11-16. Raision Kirjastotalon Martinsalissa järjestettyyn seminaariin oli vapaa pääsy ja yleisölle oli tarjolla maksuton vegaaninen keittolounas.

Puhujiksi etsimme kotimaisia huippuasiantuntijoita, jotka valottivat karjakulttuuria laajasti aina muinaisuudesta nykyajan lemmikkilehmien koulutukseen. Miten paimensoittimilla musisoidaan? Mitä luulöydöt kertovat suomalaisten suhteesta lehmiin? Soveltuuko lehmä lemmikiksi ja miten se silloin koulutetaan? Millainen on hyvin käyttäytyvä ihminen eläimen näkökulmasta?

 

Näiden kysymysten lisäksi halusimme nostaa keskusteluun myös tuotantoeläinten hyvinvoinnin.

Seminaariin osallistui 27 ihmistä.

 

Seminaarin ohjelma:

 

 

klo 11-12 FT, arkeo-osteologian dosentti Auli Bläuer: Ihmisten ja maatiaiskarjan pitkä yhteinen historia Suomessa

 

 

Eläimillä oli suuri merkitys menneisyyden ihmisyhteisöille. Nykyisten karjaeläintemme esivanhemmat elivät kaukana Suomen eteläpuolella ja kulkivat ihmisten mukana vuosituhansien aikana kohti pohjoista. Eläimet sopeutuivat kuitenkin paikallisiin olosuhteisiin hyvin. Talonpoikaisyhteiskunnassa ja omavaraistaloudessa ihmisten toimeentulo oli tämän sopeutuvaisuuden varassa. Ajan mittaan näiden nautojen, lampaiden, hevosten, vuohien ja kanojen jälkeläiset kehittyivät nykyisiksi ainutlaatuisiksi suomalaisiksi maatiaisroduiksi.

 

 

klo 12-13 Agrologi AMK, lampuri ja eläintenkouluttaja Kaisa Hilska: Millainen on hyvin käyttäytyvä ihminen eläinten näkökulmasta?

 

Ihmiset käyttävät eläimiä hyväkseen monella tavalla, mutta eläimen ajattelua ja käytöstä ymmärtämällä yhteiselo voi sujua helpommin ja turvallisemmin. Toisaalta ihmisenkin on kyettävä kommunikoimaan eläimen kanssa. Perinteisesti pakkokeinoja on käytetty nopeana ja helppona ratkaisuna eläinten käsittelyssä. Ansaitsevatko syötäväksi tarkoitetut eläimet kunnioittavaa kohtelua ja olisiko se lopulta parempi myös ihmisen kannalta?

 

klo 13-13.45 ILMAINEN LOUNAS

 

 

klo 13.45-14.45 Kansanmuusikko, ITE-taiteilija Minna Hokka: Musiikillinen aikamatka karjan perässä

 

 

Minna Hokka kuvailee eri aikakausien paimensoittimilla ja sävelmillä ihmisten suhtautumista kotieläimiin. Pienkanteleilla säestetyissä yhteislauluissa tunnelmat vaihtelevat. Varaudumme myös etukäteen pääsiäisnoitiin ja suojelemme lukulehmiä noidilta perinteiseen tapaan. Lopuksi ITE-taiteilija laulaa pari omaa laulelmaansa ihailemilleen eläimille.

 klo 14.45-16 Eläintenkouluttaja, kirjoittaja, valokuvaaja Minna Tallberg: Lemmikkilehmät – voiko nauta olla muu kuin tuotantoeläin?

Eläintenkouluttaja Minna Tallberg tutustui nautoihin melko myöhään elämässä, kun perheen hevostilalle muutti kolme suomenkarjan edustajaa.  Mitä hevostenkouluttaja tekee nautojen kanssa? Millä tavalla nauta eroaa oppimiskyvyltään ja käyttäytymiseltään hevosista? Voisiko naudan tulevaisuus olla lautasen sijaan lemmikkinä? Voiko nauta auttaa ihmistä voimaan paremmin?  Luennolla Minna näyttää koulutusvideoita ja toivoo, että yleisökin innostuisi keskustelemaan nautojen käyttäytymisestä, käytöstä ja kouluttamisesta.

 

 

TAUSTATIETOA ESIINTYJISTÄ:

 

Auli Bläuer on turkulainen tutkija, jonka erikoisalaa on arkeologinen luututkimus. Hänen erityisosaamiseensa kuuluu karjanhoidon historian tutkimus, keski- ja uudenajan luuaineistojen analyysi sekä tutkimuksen monitieteisyys. Tällä hetkellä Bläuer työskentelee Luonnonvarakeskuksessa hankkeessa, joka tutkii karjanhoitoon liittyviä kulttuurikontakteja. https://www.luke.fi/henkilosto/auli-blauer/

 

Minna Hokka on koskelainen kansanmuusikko, kanneltaja, nykyitkijä ja ITE-taiteilija. Hän rakentaa perinnepuhaltimia ja pitää soitinkursseja kaiken ikäisille. Hokka on julkaissut kaksi äänitettä: Lauluja polulta ja Labyrintti lepoon. http://www.minnahokka.com/

 

Kaisa Hilska on agrologi AMK, eläintenkouluttaja Karjataidon tilalta Liedosta. Kaisa on suosittu luennoitsija eläinten käyttäytymiseen ja kouluttamiseen liittyvissä aiheissa. Hän toimii myös opettajana, hoitaa tilan luomulampaita ja sonneja, kasvattaa ja kouluttaa paimenkoiria, harrastaa karjahevostoimintaa ja on kouluttanut eläimiä elokuviin ja tv-sarjoihin. http://www.koirataito.net/

 

 

 

Minna Tallberg on sipoolainen hevostenkouluttaja, ammattitutkinnon suorittanut eläintenkouluttaja, kirjoittaja ja valokuvaaja, joka on harrastanut hevosia lapsuudesta saakka. Hän on perehtynyt erityisesti myös hevosten käyttäytymiseen, ajankohtaisiin tutkimuksiin ja siihen, miten hevostenpito kannattaisi järjestää mahdollisimman hyvin. https://minnatallberg.com/about/

 

 

 

 

Tuire Kaimion luento eläinten kouluttamisesta

Toinen aikuisille ja myös kirjaston ei-käyttäjille suunnattu tapahtuma oli eläinkouluttaja, tietokirjailija Tuire Kaimion luentotilaisuus, joka saavutti suunnattoman suosion.

Eläinten viikolla ma 8.10.2018 Raision Kirjastotalon Martinsaliin saapui 290 ihmistä Tuirea kuuntelemaan. Paikat loppuivat kesken, mutta vahtimestari toi lisätuoleja ja osa istui rappusilla. Salissa saa olla 300 ihmistä, joten kestokyvyn rajoilla mentiin.

Annoimme Tuire Kaimiolle vapaat kädet koostaa esityksensä, kunhan teemat liittyvät eläinten käyttäytymiseen ja kouluttamiseen. Tuire kertoi myös työstään eläinnäyttelijöiden kouluttajana.

Tuire Kaimio on kouluttanut muun muassa Myrsky-elokuvan kaukasianpaimenkoirat, Poika ja ilves -elokuvan ilveksen, VR:n mainosten kyyhkyset ja Olvi-mainosten Jeppe-koiran. Uransa aikana hän on kouluttanut useita tuhansia eläimiä.

Tuire Kaimio on kuuluisa siitä, että hän tekee työtään aina eläinten ehdoilla. Elokuvan kuvauksissa Kaimio joutuu usein huolehtimaan siitä, että eläinnäyttelijä saa tarpeeksi taukoja, koska kuvausryhmä ei aina ymmärrä, mitä eläimeltä voi vaatia. Stressaantuneen tai väsyneen eläimen opettaminen ei onnistu.

Ihminen on Tuire Kaimion mielestä yleensä koulutustilanteen heikoin lenkki. Eläin kyllä oppii. Myös ulkomailla arvostetaan Tuiren eläintenkäsittelytaitoja.

Kaimio on ollut mm. Nepalissa opastamassa paikallisia asukkaita työnorsujen kouluttamisessa ja näytti työstään inostavia videoita. Vaikka yhteistä kieltä ei ollutkaan, paikalliset omaksuivat Tuiren opit nopeasti. He olivat tottuneet toiminnalliseen oppimiseen ja esimerkin voima oli valtava.

Tuiren esitys kesti yli kolme tuntia ja aktivoi kuulijoita kysymään ja kommentoimaan. Keskustelu oli poikkeuksellisen vilkasta ja innostunutta. Paikalla oli myös yksi koiranpentu kantorepussa.

Illan aikana eräs kuulija otti puheeksi myös Kaija Juurikkalan elokuvan Villi katse, jossa kamera seuraa Tuirea. Erityisesti kuulijan mieleen oli jäänyt kohtaus Tuiresta villihevosten keskellä pienellä Viron saarella.

Keskustelun innoittamana hankimme Villi katse -elokuvan esitysoikeudet ja näytämme sen Raision Vaisaaren yäkoululaisille 21.12.2018. Yläkoululaisia on niin paljon, että esityskertoja tarvitaan kolme. Näin myös yläkoululaiset pääsevät mukaan Onnelin ja Annelin kirjasto –hankkeeseen.

 

 Tässä Vaisaaren yläkoulun aikataulu Tuire Kamiosta ja vuorovaikutuksesta eläinten kanssa kertovaan Villi katse -elokuvaesitykseen.

 Hei!

 

Vaisaaren koulun oppilaat tulevat katsomaan elokuvan pe 21.12.2018 seuraavina ajankohtina:

 

9:45 - 10:30

Elokuva: Villi katse

9. luokat

11:15 - 12

Elokuva: Villi katse

7. luokat

12:15 - 13

Elokuva: Villi katse

8. luokat

 

Hyvää joulun odotusta!

 

Tarja

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Verkkosivut, tuotetut julkaisut ja materiaalit: 

Hankkeesta julkaistaan ammatilaisen kuvaama video, mutta se ei valitettavasti ihan ehdi valmistua vuoden 2018 puolella. Kuvaaja seurasi Onnelin ja Annelin kohtaamisia Raision kakkosten kanssa ja seurasi lehmien elämää Kaiturin tilalla vuorokauden ajan.

Facebook-sivu LUKULEHMÄT

http://kirjastolehti.fi/artikkelit/ennen-oli-vain-lukukoiria-nyt-tulevat...

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/10/03/lehma-opettaa-lapsille-lukutait...

https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/2666751/Lukulehmat+Onneli+ja+Annel...

https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/3477843/Raision+tokaluokkalaiset+t...

https://www.ts.fi/lukemisto/2774096/Lue+lehmalle

Arvioi toimenpiteitä ja vaikutuksia: 

Normal
0

21

false
false
false

FI
X-NONE
X-NONE

/* Style Definitions */
table.MsoNormalTable
{mso-style-name:"Normaali taulukko";
mso-tstyle-rowband-size:0;
mso-tstyle-colband-size:0;
mso-style-noshow:yes;
mso-style-priority:99;
mso-style-parent:"";
mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;
mso-para-margin-top:0cm;
mso-para-margin-right:0cm;
mso-para-margin-bottom:8.0pt;
mso-para-margin-left:0cm;
line-height:107%;
mso-pagination:widow-orphan;
font-size:11.0pt;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-ascii-font-family:Calibri;
mso-ascii-theme-font:minor-latin;
mso-hansi-font-family:Calibri;
mso-hansi-theme-font:minor-latin;
mso-bidi-font-family:"Times New Roman";
mso-bidi-theme-font:minor-bidi;
mso-fareast-language:EN-US;}

HANKKEEN VAIKUTTAVUUS

 Eläimen subjektiivista itseisarvoa korostava Onnelin ja Annelin kirjasto -hanke pohjautui uusimpiin tutkimuksiin eläinten tunteista. Se on myös omalta osaltaan rikkonut kahtiajakoa lemmikkieläimiin ja tuotantoeläimiin ja muuttanut käsityksiä eläinten rooleista, kognitiivisista kyvyistä ja merkityksestä.

Hanke antaa myös vihjeitä siitä, mihin suuntaan kotieläintaloutta voitaisiin kehittää. Esimerkiksi lehmiä voidaan jatkossa käyttää terapiaeläiminä, kuten koiria ja vaikkapa alpakoita on jo käytetty vanhusten kanssa. Samalla täytyy koko ajan muistaa se, että toimitaan eläinten ehdoilla ja eläinten tarpeet herkästi huomioiden.

Hankkeessa pohjavirtana kulkenut lasten tunnetaitojen oppiminen alkaa jo aivan pienenä. Hankkeessa korostettiin joka kohdassa kunnioittavaa suhtautumista eläimiin ja sitä, että eläin on tunteva ja kokeva olento, jonka kognitiiviset taidot ovat usein pidemmälle kehittyneet kuin kuvitellaan. Saattaa olla, että moni lapsi kuuli ensimmäistä kertaa elämässään tällaista puhetta. Tämän päättelimme siitä, miten vahvasti Reettan neuvot olivat jääneet 8-vuotiaille lapsille mieleen.

Nykyään eläinten hyvinvointi on julkisuudessa jo paljon enemmän esillä kuin hankeen suunnitteluvaiheessa. Päättelemme varovasti, että olemme omalta osaltamme pystyneet ainakin hieman vaikuttamaan asenneilmaston muokkautumiseen eläimiä ymmärtävämpään suuntaan. Ainakin olemme osa suurta, eläinten oikeudet tunnustavaa maailmanlaajuista liikettä.

Lukulehmät ovat saaneet valtavasti mediajulkisuutta ja vaikuttaneet sitä kautta ihmisten mielikuviin sekä lukemisesta että lehmistä, tässä tapauksessa kyytöistä. Jo yhdyssana lukulehmä nostaa hymyn kasvoille ja korostaa lukemisen merkitystä sympaattisella tavalla. Lukulehmät on lähestynyt lasten lukemista kiinnostavana, maailmoja avaavana mahdollisuutena eikä huolen kautta, kuten niin usein tehdään.

Helmet-kirjastot valitsivat lastenkirjailija Reetta Niemelän uuden teoksen Kaiken kadottajan arvoitus kirjaksi, joka lahjoitettiin kaikille pääkaupunkiseudun ekaluokkalaisille. Reettalta pyydettiin lapsille myös videotervehdys Onnelin, Annelin ja Heilikin luota.

Monet muutkin tahot ovat halunneet tehdä videoita lukulehmien kanssa. Hankeagentti Sami Luoto Raision Perhepalveluiden lastensuojeluyksiköstä kävi lukemassa lehmille Lapsen oikeuksien julistuksen, mikä videoitiin.

Myöas Nordea-pankki kävi tekemässä sijoittajille videon Kaiturin tilalla. Ehkäpä Heilikille, Onnelille ja Annelille luettiin sijoitusvinkkejä? Nordean video on saanut paljon myönteistä huomiota, sillä ulkona lehmän kanssa kuvattu tilanne herättää paljon positiivisia tuntemuksia ja viestittää, että järkevä varainhoito kuuluu kaikenlaisille tahoille.

Yksi kanava tiedon levittämiseen ovat olleet aiheesta kiinnostuneet opiskelijat. Meillä on tiedossa erään kirjastoalan opiskelijan tekemä esitelmä lukulehmistä ja yhden Green Care -jaksoa opiskelevan toimintaterapeutin tekemä raportti.

Myös Luonnonvarakeskuksen maatiloille suunnattu opas Green Care -toimintaan halusi Kaiturin tilan lukulehmät yhdeksi esimerkiksi.

 

Lisäksi Dysleksia-yhdistys on järjestänyt Kaiturin tilalla koko päivän tapahtuman, jossa halukkaat pääsivät lukemaan lehmille.

Hankkeen vaikutuksiin voidaan lukea sekin, että siinä yksi raisiolainen ikäluokka kävi läpi käsikirjoitetun ja ohjatun ilmiöpohjaisen oppimisen kokonaisuuden. Ilmiöpohjaista oppimista on viime aikoina kritisoitu siitä, että lapset joutuvat toimimaan liian itseohjautuvasti eivätkä kaikki välttämättä pysty siihen. Tässä hankkeessa lapsilla oli koko ajan vahva tuki: opettajien lisäksi oppimiseen johdattelivat Raision kaupunginkirjaston henkilökunta, lastenkirjailija Reetta Niemelä sekä Kaiturin tilan emäntä Marjukka Kulmala, jolla oli biologian opettajana erittäin merkittävä rooli eläinten hyvän hoidon esittelijänä.

Lukemisen lisäksi lapset ovat oppineet myös puhumaan kirjoista ja lukemisesta samalla kun ovat miettineet lukutilannetta lehmien kanssa. (”Tykkäisiköhän lehmä tästä kirjasta?” ”Miten lujaa lehmälle pitää lukea?”) Se on erittäin tärkeää ja nostaa lukemisen tavallaan seuraavalle tasolle.

Samalla tulimme osoittaneeksi myös sen, että kirjastolla voi olla vahva rooli ilmiöpohjaisessa oppimisessa. Myös kirjaston rooli yhteisössä vahvistui: nekin lapset, joita vanhemmat eivät vielä olleet tuoneet kirjastoon, ovat lukulehmien avulla löytäneet kirjaston ja tulleet tekemään esimerkiksi läksyjä koulun jälkeen.

Toisaalta kirjasto liittyy myös tunnetaitojen opetukseen siten, että kirjojen kautta lapsi pääsee eläytymään tarinan lisäksi henkilöhahmojen rooleihin ja oppii samalla empatiaa.

Hankkeen heijastevaikutuksia ovat esimerkiksi Kaiturin tilalle rakenteilla oleva Tarina-aitta. Se on suunnattu lapsille ja aikuisille ja siellä voi konkreettisesti uppoutua lapsen kanssa kirjojen maailmoihin tai vaan lukea yhdessä. Tarina-aitta on pysyvä kirjavinkkaus-installaatio.

Kaiturin tilalla panostetaan jatkossa myös aikuisille suunnattuun toimintaan ja järjestetäään runoretriitittejä lukulehmien kanssa. Ajatuksena on, että kun aikuisten lukemista tuetaan, niin todennäköisesti he kannustavat lapsiaankin lukemaan. Seuraava taso on sitten Tarina-aitassa tutustua lapsen kanssa yhdessä lastenkirjallisuuteen.

 Oman arvion mukaan hankeella oli vaikutusta. Hankkeessa yhdistyivät kirjat, kirjailija ja lukeminen, maatila, maatilan emäntä ja lukeminen, eläimiin liittyvät eettiset kysymykset, eläinten oikeuden sekä ihmisen tunnetaidot ja henkinen kasvu. Onnistuimme tuomaan niitä keskusteluun juuri oikeaan aikaan.

Jatkotoimenpiteet: 

Normal
0

21

false
false
false

FI
X-NONE
X-NONE

/* Style Definitions */
table.MsoNormalTable
{mso-style-name:"Normaali taulukko";
mso-tstyle-rowband-size:0;
mso-tstyle-colband-size:0;
mso-style-noshow:yes;
mso-style-priority:99;
mso-style-parent:"";
mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;
mso-para-margin-top:0cm;
mso-para-margin-right:0cm;
mso-para-margin-bottom:8.0pt;
mso-para-margin-left:0cm;
line-height:107%;
mso-pagination:widow-orphan;
font-size:11.0pt;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-ascii-font-family:Calibri;
mso-ascii-theme-font:minor-latin;
mso-hansi-font-family:Calibri;
mso-hansi-theme-font:minor-latin;
mso-bidi-font-family:"Times New Roman";
mso-bidi-theme-font:minor-bidi;
mso-fareast-language:EN-US;}

JATKOTOIMENPITEET

Heijastevaikutukset ovat samalla myös hankkeen jatkotoimenpiteitä. Kaiturin tila on paitsi aatteellinen myös kaupallinen toimija, jonka Tarina-aitta, Miljan huone ja Tikkumäen talli edistävät kirjallisuutta ja lasten lukuharrastusta.

Lukulehmien toimintamallin soveltaminen aikuisille on Kaiturin tilan seuraava askel. Hankkeessa kävi ilmi, että lukeminen, eläimen rauhoittava vaikutus ihmiseen ja eläinten arvostava ja kunioitava kohtelu ovat asioita, jotka voi myös tuotteistaa.

Hankkeesta ja seminaarista tehtyjä videoita levitetään maailmalle.

Raision kirjaston kummilehmät Onneli ja Anneli jatkavat edelleen lukulistojen tuottamista Reetta Niemelän avustuksella. Lukulistalle päässeet kirjailijat ovat olleet ylpeitä ja ilahtuneita listalle pääsemisestä.

Kyyttökanava jatkaa videoiden tuottamista, samoin Facebook-ryhmä LUKULEHMÄT jatkaa eläinten hyvinvointiin ja lukemiseen liittyvän tiedon levittämistä. Onneli, Anneli ja Heilikki jatkavat kirjasuositusten tekemistä.

Hankkeesta jää elämään video, jota tulemme levittämään laajasti maailmalle.

Aloituspäivämäärä : 
01/05/2017
Lopetuspäivämäärä : 
31/12/2018
 


Anomuksen rahoitus
Haettava avustus yhteensä: 
€16 000
Oma rahoitus yhteensä: 
€3 200
Budjetti euroissa yhteensä: 
€19 200
Haettu muu avustus: 
€0
Saatu muu avustus: 
€0

Toteutunut rahoitus
Koko budjetti: 
€0
Oma rahoitus yhteensä: 
€3 200
Muualta saatu avustus: 
€0
Yhteistyökumppanin rahoitusosuus: 
€0

Tilastot:
Koulutustilaisuudet: 
37kpl/st.
Koulutuksiin osallistujia: 
673henkilö/person
Tapahtumien lukumäärä: 
5kpl/st.
Tapahtumiin osallistujat: 
1 011henkilö/person

Päätös
Myönnetty avustus euroissa.: 
€16 000

Perustelumuistio: hankkeet.kirjastot.fi/ohjeita/perustelumuistio-2017