OPS:n tahtiin : toiminta uuden opetussuunnitelman mukaiseksi
Vuoden 2016 AVI-hanke   (Hanke on saanut rahoitusta)


Kuvan lähde: 
Forssan kaupunginkirjasto
Forssan kaupunginkirjasto
Kirjaston osoite : 
PL 55
30101
Kirjaston puhelin : 
03 4141 5405
Kirjaston sähköposti : 
kirjasto@forssa.fi
ISIL-tunnus : 
FI-Forka
Y-tunnus : 
0145626-1
Yhteyshenkilön nimi : 
Maarit Järveläinen
Puhelin : 
03 4141 5400
Sähköposti : 
maarit.jarvelainen@forssa.fi
Hankkeen tavoite: 

OPS:n tahtiin -hankkeen tavoitteena on päivittää kirjaston tarjoamaa mediakasvatussisältöä uusien varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmien mukaiseksi sekä kehittää ja kokeilla myös uusia toimintamuotoja päiväkoti- ja kouluyhteistyössä.

 

Tavoitteen seurannan mittarit: 

Projekti tuottaa katsauksen uusien varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmien sisältöön sekä uudistaa sen pohjalta kirjaston mediakasvatuksen sisällöt varhaiskasvatus-, esiopetus- ja perusopetusikäisille lapsille ja nuorille.

Kuvaus : 

Louna-kirjastoissa toteutetun osaamiskartoituksen yhteydessä kävi selvästi ilmi, että mediakasvatuksen vakiintuminen osaksi kirjastotyömme arkea on edelleen kesken. Toisaalta, mediakasvatus osoittautui alueeksi, jolla koko henkilöstöllä on osaamisen kehittämistarpeita. Uusien opetussuunnitelmien myötä myös kirjaston ja koulun yhteistyösuunnitelma vaatii päivittämistä.

Tavoitteet ja toimintasuunnitelma

Hankkeessa muokataan Forssan kaupunginkirjaston tiedonhaun, kirjastonkäytön ja lukuharrastuksen edistämisen toimintamalleja uuden OPS:n mukaisiksi, ja tuodaan siihen selkeämmin mukaan monilukutaidon ja mediakasvatuksen näkökulmaa. 

Hankkeen tavoitteina on siten (1) päivittää Forssan kaupunginkirjaston mediakasvatustyön tavoitteet Forssan kaupunkistrategiaan sekä valtakunnallisiin mediakasvatusstrategioihin perustuen ja (2) rakentaa em. tavoitteita sekä uusia opetussuunnitelmia vastaavat mediakasvatuksen sisällöt esiopetus- ja perusopetusikäisille lapsille ja nuorille. Hankkeessa kehitettävien ja kokeiltavien mediakasvatuksen toimintatapojen tulee olla sellaiset, että (3) lasten ja nuorten oma mediatoimijuus on keskeisessä asemassa. Mediavälineistä mukaan otetaan mm. kirjallisuus, internet (some), pelit, tv ja lehdet. 

Hankkeen aikana luodaan entistä aktiivisemmat yhteydet kaupungin esi- ja perusopetukseen ja mm. kouluilta haetaan yhteistyökumppaneita uudenlaisten toimintamallien kokeiluihin. Mediakasvatusta voidaan antaa kirjastolla ja osa toiminnasta voi tapahtua kouluilla. 

Tavoitteena on myös (4) vakiinnuttaa tavoitteellinen mediakasvatustoiminta osaksi kirjastotyötä. Tämän vuoksi projektissa tullaan kiinnittämään erityistä huomiota kirjaston käytössä vakituisesti oleviin resursseihin (aika, henkilöstö, raha), kestävien toimintamallien luomiseen sekä tarkoitukseen soveltuvien julkaisualustojen ja oppimisympäristöjen valintaan. 

Hankkeen aikana (5) päivitetään myös nykyinen kirjaston ja koulun yhteistyösuunnitelma. OPS-uudistus ei tee tarpeettomaksi nykyisiä toimintamuotoja. Tiedonhaun ja kirjastonkäytön opetusta sekä lukuharrastuksen tukemista esim. kirjavinkkauksen ja lukudiplomien avulla pidetään kirjastolla edelleen tärkeänä. Mutta näitäkin toimintamuotoja voi kehittää uuden OPS:n mukaisesti oppilaita osallistavammaksi. 

Lisäksi hankkeen aikana koulutetaan kirjaston henkilöstöä mediakasvatussisältöjen hallintaan sekä mediakasvatuksen toteuttamiseen. Osa järjestettävistä koulutustilaisuuksista avataan myös muille kiinnostuneille yhteistyötahoille (esim. muiden Louna-kirjastojen sekä Forssan kaupungin varhaiskasvatus- ja perusopetushenkilöstö). 

Avustusta haetaan hanketta vetävän projektityöntekijän palkkaukseen, tarvittavien laitteiden ja ohjelmistojen hankitaan sekä henkilöstön kouluttamiseen. Laitteiden hankinnassa kiinnitetään erityisesti huomiota siihen, että ne ovat mahdollisimman samanlaisia kuin Forssan kouluilla on käytössä, jolloin on mahdollista hyödyntää myös opetustoimen IT-tukea. 

Hankkeen vakiinnuttama lapsille ja nuorille suunnattu mediakasvatustoiminta voi myöhemmin toimia myös mallina muiden kohderyhmien (esim. maahanmuuttajat ja senioriasiakkaat) mediakasvatuksellisia palvelukokonaisuuksia kehitettäessä.

Yhteistyökumppanit, työryhmä: 

Forssan kaupungin varhaiskasvatus ja perusopetus

Aiemmat hankkeet: 

Esim. Ups OPS 2016 (Oulainen)

Toiminnan kuvaus ja hankkeen arviointi: 

Koska saamamme hankeavustus oli anottua huomattavasti pienempi, jouduimme aivan ensimmäiseksi tarkentamaan projektisuunnitelman kokonaisuudessaan. Tarve, josta hanke syntyi, oli edelleen sama, mutta hankkeen käyttöön tulevat resurssit oleellisesti pienemmät.

Hankkeen tärkein tavoite kirjaston mediakasvatussisältöjen ja –toimintatapojen uusimisesta vastaamaan varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmien uusia sisältöjä säilytettiin. Tavoitteen toteuttamiseksi päätettiin laatia selvitys, johon kirjataan em. suunnitelmien tärkein sisältö ja valtakunnallisten mediakasvatusstrategioiden sisällölliset tavoitteet sekä niiden toteuttamisen tavat. Raportti olisi keskeinen osa uusien toimintatapojen kehittämisessä sekä toimisi henkilöstön perehdyttämisen välineenä.

Myös lasten ja nuorten oman mediatoimijuuden lisääminen haluttiin säilyttää tavoitteena. Sen takia myös  jo käytössä olevia tapoja tiedonhaun ja kirjastonkäytön opetuksessa sekä lukuharrastuksen tukemisessa pyrittiin kehittämään oppilaita osallistavammiksi. Lisäksi haluttiin säilyttää tavoite henkilöstön osaamisen vahvistamisesta tarjoamalla koulutusta mediakasvatukseen liittyen.

Saadun hankeavustuksen turvin irrotettiin kirjastohenkilöstöä osa-aikaisesti projektityöhön sekä päätettiin, että lastenkirjastotyötä muutenkin tekevä henkilöstö saattoi työaikanaan osallistua projektityöhön tarpeen mukaan, vrt. uusien toimintatapojen pilotointi päiväkodeissa, kouluissa ja kirjastolla.

Laitehankintojen osalta päädyttiin ratkaisuun, että hankeavustusta käytettäisiin yhden Apple iMac –työaseman hankintaan, jolla voitaisiin hallinnoida kirjaston omia ja koko Wahren-keskuksen yhteiskäytössä olevia iPadeja. Työasema myös sijoitettaisiin kirjastolle. iPadien ohjelmistovalikoima päädyttiin rakentamaan mahdollisimman samanlaiseksi kuin Forssan opetustoimen käytössä olevilla laitteilla, jolloin olisi mahdollista hyödyntää myös opetustoimen IT-tukea.

Arvioi toimenpiteitä ja vaikutuksia: 

Vuoden 2016 projektitoiminta käsitti projektisuunnitelman tarkentamisen, osa-aikaisen projektihenkilöstön rekrytoinnin, mediakasvatusselvityksen tekemisen, iMac-työaseman hankinnan, opetustoimessa käytössä olevien iPad-sovellusten selvittämisen ja kirjaston/Wahren-keskuksen iPadien varustamisen vastaavanlaisiksi, henkilöstön kouluttamista sekä mediakasvatussisältöjen ja –toimintatapojen kehittämisen ja uudistamisen aloittamisen.

Projektisuunnitelman tarkentaminen tapahtui kirjastotoimenjohtajan ja osastonjohtajien yhteistyönä, jotta projektin tavoitteet saatiin asetettua uudelleen ja löydettiin tapa, jolla projektille voitiin rekrytoida riittävä henkilöresurssi. Avustuksen turvin määräaikaisen lastenkirjastotyötä kirjastossa tekevän kirjastovirkailijan työaikaa lisättiin yhdellä päivällä viikossa ja hänelle järjestettiin mahdollisuus käyttää projektityöhön tarvittaessa enemmänkin viikkotyöaikaa. Mediakasvatusselvityksen laatimista varten rekrytoitiin syys-joulukuuksi lisäksi omarahoituksella määräaikainen osa-aikainen (80%)  kirjastonhoitaja, jolla oli myös luokanopettajan koulutus.

Em. projektityöntekijät ja kirjastotoimenjohtaja muodostivat projektiryhmän, joka kokoontui kuusi kertaa syyskauden aikana. Kokouksiin osallistui käsiteltävistä asioista riippuen myös muuta kirjastohenkilöstöä. Esim. iMac-työaseman hankinta ja iPadien varustaminen annettiin kirjaston musiikkiosastonjohtajan tehtäväksi yhdessä projektin kirjastovirkailijan kanssa. Työaseman hankintaan käytettiin avustusrahaa, mutta iPadien ohjelmat hankittiin omarahoitteisesti. Asiantuntija-apua saatiin opetustoimen IT-tuelta.

Kirjastotoimenjohtaja osallistui koulutussisältöjen miettimiseen sekä kouluttajien etsimiseen. Kouluttajina käytettiin paikallisia yhteistyökumppaneita sekä kolmannen sektorin toimijoita, jotta koulutustilaisuudet saatiin toteutettua kustannustehokkaasti omarahoituksella ja tuotua paikan päälle. Koulutussisällöt keskittyivät iPadien sovelluksiin. Koulutustilaisuudet avattiin kaikille Louna-kirjastoille. Muutamiin ulkopuolisiinkin koulutustilaisuuksiin osallistuttiin kirjaston kustannuksella.

Syksyn 2016 aikana valmistui myös mediakasvatusselvitys, joka tallennettiin verkkoon henkilöstön tutustuttavaksi. Yhtä aikaa selvityksen valmistumisen myötä kertyi mediakasvatustarjottimelle uusia sisältöjä ja toimintatapaehdotuksia, joiden pilotointi päätettiin aloittaa heti vuodenvaihteen jälkeen.

Säilytimme keskeiset projektitavoitteemme siitäkin huolimatta, että jouduimme muuttamaan aika isosti toimintatapaamme alkuperäiseen projektisuunnitelmaan verrattuna. Luovan ajattelun ja oman henkilöstön työpanoksen lisäämisen, mutta myös onnellisten sattumien seurauksena ensimmäinen toimintavuosi vastasi tavoitteitamme. Myös jotain sellaista syntyi, jota emme olleet etukäteen tavoitelleet: käynnistimme uudella tavalla yhteistyön neuvolapalveluiden kanssa. Jokainen Forssassa vuonna 2017 syntyvä lapsi saisi kirjastolta lahjaksi ensikirjan, jonka mukana olisi vanhemmille suunnattu esite lapselle lukemisen tärkeydestä kirjavinkkeineen. Kirjalahjan luovutettaisiin perheelle neuvolan toimesta ensimmäisen kotikäynnin yhteydessä lapsen syntymän jälkeen. Neuvolan toivomuksesta kirjavinkkeihin lisättiin myös kirjallisuutta erityisesti isien käyttöön ja esite käännettiin myös englannin ja venäjän kielille.

Em. neuvolayhteistyö ja kirjalahjoitus tuki hyvin projektin tavoitteita, oli kirjastostrategiamme mukaista sekä istui myös LastenForssa-ohjelmaan. Lisäksi se sopi osaksi Suomi100-juhlintaa. Näillä perustein se toteutettiin, mutta kokonaan omarahoituksella.

Vuoden 2017 projektitoiminta koostui mediakasvatussisältöjen ja uusien toimintatapojen hiomisesta, pilotoinnista ja vakiinnuttamisesta sekä koulutustilaisuuksien järjestämisestä. Projektiryhmä kokoontui kevätkaudella neljä kertaa ja syyskaudella kerran. Molemmat projektityöntekijät jatkoivat koko vuoden. Kirjastovirkailijan yhden päivän viikoittainen työpanos koko vuodelta sekä kirjastonhoitajan yhden päivän viikoittainen työpanos kevätkaudelta maksettiin avustusrahasta. Kirjastonhoitajan syyskauden päivän viikoittaisen työpanoksen maksoi kirjasto. Myös kaikki muut projektikustannukset vuonna 2017 jäivät kirjaston maksettaviksi.

Neuvolayhteistyö

  • Neuvolan lukumääräarvioon (130) perustuen valittiin ja hankittiin ensikirjat vastasyntyneiden perheille. Viimeisteltiin ja painatettiin kirjojen mukaan liitettävät saatekortit sekä esitteet kolmella kielellä. Kirjastonhoitaja toimitti kaiken materiaalin useammassa erässä neuvolaan. Neuvolan kautta saatu palaute oli yksinomaan positiivista. Forssan Lehti haastatteli yhtä perhettä ja julkaisi siitä artikkelin alkuvuodesta.

Perhepäivähoito- ja päiväkotiryhmät

  • Lukutuokiot/satutuokiot, kesto noin 30 min. Tavoitteena harjaannuttaa lapsia eläytyvään tarinankuunteluun sekä herätellä mielenkiintoa lukemista kohtaan. Luettavana saattoi olla tarinoita, satuja, runoja, loruja tai tietotekstejä ajankohtaiseen teemaan sidottuina. Kirjastonhoitajan vetämiin tuokioihin saattoi yhdistyä myös toiminnallisuutta, esim. liikuntaa.
  • Päiväkotivierailut, kesto noin 30 min. Kirjasto jalkautui sinne, missä lapset ovat. Kirjastonhoitajan  mukana oli kirjavinkkikassi, jossa oli lainaksi jätettäviä kirjoja sekä myös paikan päällä luettavaksi tarkoitettuja tarinoita mahdollista lukutuokiota varten.
  • Päiväkotiryhmien perinteiset ohjatut kirjastokäynnit myös jatkuivat, kesto noin 30 min. Tavoitteena oli tutustuttaa vieraileva lapsiryhmä lastenosaston tiloihin ja aineistoon.

Lukutuokiot niin kirjastolla kuin päiväkodeissa otettiin myönteisesti vastaan, koska lapsille lukevien aikuisten määrää voitiin näinkin lisätä.

Esikouluryhmät

  • Esikoulun lukupassiin valikoitiin kirjaston valikoimasta lyhyempiä, pidempiä ja tavutettuja tarinoita sekä muutama runokirja. Passiin liitettiin myös erilaisia tehtäviä, joita esikoululainen voi tehdä luettuaan tai kuunneltuaan kirjan. Jokaisesta tehtävästä ja kirjasta saa merkinnän passiin ja ne täydentävät passin lukupolkua. Lukupassi otettiin käyttöön siten, että esikouluryhmät saapuivat tarkoitusta varten varatulle kirjastokäynnille, jonka aikana passit esiteltiin ja jaettiin sekä vinkattiin passin kirjoja. Tällä tavalla saatiin lapset innostumaan kirjojen lukemisesta ja kuuntelemisesta.
  • Kurttuulikierros, kesto noin 30 min. Kurttuuli-pässiä etsiessään lapset tutustuvat lastenosaston tiloihin ja sen kokoelmiin. Kun Kurttuuli on löytynyt, kirjastonhoitaja lukee tarinan, jonka pässi haluaa kuulla (mahdollisuus sitoa kouluvuoden ajankohtaisiin sisältöihin) ja kas kummaa, kuinka tarina antaa siivet!
    Kurttuuli on Kehräämön pumpulienkeli –hahmon kaveri, jolle kuvataiteilija Petra Heikkilä antoi maalauksessaan pässin hahmon, koska  ”pässillä on kulttuurin vakavaa (hieman kurttuotsaista) puolta, mutta myös raikasta, kepeää (tuulen)henkeä. Hyviä tuulia se käyttääkin hyväkseen, sillä se osaa lentää, vähän niin kuin runoratsut.” Projekti tilasi paikalliselta artesaaniopiskelijalta huovutetun, maalauksessa esiintyvän sinisen pässin, jonka siivistä tehtiin irrotettavat. Ja Kurttuuli-pässin ympärille ideoitiin toiminnallinen Kurttuulikierros.
  • Kirjastoautokäynti, kesto noin 30 min. Eskarivuoden lopuksi toukokuussa kirjastoauto parkkeeraa keskelle Kehräämöaluetta ja kaikki eskarilaiset käyvät tutustumassa kirjastoautoon, jotta auton palvelut tulevat jo ennakkoon lapsille tutuksi. Kirjastoautomme käy kaikilla peruskouluilla kouluvuoden aikana joka toinen viikko.

Eskareiden lukupassi syntyi esiopetuksen toiveesta ja otettiin innokkaasti vastaan. Kirjastoautopalveluidenkin esittelyyn tultiin innokkaasti.

Alakoululaiset

  • Kurttuulikierroksesta (kesto noin 30 min.) tehtiin ekaluokkalaisille oma versio osittain omine vihjeineen eri hyllyihin kuin esikoululaisille. Samojen hyllyjen esittely noudattaa ”kertaus on opintojen äiti” -periaatetta ja eri hyllyjen esittely puolestaan laajentaa lasten tietämystä osaston aineistokokoelmasta.
  • Lukuharrastuksen herättelyyn ja tukemiseen sekä lukutaidon edistämiseen jo aiemmin laadittua perusopetuksen Lukudiplomia esiteltiin erityisesti 1-2-luokkalaisille vinkkaamalla (kesto noin 30 min) kuva-, runo-, tieto- ja helppolukuisia kirjoja sekä lehtiä.
  • Miten internet toimii? –kokonaisuutta (kesto noin 40 min) pilotoitiin mediataitoviikolla 1.-2.-luokkalaisille.  Luettiin Timo Parvelan satu Verkkokaupasta ja tarkasteltiin KAVIn pdf-kirjaa internetin toiminnasta. Tavoitteena ymmärtää internetin toiminnan perusteita.
  • 3-4-luokkalaisten kanssa pilotoitiin mediataitoviikolla Pääsenkö porukkaan? –kokonaisuutta (kesto noin 45 min), jossa tavoitteena oli, että oppilaat ymmärtävät salasanan merkityksen ja mitä on rahankäyttö netissä  sekä uskaltavat tehdä itsenäisiä valintoja kavereista riippumatta ja oppivat tunnistamaan nettikiusaamista.
  • 5-6-luokkalaisten kanssa puolestaan pilotoitiin Olenko ainoa? –kokonaisuutta (kesto noin 45 min), jossa oppilaiden kanssa pohditaan some-palveluiden yksityisyysasetuksia, netissä kohdattavien henkilöiden luotettavuutta, nettikiusaamisen muotoja sekä käsitellään yleensä nettiin liittyviä lakiasioita.
  • Tutkielmatukea perinteisen tiedonhaunohjauksen muodossa annettiin alakoululaisten kirjastokäyntien yhteydessä (kesto noin 45 min).
  • Kirjavinkkausta (kesto noin 45 min) tehtiin kaikille luokka-asteille kirjastolla tai kirjastoautokäynnin yhteydessä koululla lainauksen mahdollistamiseksi. Suomi100-juhlavuoden tiimoilta vinkattiin myös kirjapareja, esim. tyttökirja ennen ja nyt.

Eskareille suunniteltu Kurttuulikierros otettiin niin hyvin vastaan, että sitä päätettiin kokeilla myös ekaluokkalaisille hieman muokattuna. Päätös osoittautui oikeaksi.

Mediataitokoulun valmismateriaalin pilotointi osoitti, että internetin tiedonhakukäytön osiota tulisi kehittää. Myöskään 3-4-luokkalaisilla suunnattu kokonaisuus ei toiminut odotetusti. Osoittautui, että oppilaiden oli vaikea ulottaa esimerkkitapauksia koskemaan itseään tai omia kokemuksiaan, joten he takertuivat välillä epäolennaisuuksiin. 5-6-luokkalaisten kokonaisuus toimi hyvin, mutta sisällön ajankohtaisuuteen tulisi kiinnittää huomiota.

Yläkoululaiset

  • Kirjavinkkausta (kesto noin 45 min) tehtiin kaikille luokka-asteille kirjastolla tai kirjastoautokäynnin yhteydessä koululla lainauksen mahdollistamiseksi. Suomi100-juhlavuoden tiimoilta vinkattiin myös kirjapareja genreittäin.
  • Kirjatrailereiden tekoa (kesto kaksi oppituntia) myös pilotoitiin iPadien iMovie-sovelluksia apuna käyttäen.
  • Genreitten esittelyyn valmisteltiin myös Kirja ja elokuva –kokonaisuus (kesto kaksi oppituntia), jossa genrestä keskustellaan katsotun elokuvan perusteella. Myös kirjallisen ja elokuvakerrontaa voidaan vertailla. Kirjastokinoja varten lunastettu elokuvalisenssi mahdollisti kokonaisuuden rakentamisen. Pilotointi jäi projektin jälkeen tapahtuvaksi.

Sekä ala- että yläkoululaisten oman osallisuuden lisäämisessä hyödynnettiin myös Kahootia, jolla saa helposti tuotua pelillisyyttä opetukseen.  Kirjastonkäytön opetuksessa sisältö rakennettiin kirjastovisan muotoon. Kahootia kokeiltiin myös pelikasvatuksessa keskustelun avaajana.

Kirjastohenkilöstön mediakasvatuksellista osaamista kyettiin lisäämään projektin aikana niin järjestetyn koulutuksen kuin esiselvityksen laatimisen kautta. Vaikka kaikkia ideoituja mediakasvatussisältöjä ei kyetty projektin aikana pilotoimaan, saatiin mediakasvatuksen sisältöjä uudistettua riittävästi ja uusia toimintatapoja otettua osaksi kirjastotyön arkea. Myös lasten omaa mediatoimijuutta lisättiin.

Todettava on myös että, projekti vahvisti käsitystämme siitä, että erityisesti peruskoulut ovat haasteellinen yhteistyökumppani.  Koska kouluilla on monia sidosryhmiä, joiden kanssa yhteistyötä on paljon, on varauduttava siihen, että jo pelkkä viestin saaminen perille voi ottaa aikaa yllättävän paljon.

Jatkotoimenpiteet: 

Hankkeen aikana uusia varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmia tukemaan päivitetyt mediakasvatuksen sisällöt ja toimintatavat muodostavat rungon toiminnalle, joka jatkuu kirjastotyömme arjessa. Sisältöjä pidetään ajanmukaisina ja valmiiksi ideoituja, mutta pilotoimatta jääneitä toimintatapoja voidaan tarvittaessa ottaa käyttöön.

Henkilöstön osaamista vahvistetaan entisestään täydennyskoulutuksen kautta.

Neuvolayhteistyötä jatketaan.

Aloituspäivämäärä : 
01/04/2016
Lopetuspäivämäärä : 
31/12/2017
 


Anomuksen rahoitus
Haettava avustus yhteensä: 
€43 000
Oma rahoitus yhteensä: 
€18 450
Budjetti euroissa yhteensä: 
€61 450
Haettu muu avustus: 
€0
Saatu muu avustus: 
€0

Toteutunut rahoitus
Koko budjetti: 
€35 167
Oma rahoitus yhteensä: 
€20 167
Muualta saatu avustus: 
€0
Yhteistyökumppanin rahoitusosuus: 
€0

Tilastot:
Koulutustilaisuudet: 
9kpl/st.
Koulutuksiin osallistujia: 
34henkilö/person
Tapahtumien lukumäärä: 
55kpl/st.
Tapahtumiin osallistujat: 
1 135henkilö/person

Päätös
Myönnetty avustus euroissa.: 
€15 000
 
okm
avi