Parempi pyy: uusia lukemisen ja tarinan kertomisen tapoja
Vuoden 2015 AVI-hanke   (Hanke on saanut rahoitusta)


Kuvan lähde: 
Susanna Kolehmainen Turun kaupunginkirjasto
Turun kaupunginkirjasto
Kirjaston osoite : 
Linnankatu 2
20100
Kirjaston puhelin : 
02 2620 681
Kirjaston sähköposti : 
kaupunginkirjasto@turku.fi
ISIL-tunnus : 
FI-Tm
Y-tunnus : 
0204819-8
Yhteyshenkilön nimi : 
Susanna Kolehmainen
Puhelin : 
040 3513 040
Sähköposti : 
susanna.kolehmainen@turku.fi
Hankkeen tavoite: 

Projektin tavoitteena oli kehittää lukemisen ja tarinankerronnan tapoja kohderyhmille, joita yhdistävät lukemisen vaikeudet tai jääminen syrjään yhteiskunnasta ja sen kehityksestä. Toiminnan tarkoituksena oli kannustaa asiakkaita lukemaan ja toisaalta itse kertomaan tarinoita mahdollisista rajoitteista huolimatta. Kirjaston roolina oli toimia mahdollistajana ja voimaannuttajana. Lisäksi tavoitteena oli projektin toimintoihin osallistuvien kirjastojen henkilökunnan ammattitaidon kehittyminen sekä erityisryhmien parissa työskentelyyn, asiakkaiden osallisuuteen ja aktivointiin liittyvien uusien toimintamallien löytäminen.

Tavoitteen seurannan mittarit: 

Määrällisinä mittareina käytettiin järjestettyjen tapahtumien sekä niihin osallistuneiden määrää. Laadullisia tavoitteita (esim. yksilön kokemuksesta ja siitä, miten hän arvioi ja tuntee toiminnan vaikuttaneen elämäänsä) mitattiin osallistujille suunnatuin vapaamuotoisin palautekeskusteluin.

Kuvaus : 

Hankehakemus

Toiminnan tarkoituksena on tuoda yhteen kirjaston eri asiakasryhmiä sekä kannustaa asiakkaita lukemaan ja toisaalta itse kertomaan tarinoita mahdollisista rajoitteista huolimatta. Kirjaston rooli on toimia mahdollistajana ja voimaannuttajana. Toimintaan osallistuvat aktivoituvat opastamaan toisiaan ja tuottamaan yhdessä esimerkiksi tapahtumia tai näyttelyitä. Hankkeessa on mukana myös yhteisöpedagogi, joka tukee yhteisön muodostusta ja sen toimintaa. Hankkeen aikana viidessä kirjastossa kokoontuu ryhmiä, jotka tutustuvat kirjastojen palveluihin, niiden aineistoihin ja erilaisiin lukemisen ja tarinankerronnan tapoihin. Osallistujat oppivat uusia tapoja päästä tiedon ja kulttuurin lähteille ja luoda itse uutta. Ryhmäläiset perehtyvät ohjaajien johdolla myös tarvittavaan tietotekniikkaan. Tarkoitus on, että eri kirjastoissa toimivat ryhmät pitävät toisiinsa yhteyttä verkon välityksellä ja mahdollisesti myös tapaavat. Hankkeen loppupuolella ryhmät tuottavat yhteisen tapahtuman ja näyttelyn, joka kiertää kaikissa mukana olevissa kirjastoissa.

Tarinoiden tulkitsemisessa ja tuottamisessa käytetään yhtenä menetelmänä esimerkiksi sananlaskujen ja sanontojen kääntämistä positiivisiksi sekä niiden tuomista tähän aikaan ja omaan elämään. Uusia, parempia sananlaskuja voidaan kuvittaa ja esittää eri tavoin. Toiminnassa hyödynnetään myös erilaisia luovan lukemisen tekniikoita, samoin mediakasvatuksessa käytettyjä ja hyviksi havaittuja menetelmiä. Kirjaston fyysisen aineiston lisäksi taustamateriaalina käytetään myös internetiä ja sosiaalista mediaa, joiden mahdollisuuksiin tutustutaan yhdessä vertaisohjaajien avulla. Samalla tuetaan monilukutaidon kehittymistä, selviytymistä tietoyhteiskunnassa sekä madalletaan verkkopalveluiden käyttökynnystä. Celia-kirjaston äänikirjapalvelut ja muut esteettömän lukemisen palvelut ovat osana hankkeen työkaluja.

Toimintaa on suunniteltu järjestettävän ajalla 7.9.2015 – 4.12.2016 Turun pääkirjastossa, Runosmäen ja Varissuon kirjastoissa sekä Kaarinan ja Raision pääkirjastoissa. Jokaisessa viidessä kirjastossa kokoontuu kunkin lukukauden aikana noin 10 hengen ryhmä, seitsemän kertaa, kahden viikon välein. Hankkeen aikana toimintaa järjestetään yhteensä 105 tapaamiskertaa, 15 ryhmälle ja tavoitteena on, että toimintaan osallistuu 150 kirjastojen asiakasta. Elo-syyskuussa 2015 tehdään tarkempi toimintasuunnitelma yhteistyöverkoston kanssa ja tavoitetaan osallistuja-asiakkaita sekä luodaan orientaatio erilaisin tapaamisin ja perehdytyksin. Yksityiskohtainen suunnitelma ryhmien tapaamisista, työpajoista ja tapahtumista tehdään yhdessä osallistujien kanssa. Ensimmäiset ryhmät aloittavat syyskuussa 2015. Toiset ryhmät aloittavat vuoden 2016 alussa ja kolmannet syyskuussa 2016.

Kaarinan ja Raision kirjastojen lisäksi yhteistyökumppaneiksi hankkeeseen pyydetään kolmannen sektorin yhteisöjä ja järjestöjä, esimerkiksi Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry, Fingerroosin säätiö ja Daisy Eläkeläiset ry. Hankkeen erityisenä kohderyhmänä ovat mielenterveyskuntoutujat, seniorit sekä ikääntyneet maahanmuuttajat. Mukana toiminnan toteutuksessa on myös Turun kaupungin vapaa-aikatoimialalta liikunnallisten työpajojen ohjaajia. Kumppanikirjastojen kanssa sovitaan tarkemmin niiden kohderyhmistä sekä eri ryhmien yhteistoiminnasta ja tapaamisista. Kumppanit voivat olla mukana eri projektin vaiheissa eri tavoin. Hankkeen aikana kehitetään toimintamalli, jota voidaan kirjastoissa käyttää erityisryhmien sekä muidenkin ryhmien työskentelyssä ja aktivoimisessa. Malli sisältää työkaluja, joita voidaan käyttää hyödyksi ryhmien ohjaamisessa, esimerkiksi uusia lukemisen ja tarinan kertomisen tapoja voidaan hyödyntää erilaisten lukupiirien, opastusryhmien ja kerhojen kanssa toimittaessa. Lisäksi hankkeen avulla edistetään yhteisöllisyyttä ja sitä, miten asiakkaat voivat toimia kirjastossa myös ilman ohjausta sekä käyttää kirjastoa yhteisenä tilana toiminnalleen.

Yhteistyökumppanin nimi/nimet: 
Kaarinan ja Raision kaupunginkirjastot
Yhteistyökumppanit, työryhmä: 

Kaarinan ja Raision kaupunginkirjastot, Kirjan talo - Bokens Hus ry. ja Turun Naiskeskus-yhdistys ry.

Toiminnan kuvaus ja hankkeen arviointi: 

Kuvaus

Turun kaupunginkirjaston Erityispalveluiden tiimi oli vastuussa projektin hallinnasta. Tiimin tehtävänä on kehittää ja toteuttaa palveluita sellaisille kohderyhmille, joilla on esteitä tai vaikeuksia käyttää kirjaston palveluita. Tällaisia kohderyhmiä voivat olla esimerkiksi maahanmuuttajat, ikääntyneet, kehitysvammaiset ja mielenterveyskuntoutujat.  Myös Parempi pyy -projektin pääasiallisena kohderyhmänä olivat erityisryhmät sekä näiden ryhmien kanssa toimivat tahot. Kumppaneina projektissa olivat Kaarinan kaupunginkirjasto sekä alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen Salon kaupunginkirjaston sijaan Raision kaupunginkirjasto. Projektiin liittyvän toiminnan toteutus hankittiin ostopalveluna Kirjan talo – Bokens hus ry. ja Turun Naiskeskus ry. yhdistyksiltä lukuun ottamatta Kaarinan kirjaston Celia-lukupiiritoimintaa, joka toteutettiin kirjaston oman henkilökunnan toimesta. Projektin toiminta toteutettiin yhteistyössä raisiolaisen Perhekeskus Satelliitin, Pansion SPR:n vastaanottokeskuksen, Pansion Me-talon sekä kaarinalaisten Hovirinnan palvelukeskuksen, Kotosalla-perhehoitokylän ja kohtaamispaikka Kasevan Kiesin kanssa.

Toimintaa järjestettiin projektin aikana Turun pääkirjastossa, Pansion kirjastossa, Runosmäen kirjastossa ja Varissuon kirjastossa sekä Kaarinan ja Raision kirjastoissa syksyllä 2015 sekä kevät- ja syyslukukaudella 2016.

Syksyllä 2015 toimintaa järjestettiin kerran viikossa Turun pääkirjastossa, Runosmäen kirjastossa, Varissuon kirjastossa sekä Raision kirjastossa, 8 kertaa kussakin. Syksyn kohderyhminä olivat Turun pääkirjastossa ja Varissuon kirjastossa seniorit (Kirjastokerho senioreille), Runosmäen kirjastossa maahanmuuttajat (Kielikahvila) ja Raision kirjastossa maahanmuuttajaperheet (Sanataidetta maahanmuuttajille).

Vuonna 2016 kevät- ja syyslukukaudella toimintaa järjestettiin Turun pääkirjastossa, Pansion kirjastossa, Runosmäen kirjastossa, Raision kirjastossa sekä Kaarinan kirjastossa, yhteensä 102 kertaa. Turun kirjastoissa toiminta suunnattiin etenkin maahanmuuttajille, huomioiden silloinen turvapaikanhakijoiden määrän kasvu. Turun pääkirjastossa järjestettiin Kesken kaiken -toimintaa ja Pansion kirjastossa juuri Suomeen saapuneille suunnattua Selvää suomea -toimintaa.  Kielikahvilan lisäksi Runosmäen kirjastossa järjestettiin toimintaa senioreille (Kirjastokerho senioreille). Raisiossa jatkettiin toimintaa maahanmuuttajaperheille yhteistyössä Perhekeskus Satelliitin kanssa. Myös Kaarinan kirjasto aloitti vuonna 2016 projektiin liittyvän Celia-lukupiiritoiminnan kolmessa alueensa palvelukeskuksessa: Hovirinnan palvelukeskuksessa, vanhusten Kotosalla -perhehoitokylässä ja Palveluyhdistys Kaseva ry:n mielenterveyskuntoutujien kohtaamispaikka Kasevan Kiesissä. Celia-lukupiireissä vieraili kerran kussakin yhteisöpedagogiopiskelija.

Kaikkien toimintamuotojen toteutuksessa painotettiin projektin tavoitteita: lukuinnostuksen ja tarinankerronnan sekä nykyajassa vaadittavien kansalaistaitojen (esim. verkkopalveluiden käyttö, Celia-äänikirjapalvelut, monilukutaito) edistämistä, osallistavalla ja yhteisöllisyyttä lisäävällä otteella. Toiminnassa hyödynnettiin erilaisia luovan lukemisen tekniikoita, kuin myös mediakasvatuksessa käytettyjä ja hyviksi havaittuja menetelmiä. Näin ollen myös jo aiemmin olemassa olleet toimintamuodot saivat uusia ulottuvuuksia ja kehittyivät edelleen.


Arviointi

Projektin puitteissa järjestetyn toiminnan laajuus mitoitettiin saadun avustuksen mukaan eikä kaikkia hakemuksessa mainittuja toimenpiteitä pystytty toteuttamaan sellaisenaan. Koko avustus päätettiin käyttää toiminnan järjestämiseen ja projektin suunnittelu, hallinta, dokumentointi ja raportointi hoidettiin kirjastojen henkilökunnan toimesta.

Projektin alussa elokuussa 2015 kävi ilmi, ettei Salon kirjasto pysty osallistumaan projektiin järjestelmänvaihdosta ja Vaski-kirjastoihin liittymisestä johtuvista syistä. Samoin Kaarinan kirjasto ilmoitti pystyvänsä osallistumaan projektiin vasta vuoden 2016 alusta lähtien. Tästä johtuen päätettiin etsiä Salon kirjaston tilalle uusi kumppani ja Raision kirjasto oli halukas lähtemään mukaan projektiin. Näiden muutosten vuoksi toiminnan aloittaminen viivästyi hieman suunnitellusta. Muutoksista sovittiin rahoittajan edustajan kanssa. Toiminnan tavoitteet ja pääsisällöt pysyivät edellä mainituista muutoksista huolimatta samoina kuin alkuperäisessä toimintasuunnitelmassa ja näin ollen projekti toteutui suunnitellusti.

Projektin aikana edistettiin erityisryhmien lukuinnostuksen ja monilukutaidon kehittymistä, selviytymistä tietoyhteiskunnassa sekä madallettiin verkkopalveluiden käyttökynnystä. Näiden asioiden voidaan katsoa voimaannuttavan ja rikastuttavan osallistujien elämää sekä aktivoivan heitä osallistumaan ympäröivän yhteiskunnan toimiin. Tämän kaltaiset tavoitteet ovat toisinaan vaikeasti mitattavissa, sillä kyse on yksilön kokemuksesta ja siitä, miten hän arvioi ja tuntee toiminnan vaikuttaneen elämäänsä. Määrään liittyvät tavoitteet, kuten kuinka monta kerhokertaa järjestetään tai montako kohderyhmään kuuluvaa henkilöä tavoitetaan, ovat helpommin mitattavissa kuin laadulliset tavoitteet.

Määrällisenä tavoitteena oli järjestää projektin aikana toimintaa yhteensä 105 tapaamiskertaa ja tavoittaa yhteensä 150 kirjastojen asiakasta (eri asiakasta). Tämä tavoite toteutui, toimintaa järjestettiin yhteensä 134 kertaa ja osallistujia oli yhteensä 1076 (osa saattoi olla samojakin).

Projektin aikana pilotoidut toimintamallit keräsivät osallistujia vaihtelevasti ja osallistumisinnokkuus vaihteli myös kirjastoittain. Yhteenvetona voidaan todeta, että maahanmuuttajille suunnatut suomen kielen oppimista tukevat toiminnot olivat melko suosittuja (Kielikahvila, Selvää suomea, Sanataidetta maahanmuuttajille), varttuneemman väen päivätoiminta (Kirjastokerho senioreille, Kesken kaiken) taasen keräsi hieman vähäisemmin osallistujia. Kaarinan kirjaston järjestämiin Celia-lukupiireihin osallistui runsaasti kohderyhmään kuuluvia asiakkaita, johtuen ehkä niiden hieman erilaisesta luonteesta (toiminta järjestettiin palvelukeskuksissa).

Toimintaan osallistuneilta asiakkailta sekä henkilökunnalta pyydettiin vapaamuotoisin keskusteluin palautetta toiminnasta ja pääosin palaute oli positiivista. Senioritoiminnassa kiiteltiin hyvää ja rauhallista ympäristöä, etenkin Varissuon kirjastossa, samoin sopivan hidasta etenemistahtia. Sisällöt koettiin intensiivisiksi ja inspiroiviksi. Maahanmuuttajille suunnatun toiminnan haasteena olivat toisinaan suuret ryhmäkoot, eivätkä aina ennakkoon suunnitellut puheenaiheetkaan kiinnostaneet. Joten sekä Kielikahvilan, Selvää suomea -kerhon että Raision sanataiteellisten pajojen sisällöt räätälöitiin ryhmien toiveiden mukaisiksi. Vaikka toiminta oli suunnattu pääsääntöisesti aikuisille, oli mukana myös lapsia. Etenkin Runosmäen kirjaston Kielikahvila-toiminnan koettiin saavan lisäarvoa sanataiteellisesta otteesta ja myös edistymistä sekä kotoutumisessa että kielitaidossa oli havaittavissa. Kaiken kaikkiaan niin osallistujien kuin ohjaajienkin palautteen perusteella voidaan todeta, että sanataiteilulla, tarinoilla, sanoilla leikittelyllä, osallistavilla luovilla menetelmillä paitsi tuettiin kielitaidon oppimista, myös lisättiin osallistujien valmiuksia kotoutua suomalaiseen yhteiskuntaan.

Kirjastojen henkilökunta osallistui projektin toimintaan oman työnsä ohella opastamalla kerholaisia kirjaston kokoelmien käytössä, teemoihin sopivan aineiston löytämisessä sekä avustamalla tietokoneiden ja muiden laitteiden käytössä. Yhteistyö palveluntuottajien kanssa sujui hyvin, samoin muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.

Toiminnasta tiedotettiin kirjastojen ja yhteistyökumppaneiden kotisivuilla, sosiaalisessa mediassa sekä muun muassa senioritoiminnan osalta Turun Sanomien Menovinkit-sivustolla. Lisäksi toimintaa markkinoitiin julistein ja flyerein paikan päällä kirjastoissa. Syksyllä 2015 kaikkien toimintojen nimenä käytetty Parempi pyy koettiin asiakaspalautteiden perusteella hieman epäselväksi, joten vuonna 2016 toimintoja markkinoitiin kuvaavimmilla nimillä.

Verkkosivut, tuotetut julkaisut ja materiaalit: 

Esimerkkejä osasta käytettyjä menetelmiä löytyy Kirjastot.fi:n Tapahtumapankin tapahtumaresepteistä hakusanalla ”Parempi pyy”.

Arvioi toimenpiteitä ja vaikutuksia: 

Toimenpiteet

Projektin aikana järjestettiin kumppanikirjastoissa eri muodoissa toimintaa erityisryhmille.

Kirjastokerho senioreille

Pääkirjastossa ja Varissuon kirjastossa syksyllä 2015, Runosmäen kirjastossa keväällä ja syksyllä 2016

Seniori-ikäisille suunnatussa päivätoiminnassa pääpainona oli tutustua kirjaston monipuolisiin käyttömahdollisuuksiin rupatellen ja mukavia sanataiteellisia harjoituksia tehden. Menetelminä käytettiin muun muassa korvarunoilua, kirjavinkkausta ja myönteisten sananlaskujen laadintaa. Lisäksi käsiteltiin tiedonhakua päivän polttavista puheenaiheista, erilaisiin tietoteknisiin välineisiin tutustumista sekä kirjaston tulevaisuuden maisemien luomista. Runosmäen kirjastossa teemoina olivat lisäksi muun muassa nimien merkitykset, juhlaperinteet ja vanhat sanomalehdet. Toiminnan toteutuksesta vastasivat Kirjan talon sanataiteilijat.

Kielikahvila

Runosmäen kirjastossa syksyllä 2015 sekä keväällä ja syksyllä 2016

Parempi pyy -projektin puitteissa Runosmäen kirjaston Kielikahvilan toimintaa rikastettiin sanataiteen keinoin. Kielikahvilassa harjoiteltiin suomen kieltä puhumalla mukavassa tunnelmassa. Toiminta oli suunnattu erityisesti maahanmuuttajille, joilla suomen kielen alkeet ovat jo hallussa. Menetelmänä käytettiin esimerkiksi roolileikkiä tilanteista, joissa suomi kielenä tai kulttuurina koettiin haastavaksi. Tällaisia tilanteita olivat muun muassa kyläily suomalaisessa kodissa, kauppa, lääkäri ja kirjeen kirjoittaminen. Annettujen puheenaiheiden lisäksi keskustelua syntyi myös osallistujien omista kiinnostuksenkohteista kuten koruista ja niiden tarinoista taikka paperilennokeista. Kielikahvilaa veti Kirjan talon sanataiteilija.

Sanataidetta maahanmuuttajille

Raision Perhekeskus Satelliitissa syksyllä 2015 sekä keväällä ja syksyllä 2016

Raision perhekeskus Satelliitissa järjestettiin projektin puitteissa sekä monipuolisia tarinahetkiä että Sanataiteen ilo kielen oppimisessa -pajoja. Tarinahetket olivat suunnattu perheille ja niissä leikittiin, loruteltiin, kerrottiin satuja, luettiin ääneen ja esiteltiin eri maiden lastenkirjoja. Sanataide-pajoihin osallistujat olivat kielikoulutuksessa olevia maahanmuuttajataustaisia äitejä. Pajoissa kielen ja kulttuurin oppimista tehostettiin vertauksi, vitsein ja sananlaskuin. Oppimistilanne arkipäiväistettiin lähestymällä kieltä leikin näkökulmasta. Pajojen tarkoituksena oli suomen kielen ilmaisun rikastuttaminen ja rohkaisu. Tämä tavoite saavutettiin ja kävijöiden uskallus käyttää ilmaisuvoimaista arkikieltä lisääntyi kunkin kävijän henkilökohtaisen kielitaidon suhteessa varsin hyvin. Sanataiteellisen lisän Satelliitin suomen kielen oppimiseen toi Kirjan talon sanataiteilija.

Kesken kaiken

Turun pääkirjastossa keväällä ja syksyllä 2016

Pääkirjaston Kesken kaiken -ryhmässä käsiteltiin monia nykyelämän ilmiöitä, maailman moninaisuutta sekä oman elämänhallintaa ja vuorovaikutustaitoja osallistavin menetelmin. Kesken kaiken -ryhmässä työskenneltiin muun muassa sanojen, kuvien ja äänen kanssa, joten mukaan saattoi tulla, vaikkei suomen kieli olisikaan ollut äidinkieli. Käsiteltyinä aiheina olivat muun muassa erilaiset tiedonhakumenetelmät, kuvankäsittely, kirjastossa esillä olleeseen Palestiina – historia ja nyt -näyttelyyn tutustuminen, Bob Dylanin lyriikat, valo- ja katutaide, vuorovaikutteiset visuaaliset taideteokset. Aiheita käsiteltiin erilaisia luovia menetelmiä ja harjoituksia hyödyntäen. Toiminnan toteutuksesta vastasi Turun Naiskeskus.

Selvää suomea

Pansion kirjastossa keväällä ja syksyllä 2016

Pansion kirjaston Selvää suomea -kerhossa puhuttiin ja harjoiteltiin puhesuomea. Toiminnan sisältö ja aiheet suunniteltiin osallistujien toiveiden mukaisesti ja sen tarkoituksena oli tukea muuta suomen kielen opiskelua ja se oli suunnattu etenkin juuri Suomeen tulleille maahanmuuttajille. Toiminta perustui osin ”Suomen kieli sanoo tervetuloa” -menetelmään. Syksyllä 2016 teemana oli Metsä ja eri-ikäiset Suomeen muuttaneet ja kantasuomalaiset rakensivat Pansion Me-taloon yhteisöllisen Metsä-näyttelyn, jonka avulla käsiteltiin metsään liittyvää sanastoa ja ympäristöasioita suomen kielellä. Turun Naiskeskus vastasi toiminnan toteutuksesta tehden yhteistyötä SPR:n vastaanottokeskuksen sekä Pansion Me-talon kanssa.

Celia -lukupiiri

Hovirinnan palvelukeskuksessa, Kotosalla -perhehoitokylässä ja kohtaamispaikka Kasevan Kiesissä keväällä ja syksyllä 2016

Kaarinan kirjaston henkilökunta jalkautui keväällä ja syksyllä 2016 alueensa palvelukeskuksiin vetämään Celia-kirjaston äänikirja-aineistoihin perustuvaa lukupiiriä. Lukupiiri oli suunnattu erityisesti henkilöille, joilla on vaikeuksia lukemisen suhteen. Lukupiirit kokoontuivat kerran kuussa käsittelemään kirjaa, jonka asiakkaat olivat kuunnelleet ryhmänä ohjaansa avustuksella. Kirjoja käsiteltiin muun muassa keskustelun, askartelun ja runon muodossa.

 

Vaikutus

Projektin aikana onnistuttiin kehittämään toimintamalleja, joita voidaan niin projektissa mukana olleissa kirjastoissa kuin muissakin Vaski-kirjastoissa ja maakunnan kirjastoissa käyttää erityisryhmien työskentelyssä ja aktivoimisessa sekä hyödyntää muun muassa erilaisten lukupiirien, opastusryhmien ja kerhojen ohjaamisessa. Osa hyvistä käytännöistä on viety Kirjastot.fi:n Tapahtumapankkiin ja ne löytyvät sieltä hakusanalla ”Parempi pyy”. Näin ollen käytännöt hyödyttävät paitsi kirjastoja, myös muita erityisryhmien sekä lukemisen edistämisen parissa toimivia tahoja ja niiden henkilökuntaa.

 

Jatkotoimenpiteet: 

Projektin hyviä käytäntöjä pyritään jakamaan edelleen kirjastoammattilaisten kesken ja samankaltaista toimintaa jatkamaan mahdollisuuksien ja resurssien mukaan kirjastoissa myös jatkossa. Projektin aikana syntynyttä ammatillista tietotaitoa jaetaan edelleen projektiin osallistuneissa kirjastoissa.

Aloituspäivämäärä : 
01/08/2015
Lopetuspäivämäärä : 
31/12/2016
 


Anomuksen rahoitus
Haettava avustus yhteensä: 
€22 290
Oma rahoitus yhteensä: 
€7 380
Budjetti euroissa yhteensä: 
€29 670
Haettu muu avustus: 
€0
Saatu muu avustus: 
€0

Toteutunut rahoitus
Koko budjetti: 
€22 519
Oma rahoitus yhteensä: 
€5 577
Muualta saatu avustus: 
€0
Yhteistyökumppanin rahoitusosuus: 
€0

Tilastot:
Koulutustilaisuudet: 
0kpl/st.
Koulutuksiin osallistujia: 
0henkilö/person
Tapahtumien lukumäärä: 
134kpl/st.
Tapahtumiin osallistujat: 
1 076henkilö/person

Päätös
Myönnetty avustus euroissa.: 
€16 942

Hakemus täyttää OKM:n kirjeen OKM/18/691/2014 ehdot. Lukemiseen kannustaminen, erityisryhmien tavoittaminen.

 
okm
avi