Pohjois-Suomen bibliografia jatkohakemus
Vuoden 2013 AVI-hanke   (Hanke on saanut rahoitusta)


Rovaniemen kaupunginkirjasto - Lapin maakuntakirjasto
Kirjaston osoite : 
Jorma Eton tie 6
96100
Kirjaston puhelin : 
050-3151489
Kirjaston sähköposti : 
kirjasto.lappi-osasto@rovaniemi.fi
ISIL-tunnus : 
FI-Rm
Y-tunnus : 
1978283-1
Yhteyshenkilön nimi : 
Salla Erho
Puhelin : 
040 575 1097
Sähköposti : 
salla.erho@rovaniemi.fi
Kuvaus : 

Hankkeen toisen vaiheen tarkoituksena on jatkaa siitä, mihin aiempi, selvittävä bibliografiahanke on jäänyt. Lapin bibliografisten tietojen lisäksi ryhdytään nyt keräämään myös Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan viitetietoja. Kattavan bibliografian kokoamiseksi on ajanjakson 1961- 1980-luku sarjat ja lehdet sekä artikkelimonografiat selattava läpi ja viitetiedot koottava. Näin on toimittu jo aiemminkin, vuoteen 1960 päättynyttä bibliografiaa koottaessa. Bibliografian loppuvuosi on liukuva, koska kolme eri maakunta-aluetta (Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu) ovat alkaneet luetteloida vastaavaa aineistoa tietokantoihin eri aikoina. Pohjoissuomalaisen bibliografian kokoaminen on koettu tarpeelliseksi ja siihen tehtävää työtä ovat kannattaneet monet kirjastot ja laitokset Pohjois-Suomesta.

Bibliografian kokoamispaikkana tulee olemaan koko maan kattava artikkeliviitetietokanta Arto, jossa jo nyt on maakunta-aineistoja. Artossa koottuna Pohjois-Suomen bibliografia on helposti kaikkien käytettävissä ja sieltä järjestelyin myös Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntakirjastot voivat poimia itseltä puuttuvia maakuntaviitteitä omiin aluetietokantoihinsa. Tällainen toiminta on ollut voimassa jo pitkään Lapin maakuntakirjastossa, jossa Lappi-osasto on tuottanut maakunnallisia viitteitä Artoon ja sieltä poiminut ne omaan kirjastojärjestelmäänsä. Näin on säästytty kaksinkertaiselta luetteloinnilta. Arto on pysyvä ja luotettava kohde suuren bibliografiatyön tekemiselle. Arto on nykyään kaikkien vapaasti käytettävissä.

Työtä tekemään palkataan kahdeksi vuodeksi kaksi kirjastonhoitajaa. Kirjastonhoitajien tehtävä on selata läpi kaikki kyseisen aikavälin sarjat ja lehdet ja poimia sieltä jokaiseen kolmeen eri maakunta-alueeseen liittyvät viitteet ja luetteloida ne Arto-tietokantaan. Työtä tehdään aiemmasta hankkeesta poiketen myös Oulussa. Sekä Rovaniemeltä että Oulusta vuokrataan työhuoneet työn tekemistä varten. Kahdella työpisteellä lisätään työtehoa sekä saadaan käytettäväksi suuri määrä eri sarjoja ja lehtiä. Oulun työpiste tulee olemaan Oulun yliopiston kirjastossa / Oulun kaupunginkirjastossa.

Lisäksi tarvitaan saamelaisen aineiston käsittelemiseksi saamenkielentaitoinen henkilö arviolta kolmeksi kuukaudeksi. Saamelaisbibliografian viitteistä puuttuvat kokonaan 1960-1970 –lukujen artikkeliviitteet  tai ne ovat sisällönkuvailultaan vaillinaiset. Hankkeessa Lappi-osaston saamenkielisten lehtien ja artikkelijulkaisujen artikkelit luetteloidaan, asiasanoitetaan ja koodataan osaksi Suomen saamelaisbibliografiaa. Lisäksi käsitellään Lappi-osaston artikkelikortistossa olevat kokonaan saamenkieliset viitteet. Myös nämä saamelaisbibliografian viitteet tulevat Pohjois-Suomen bibliografiaan Artoon ja sitä kautta aineistohakuun, kuten myös Lapin Lapponicaan. Samalla luetteloidaan sähköisistä tietokannoista vielä puuttuvat varhaisemmat yksittäiset saamenkieliset lehdet osakohteineen.

Läheisesti luettelointityöhön liittyvä hankkeen pieni osanen on Lapponica-sanaston muuttaminen standardimuotoon eli W3C:n SKOS-muotoon. Lisäksi sanasto ontologisoidaan osaksi KOKO-ontologiaa, jossa on nyt noin 15 eri alojen kansallista sanastoa Kansalliskirjaston YSA:sta johdettuun YSO-ontologiaan liitettyinä.

Artossa viitteet varustetaan koodilla, joka liittää ne Pohjois-Suomen bibliografiaan. Lisäksi käyttöön otetaan maakuntakohtaiset koodit, jotka mahdollistavat tietyn maakunnan aineiston löytymisen. Lapin Artossa olevien maakunta-aineistojen osalta tällainen koodi on jo käytössä.

Edellistä hanketta konkreettisemmin tämä hanke käsittelee kolmea pohjoisinta maakuntakirjastoaluetta. Yhteistyökumppaneina ovat Oulun kaupunginkirjasto - maakuntakirjasto sekä Kainuun maakuntakirjasto Kajaanissa. Työn kohteena on ajanjakson kaikki Pohjois-Suomea koskevat viitteet. Tuloksena syntyy järjestelmällisesti koottu bibliografia, joka on monipuolisine hakumahdollisuuksineen Internetin kautta käytettävissä. Lisäksi sinne kootut maakuntaviitteet voidaan poimia paikallisiin kirjastojärjestelmiin.

Kulut koostuvat työntekijöiden palkoista, työtilojen ja tietokoneiden vuokrista sekä ONKI-työn osalta ostopalvelusta. Lisäksi on otettu huomioon Lappi-osaston kirjastonhoitajan bibliografiaan liittyvä työ. Matkoihin on varattu jonkin verran rahaa. Oulun kaupunginkirjasto - maakuntakirjasto osallistuu työhön 5000:n euron omarahoituksella.

 

 

 

Yhteistyökumppanit, työryhmä: 

Lapin maakuntakirjasto/Lappi-osasto, Pohjois-Pohjanmaan maakuntakirjasto (Oulu), Kainuun maakuntakirjasto (Kajaani), Oulun yliopiston kirjasto.

 

Aiemmat hankkeet: 

Pohjois-Suomen bibliografia -hanke aloitettiin Rovaniemellä vuonna 2012. Kyseessä on ollut ennenkaikkea selvittävä hanke, johon on kuulunut yhteyksien luominen eri maakuntakirjastoihin, yliopisto- ja korkeakoulukirjastoihin. Hankkeessa on selvitetty pohjoisten maakuntakirjastojen maakuntakokoelmien rakennetta, laajuutta ja niiden eroja. Lisäksi on pohdittu sitä, mihin vuodesta 1961 jatkuva pohjoissuomalainen bibliografia koottaisiin. Käytännön syistä on tultu siihen tulokseen, että sopivin paikka bibliografian kokoamiselle olisi viitetietokanta Arto. Lisäksi bibliografiahankkeen ensimmäisessä osassa on työskennelty Rovaniemen maakuntakirjaston Lappi-osaston vanhojen 1960-1980 -lukujen artikkelien viemiseksi Artoon ja sitä kautta jo olemassaolevan yhteyden kautta Lapin kirjastojärjestelmään ja sen Lapponica-alueviitetietokantaan. Tämä työ vähentää jatkohankkeen myötä selaustyössä poimittavia Lappi-viitteitä, mutta ei poista sen tarvetta varsinkaan 1960-luvun osalta. Lisäksi jo aiemmin Lapin maakuntakirjastosta Lappi-osastolta on tehty hanke, jossa digitoitiin aiempi kirjamuotoinen vuoteen 1960 päättyvä bibliografia.

 

Arvioi toimenpiteitä ja vaikutuksia: 

Hanke oli toiminnassa vuosina 2013 ja 2014.

Hankkeessa jatkettiin sitä työtä, jota pohjustettiin hankkeen ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2012. Pohjois-Suomen bibliografia –jatkohankkeen kohteena olivat pohjoissuomalaiset artikkelit 1960-luvulta 1980-luvun alkuun. Näihin ei ollut vielä olemassa tietokoneella toimivaa hakumahdollisuutta. Artikkelit luetteloitiin artikkeliviitetietokanta Artoon (https://arto.linneanet.fi/index.html) ja ne käsittelivät kaikenlaisia aiheita tieteellisistä arkipäiväisiin, henkilöitä käsitteleviin Pohjois-Suomessa eli Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa. Hankkeen myötä saatiin ensimmäisen kerran helppo tietokoneella toimiva hakumahdollisuus noin kahteenkymmeneen tuhanteen Pohjois-Suomea käsittelevään artikkeliin. Arto on pysyvä, luotettava säilytyspaikka viitetiedoille. Se myös tarjoaa monipuoliset hakumahdollisuudet viitteisiin. Maakunnallisen hankkeen tulokset tulivat koko maan käyttöön.

Hankkeen työ oli jaettu kolmen työntekijän kesken. Työtä tehtiin sekä Oulussa että Rovaniemellä. Rovaniemellä jatkettiin Lappi-osaston systemaattisesti kootun ja asiasanoitetun 1970-luvun artikkelikortiston viitteiden luetteloimista Artoon. Kortistosta oli jo aiemmin valikoitu olennaisimmat viitteet siirtoa varten. Hankkeessa luetteloitiin viitetiedot tekijä-, otsikko-, luokitus-, sijainti- ja asiasanatiedoilla. Tiivistelmätiedot merkittiin. Myös vapaata tekstiä käytettiin huomautuskohdissa tarvittaessa. Artikkelien paikannimiä ja henkilönnimiä lisättiin runsaasti. Lapin lisäksi myös tavatut Pohjois-Pohjanmaata ja Kainuuta käsittelevät artikkelit luetteloitiin. Lapponica –asiasanasto liitettiin suomalainen sanasto- ja ontologiapalvelu Fintoon. Lapin maakuntakirjasto tarjosi työpisteen.

Oulun maakuntakirjastossa luetteloitiin merkittävän pohjoissuomalaisen kulttuurilehden Kaltion artikkelit kokonaisuudessaan Artoon lehden ensimmäisestä ilmestymisvuodesta 1945 alkaen aina vuoden 1984 loppuun, yli 5000 viitettä. 1970- ja 1980 -lukujen artikkelit oli luetteloitu entuudestaan jo Artoon, mutta vajavaisesti asiasanoitettuina tai jopa ilman asiasanoja. Kaunokirjalliset jutut (mm. runot, novellit, muistelmat ja pakinat) puuttuivat kokonaan. Vuodesta 1984 eteenpäin on keskeisimmät artikkelit tallennettu, mutta kaunokirjallisen aineiston osalta saattaa olla puutteita.

Lapin sivistysseuran julkaisema Sabmelas-lehti (ilmestynyt 1934-1999) on ollut merkittävimpiä Suomen saamelaisten lehtiä, jonka luettelointi hankkeessa on ollut huomattava saavutus. Hankkeessa luetteloitiin vuodet 1934-1989 (joista tänä vuonna 1970-1989), joten tavoitteen mukainen 80-luku saatiin vietyä ARTOon. Itse luettelointi oli mielenkiintoinen prosessi lehden luetteloijan kannalta. Tässä olivat suurena apuna henkilön oma saamelainen tausta sekä koulutus. Nämä yhdessä loivat hedelmällisen maaperän ja antoivat luettelointiin vahvan kontribuution, joka asiaan perehtymättömältä luetteloijalta olisi voinut jäädä huomaamatta. Saamen kielen taito yksistään ei auta saamelaisviitteiden luetteloijaa, vaan kulttuurin tuntemus on ratkaisevan tärkeää.

Sabmelas-lehteä oli luetteloitu 1984 vuodesta eteenpäin jo aiemmin ARTOon, mutta viitteet olivat joiltain osin puutteelliset tai virheelliset. Hankkeessa on korjattu ja täydennetty tiedot. Sabmelas-lehden historian aikana on tapahtunut kielen ortografinen muutos vuonna 1979, jonka jälkeen Sabmelas muuttui Sápmelaš-lehdeksi. Hankkeessa ei ehditty luetteloida Sabmelas-lehden vuosia 1990-1993, mikä on tulevaisuutta ajatellen otettava huomioon jos Sabmelas-lehteä vielä luetteloidaan.
Hanketta esiteltiin 1.12. Oulun yliopiston henkilökunnalle. Oulun yliopisto tarjosi työpisteen sekä Sabmelas-lehdet luettelointityötä varten.

Alkuperäisessä hankehakemuksessa oli haettu rahoitusta kahdelle työntekijälle kahdeksi vuodeksi ja saamenkielisen aineiston käsittelijälle kolmeksi kuukaudeksi. Rahoitusta saatiin puolet haetusta. Tästä seurasi työn jääminen kesken. Lappi-osaston artikkelikortistosta saatiin Artoon reilu puolet. Kaltion lisäksi on muitakin pohjoissuomalaisia lehtiä, joiden viitetiedot ovat heikosti tai ei ollenkaan Artossa esillä. Hankkeessa luetteloitiin yli 20 000 artikkelia 1960-luvulta 1980-luvulle, tietokoneajan alkuun.

Aloituspäivämäärä : 
05/08/2013
Lopetuspäivämäärä : 
31/12/2014
 


Anomuksen rahoitus
Haettava avustus yhteensä: 
€186 172
Oma rahoitus yhteensä: 
€23 617
Budjetti euroissa yhteensä: 
€186 172
Haettu muu avustus: 
€0
Saatu muu avustus: 
€0

Toteutunut rahoitus
Koko budjetti: 
€107 308
Oma rahoitus yhteensä: 
€9 814


Päätös
Myönnetty avustus euroissa.: 
€97 494

Valtionavustusten perustelumuistio on osoitteessa http://hankkeet.kirjastot.fi/fi/ohjeita/perustelumuistio-2013.

 
okm
avi