Rallatellen
Vuoden 2012 AVI-hanke (Hanke on saanut rahoitusta)

Loruja ja runoja 5-vuotiaista eskareihin. Palkataan projektityöntekijä esim. sanataideyhdistyksen kautta ohjaamaan loruleikkituokioita Vihdin kunnan päiväkoti-ikäisille. Lapsi elää voimakasta kielen kehittymisen vaihetta alle kouluikäisenä, ja projektin tarkoituksena on innostaa lapsia kielellä leikittelyyn, avata kielen luovia ulottuvuuksia ja pitää hauskaa yhdessä!
Ajatuksena on myös, että asiantuntija kouluttaisi henkilökuntaa ja auttaisi kehittämään kirjaston omia satutunteja.
Vihdin kirjastossa kokeillaan tänä syksynä vauva- ja taaperosatutunteja perinteisten 3-6-vuotiaille suunnattujen satutuntien lisäksi. Kokeiluista on tullut hyvää palautetta.
Avustusta haetaan ulkopuolisen projektityöntekijän palkkaamiseen kuukauden ajaksi sekä matkustus- ja kuljetuskuluihin.
Oman rahoituksen osuudeksi on arvioitu kirjaston henkilökunnan käyttämä työaika (suunnittelu, koordinointi, materiaalin hankinta) sekä mahdollisesti tarvittava rekvisiitta ja esitekulut.
Vihdin kunnan päiväkodit
Sanataideyhdistys tmv.
Luoteis-Uusimaan artikkeli 4.9.2013: Lasten sanavarastoa kartutetaan loruja ja satuja lukemalla. Kristiina Enblom kiertää Vihdin päiväkoteja pitämässä lorutuokioita.
Tuotettu materiaali, jota voi käyttää jatkossa: 4 aineistoluetteloa käsitellyistä aihepiireistä (tunteet, värit, eläimet, kummitukset ja haamut); A4-kokoiset loru-kuva-arkit
Hankkeen toteuttajaksi palkattiin kirjaston kokenut satutäti. Runokirjoihin ja lastenlauluihin perehtyminen alkoi jo 2012 puolella ja varsinaisesti vuoden 2013 alussa. ”Harjoitustuokio” oli Lankilan päiväkodissa maaliskuussa, siitä saadun kokemuksen perusteella alkoi tuokioiden sisällön kartoitus ja valmistaminen.
Aihe on upea, siitä saa vaikka millaista aineistoa ja tuokioita. Lasten runokirjat ovat suurenmoisia, fantastisia: mikä luovuus, mielikuvitus, verbaalisuus, lasten kunnioitus ja rakastaminen! Esim. Jukka Itkosen ”Leikkihaitari”, Laura Ruohosen ”Allakka pullakka”, Kirsi Kunnaksesta puhumattakaan. Projektinvetäjä innostui aiheesta ja ns. karkasi mopo käsistä.
Runoista otettiin sekä värilliset että mv-kopiot, jotka liimattiin A4-paperille niin, että värikuvapuoli on lapsille ja mv-osa lukijalle. Lapset saavat siten sekä näkö- että kuulokokemuksen. Lattialla oli satutuntimatto, johon on applikoitu aurinko, kuu, satueläimiä yms. Käytössä oli myös soittorasia, kevyitä kankaita ja musiikkia. Satumatolle pääsi lapsi kerrallaan. Satutäti tervehti jokaista vuoron perään kädestä ja kukin kertoi nimensä. Kun soittokello soi, lapsi sai mennä matolle.
Tuokion perusrunko:
- loruja A4-kokoisista arkeista
- aiheeseen sopivaa musiikkia, jonka tahdissa leikittiin tai vedettiin kevyttä kangasta lasten yllä, joskus vain kuunneltiin musiikkia
- toisinaan oli leikki/leikkejä lorun muodossa, esim. sormiloru
- loppupuolella vetäjä luki kuvakirjan/-kirjoja
- tuokion lopuksi vakiintui laulu "Loppuleija" ja kevyt kangas; tätä lapset rakastivat niin että se toisinaan otettiin uudelleen
Projektin alkupuolella tuokion lopetuksena oli myös:
- hierontalorut jossa lapset hieroivat toistensa selkää, loruna ”Puro puhelee”
- rentoutuspussi (käytössä esim. hahmoterapiassa)
Käytäntö osoitti loppulaulun ja kankaan olevan eniten lasten mieleen, joten tekijä otti sen käyttöön nopeasti.
Tuokion lopuksi oli soittokellon vuoro. Koska satumatolle pääsi kun soittokello soi, siltä ei tietenkään päässyt pois ilman kellon soittoa. Vetäjä kiitti jokaista lasta vuorollaan, soitti kelloa ja lapsi lähti matolta. Ihanaa oli, että myös esikoululaiset eläytyivät maton ja soittokellon taikaan. Satumatolla olossa oli yksi sääntö: siellä ei saanut tehdä mitään, mikä satuttaa toista, kuten lyödä, töniä, potkia, purra tms.
Projekti oli suunnattu 4-6–vuotiaille lapsille. Koska päiväkotien lapsiryhmät ovat ikäjakaumaltaan varsin moninaiset, mitään ryhmää ei voinut jättää iän perusteella ilman lorutuokiota . Päiväkodit myös pyysivät lorutuokioita pienemmille ja vetäjä toteutti toiveet. Päiväkotien työntekijät kertoivat miten lapset olivat puhuneet lorutuokiosta monia päiviä jälkeenpäin. Saatu palaute oli pelkästään positiivista, kun uusista käynneistä sovittiin. Myös lapsilta tuli suoraa palautetta: ”Koska taas tulet ?” tai ”Kun tulet seuraavan kerran, niin otan päiväkotiin mukaan…ja näytän sinulle”. Oli myös palkitsevaa nähdä, miten vetäytyvä lapsi tuokion edetessä tuli loruihin mukaan. Ilahduttavaa on, että vanhemmat tulivat kirjastoon etsimään runo-lorukirjoja. Myös päiväkodit pyysivät ja lainasivat ko kirjoja käyttöönsä. Lorut kartuttavat lapsen sanavarastoa iloisella tavalla. Kun loruihin yhdistää leikin, niin se kehittää myös lapsen motoriikkaa. (Satutädin mutu-päätelmä)
Syksyllä oli saduissa teemana ”Mummon matkalaukku”, johon kutsuttiin ryhmiä myös päiväkodeista. Vetäjä luki satutunnilla mm. Ruohosen ”Allakka pullakka” -kirjasta runon ”Mahtimummeli määrää” . Se nauratti sekä lapsia että aikuisia. Yksi esikouluryhmä pyysi mahtimummelin uudelleen, koska ”se oli niin kiva”. Lasten pyynnöstä vetäjä luki lopulta koko Allakka pullakka -kirjan ja lapset olivat riemuissaan. Jos vetäjä saisi päättää, niin runo-loruprojektit toteutettaisiin joka kunnassa, joka päiväkodissa koko Suomessa, joka vuosi, joka kevät ja syksy. Tämä oli ihana projekti.
”Jos jotain suurta viisautta haet maailmasta:
Ei ole yhtään jättiläistä ilman pientä lasta.”
(Jukka Itkonen: Leikkihaitari)
Projektin yhteydessä tuotettua materiaalia (aineistoluettelot, kuva-runokortit) voi käyttää myöhemminkin. Vetäjän saama kokemus ja aineistontuntemus tulee varmasti hyödynnetyksi satutuntien yhteydessä. Syntyneistä päiväkotikontakteista on hyötyä, kun suunnitellaan uutta toimintaa. Kirjasto toivoo seuraavaksi saavansa avustusta Tarut eläviksi -hankkeeseen, 3-9-vuotiaiden draamallisiin satukierroksiin, joissa satutäti olisi mukana vetäjänä ja voisi hyödyntää tämän projektin oppeja.
Kirjastohenkilökunnan työaikaa laskimme kuluneen ainakin 80 tuntia: kokoukset satutädin kanssa, kuvakirjojen seulontaa, suunnittelua, yhteydenottoja päiväkodeilta, vastaaviin projekteihin perehtymistä sekä hankkeen raportoimiseen käytetty aika. Henkilökunnan työtunnit on laskettu mukaan toteutuneisiin kustannuksiin: 80 tuntia x 23 euroa = 1840 euroa.
Asiasanat
- Kirjaudu tai rekisteröidy