Saavutettavuuden parantaminen Keski-kirjastoissa
Vuoden 2017 AVI-hanke   (Hanke on saanut rahoitusta)


Jyväskylän kaupunginkirjasto - Keski-Suomen maakuntakirjasto
Kirjaston osoite : 
Vapaudenkatu 39-41
40100
Kirjaston puhelin : 
014-2664123
Kirjaston sähköposti : 
seija.laitinen-kuisma@jkl.fi
ISIL-tunnus : 
FI-Jym
Y-tunnus : 
0174666-4
Yhteyshenkilön nimi : 
Seija Laitinen-Kuisma
Puhelin : 
014-2664093
Sähköposti : 
seija.laitinen-kuisma@jkl.fi
Hankkeen tavoite: 

Hankkeen ensisijainen tavoite on selvittää, miten saavutettavuus toteutuu Keski-kirjastoissa, sekä tarjota näiden kirjastojen käyttöön keinoja saavutettavuuden parantamiseen. Hankkeen aikana rakennetaan yhteistyötä erilaisten järjestöjen ja paikallisten erityisryhmien toimijoiden kanssa, ja selvitetään yhdessä, millä keinoilla kirjastojen saavutettavuutta voitaisiin parantaa. 

 

Tavoitteen seurannan mittarit: 

1. Saavutettavuuden tarkistuslista on valmistunut ja sitä sovelletaan Keski-kirjastoissa

2. Yhteistyö järjestöjen ja paikallisten erityisryhmien toimijoiden kanssa saavutettavuuden parantamiseksi on käynnistynyt

Kuvaus : 

Tarkoitus on keskittyä tilojen ja huonekalujärjestelyjen lisäksi myös apuvälineisiin, aineistoihin, markkinointiin ja viestintään, verkkopalveluihin sekä kokoelmatyöhön. Projektin puitteissa selvitetään lisäksi, millaisia valmiita ohjeita esimerkiksi kirjaston käytöstä on saatavana saavutettavassa muodossa, kuten pistekirjoituksena, videoina tai äänikirjana. Saatavilla olevat valmiit ohjeet hankitaan kaikkiin Keski-kirjastoihin/verkkosivuille, ja tarvittaessa tuotetaan omia ohjeita tai esimerkiksi käyttösääntöjä saavutettavassa muodossa.

Projekti tarjoaa Keski-kirjastoille käyttöön saavutettavuuden tarkistuslistan, jonka avulla kirjastot voivat arvioida omaa toimintaansa ja kehittää sitä tarvittavaan suuntaan saavutettavuuden parantamiseksi. Lisäksi projektin vetäjä järjestää henkilökunnalle koulutusta projektin tuloksista ja tarkistuslistasta.

Projektin toteuttamiseen arvioidaan kuluvan aikaa noin puoli vuotta ja siihen palkataan täysipäiväinen tekijä, joka vastaa projektin vetämisestä. Muita kuluja työajan lisäksi ovat matkakulut (vierailut eri Keski-kirjastoissa), puhelinkulut ja materiaaliset kulut (ohjeiden ym. aineiston tuottaminen saavutettavaan muotoon).  

Yhteistyökumppanin nimi/nimet: 
Keski-kirjastot
Yhteistyökumppanit, työryhmä: 

Hankkeen toteuttamisesta vastaa Keski-kirjastojen yhteinen asiakaspalvelutyöryhmä. Hankkeessa aikana tehdään yhteityötä paikallisten järjestöjen ja yhdistysten kanssa

Aiemmat hankkeet: 

Hankkeessa hyödynnetään vuonna 2016 julkaistua Yleisten kirjastojen saavutettavusssuositusta.

Toiminnan kuvaus ja hankkeen arviointi: 

 Koska kyseessä oli Saavutettavuuden parantaminen Keski-kirjastoissa -hanke, oli tärkeää tuoda saavutettavuutta ja esteettömyyttä tukevat lait ja käsitteet esille hankkeen aikana. Näitä käsiteltiin mm. hankkeen päätöskoulutuksessa joka järjestettiin Jyväskylän pääkirjastolla torstaina 22.3.2018. Esiin tuodut lait ja käsitteet olivat: saavutettavuus, esteettömyys, ”Design for All” eli kaikille sopiva suunnittelu, EU:n uusi saavutettavuusdirektiivi koskien verkkopalveluiden ja mobiilisovellusten saavutettavuutta, Yleisten kirjastojen saavutettavuussuositus sekä Suomen vuonna 2016 ratifioima YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (etenkin artiklat 9: Esteettömyys ja saavutettavuus, artikla 21: Sanan- ja mielipiteenvapaus ja tiedonsaanti, artikla 30: Osallistuminen kulttuurielämään, virkistys- ja vapaa-ajantoimintaan ja urheiluun). Koulutuksen aikana nostettiin esiin myös Laki yleisistä kirjastoista sekä Yhdenvertaisuuslaki (etenkin pykälät: 8 § Syrjinnän kielto, 9 § Positiivinen erityiskohtelu, 15 § Kohtuulliset mukautukset vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi).

Koska hankkeen ensisijaisena tavoitteena oli selvittää, miten saavutettavuus toteutuu Keski-kirjastoissa, lähdettiin hankkeen alussa selvittämään tätä asiakkaiden näkökulmasta. Tätä varten luotiin asiakaskysely Keski-kirjastojen tiloista ja palveluista. Asiakaskyselyyn pystyi vastaamaan sähköisesti tai täyttämällä paperimuodossa oleva kyselylomake missä tahansa Keski-kirjastossa ajalla 1.12.–31.12.2017.  Asiakaskyselyn tilastollisesta analysoinnista ja raportoinnista vastasi filosofian maisteri Päivi Kinnunen yhdessä hankkeen projektityöntekijän kanssa. Vastauksia tuli yhteensä 246 kappaletta, mutta kaikki eivät vastanneet läheskään kaikkiin kysymyksiin. Vaikka suurimmalla osalla (83,74%) vastaajista ei ollut toimintarajoitetta, kuten liikunta- tai näkövammaa, saatiin asiakaskyselyn kautta tärkeää tietoa Keski-kirjastojen saavutettavuudesta ja esteettömyydestä asiakkaiden näkökulmasta sekä muun muassa siitä, minkälaista aineistoa ja tapahtumia kirjastoissa olisi hyvä olla. Kirjastoihin toivottiin lisää mm. pelejä, äänikirjoja, eri aiheisiin liittyviä kirjoja, isotekstisiä kirjoja, selkokirjoja, aikakauslehtiä ja että uutuuskirjoista tiedotettaisiin paremmin. Kirjastoihin toivottiin myös erilaista toimintaa ja tapahtumia, kuten ”Kirjanäyttelyjä myös erityisryhmille”, ”Lisää kirjavinkkausta sekä myös selkokirjavinkkausta”, ”Kirjastolle oma tiedotuslehti, jossa voisi mainostaa tapahtumia, uusia kirjoja ja muita kirjastossa tapahtuvia muutoksia, jne.”, ”Satutunti, lukupiiri, kirjavinkkausta”, ”Esittelykierroksia”. Asiakaskyselyn analyysi lähetettiin hankkeen lopussa sähköpostilistojen kautta Keski-kirjastojen henkilökunnalle.  

Projektityöntekijä selvitti Keski-kirjastojen saavutettavuutta ja esteettömyyttä myös vierailemalla jokaisen Keski-kirjaston päätoimipisteessä eli yhteensä 23 kunnassa/kaupungissa. Kirjastovierailujen aikana kävi ilmi, että kirjastoilla on paljon tahtotilaa saavutettavuuden ja esteettömyyden parantamiseen. Usea kirjasto oli miettinyt jo etukäteen tilojensa esteettömyyttä ja esimerkiksi aineiston saavutettavuutta, mutta vierailujen aikana kävi myös ilmi, että vanhat rakennukset asettavat omat haasteensa. Esimerkiksi tilat saattavat olla ahtaat, jolloin kirjastossa on vaikea liikkua pyörällisen apuvälineen kanssa tai kirjastossa on aineistoa myös parvella, mutta hissi puuttuu. Lisäksi haasteita asettaa myös henkilökunnan ajanpuute, sillä työmäärä on saattanut vuosien aikana lisääntyä, kun henkilökunnan eläköityessä uutta työntekijää ei ole palkattu vaan on tehty töiden uudelleenjärjestelyjä. Lisäksi kirjastojen budjetti on rajallinen, kaikkea ei voida hankkia mitä ehkä haluttaisiin. Oman haasteensa saattaa aiheuttaa myös kunnat, sillä kirjasto ei välttämättä ole kärkisijalla, kun puhutaan rakennusten huolto yms. töistä. Esimerkiksi kirjastot ovat saattaneet odottaa tienviittaa, jossa opastetaan kirjastoon, useita vuosia. Kirjastovierailujen pohjalta projektityöntekijä laati kirjastoista esteettömyys-/saavutettavuustiedot, jotka tulevat Keski-kirjaston verkkosivuille ja kirjastojen omille verkkosivuille kevään aikana, kun tietotekniset ongelmat on saatu korjattua. Lisättyjen tietojen avulla asiakkaiden on helpompi arvioida minkä verran he tarvitsevat apua kirjastossa asioimiseen.  

Hankkeen aikana rakennettiin myös yhteistyötä erilaisten järjestöjen ja paikallisten erityisryhmien toimijoiden kanssa. Hankkeen aikana lähestyttiin yhteensä 16 Keskisuomalaista/jyväskyläläistä järjestöä ja yhdistystä, joista 10 kanssa tehtiin laajempaa yhteistyötä tapaamalla heitä yhdistyksen tiloissa tai Jyväskylän pääkirjastolla. Erityisryhmien tapaamisen aikana selvitettiin yhdessä, millä keinoilla kirjastojen saavutettavuutta voitaisiin parantaa. Lähes jokaisen tapaamisen aikana nousi esiin seuraavat teemat: 

  • Opasteet: selkeät, johdonmukaiset, katkeamattomat, huomioitu myös näkövammaiset.

  • Huonekalujärjestelyt: paljon tuoleja eripuolille kirjastoa, esteetön työskentelypiste, vapaata tilaa ovien ja portaiden välittömässä läheisyydessä.

  • Aistiympäristö: hyvä kuuluvuus, induktiosilmukka, palvelupistesilmukka, hyvä valaistus.

  • Esteetön sisäänkäynti: automaattinen ovi tai ovi avautuu painikkeella, ei yli 2cm korkeita kynnyksiä, tarpeeksi leveä ovi, kiinnitettävä huomiota myös metalliseen ritilään. Ovikello ei tee sisäänkäyntiä esteettömäksi.

    Nämä esiinnousseet teemat ja aiheet raportoitiin myös muille Keski-kirjastoille mm. Saavutettavuuden tarkistuslistan yhteydessä. Hankkeen tuloksena syntyi myös lista järjestöistä ja –yhdistyksistä, joiden kanssa tullaan jatkossakin tekemään yhteistyötä.

 

Mainitun Saavutettavuuden tarkistuslistan avulla Keski-kirjastot voivat arvioida omaa toimintaansa ja kehittää sitä tarvittavaan suuntaan saavutettavuuden parantamiseksi. Kirjastot voivat käydä esimerkiksi kerran vuodessa jonkun listalla olevan osa-alueen tarkemmin läpi, arvioida kuinka osa-alueessa mainitut asiat toteutuvat omassa kirjastossa ja tarvittaessa kehittää toimintaansa saavutettavampaan ja esteettömämpään suuntaan.

 Heti hankkeen alussa Keski-kirjaston henkilökunnalta tuli toive, että hankkeen aikana laadittaisiin ohjeistus siitä, kuinka erityisryhmiin kuuluvat asiakkaat olisi hyvä kohdata asiakaspalvelutilanteessa. Tämän tiimoilta laadittiin Erityisryhmien kohtaaminen asiakaspalvelutilanteessa-opas, jonka pohjana saatiin käyttää Jyväskylän vammaisneuvoston tammikuussa 2003 tekemää ohjeistoa: (http://www.jyvaskyla.fi/vammaiset/vammaisneuvosto/luontevaa_asiakaspalvelua). Opasta laadittaessa ja erityisryhmiä tavatessa huomattiin, että hyvässä asiakaspalvelussa on usein kyse pienistä asioista ja omasta asenteesta. Saavutettavuuden yksi osa-alue onkin ihmisten moninaisuuden huomioon ottava ilmapiiri ja asenteet. Näin ollen kirjastojen hyvässä saavutettavuudessa on siis osittain kyse myös asenteista. On myös hyvä muistaa, että toisilla erilaisuus on näkyvämpää kuin toisilla ja että me kaikki tarvitsemme joskus apua.

Koska hankkeen puitteissa ei Keski-kirjastoihin voitu hankkia apuvälineitä, kirjastoille laadittiin suositus apuvälineiden hankinnasta eli suositus siitä, mitä eri apuvälineitä kirjastoihin olisi hyvä hankkia asiakaskokemuksen parantamiseksi. Tähän saatiin neuvoja Kuuloliiton erityisasiantuntijalta ja Aviriksen asiakaspalvelun ja myynnin assistentilta. Neuvoja tiedusteltiin myös muilta eri erityisryhmiin keskittyneiltä apuvälineasiantuntijoilta, mutta heiltä ei hankkeen aikana ehditty vastausta saada. Apuvälineiden kohdalla on kuitenkin hyvä muistaa, että jokainen ihminen on erilainen. Mikä apuväline käy yhdelle, ei välttämättä käy toiselle. Apuvälineiden valintaan voikin kysyä tarkempaa neuvoa esimerkiksi kirjaston asiakkailta, kunnan/kaupungin erityisryhmiltä ja vanhus- ja vammaisneuvostolta. Lisäksi apuvälineiden hyödyntäminen onnistuu parhaiten, kun kirjaston henkilökunta on perehdytetty niihin ja apuvälineistä on kerrottu kirjaston asiakkaille niin kirjastossa, verkkosivuilla kuin muissa yhteyksissä.

 Jotta tieto, esimerkiksi kirjastojen apuvälineistä tavoittaisi mahdollisimman monet kirjastojen asiakkaat, hankkeen aikana laadittiin myös ohjeistus saavutettavaan viestintään, jonka pohjana käytettiin Yleisten kirjastojen saavutettavuussuositusta. Ohjeistuksessa on mainittu mm. mitkä ovat hyvät viestintäkanavat ja mitä viestinnässä tulisi ottaa huomioon, sillä etenkin vanhusväestön ja näkövammaisten keskuudessa tiedonsaanti saattaa olla vaikeaa. Tämän vuoksi viestinnässä olisi käytettävä monipuolisesti eri viestintäkanavia, jotta tieto tavoittaisi mahdollisimman monet. Kirjaston tapahtumista olisikin hyvä ilmoittaa ns. paikallislehdissä sekä etenkin ilmaisjakelulehdissä, sillä kaikilla ei ole taloudellisesti mahdollista tilata esim. Keskisuomalaista ja Internetin käyttäminen saattaa olla vaikeaa tai ei onnistu lainkaan. Toisaalta myös lehtien olisi hyvä kiinnittää huomiota tiedottamiseensa. Lehdet ovat usein varanneet tapahtumille oman palstatilansa, mutta olisi hyvä, jos lehdessä olisi ”kirjastossa tänään/tällä viikolla” -osio, josta kaikki kirjastossa/kirjastoissa olevat tapahtumat löytyisivät helposti samasta paikasta. Kun projektityöntekijä teki yhteistyötä eri järjestöjen ja erityisryhmien kanssa, selvisi että moni erityisryhmä toivoi kirjaston uutiskirjettä, johon on koottu kirjastossa/kirjastoissa olevat lähiviikkojen/kuukausien tapahtumat yhteen. Toisaalta asiakkaille saattaa tulla uutiskirjeitä useammasta eri paikasta, jolloin kirjaston uutiskirje saattaa jäädä sähköpostitulvan alle. Kunnat/kaupungit/kirjastot voisivatkin selvittää, voisiko esim. kaupungin kulttuuripalveluilta tulla asiakkaille yksi yhteinen uutiskirje, johon on listattu alueen tulevia kulttuuritapahtumia, mukaan lukien kirjastojen tapahtumat. Sähköinen uutiskirje tulisi tehdä myös sellaiseksi, että se olisi helppo lukea ruudunlukuohjelman avulla.  

Jos kirjastojen tapahtumista tiedotetaan internetissä, tarkoittaa tämä, että Keskikirjastot.fi –sivuston tulee olla saavutettava. Hankkeen aikana keskityttiinkin myös Keski-kirjastojen verkkopalveluihin tekemällä Keski-kirjaston verkkosivujen saavutettavuuden arviointi ja käytettävyystestaus. Syksyllä voimaan tuleva EU:n saavutettavuusdirektiivi koskien verkkopalvelujen saavutettavuutta edellyttää, että vanhat, olemassa olevat verkkosivut tulee olla täysin saavutettavia vuoteen 2020 mennessä. Tämä tarkoittaa, että Keskikirjastot.fi -sivustolla siirtymäaika on kaksi vuotta. Hanke antoikin hyvän sysäyksen paneutua verkkopalveluiden saavutettavuuteen jo hyvissä ajoin, jotta arvioinnista saadut korjausehdotukset ynnä muut mahdolliset muutokset ehditään tehdä kaikessa rauhassa. Kun tarvittavia muutoksia lähdetään tekemään Keskikirjastot.fi –sivustolle, on sinne tarkoitus lisätä myös hyödyllisiä linkkejä (esim. Suvi:n, Papunet:in, LukiMat:in ja Selko.fi sivustoille), joista niin asiakkaat kuin kirjastojen henkilökunta pääsevät helposti ja nopeasti saavutettavan aineiston pariin ja opettelemaan mm. satuihin liittyviä viittomia. Keskikirjastot.fi –sivustolle tullaan myös lisäämään hankkeen aikana tehdyt selkokieliset käyttösäännöt.  

Selkomukauttaja Riikka Tuohimetsä mukauttikin hankkeen aikana Keski-kirjastojen käyttösäännöt selkokielelle. Käyttösäännöt käännettiin myös pistekirjoitukselle Näkövammaisten liiton kirjapainossa. Niin selkokieliset käyttösäännöt kuin pistekirjoituskäyttösäännöt jaettiin kaikkiin Keski-kirjastojen toimipisteisiin ja kirjastoautoihin.

Hankkeen aikana Keski-kirjastojen henkilökunnalle järjestettiin kaksi koulutuspäivää. Ensimmäisen koulutuksen aiheena oli selkokielinen puhe ja vuorovaikutus. Kouluttajana toimi Selkokeskuksen suunnittelija Eliisa Uotila. Toinen koulutustilaisuus järjestettiin hankkeen tuloksista. Tähän koulutustilaisuuteen kutsuttiin puhujiksi myös paikallisia erityisryhmien edustajia ja Tikoteekin apuvälinealan asiantuntija, joka kertoi puheenvuoronsa aikana mm. eri kommunikaatioapuvälineistä ja –kansioista. Kirjastojen lisäksi koulutustilaisuuden kutsu lähetettiin jokaisen Keski-Suomen kunnan vanhus- ja vammaisneuvostoon sekä paikallisille järjestöille ja yhdistyksille.

 ”Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta!” Tähän lopulta kiteytyy hankkeen ydinsanoma. Saavutettavuus ja esteettömyys eivät ole vain yhden hankkeen asia, vaan se on asia, johon jokaisen kirjastossa työskentelevän on keskityttävä. Saavutettavuus kun ilmenee päivittäisissä toiminnoissamme, muun muassa juuri edellä mainitsemassani asenteissa ja siinä, kuinka helposti kirjaston asiakkaat pääsevät liikkumaan kirjaston tiloissa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Verkkosivut, tuotetut julkaisut ja materiaalit: 

 

  1. Keski-kirjastojen käyttösäännöt selkokielellä

  2. Keski-kirjastojen käyttösäännöt pistekirjoituksella

  3. Keski-kirjastojen saavutettavuuden tarkistuslista

  4. Suositus apuvälineiden hankinnasta Keski-kirjastoihin

  5. Erityisryhmien kohtaaminen asiakaspalvelutilanteissa -opas

  6. Saavutettava viestintä -opas

  7. Saavutettavuus-asiakaskyselyn loppuraportti

  8. Keski-kirjastojen esteettömyystietojen lisääminen verkkokirjastoon

 

Arvioi toimenpiteitä ja vaikutuksia: 

Kts. hankkeen kuvaus

Jatkotoimenpiteet: 

Keski-kirjastojen asiakaspalvelutiimi jatkaa saavutettavuusasioiden parissa hankkeen päätyttyä. He esimerkiksi muistuttelevat Keski-kirjastoja saavutettavuuden tarkistuslistan käytöstä ja jatkavat yhteistyötä eri järjestöjen ja erityisryhmien kanssa. 

 

Toisaalta erityisryhmiä voisi tuoda kirjastossa enemmän esille. Tähän yhtenä ratkaisuna voisi olla Elävä kirjasto-mallin käynnistäminen Keski-kirjastoissa. Suomen nuorisoyhteistyö sivustolla on kerrottu Elävästä kirjastosta seuraavaa: ”Elävä kirjasto on yhdenvertaisuutta edistävä, toiminnallinen menetelmä nuorisotyöhön, järjestöille, seurakunnille, kirjastoille ja kouluille - ja kaikille muillekin kiinnostuneille. Elävä kirjasto pyrkii edistämään erilaisten ihmisten välisen kohtaamisen ja vuoropuhelun kautta moninaisuuden, ihmisoikeuksien ja ihmisarvon kunnioittamista. Elävä kirjasto toimii kuten tavallinenkin kirjasto, paitsi että paperisten kirjojen sijaan Elävästä kirjastosta lainataan oikeita ihmisiä keskustelua varten. Elävän kirjaston kirjat edustavat erilaisia vähemmistöjä ja muita ryhmiä, jotka kohtaavat syrjintää, ennakkoluuloja, stereotypioita ja rasismia.” (http://alli.fi/kirjasto+ja+tietopalvelut/yhdenvertaisuus+tietoa+ja+materiaalia/elava+kirjasto/) Jotta erityisryhmät eivät jäisi kirjastossakaan marginaaliin, tässä olisi hyvä väylä osallistaa heitä enemmän kirjastotoimintaan ja lisätä kirjaston, erityisryhmien ja asiakaskunnan välistä yhteistyötä ja vuoropuhelua.

Aloituspäivämäärä : 
01/02/2017
Lopetuspäivämäärä : 
31/12/2017
 


Anomuksen rahoitus
Haettava avustus yhteensä: 
€39 600
Oma rahoitus yhteensä: 
€4 400
Budjetti euroissa yhteensä: 
€44 000
Haettu muu avustus: 
€0
Saatu muu avustus: 
€0

Toteutunut rahoitus
Koko budjetti: 
€36 623
Oma rahoitus yhteensä: 
€6 023
Muualta saatu avustus: 
€0
Yhteistyökumppanin rahoitusosuus: 
€600

Tilastot:
Koulutustilaisuudet: 
2kpl/st.
Koulutuksiin osallistujia: 
64henkilö/person

Päätös
Myönnetty avustus euroissa.: 
€30 000

Hakemus on hakuehtojen mukainen. Avustusta voi käyttää hakemuksessa esitetyn erittelyn mukaisesti. Ks. perustelumuistio 2017 

http://hankkeet.kirjastot.fi/ohjeita/perustelumuistio-2017

 

 
okm
avi