Selvitys turvapaikanhakijoiden palvelutarpeista – lähtökohtia kirjastopalveluiden kehittämiselle
Vuoden 2015 OKM-hanke   (Hanke on saanut rahoitusta)


Helsingin kaupunginkirjasto - Yleisten kirjastojen keskuskirjasto
Kirjaston osoite : 
Rautatieläisenkatu 8
00099
Kirjaston puhelin : 
09 310 85 402
Kirjaston sähköposti : 
riitta.hamalainen@hel.fi
ISIL-tunnus : 
FI-He
Y-tunnus : 
0201256-6
Yhteyshenkilön nimi : 
Riitta Hämäläinen
Puhelin : 
09 310 85 402
Sähköposti : 
riitta.hamalainen@hel.fi
Hankkeen tavoite: 

Tavoitteena on selvittää, mitä sellaisia palvelutarpeita turvapaikanhakijoilla 
on, joihin kirjastopalveluin pystytään vastaamaan ja mitä ensisijaisia toimenpiteitä palvelujen kehittämiseksi tarvitaan.  Kartoitusta tarvitaan myös siksi, että useimmilla turvapaikanhakijoilla on älykännykät, mikä muuttaa palvelutarvetta. Älykännykät tarjoavat myös kirjastojen viestinnälle uusia mahdollisuuksia – ja samalla haasteita - tavoittaa tulijat, mutta tämäkin on suunniteltava. 

Tavoitteen seurannan mittarit: 

Kartoitetaan turvapaikanhakijoita haastattelemalla, millaisia kirjastojen toteutettavissa olevia palvelutarpeita heillä on.

Kuvaus : 

Taustaa

Maahanmuuttopolitiikan peruslinjauksiin on Suomessa kuulunut, että maahanmuuttajat voivat ylläpitää omaa äidinkieltään ja kulttuuriaan. Omalla äidinkielellä ja kulttuurilla katsotaan olevan tärkeä merkitys myös kotoutumisen kannalta. Tämä nähdään myös kulttuurillista vuorovaikutusta rikastuttavana tekijänä. 

Kirjastot ovat tukeneet maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita tarjoamalla aineistoa omalla äidinkielellä ja tukeneet näin yhteyttä omaan kieleen ja kulttuuriin. Kirjastoilla on ollut käytettävissään valtakunnallinen palvelu, Helsingin kaupunginkirjaston yhteydessä ja opetus- ja kulttuuriministeriön tuella toimiva Monikielinen kirjasto (ent. Ulkomaalaiskirjasto).  Monikielisen kirjaston tehtävänä on Suomessa asuvan vieraskielisen väestön kirjastopalvelujen tukeminen, yhteyksien solmiminen koti- ja ulkomaisiin yhteistyötahoihin, tiedotus ja neuvonta sekä aineiston hankinta yhteiskäyttöön sellaisilla kielillä, jotka meillä ovat harvinaisia ja joiden käyttäjiä Suomessa on vähän. Monikielisen kirjaston kokoelmat ovat kaukolainoin kaikkien kirjastojen käytettävissä. 

Valtakunnallisesti hyödynnettäviä ovat lisäksi verkkopalvelut, joita myös turvapaikanhakijat voivat käyttää, esim. ulkomaisten verkkolehtien, oman kotimaan lehtien ja muiden tiedotusvälineiden seurantaan.

Päävastuu yleisistä kirjastopalveluista, myös maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden osalta on kuitenkin kunnilla.

Paikallisesti kirjastot ovat tarjonneet maahanmuuttajille muitakin aineistoja ja erilaisia palveluja resurssiensa mukaan: aineistoa suomen kielen oppimiseen, kielikahvilatoimintaa suomen kielen harjaannuttamiseksi, opastusta kirjaston ja eri tiedonlähteiden käyttöön, tapahtumia kulttuurisen vuorovaikutuksen merkeissä jne. Suomen kielen taito ja sen oppimisen tukeminen on keskeinen tekijä yhteiskuntaan integroitumisessa ja työllistymisen edistämisessä.

Vuoden 2014 tilastojen mukaan suurimmat kielelliset Euroopasta tulevat ryhmät ovat virolaiset ja venäläiset. Euroopan ulkopuolelta tulevista suurimmat ryhmät ovat peräisin Kiinasta, Somaliasta ja Thaimaasta.
Turvapaikanhakijoiden / potentiaalisten maahanmuuttajien jakautuminen kansalaisuuden ja kielen mukaan on v. 2015 aikana merkittävästi ja nopeasti muuttunut. Eurooppaan suuntautunut pakolaisvirta on tuonut Suomeen ajalla 1.1.-  4.11.2015 yhteensä yli 25 000 turvapaikan hakijaa.

Tulijoista 70 % on Irakista, 8 % Somaliasta, 7 % Afganistanista 3 % Albaniasta ja 2 % Syyriasta. Ennusteen mukaan Suomeen olisi tulossa 30 000 – 35 000 hakijaa kuluvan vuoden aikana.
Oleskeluluvan saa arviolta 30-35 % hakijoista.
Vastaanottokeskuksia on tällä hetkellä noin 100 eri pisteessä, yli 60 paikkakunnalla.  

Turvapaikanhakijoita on nyt siten monissa sellaisissa kunnissa, joissa ei kirjastoilla ole aikaisempaa kokemusta maahanmuuttajien palvelutarpeista.

Osana opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaa ovat kirjastopalvelut tyypillisesti ja luonteeltaan sellaisia, että maahan muuttaneen statuksella ja maahan tulon syillä on sinänsä vähän tai ei lainkaan vaikutusta siihen, mitä palveluita tai tukimuotoja henkilö voi saada. (Opetusministeriön maahanmuuttopoliittiset linjaukset, 2009).

Muuttuneessa tilanteessa on tarvetta selvittää, mitä sellaisia palvelutarpeita turvapaikanhakijoilla
on, joihin kirjastopalveluin pystytään vastaamaan ja mitä ensisijaisia toimenpiteitä palvelujen kehittämiseksi tarvitaan.  Kartoitusta tarvitaan myös siksi, että useimmilla turvapaikanhakijoilla on älykännykät, mikä muuttaa palvelutarvetta. Älykännykät tarjoavat myös kirjastojen viestinnälle uusia mahdollisuuksia – ja samalla haasteita - tavoittaa tulijat, mutta tämäkin on suunniteltava. 

Lähtökohtia ja tavoitteita: 

Palvellakseen turvapaikanhakijoita/maahanmuuttajia kirjastoilla tulisi olla valmius ottaa nopeasti käyttöön kirjastoverkon jo käytettävissä olevia valtakunnallisia palveluita. Kirjastoissa tulisi perehtyä muissa kirjastoissa toteutettuihin hyviin käytäntöihin ja luoda tämän pohjalta tarjoamansa palvelut.

Maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden hyväksi tehtävä työ edellyttää aina poikkihallinnollista yhteistyötä. Toteutukseen tarvitaan usean viraston sekä toisaalta julkisen ja yksityisen sekä kolmannen sektorin yhteisiä toimia.

Kirjastoilla tulisi olla valmiuksia toimia kunnassa tässä yhteistyössä, tiedottaa aloitteellisesti ja aktiivisesti  omista palveluistaan sekä nähdä ja hahmottaa ne kunnallisen yhteistyön kontekstissa.

Jotta kirjastot pystyisivät paremmin palvelemaan turvapaikanhakijoita/maahanmuuttajia, tarvitaan tietoa nopeasti muuttuneen tilanteen arvioimiseksi ja tarkoituksenmukaisten toimenpiteiden hahmottamiseksi. Samalla kirjastot saavat mahdollisuuden tuottaa palveluja yhteistyössä muiden paikallisten toimijoiden kanssa.

TEM:n raportti (12/2013) palvelukyselyiden tuloksista osoittaa, että kirjaston tarjoamia palveluita arvostetaan. Niitä on kuitenkin käyttänyt vain osa maahanmuuttajista, eikä niitä tunneta. Tähän lienee osin  syynä myös se, että muut turvapaikanhakijoiden kanssa työskentelevät tahot kunnassa, muissa virastoissa, vastaanottokeskuksissa ja järjestöissä, eivät kirjaston palveluita tunne tai hahmota.

Konkreettisia toimenpiteitä:

1.  Kartoitetaan turvapaikanhakijoita haastattelemalla, millaisia kirjastojen toteutettavissa olevia palvelutarpeita heillä on. Kartoitetaan mitä mahdollisia esteitä /ongelmia kirjastojen palvelujen käyttämiselle on tai voisi olla. 

Rekrytoidaan tätä varten kaksi kulttuuritulkkina toimivaa kirjastoammattilaista, jotka pystyvät kommunikoimaan tulijoiden kanssa heidän omalla äidinkielellään.

Tarvittaessa rekrytoidaan kulttuuritulkkien lisäksi haastattelijoita esim. maahanmuuttajajärjestöistä ja kirjastoista.

Haastatellaan lisäksi verrokkiryhmänä jo kotiutuneita ja oleskeluluvan saaneita:

Miten he ovat mahdollisesti hyödyntäneet kirjastoja, miten he ovat saaneet tietoa kirjaston palveluista ja mikä olisi heidän kokemuksensa pohjalta toimiva tapa tiedottaa kirjaston palveluista ja missä vaiheessa se olisi tarkoituksenmukaisinta tehdä.

2.  Kartoitetaan niiltä paikkakunnilta, jotka ovat tänä vuonna turvapaikanhakijoita vastaanottaneet ja joilla ei ole aiempaa kokemusta maahanmuuttaja-asiakkaista, miten kirjastot ovat toimineet ja mitä tukea ja tietoa ne ensisijaisesti tarvitsisivat.

3. Haastatellaan maahanmuuttajien kanssa työskentelevien virastojen ja järjestöjen edustajia niiltä paikkakunnilta, joilla on jo pidempää kokemusta kotouttamisesta tai turvapaikanhakijoista ja kartoitetaan niitä tiedontarpeita, joita näillä on kirjaston palveluista. Samalla tuotetaan tietoa kirjastoille palvelujen markkinoimiseksi kunnan organisaatiossa.

4. Kartoitetaan muiden Pohjoismaiden kirjastojen hyviä käytäntöjä ja tutkitaan niiden hyödyntämistä määriteltäessä turvapaikan hakijoiden palvelutarpeita meillä.

 

Toteutuksen vaiheistus 15.12.2015-15.10.2016

Kulttuuritulkkien rekrytoiminen ja perehdytys. Selvitystä ohjaavan ja seuraavan työryhmän kokoaminen.

Selvityksen suunnittelu. Toimenpiteiden tarkentaminen ja toteutuksen aikataulutus.
Turvapaikanhakijoita vastaanottavien paikkakuntien kartoitus ja näiden kirjastojen kokemusten
ja tiedontarpeiden kartoitus.

Yhteydet vastaanottokeskuksiin ja yhteistyöstä sopiminen.
Haastattelut vastaanottokeskuksissa.

Verrokkiryhmän haastattelut.

Keskeisten virastojen ja järjestöjen haastattelut sekä näiden kokemukset ja suositukset kirjaston palveluista maahanmuuttajille ja turvapaikanhakijoille.        
Muiden Pohjoismaiden hyvien käytäntöjen kartoittaminen.

Viestintäsuunnitelman luominen.
Sosiaalisen median hyödyntäminen viestinnässä ja sen käynnistäminen.

Selvityksen tulosten kokoaminen, dokumentointi ja yhteenveto.
Tulosten esittely ja jalkauttaminen kirjastokentälle, keskeisille sidosryhmille ja yhteistyökumppaneille, muotona mm. seminaari tai koulutus.
Toimenpidesuositukset. Haetaan ja sovitaan kanavat ensisijaisten toimenpiteiden käynnistämiselle.       

Aloituspäivämäärä : 
15/12/2015
Lopetuspäivämäärä : 
15/10/2016
 


Anomuksen rahoitus
Haettava avustus yhteensä: 
€44 000
Oma rahoitus yhteensä: 
€4 000
Budjetti euroissa yhteensä: 
€48 000
Haettu muu avustus: 
€0
Saatu muu avustus: 
€0

Toteutunut rahoitus
Koko budjetti: 
€0
Oma rahoitus yhteensä: 
€0
Muualta saatu avustus: 
€0
Yhteistyökumppanin rahoitusosuus: 
€0


Päätös
Myönnetty avustus euroissa.: 
€40 000
 
okm
avi