Tarinat, jotka heräävät eloon
År 2017 RFV-ansökan   (Projekt fått finansiering)


Bildens ursprung: 
Pöytyän kirjaston sadut
Pöytyän kirjasto
Bibliotekets adress : 
Yläneentie 6
21870
Bibliotekets telefonnummer : 
040 6722967
Bibliotekets e-postadress : 
kirjasto@poytya.fi
ISIL-kod : 
FI-Potki
FO-nummer : 
1929519-5
Ansvarsperson : 
Minna Leinonen
Telefonnummer : 
0406722967
E-post : 
minna.leinonen@poytya.fi
Projektets målsättning: 

Tavoite on saada alakoulun 4.-6.lk oppilaat rakastamaan ja luomaan tarinoita, ja sitä kautta innostumaan lukemisesta. Tämä toteutetaan oman tarinankerronnan kautta. Oppilas kirjoittaa oman tarinan ja tekee siihen kuvituksen. Kollektiivinen tarinankerronta toteutuu oman tarinan kertomisella ja sen jakamisella internetiin.

Indikatorer för uppföljning av målsättningen: 

-Syntyneet kertomukset, jotka ovat luettavissa netistä (kirjaston kotisivulle oma sivu)

-Oppilaiden oma-arviointi niin tarinoinnin kuin lukemisen innostavuudesta ja lisääntymisestä

Projektbeskrivning : 

Tarinat haluavat herätä eloon. Ne haluavat tulla kuulluiksi, luetuiksi ja osaksi yhteistä kulttuuriperimää. Tarinat ovat osa ihmisenä olemista; ne herättävät mielikuvituksen, empatian, kulttuurisen identiteetin, kielellisen taituruuden ja lisäävät ymmärrystä sekä tietoa.

Pisa-tutkimuksessa Suomi on aina kuulunut kärkimaihin. Toki olemme siellä kärjessä edelleen, mutta laskusuuntaisesti. ”PISA-ohjelmassa arvioidaan kolmen vuoden välein 15-vuotiaiden nuorten osaamista matematiikassa, luonnontieteissä ja lukutaidossa.”[1] Suomalaisnuorten osaaminen on heikentynyt kaikilla osa-alueilla.[2] Luetun ymmärtäminen ja sen hyödyntäminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta yksilö pärjää elämässään. Me kirjastossa haluamme saada lapset rakastamaan lukemista jo alakouluiästä lähtien, jotta halu lukemiseen säilyisi läpi elämän.

Vinkkaus on yksi tapa lukemiseen houkuttamisessa. Se on hyvä tapa, mutta se ei välttämättä toimi niillä, jotka eivät halua lukea, jotka eivät ole tottuneet kotona lukemisen kulttuuriin. Me voimme omalta osaltamme edesauttaa ja edistää lukemista kirjastossa, sillä me olemme täynnä tarinoita. Yhdessä sanataideohjaajan kanssa voimme innostaa oppilaita tarinoihin ja kerronnan kulttuuriin.

Kirjojen lukeminen on tarinoiden lukemista. Tarinankerronta on oleellinen osa ihmisenä olemista. Se on seurannut meitä vuosisatoja, tehden meistä oman kulttuurimme tuotteita ja saanut meidät ymmärtämään oman ympäristömme ulkopuolella olevaa kulttuuria. Tarinankerronta oli kollektiivinen tilanne, mutta lukemistaidon kehittyminen teki meistä yksinään ja hiljaa lukevia individualisteja.

Pöytyän ja Auran kirjastojen hanke edistää tarinankerrontaa niin, että 4.-6.lk oppilaat innostuvat tarinoista ja kerronnasta. Kollektiivinen kerronta luo oman intensiivisen tilanteensa, jossa toteutuu myös vertaisryhmän vaikuttavuus, joka poikkeaa yksin lukemisesta. Tarina alkaa elää.

Kun lapset innostuvat tarinoista, he innostuvat kirjoista ja lukemisesta, sillä tarinat löytyvät sieltä. Miksi 4.-6.lk? Neljäsluokkalaisten luku- ja kirjoitustaito on jo niin hyvä, että he voivat itse luoda tarinoita, eivätkä he ole vielä kadottaneet mielikuvitustaan eivätkä heittäytymisen riemua.

Tarkoitus on siis edistää niin lukuintoa kuin kykyä kertoa tarinoita. Tässä käytetään apuna ulkopuolista sanataideohjaajaa, joka käy jokaisessa kirjastossa kaksi kertaa – kerran syksyllä ja kerran keväällä. Sanataideohjaaja inspiroi ja ohjaa oppilaita uudenlaiseen ajatteluun ja sanoilla leikkimiseen. ”Sanataide on luovaa, kielellistä ilmaisua, osa arkipäivää kirjojen, tarinoiden ja median kautta. Sanataiteen harrastaminen tukee kielen ja mielikuvituksen kehittymistä sekä tekstien ymmärtämisen ja tuottamisen taitoa.”[3]

Koululaiset kirjoittavat ja kuvittavat omia tarinoitaan, sillä informaatiolukutaito käsittää myös kuvanlukutaidon. Tarkoitus on haastaa koululaiset tuottamaan niin tekstiä kuin kuvia itse ja kertomaan sekä jakamaan valmiin tuotoksen muille. Kuva ja tarina voivat kertoa samaa tarinaa, mutta toisiaan täydentäen ja hieman toisistaan poiketen luoden näin monitahoisemman tavan lukea kertomusta.

Kuvat tehdään suoraan tietokoneelle, jolloin tarvitaan tämän mahdollistavia laitteita. Tarinat kirjoitetaan tekstinkäsittelyohjelmalla. Kuvat ja tarina yhdistetään esitettäväksi muille oppilaille niin tarinankerrontatilanteessa kuin kirjaston kotisivuilta sinne lisättävän sivuston kautta.

Toteutus

Tarinankerronta toteutetaan yhteistyössä Pöytyän ja Auran alakoulujen 4.-6.lk kanssa. Oppilaat tulevat kirjastoon luokka kerrallaan suunnittelemaan ja tekemään tarinaa. Ryhmätyöskentelykin on mahdollista, sillä ei tästä ole tarkoitus aiheuttaa traumaa heille, joilla tarinointi on vaikeaa tai vierasta. Oppilaat osallistuvat toiveidensa mukaan kahteen eri teemaiseen sanataideohjaajien työpajaan. Työpajat ostetaan sanataideyhdistykseltä.[4]

Tarinan tuottaminen vaatii ainakin tutustumiskerran, jolloin käydään läpi tarinoita ja kerrontaa sekä tutustutaan laitteisiin. Sen jälkeen oppilaat voivat suunnitella tarinoitaan rauhassa vaikka raakavedoksia käsin piirtäen ja kirjoittaen, koulussa, kotona tai kirjastossa. Kun tarinat ovat toteutuskelpoisella tavalla valmiita, niitä aletaan tehdä valmiiksi esim. iPadejä apuna käyttäen.

Kirjastonhoitaja(t) voi käydä sanataideohjaajan ja/tai luovan kirjoittamisen kurssin, jolloin oppilaiden ohjaaminen on hänellekin helpompaa.

Rahoitus

9,7 tuuman iPad Pro 699 euroa x 7 = 4893 €

Smart Keyboard 169 euroa x 7 = 1183 €

kynä 109 euroa X 7 = 763 €

Koululaisille työpajoja 8 x 160 € / 90 min + matkat Tampereelta. (Kaikki 4 kirjastoa 1 syksyllä ja 1 keväällä.) 1280 € + matkat 2000 € = 3280 €

Yhteensä: 10 119 €

Oma rahoitus

kirjaston henkilökunnan (3 x kirjastonhoitaja) työpanos projektissa (Auran ja Pöytyän) 6000 euroa.

Aloituspäivämäärä : 01/09/2017

Lopetuspäivämäärä : 31/12/2018

 Syksy 2017

Koulujen kanssa asiasta on toki sovittava jo keväällä 2017, jolloin he tekevät suunnitelmia seuraavaksi lukuvuodeksi. Syksyllä 2017 oppilaat tulevat kirjastoon, jossa heille kerrotaan mitä tehdään ja opetetaan laitteiden käyttöä. Sanataideohjaaja tulee kirjastoihin vetämään sanataidepajan. Sen jälkeen jatketaan tarinan työstöä kirjoittaen ja piirtäen kirjastoissa kirjaston henkilökunnan avustuksella.

Kevät 2018

Syksyllä on sovittu koulujen kanssa milloin tulevat kirjastoihin. Sanataideohjaaja tulee jokaiseen kirjastoon vetämään sanataidepajan. Keväällä tarinat ovat muotoutuneet jo lähes valmiisiin muotteihinsa, joita vielä hienosäädetään. Valmiit tarinat viedään kirjaston ja koulujen kotisivuille. Tarinat myös kerrotaan ääneen, jotta kertomusperinteen kollektiivisuus konkretisoituu. Tarinat elävät.

Syksy 2018

Itsearviointia ja arviointia siitä miten meni. Mikä onnistui ja mikä ei mennyt aivan kuten piti. Saivatko oppilaat uutta intoa tarinoihin, lukemiseen, kirjoihin ja kertomiseen?  Miten tarinoiden ääneen lukeminen vaikutti oppilaisiin, varsinkin kun tarinat olivat heidän ja heidän vertaisryhmiensä kirjoittamia ja kuvittamia? Miten kirjaston henkilökunta pystyy käyttämään kokemaansa esimerkiksi vinkkauksessa? Oliko kokemus sellainen, että sitä kannattaa jatkaa edelleen?


[1] http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/pisa-tutkimus/?lang=fi

[2] http://www.minedu.fi/pisa/2012.html?lang=fi

[3] http://www.yostaja.fi/mita-on-sanataide

[4] http://www.yostaja.fi/koululaisille

 

Samarbetspartners, arbetsgrupper: 

Sanataideohjaaja(t), Pöytyän alakoulujen opettajat ja oppilaat, Auran kirjaston henkilökunta, Auran alakoulun opettajat ja oppilaat sekä tarvittaessa kunnan atk-tukihenkilöt.

Beskrivning av verksamheten och projektutvärdering: 

Normal
0

21

false
false
false

FI
X-NONE
X-NONE

/* Style Definitions */
table.MsoNormalTable
{mso-style-name:"Normaali taulukko";
mso-tstyle-rowband-size:0;
mso-tstyle-colband-size:0;
mso-style-noshow:yes;
mso-style-priority:99;
mso-style-parent:"";
mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;
mso-para-margin-top:0cm;
mso-para-margin-right:0cm;
mso-para-margin-bottom:8.0pt;
mso-para-margin-left:0cm;
line-height:107%;
mso-pagination:widow-orphan;
font-size:11.0pt;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-ascii-font-family:Calibri;
mso-ascii-theme-font:minor-latin;
mso-hansi-font-family:Calibri;
mso-hansi-theme-font:minor-latin;
mso-fareast-language:EN-US;}

Tarinat jotka heräävät eloon – hankkeen tarkoitus oli innostaa alakoululaisia kirjoittamisen ja piirtämisen äärelle, ja lopulta tarinoiden ja lukemisen maailmaan.

Alkuperäinen ajatus oli, että oppilaat kirjoittaisivat ja piirtäisivät tarinansa suoraan iPadeille, eli tarkoitus oli ostaa iPad Pro tabletteja, kyniä ja näppäimistöjä. Tämä ei toteutunut suunnitellulla tavalla, sillä rahoitusta ei saatu atk-välineistön ostoon. Tarinat tehtiin siten hyvin perinteisellä tavalla, eli piirrettiin paperille ja väritettiin erilaisilla värikynillä, joita ostettiin hanketta varten. Veera Ruohomäki Turun Sanataideyhdistyksestä oli tehnyt alustavan pohjan A4-paperille, jossa oli erilaisia kysymyksiä, kuten minkä näköinen päähenkilö on, millainen luonteeltaan, onko jotain erityisominaisuuksia, missä tarina tapahtuu jne. Nämä kysymykset auttoivat oppilaita alkuun. Kaikki eivät näitä kysymyksiä tarvinneet, vaan kirjoitus ja piirustustyö lähtivät liikkeelle heti. Oppilaiden kuvat ja tarinat tukivat toisiaan ja kuuluivat selkeästi yhteen. Osa piirsi vain pari kuvaa, jotkut tekivät kuvia runsaasti tarinaa tukemaan. Hyvin harva oppilas, jos yksikään, oli täysin kykenemätön tekemään minkäänlaista tarinaa.

Sanataideohjaaja otettiin Turun Sanataideyhdistyksestä, jolloin kustannukset laskivat melkoisesti hankkeessa esimerkkinä olleeseen Tampereen Sanataideyhdistykseen verrattuna. Lisäksi sanataideohjaaja Veera Ruohomäki kävi alkuperäiseen suunnitelmaan verrattuna vain kolme kertaa syksyllä ja kolme kertaa keväällä. Alun pitäen hankkeessa piti olla mukana kolme kirjastoihmistä, mutta lopulta hankkeessa oli vain yksi kirjastonhoitaja.

Tarinoiden kirjoittaminen oli tarkoitus toteuttaa useammassa erässä, mutta tämä muuttui opettajien toiveesta niin, että käyntejä oli yksi per luokka ja tarinat aloitettiin heti. Mikäli ne jäivät kesken, niitä jatkettiin koulussa äidinkielen tai kuvaamataidon tunnilla. Koulut lähettivät valmiit työt hankkeen vetäjälle, joka kirjoitti tarinoita tarpeen vaatiessa puhtaaksi, skannasi ja muokkasi kuvia ja lopulta yhdisti kuvat ja tarinat toisiinsa, vei ne nettiin joko kuvana.jpg, pdf tai word-muodossa. Tämäkin poikkesi alkuperäisestä suunnitelmasta, jossa oppilaat olisivat itse toimittaneet tekstin ja kuvan melko valmiina kokonaisuutena nettiin vietäväksi. Osa luokista, joilla oli tvt-tunteja, esim. Auvaisten ja osa Auran oppilaista, kirjoittivat tarinan puhtaaksi koulussa tekstinkäsittelyohjelmalla sekä skannasivat ja liittivät itse tekstin ja kuvan kokonaisuudeksi, jonka toimittivat kirjastoon muistitikkuun tallennettuna tai lähettivät sen sähköpostilla kirjastolle. Valitettava tapaus oli Mustanoja, joka oli vahingossa heittänyt oppilaiden tarinat roskiin. Tästä syystä heidän tarinoitaan ei ole nettisivustolla.

Kouluja informoitiin tulevasta hankkeesta keväällä 2017. Syksyllä 2017 kokouksessa sovittiin, että koulut jakaantuvat kahteen ryhmään omien aikataulujensa sopivuuden puitteissa. Syksyllä hankkeeseen osallistuivat Auvaisten ja Mustanojan koulut 25.10.2017 Riihikosken kirjastossa, Auran kirjastossa 24.10.2017 Auran yhtenäiskoulun 5 a ja 5 b ja Kyrön kirjastossa 26.10.2017 Kyrön Heikinsuon sekä Kaulanperän koulut. Yläneen koulu ei osallistunut hankkeeseen yhteydenotoista huolimatta.

Keväällä hankkeeseen osallistuivat 11.4.2018 Riihikosken 6.lk Riihikosken kirjastossa, 20.3.2018 Auran kirkonkulman 4.-6.lk Auran kirjastossa sekä 5.3.2018 Kyrön koulun 4.lk omassa luokassaan, sillä heidän oli hankalaa tulla kirjastoon.

Hankkeeseen osallistuneet oppilaat saivat syksyllä 2018 vieraakseen kirjailija-kuvittajan, joka kertoi omasta työstään. Kyröön saapui 24.10.2018 vieraaksi Lena Frölander-Ulf, ja Auraan 28.11.2018 Markus Majaluoma. Riihikosken 6.lk osallistui tapahtumaan keväällä ja syksyllä he olivat 7.lk Elisenvaaran yhtenäiskoulussa hajautettuna eri luokkiin. Tästä syystä Kyrön tapahtumassa olivat läsnä Elisenvaaran kaikki seiskaluokkalaiset.

Webbsidor, publikationer och material: 
Åtgärder och önskade inverkningar: 

Normal
0

21

false
false
false

FI
X-NONE
X-NONE

/* Style Definitions */
table.MsoNormalTable
{mso-style-name:"Normaali taulukko";
mso-tstyle-rowband-size:0;
mso-tstyle-colband-size:0;
mso-style-noshow:yes;
mso-style-priority:99;
mso-style-parent:"";
mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;
mso-para-margin-top:0cm;
mso-para-margin-right:0cm;
mso-para-margin-bottom:8.0pt;
mso-para-margin-left:0cm;
line-height:107%;
mso-pagination:widow-orphan;
font-size:11.0pt;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-ascii-font-family:Calibri;
mso-ascii-theme-font:minor-latin;
mso-hansi-font-family:Calibri;
mso-hansi-theme-font:minor-latin;
mso-fareast-language:EN-US;}

Oppilaat ja opettajat tuntuivat innostuneilta hankkeesta. Kirjoittaminen ja piirtäminen oli suurimmalle osalle oppilaista selvästi mielekästä. Jopa osa opettajista oli hämmästynyt siitä kuinka innokkaasti oppilaat lähtivät tuottamaan tarinoita. Osalle oppilaista kynällä kirjoittaminen tuotti hankaluuksia, eivätkä kaikki oppilaat tehneet tarinoihinsa lainkaan kuvitusta. Monet oppilaista tekivät yhteistyötä parin kolmen hengen ryhmissä. Jotkut oppilaista päättivät kuitenkin irtautua ryhmästä ja tehdä tarinan yksinään. Syynä tähän oli useimmiten se, että tarinan kirjoittaminen omanlaisekseen muodostui tärkeämmäksi kuin ryhmässä oleminen.

Osa tarinoista on kirjoitettu halloweenin aikaan, mikä selittää tarinoiden verenhimoisuuden. Jotkut oppilaista olivat hyvinkin valveutuneita ja kirjoittivat silloin uutisissa olleesta Pohjois-Koreasta. Muutaman oppilaan tarinat olivat melko surullisia toisten taas iloluonteisia. Myös elektronisten pelien vaikutukset ovat näkyvissä tarinoissa. Muutamat tarinat olivat herkullisen hulvattomia.

Opettajille lähetettiin nettisivuston linkki, ja jäi heidän päätettäväkseen kertoivatko he tarinoita kollektiivisesti luokassa toisilleen. Olisi ollut mukava kokoontua esim. kirjastoon ja käydä läpi kirjoitettuja tarinoita, mutta tämä olisi ollut liian vaikeasti järjestettävissä koulujen tiukan tuntisuunnittelun vuoksi.

Onnistumista tuli siinä, että oppilaat, miltei kaikki, saivat tehtyä tarinan. Suuri osa tuntui jopa pitävän tarinankerronnasta. Selkeästi lapsissa on tarinoita, jotka tulevat esiin kuvina ja teksteinä.

Mielenkiintoista oli myös havaita alakoululaisten seuraavan ajankohtaisia asioita. Yhtä mielenkiintoista oli havaita pelien vaikutus tarinankerrontaan. Osa tarinoista oli sellaisia, jotka voisivat olla heidän omasta elämästään tai lähipiiristä. Toivottavasti tarinankerronta toimi tässä myös terapeuttisesti. Suurin osa oppilaista oli innostunut, kun heille annettiin vapaat kädet tarinoidensa toteuttamisen kanssa. Osa kaipasi enemmän ohjausta alkuun päästäkseen. Tyttöjen ja poikien kesken ei ollut havaittavissa suuria eroja siinä, ketkä vaativat enemmän aikaa ja sanataideohjaajan opastusta ja ketkä aloittivat kirjoittamisen heti.

Vaikuttiko tämä lukemisharrastukseen? Sitä varten tarvittaisiin varmaan pidemmän ajan seurantaa ja asiantuntevat tahot tällaista mittausta tekemään. Vinkkaukseen tällä ei ollut merkitystä, sillä hankkeeseen ei osallistunut alakoulujen vinkkaajia.

Fortsatta åtgärder: 

Näillä näkymin kirjastossa ei olla tekemässä jatkosuunnitelmia hankkeen tienoilta.

Projektet börjar : 
01/09/2017
Projektet avslutas : 
31/12/2018
 


Finansiering av ansökan
Ansökningssumma: 
€10 119
Egen finansiering: 
€6 000
Budget sammanlagt: 
€16 119
Övriga understöd som ansökts: 
€0
Övriga understöd som beviljats: 
€0

Förverkligad finansiering
Budget sammanlagt: 
€0
Egen finansiering: 
€6 000
Extern finansiering: 
€0
Bidrag från samarbetspartners: 
€0

Statistik:
Utbildningar: 
6kpl/st.
Antalet deltagare i utbildningar: 
134henkilö/person
Antalet evenemang: 
2kpl/st.
Antalet deltagare i evenemang: 
182henkilö/person

Beslut
Beviljat stöd i euro: 
€5 000