Tervetuloa Espooseen - kirjasto kohtaamis- ja kotoutumisareenana
Vuoden 2016 AVI-hanke   (Hanke on saanut rahoitusta)


Espoon kaupunginkirjasto
Kirjaston osoite : 
PL 3611
02070
Kirjaston puhelin : 
050-3301762
Kirjaston sähköposti : 
jaana.tyrni@espoo.fi
ISIL-tunnus : 
FI-Em
Y-tunnus : 
0101263-6
Yhteyshenkilön nimi : 
Jaana Tyrni
Puhelin : 
050-3301762
Sähköposti : 
jaana.tyrni@espoo.fi
Hankkeen tavoite: 

Tavoitteena lisätä maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden valmiuksia työllistyä sekä kotoutua kielen oppimisen ja kulttuuritapahtumien kautta. Työllistymisen tukemisessa keskityttiin yritysyhteistyöverkoston rakentamiseen, tiedonjakamiseen ja koulutukseen. Kirjasto tarjosi mahdollisuuden suorittaa tämän päivän työelämässä tarpeelliset kortit: hygieniapassin ja työturvallisuuskortin. Suomen kielen opiskelussa keskityimme alkeisiin sekä tiedottamaan asiakkaille itseopiskelumahdollisuuksista. LUKI -projekti oli hankkeemme ydin. Sen tarkoitus oli tarjota suomen kielen alkeisopetusta henkilöille, joilla ei ollut lainkaan suomen kielen osaamista. Sen rinnalla toimi Puhumme suomea -kielikahvila, joka on tarkoitettu kielessä hiukan pidemmälle ehtineille.

Tavoitteen seurannan mittarit: 

Tavoitettujen kohderyhmään kuuluvien määrä ja heille tuotettu lisäarvo

Kuvaus : 

Euroopassa on meneillään suurin pakolaiskriisi toisen maailmansodan jälkeen. Tämä heijastuu väistämättä myös Suomeen: vuoden 2015 turvapaikanhakijoiden määrä tulee olemaan noin yhdeksänkertainen vuoden 2014 tilanteeseen nähden (Sisäasiainministeriön arvio 8.10.2015). Eri kunnat kohtaavat erilaisia haasteita: Espooseen on sijoitettu valtaosa yksin tulleista alaikäisistä turvapaikanhakijoista (lokakuussa 2015 yhteensä 300 lasta ja nuorta) sekä Suomen ensimmäisen yritysvetoiset vastaanottokeskukset (joissa asuin lokakuussa 2015 yhteensä 800 turvapaikanhakijaa).

Kirjastoissa on huomattava kotouttamispotentiaali: Maahanmuuttajabarometrien (TEM 2012 & 2010) mukaan kirjasto on maahanmuuttajien keskuudessa käytetyin vapaa-aikapalvelu - liki 80% vastaajista oli käyttänyt kirjastopalveluita viimeisen vuoden sisällä. Pakolaiskriisi asettaa kirjastoille kuitenkin poikkeuksellisia haasteita: vanhat keinot eivät enää riitä vaan tarvitaan uudenlaisia ratkaisuita.  Espoon kaupunginkirjastolla on vahvaa osaamista maahanmuuttajien kirjastopalveluiden järjestämisestä: uussuomalaisten palveluiden ja henkilöstön monimuotoisuutta on kehitetty pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti. Tälle pohjalle on hyvä rakentaa uutta, mutta hyvien ratkaisuiden löytäminen edellyttää erillistä kehittämisresurssia.

Tervetuloa Espooseen - kirjasto kohtaamis- ja kotoutumisareenana -hankkeen tavoitteena on kehittää yhdessä turvapaikanhakijoiden ja vastaanottokeskusten kanssa toimintamalleja, joiden kirjasto voisi löytyisi osaksi turvapaikanhakijoiden arkea. Perustana on kirjaston perustehtävä ja tausta-ajatus "Miten voimme auttaa" ennemmin kuin käytössäoleva palvelupaletti. Kirjaston lakisääteinen sivistyksellinen perustehtävä huomioidaan koko laajuudessaan: paitsi mahdollisuuden antaminen kirjallisuuden ja kulttuurin harrastamiseen myös elinikäisen oppimiseen ja kansalaisvalmiuksien kehittämisen mahdollistaminen.

Kehittämistyötä tehdään Espoo-tarina -strategian linjaamalla tavalla: tavoitteena vastuullinen edelläkävijyys, johon päästäkseen on uskallettava ottaa asiakkaat mukaan ja tarkastella ratkaisuita uusista näkökulmista. Tuloksia jaetaan notkeasti muulle kirjastokentälle pitkin matkaa.

Projektin toimenpiteet

Vastaanottokeskusten kanssa tähän mennessä tehdyn yhteistyön perusteella osallisuus digitaalisesta kulttuurista on turvapaikanhakijoiden keskeisimpiä tarpeita. Hankkeessa hankitaankin 50 iPad-tablettia vastaamaan tähän tarpeeseen.  Tablettien kosketusnäytön visuaalis-intuitiivinen käyttöliittymä on käytettävissä yli kieli- ja kulttuurirajojen.

Identiteettityö, jossa itseä peilataan uutta kotimaata ja elinympäristöä vasten, on pakolaisia koskettava ajankohtainen haaste. Tähän haasteeseen vastataan kahdella tapaa: hankkeen puitteissa järjestetään digitaalisen tarinankerronnan työpajoja, joissa pakolaiset voivat rakentaa kuvista ja äänistä narratiivisia kokonaisuuksia. Työpajoissa käytetään tablet-laitteita.

Tämän lisäksi toteutetaan perinteisempää kulttuurienvälistä tarinatyöskentelyä. Työpajoissa osallistujille on mahdollisuus luoda suullisen kertomisen ja piirtämisen kautta yhdessö tarinakokonaisuuksia. Tarinointi ryhmässä syventää itseymmärrystä, rohkaisee ilmaisuun ja antaa tilaa yksilölle tulla näkyväksi itselleen ja muille.

Tarinankerronnan työpajoissa käytetään hankkeen alkuvaiheessa ulkopuolisia asiantuntijoita kirjastolaisten työpareina tavoitteena menetelmäosaamisen siirtyminen kaupunginkirjaston vakinaiselle henkilöstölle.

Kielen oppiminen ja vuorovaikutus kantaväestön kanssa ovat keskeinen keino kototutumiseen. Hankkeen puitteissa järjestetäänkin useita erityyppisiä kielikahviloita. Kielikahviloiden konseptia kehitetään yhdessä pakolaisasiakkaiden kanssa

Hankkeen aikana syntyneet hyvät käytännöt kuvataan ja jaetaan Kirjastoseuran kautta avoimesti muun kirjastokentän vapaasti käytettäväksi sitä mukaa kuin niitä muodostuu. Hankkeen päättyessä järjestetään valtakunnallinen työseminaari, jossa esitellään niin hankkeessa saatuja kokemuksia kuin muidenkin suomalaisten kirjastojen näkökulmia vallitsevaan tilanteeseen.

Yhteistyökumppanin nimi/nimet: 
Espoon alueella toimivat vastaanottokeskukset, joista osa on kaupungin, osa Luona Oy:n ja osa Helsingin diakonissalaitoksen ylläpitämiä
Toiminnan kuvaus ja hankkeen arviointi: 

LUKI-projekti

Keväällä 2017 käynnistimme LUKI -projektin, jonka tarkoituksena oli tarjota suomen kielen alkeisopetusta henkilöille, joilla ei ollut lainkaan suomen kielen osaamista. Projekti oli pilotti ja kestoksi päätettiin 10 viikkoa. Mukana suunnittelussa ja toteutuksessa oli kirjastonhenkilökuntaa 4 henkilöä ja yksi vapaaehtoinen. Tiedotimme projektista asiakkaillemme mm. Puhumme suomea kielikahvilassa, yhteistyökumppaneillemme sähköpostitse sekä Helmet -sivuston välityksellä.

Ennen aloitus projektissa mukana olevat henkilöt osallistuivat ilmaiseen Suomen kieli sanoo tervetuloa -koulutukseen, joka perustuu toistonkautta oppimiseen. Varasimme myös materiaalia poistetuista Aasta se alkaa -oppikirjoista.

IPadit 10 kappaletta, suojakannet sekä kuulokkeet hankittiin tueksi kielen oppimiseen. IPadit toimivat kielenopiskelusovellusten lisäksi apuvälineninä kirjoittamisen ja lukemisen opiskelussa.

Hyväksi todettu Ekapeli maahanmuuttajille oli ensimmäinen käyttöön otettu kielenoppimissovellus. Saimme myös ilmaisen lisenssin Word Dive kielenopiskeluohjelman puoleksi vuodeksi käyttöön kirjastolle kokeilumielessä.

Osallistujia Luki-projektin 10 kerran pilottijaksolla oli yhteensä noin 30 henkilöä. Oletettavasti tapahtuman ajankohta vaikutti osallistujamäärään. Luki-työpaja pidettiin päivällä klo 14 alkaen, koska ideana oli tavoittaa myös kotona olevia maahanmuuttaja äitejä.

Puhumme suomea kielikahvila

Puhumme suomea - kielikahviloissa hyödynnettiin myös hankittuja iPadeja kielen opiskelussa. Käytössä oli erilaiset kielenopiskelusovellukset ja sivustot mm. Ekapeli, 6000 sanaa suomeksi, Word Dive. Osallistujamäärät 30-50 henkilöä/ kerta 2 kertaa viikossa. Vuoden 2017 aikana kielikahviloissa kävi yhteensä noin 3300 asiakasta. Vapaaehtoisia toiminnassa mukana ohjaajina keskimäärin 3 henkilöä/kielikahvila. Yhteensä vapaaehtoisia vuoden aikana mukana toiminnassa noin 12.

Koulutukset

Työturvallisuuskorttikoulutus 12.4.2017. Koulutukseen osallistui maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita. Koulutus järjestettiin englannin ja arabian kielellä. Koulutuksen tavoitteena oli lisätä osallistujien työllistymismahdollisuuksia lähinnä rakennusalalle, joka ammattibarometrin mukaan kärsii työvoimapulasta eli on potentiaalinen ala työllistyä. Samanaikaisesti loimme suhteita alan työnantajiin ja kouluttajiin, jolloin pystyimme ohjaamaan työturvallisuuskortin suorittaneita henkilöitä hakeutumaan alalle. Osallistujamäärä koulutukseen 10 henkilöä.

Hygieniapassikoulutukset 20.6.2017 ja 25.11.2017. Järjestimme koulutuksen maahanmuuttajille ja turvapaikanhakijoille. Koulutus järjestettiin englannin ja arabian kielellä. Hygieniapassi avaa mahdollisuudet työllistyä työvoimapulasta kärsivälle keittiöalalle. Osallistujamäärä yhteensä 21 henkilöä.

Kulttuuritapahtumat

10. ja 11.2.2017 vieraili kirjailijavieras iranilainen runoilija, kirjailija ja toimittaja Jamshid Barzegar Entressen ja Sellon kirjastoissa. Hän lausui runojaan ja keskusteli. Tilaisuus järjestettiin persian kielellä. Osallistujamäärä yhteensä 38 henkilöä.

29.4.2017 järjestimme Sellon kirjastossa monikulttuurisen perhetapahtuman Maailma kirjastossa. Tapahtumassa esiintyi tunnettu helsinkiläinen maailmanmusiikkiyhtye Kuukumina, jonka musiikki perustuu afro -kuubalaisiin rytmeihin. Tapahtumassa järjestettiin työpajoja ja tarjottiin kahvia baklavan kera. Tapahtuma oli suunnattu kaikille alueen lapsiperheille. Osallistujamäärä 40 henkilöä.

Järjestämissämme kulttuuritapahtumissa vieraili kokonaisuudessaan 78 henkilöä. Lukumäärä jäi kauaksi odotuksista erityisesti Maailma kirjastossa tapahtuman osalta. Jostain syystä kevät lauantait eivät ole tapahtumien kannalta olleet onnistuneita.

Arvioi toimenpiteitä ja vaikutuksia: 

Edellä esitettyjen toimintojen ja tapahtumien pohjalta voisi sanoa, että koulutukset ja suomen kielen opiskelu ovat suosittuja asiakasryhmämme keskuudessa. Luki-projektin vähäinen osallistujamäärä johtui oletettavasti tapahtuman ajankohdasta ja siitä, ettemme yrityksistämme huolimatta onnistuneet tavoittamaan kohderyhmämme ydintä eli kotiäitejä.

Kulttuuritapahtumien kohdalla osallistujamäärät olivat selkeästi vähäisempiä. Kirjailijavieras keräsi ennakko odotusten mukaisen määrän kävijöitä. Sen sijaan Maailma kirjastossa tapahtuman ajankohta ei onnistunut kävijöiden kannalta. Oletettavasti myös kulttuuritapahtumien kohdalla markkinoinnin kohdistamien oikeille asiakasryhmille ei onnistunut odotusten mukaan.

Jatkotoimenpiteet: 

Viime vuoden kokemusten perusteella pyrimme keskittymään koulutusten järjestämiseen ja työllistymismahdollisuuksien luomiseen asiakkaillemme. Tämän toteutumiseksi järjestämme kevään aikana lisää hygieniapassikoulutuksia sekä työturvallisuuskorttikoulutuksia. Yhteistyössä Espoon alueen työllisyyspalveluiden kanssa toteutamme kevään aikana 5 suorarekrytointitapahtumaa edesauttamaan asiakkaidemme työllistymistä.

Puhumme suomea kielikahvilat jatkavat toimintaansa entiseen tapaan. Kävijämäärät ovat jo vakiintuneet pitkän toiminnan seurauksena. Kielikahvila toiminnan olemassaololle on vahva pohja ja perustelu. Se ei vaadi toimiakseen mitään erityistä. Vapaaehtoisten hankinta ja koordinointi toimii pääasiassa Espoon vapaaehtoisjärjestön kautta. Kirjaston oma henkilökunta osallistuu myös aktiivisesti toimintaan.

Luki-projektille emme toistaiseksi ole suunnitelleet jatkoa. Kyselyjä suomen kielen alkeiden opetuksesta tulee toistuvasti. Totesimme kuitenkin, että voimme myös ohjata kyselyt muiden toimintojen pariin kuten esim. Luetaan yhdessä -järjestön toimintaan.

Kulttuuritapahtumia emme ole tälle vuodelle suunnitelleet.

Aloituspäivämäärä : 
17/04/2016
Lopetuspäivämäärä : 
31/12/2017
 


Anomuksen rahoitus
Haettava avustus yhteensä: 
€36 000
Oma rahoitus yhteensä: 
€16 000
Budjetti euroissa yhteensä: 
€52 000
Haettu muu avustus: 
€0
Saatu muu avustus: 
€0

Toteutunut rahoitus
Koko budjetti: 
€10 926
Oma rahoitus yhteensä: 
€3 926
Muualta saatu avustus: 
€0
Yhteistyökumppanin rahoitusosuus: 
€0


Päätös
Myönnetty avustus euroissa.: 
€7 000

Kts. perustelumuistio 2016 : http://hankkeet.kirjastot.fi/ohjeita/perustelumuistio-2016. Avustuksen painopiste toimintamallien kehittelyyn, enintään 10 iPad-tablettia.

 
okm
avi