Todellisuus tarua ihmeellisempää - kirjasto osana opetussuunnitelmaa
Vuoden 2016 AVI-hanke   (Hanke on saanut rahoitusta)


Paimion kirjasto
Kirjaston osoite : 
Vistantie 18
21530
Kirjaston puhelin : 
02 474 5320
Kirjaston sähköposti : 
paimio.kirjasto@paimio.fi
ISIL-tunnus : 
FI-Pamka
Y-tunnus : 
0136169-2
Yhteyshenkilön nimi : 
Arja Pesonen
Puhelin : 
02 474 5321
Sähköposti : 
arja.pesonen@paimio.fi
Hankkeen tavoite: 

Luoda malli kirjaston ja koulujen yhteistyölle Paimiossa.

Tavoitteen seurannan mittarit: 

Koululaisille pidettyjen käyttäjäopastusten lukumäärä ja osallistujamäärä.
Palautekeskustelut yhteistyökumppanien kanssa.

Kuvaus : 

Todellisuus tarua ihmeellisempää - kirjasto osana opetussuunnitelmaa

Nyt haettavalla rahoituksella konkretisoimme kirjaston ja koulujen yhteistyötä Paimiossa. Olemme määrätietoisesti suunnitelleet ja uudistaneet kirjaston toimintaa uuden opetussuunnitelman tuomia kouluyhteistyömahdollisuuksia silmälläpitäen. Olemme aiemmilla hankkeilla uudistaneet kirjaston toimintatapoja, tilaratkaisuja ja laitekantaa. Kuluvan vuoden hankkeessa (OPSista-kirjasto koulureppuun) kokeilemme erilaisia yhteistyömuotoja ja toimintatapoja koulujen eri luokka-asteiden kanssa, ja saatuja kokemuksia aiomme hyödyntää hankkeessa, johon nyt haemme rahoitusta. Olemme nykyisessä hankkeessa keskittyneet perusopetuksen oppilaisiin. Kouluyhteistyöstä vastaava kirjastonhoitajamme on vinkannut eri luokka-asteilla sekä perinteisiä että ekirjoja, ollut mukana oppilaiden tekemien kirjaston opastusvideoiden kuvaamisessa, pitänyt lukukerhoa oppituntien sisällä koulun tiloissa, seikkailuttanut oppilaita kirjastossa ja vienyt kirjaston kouluille. Uudessa hankkeessa kehitämme ja mallinnamme jo kokeiltuja asioita ja kehitämme uusia erityisesti uuden opetussuunnitelman mukaisia toimintamalleja ja -käytäntöjä. Tarkoituksemme on ulottaa uusi hanke myös lukion uuteen opetussuunnitelmaan. Toiminnan kehittämiseen ja konkreettisiin toimintatapoihin keskittyvä hanke osuu yhteen uusien opetussuunnitelmien vaiheittaisen käyttöönoton kanssa.

Hankesuunnitelma

Tarkoituksemme on vapauttaa kouluyhteisyöstä vastaava kirjastonhoitaja koko lukuvuodeksi 2016-2017 tekemään koulujen kanssa lukemista ja monilukutaitoa edistävää yhteistyötä. Näin kirjasto saataisiin mukaan uuden opetussuunnitelman mukaisten laaja-alaisten osaamiskokonaisuuksien toteuttamiseen. Yhden lukuvuoden aikana on mahdollista tavoittaa kaikki Paimion luokka-asteet peruskoulun ensimmäisestä aina lukion viimeiseen luokkaan asti. Haettavalla rahoituksella ja koulujen kanssa sovittavalla rahoitusosuudella palkkaamme yhdeksäksi (9) kuukaudeksi sijaisen kouluyhteistyöstä vastaavalle kirjastonhoitajallemme. Näin saamme sekä panostettua kunnolla koulujen kanssa tehtävään uusien opetussuunnitelmien mukaiseen yhteistyöhön että taattua kirjaston arjen sujuvuuden.

Aikataulu ja tavoitteet

Hanke käynnistyy lukuvuoden alkaessa elokuussa 2016 ja päättyy toukokuun puolivälissä 2017. Tavoitteena on rakentaa valmis yhteistyömalli, jonka mukaisesti kouluyhteistyötä tullaan jatkossa Paimiossa tekemään. Kysymyksessä ei ole mallin suunnittelu kirjoituspöydän ääressä, vaan jalkautuminen kouluihin ja oppituntien tuominen kirjastoon ja se, että sekä opettajat että oppilaat kokevat myös kirjaston yhdeksi oppimisympäristöksi. Kertyneistä käytännön kokemuksista rakennetaan tulevaisuuden toimiva käytäntö kouluyhteistyöhön, jota on mahdollista hyödyntää myös Paimion ulkopuolella.

Rahoituksen käyttötarkoitus

Rahoitus muodostuu haettavan rahoituksen lisäksi Paimion koulutoimen hankkeeseen myöntämästä rahoituksesta. Rahoituksella palkataan kirjastoon sijainen yhdeksäksi kuukaudeksi. Näin on mahdollista irrottaa kouluyhteistyöhön erikoistunut ja pedagogisen pätevyyden omaava kirjastonhoitaja koko lukuvuoden ajaksi kouluyhteistyöhön kirjaston toiminnan siitä kärsimättä.

Yhteistyökumppanin nimi/nimet: 
Paimion kaupungin opetustoimi (Vistan koulu, Hanhijoen koulu, Jokelan koulu, Kriivarin koulu)
Aiemmat hankkeet: 

KirjastoKerho (1.4.2014-31.5.2015)

Tablettia tiedonnälkään (1.8.2014-31.5.2015)

OPSista! - Kirjasto koulureppuun (15.8.-31.12.2015)

Toiminnan kuvaus ja hankkeen arviointi: 

Hankkeen tarkoitus oli panostaa koulujen kanssa tehtävään, uusien opetussuunnitelmien mukaiseen yhteistyöhön. Lähtökohtana oli edistää lukemista ja monilukutaitoa ja saada kirjasto mukaan opetussuunnitelmien laaja-alaisten osaamiskokonaisuuksien toteuttamiseen. Hanke alkoi koulujen lukuvuoden alkaessa elokuussa 2016. Tavoitteena oli rakentaa valmis yhteistyömalli, jonka mukaisesti kouluyhteistyötä tullaan jatkossa Paimiossa tekemään. Keskeisenä toimintatapana oli kirjastonhoitajan jalkautuminen kouluihin ja oppituntien tuominen kirjastoon. Tarkoituksena oli myös vahvistaa sekä opettajien että oppilaiden kokemusta kirjastosta yhtenä oppimisympäristönä.

Käytännössä työ oli sekä kirjastonhoitajan työskentelyä kouluissa ja aineiston kuljettamista kouluihin että oppilaiden kanssa toimimista kirjaston tiloissa. Osa toimintamuodoista oli projektiluonteisia esim. lukupiirit, osa kertaluonteista esim. kirjastosuunnistukset ja osa jokaviikkoista, säännöllistä toimintaa kuten lukukerhot.

Jokaviikkoisena toimintamuotona olivat ensimmäisen ja toisen luokan oppilaiden lukukerhot. Lukukerhot toimivat kirjastonhoitajan johdolla oppituntien aikana koulun tiloissa. Oppilaat osallistuivat kerhoihin pienryhmissä, joiden kokoonpanoista päättivät opettajat. Ryhmiin osallistuivat oppilaat, jotka jo osasivat lukea. Lukutaito vaihteli juuri lukemaan oppineista jo enemmän lukeviin ja ryhmät muodostettiin tämän mukaan. Oppilaat saivat valita lainaksi kirjastonhoitajan koululle tuomasta laatikosta mieleisensä kirjan. Laatikko sisälsi aina ryhmälle sopivaa luettavaa. Lainattavissa oli tietokirjoja eri aiheista, vitsikirjoja, sarjakuvia, romaaneja, runokirjoja ja kuvakirjoja. Perusajatuksena oli, että oppilaat lainasivat kukin itselleen mieluisan kirjan ja lukivat sitä kotona viikon aikana niin paljon kuin ehtivät. Seuraavalla kerhokerralla he yrittivät muistaa ottaa kirjan mukaansa ja kertoivat lukemastaan parille. Lukukerhon tarkoitus oli innostaa oppilaita lukemaan, tutustuttaa heitä erilaisiin teksteihin ja ennen kaikkea tukea heitä omanlaisiksi lukijoiksi kasvamisessa. Oppilaan käsitys itsestään lukijana on keskeisessä roolissa siinä, minkälaiseksi lukijaksi hän kehittyy. Tarkoitus oli erilaisten tekstien kautta antaa oppilaille välineitä hahmottaa omaa lukijuuttaan. Oppilaat kertoivat toisilleen lukemistaan teksteistä ja oppivat näin myös kuuntelemaan toisten kokemuksia ja tapaa hahmottaa asioita. Lukukerhossa harjoiteltiin myös rauhoittumaan tekstin äärelle ja löytämään itselle toimiva lukutapa; yhdessä kaverin kanssa, rinnakkain tai itsekseen lukeminen.

Pikkukirjasto oli toimintaa, jossa kirjastonhoitaja valitsi valmiiksi aineistoa tietylle luokka-asteelle, tietynlaisille lukijoille tai tietystä aiheesta sen mukaan miten opettajan kanssa asiasta sovittiin. Konkreettisesti Pikkukirjasto oli muutama laatikollinen aineistoa, jonka kirjastonhoitaja vei koululle ja mahdollisesti myös jätti luokkiin useammaksi viikoksi. Pikkukirjastoon kuului olennaisena osana kirjavinkkaus. Pikkukirjasto toimi myös kirjaston tiloissa siten, että oppilaat tulivat kirjastoon, saivat vinkkauksen ja lainasivat aineistoa joko laatikosta tai muualta kirjastosta. Laatikosta lainaaminen todettiin joillekin oppilaille sopivammaksi, sillä aineiston käsittely ja hahmottaminen on laatikosta helpompaa kuin isosta kirjaston kokoelmasta. Laatikosta lainattaessa muut eivät myöskään yhtä helposti näe mistä hyllystä kirja on. Oppilaan voi olla helpompi lainata itselleen sopivaa luettavaa, kun muut eivät näe, että kirja on esimerkiksi helppolukuisten tai selkokirjojen hyllystä. Pikkukirjaston ideaa sovellettiin myös seitsemäsluokkalaisten äidinkielen oppiaineen lukukirjan valintaan ja kahdeksasluokkalaisten genrevinkkaukseen. Pikkukirjaston yhteydessä toteutetun vinkkauksen lisäksi keväällä järjestettiin myös erillisiä kirjavinkkaustilaisuuksia eri luokka-asteille, tavoitteena nostaa koululaisten lukuintoa. Vinkkausten teemat ja sisällöt muodostuivat opettajien toiveiden pohjalta.

Viides- ja kuudesluokkalaisten kanssa hankkeeseen kuului lukupiirin aloittaminen, ajatuksena tukea nuorten omanlaisen lukijuuden löytämistä. Ryhmät muodostuivat aineiston mukaan, eivät kaveriporukoiden, kun oppilaat valitsivat useista eri vaihtoehdoista itselleen sopivan tuntuisen tekstin ja muodostivat sitten ryhmät. Kirjastonhoitajan rooli oli hankkia riittävästi sopivia kirjoja sekä esitellä ne innostavasti ja auttaa oppilaita valitsemaan itselleen sopivan teoksen.

Hankkeen aikana sovellettiin Turun kaupunginkirjaston työntekijöiden kehittämää Mediamatkaa 3. – 6. luokkien oppilaille. Mediamatkan ideana on oppia kirjastonkäyttöä, tiedon arviointia ja mediankäyttöä tekemällä tehtäviä kirjastossa. Alkuperäistä Mediamatka –konseptia muokattiin siten, että se soveltui Paimion kirjaston tiloihin sekä koulujen aikatauluihin. Mediamatka sai hyvää palautetta niin opettajilta kuin oppilailtakin, ja sen toteuttamista jatketaan mahdollisuuksien mukaan myös tulevaisuudessa. Mediakasvatus on tärkeä osa koulujen ja kirjaston välistä yhteistyötä ja Mediamatka -konseptissa yhdistyy toimivalla tavalla mediakasvatus sekä informaatiolukutaidon ja ryhmätyötaitojen kehittäminen.

Hankeeseen kuului myös e-kirjojen vinkkaus sekä ala- että yläkoululaisille. Painopiste oli e-kirjojen lainauksen harjoittelussa. Samalla isompien kanssa kerrattiin verkkokirjaston toimintaa. E-kirjoja tehtiin tunnetuksi myös yhteistyössä Ellibs-yrityksen kanssa siten, että kaikki Paimion kahdeksasluokkalaiset saivat samaan aikaan lukuoikeuden Salla Simukan Punainen kuin veri -kirjan elektroniseen versioon. E-kirjan lukeminen ei välttämättä muuta lukukokemusta tai ei ole kaikille mieleinen, mutta voi olla joillekin lukijoille hyvä vaihtoehto. Kahdeksasluokkalaiset saivat tällä tavoin tärkeän kokemuksen erilaisista lukemisen mahdollisuuksista.

Yhdeksäsluokkalaiset kutsuttiin keväällä kirjastoon Kirjasto osana elämää –kirjastonkäytönopetukseen. Oppitunnin tavoitteena oli kertoa kirjaston tarjoamista palveluista siten, että nuoret näkisivät kirjaston monipuolisena tiedon ja kulttuurin lähteenä ja hyödyntäisivät kirjastoa myös tulevaisuudessa opinnoissaan, työelämässä ja vapaa-ajalla. Vierailun aikana käytiin läpi niin kirjaston fyysiset aineistot, verkkokirjasto kuin kirjaston tarjoamat sähköiset materiaalitkin. Samassa yhteydessä yseille vinkattiin kirjoja ja elokuvia teemalla ”Tarina monessa muodossa”.

Lukuvuoden aikana osa opettajista toi luokkansa lukemaan kirjastoon oppitunnin ajaksi. Oppilaat saivat hakea kirjastosta mieleisensä lukupaikan ja lukea mukanaan tuomaansa kirjaa. Oppimisympäristön muutoksella haettiin muutosta myös lukumotivaatioon. Kaikilla tämä ei toiminut, mutta pääsääntöisesti oppilaat pitivät kirjaston lukutunneista. He oppivat rauhoittumista ja keskittymistä ja lukeminenkin edistyi.

Hanke mahdollisti myös osittain yksilökohtaisen oppilaan tukemisen. Lukutuntien aikana kirjastonhoitaja saattoi esimerkiksi lukea ääneen yhdessä jonkun oppilaan kanssa. Auditiiviset oppijat hyötyivät ääneen lukemisesta ja kuuntelemisesta. Myös kirjastokerhon pienet ryhmät olivat sopivia paikkoja kirjastonhoitajan ja oppilaan yhteisille lukukeskusteluille.  Lisäksi hanke mahdollisti kirjastonhoitajan osallistumisen eri luokkien projektityöskentelyyn, missä pystyttiin keskittymään syvempään tiedonhakuun. Kirjastonhoitaja toimi tiedonhallinnan asiantuntijana ja opettajan apuna koko työskentelyn ajan.

Hankkeessa kehitettiin myös jo vakiintunutta toimintaa, jota on jo vuodesta 2003 ollut neljäsluokkalaisten kirjastonkäytönopetus. Viime vuosina tämä on toteutettu QR-koodisuunnistuksena kirjaston tableteilla. Keväällä QR-koodisuunnistus toteutettiin myös kolmasluokkalaisille uusilla tehtävillä sähkoistä vastauslomaketta käyttäen. Sunnistuksessa tehtävänä oli vastata QR-koodeissa oleviin kirjaston käyttöön ja aineistoon liittyviin kysymyksiin tabletilla otettavalla kuvalla tai vastaamalla kysymykseen kirjallisesti. Suunnituksessa oppilaat tutustuivat kirjaston hyllyjärjestykseen ja tapoihin löytää tietoa. He toimivat pareittain ja oppivat näin myös ryhmätyötaitoja. Tabletin käyttö piti osata jakaa parin kanssa ja yhdessä piti miettiä mistä tieto löytyy ja miten löydetty tieto esitetään kirjallisesti vastauslomakkeeseen tai miten se kuvataan visuaalisesti. Näin oppilaat saivat opetussuunnitelman mukaisesti myös kokemuksia tieto- ja viestintätekniikan (TVT) käytöstä, tiedonhausta, oman aineiston tuottamisesta ja kuvanlukutaidosta.

Verkkosivut, tuotetut julkaisut ja materiaalit: 
Arvioi toimenpiteitä ja vaikutuksia: 

Hanke mahdollisti kirjaston kouluyhteistyön pedagogisen syventämisen. Kirjasto haluttiin viedä osaksi koulujen arkea ja opetussuunnitelmaa. Hankkeesta saatiin arvokasta kokemusta siitä, kuinka kirjaston ja koulun yhteistyötä on mahdollista tehdä toteuttaen ja tukien opetussuunnitelman tavoitteita. Kirjaston rooli yhteistyössä ei enää ole pelkästään opettaa kirjaston käyttöä, vaan se on paljon laajempi.

Hankkeen aikana keskityttiin perusopetukseen, jonka opetussuunnitelman tavoitteiden mukaan oppilaita rohkaistiin tunnistamaan oma erityislaatunsa, omat vahvuutensa ja kehittymismahdollisuutensa. Oppilaita rohkaistiin tunnistamaan omaa lukijuuttaan ja kehittymään lukijana. Lisäksi heitä rohkaistiin arvostamaan itseään ja muita lukijoina.

Pedagogisena perustana toimivat opetussuunnitelman tavoitteet laaja-alaisesta osaamisesta. Ajattelua ja oppimaan oppimista kehitettiin mm. tukemalla oppilaan näkemystä itsestään lukijana ja oppijana sekä rohkaisemalla heitä suunnittelemaan omaa toimintaansa. Kulttuurista osaamista, vuorovaikutusta ja ilmaisua kehitettiin monissa tilanteissa. Erilaiset tekstit edustivat monenlaista kulttuurista pääomaa. Kaikki toiminta tapahtui vuorovaikutuksessa toisten kanssa, jolloin myös oppilaan oma ilmaisu kehittyi. Itsestä huolehtimista ja arjen taitoja kehitettiin mm. kirjastoaineistosta huolehtimalla ja isompien oppilaiden kanssa myös omien asioiden hoitamisella verkkokirjastossa. Monilukutaitoa harjoiteltiin monenlaisten tekstien kanssa. Laajan tekstikäsityksen mukaisesti myös esim. auditiiviset ja visuaaliset tekstit tulivat tutuiksi. Mediamatka -kokonaisuuden myötä monilukutaitoa syvennettiin erityisesti mediakasvatuksen ja informaatiolukutaidon kehittämisen näkökulmasta. Oppilaat saivat tehtävissä pohtia mm. tiedon luotettavuuden arviointia sekä internetin ja mediankäytön eri puolia. TVT-taitoja harjoiteltiin Mediamatkan lisäksi QR-koodisuunnistuksessa ja tableteilla kuvaamalla. Työelämätaitoja ja yrittäjyyttä tuettiin harjoittelemalla oppilaiden kanssa suunnitelmallista ja pitkäjänteistä toimintaa, yhteistyötaitoja ja itsenäistä työskentelyä.

Kirjasto ja koulu voivat toimia yhteistyössä monin eri tavoin. Kirjasto on rakennus, johon oppilaat voivat tulla. Kirjasto on aineisto, jota oppilaat voivat käyttää. Kirjasto myös toimii verkossa ja tarjoaa laitteet verkon käyttöön. Lisäksi kirjasto on työntekijät, joiden kanssa oppilas toimii vuorovaikutuksessa. Kun nämä kaikki yhdistetään, kirjastosta tulee oppimisympäristö.

Jatkotoimenpiteet: 

Jatkossa koulujen kanssa tehtävän yhteistyön pohjana käytetään Paimion kirjaston nettisivuilla jo olemassa olevaa, aikaisemman hankkeen puitteissa luotua Koulureppu –kokonaisuutta. Sivustoa muokataan viimeisimmän hankkeen kokemusten pohjalta vastaamaan vakiinnutettavia käytänteitä siten, että kirjaston resurssit riittävät toimintamallin toteuttamiseen myös jatkossa. Koulureppu –sivuston päivitetty sisältö tarjoaa koko peruskoulun läpäisevän polun ensimmäisestä luokasta yhdeksänteen luokkaan asti. Koulureppuun sisältyy niin kirjastonkäytön opetusta, mediakasvatusta kuin lukuinnostuksen nostamista. 

Luokka-astekohtaisen suunnitelman lisäksi sivustolla tarjotaan kouluille kahta lukudiplomia: jo pidempään käytössä ollutta Kunnari –lukudiplomia, sekä uutta Turussa kehitettyä Lukupolku –diplomia. Opettajia kannustetaan hyödyntämään Turun Oppimateriaalikeskuksen kirjasarjoja sekä kirjaston omia kirjasarjoja.

Yhteistyön sujuvuuden tueksi Koulureppu -sivustolle luodaan Kirjastovierailun ABC eli pelisäännöt koskien koulujen kirjastovierailuja. Näillä ohjeilla halutaan tarjota opettajille ja oppilaille mahdollisimman onnistunut ja sujuva kirjastovierailukokemus, joka toimii hyvin myös kirjaston näkökulmasta.

Hankkeen kokemusten pohjalta vakiinnutetaan myös Pikkukirjasto –toiminta yksinkertaisessa muodossa osaksi kirjaston ja koulujen yhteistyötä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että opettajat voivat tilata kirjastosta kirjalaatikoita lainaan eri teemoilla. Laatikkoon voidaan koota toiveiden mukaan esimerkiksi kertomakirjallisuutta, joka innostaa monenlaisia lukijoita kirjojen ääreen. Laatikon sisältö voi olla myös johonkin oppiaineeseen tai ilmiöpohjaiseen projektiin liittyvää kirjallisuutta.

Kouluyhteistyötä pidetään aktiivisesti yllä lukuvuosittain sekä ottamalla huomioon pitkän tähtäimen tavoitteet lasten ja nuorten lukutaitojen kehittämisessä. Toimintaa arvioidaan ja uudistetaan ajan myötä vastaamaan sekä valtakunnallista että koulujen omia opetussuunnitelmia.

Aloituspäivämäärä : 
15/08/2016
Lopetuspäivämäärä : 
14/05/2017
 


Anomuksen rahoitus
Haettava avustus yhteensä: 
€18 000
Oma rahoitus yhteensä: 
€7 500
Haettu muu avustus: 
€0
Saatu muu avustus: 
€0

Toteutunut rahoitus
Koko budjetti: 
€23 276
Oma rahoitus yhteensä: 
€8 276
Muualta saatu avustus: 
€0
Yhteistyökumppanin rahoitusosuus: 
€7 914

Tilastot:
Tapahtumien lukumäärä: 
185kpl/st.
Tapahtumiin osallistujat: 
2 114henkilö/person

Päätös
Myönnetty avustus euroissa.: 
€15 000

Hanke on hakuehtojen mukainen. Avustusta voi käyttää hakemuksessa esitetyn erittelyn mukaisesti. Perustelumuistio: http://hankkeet.kirjastot.fi/ohjeita/perustelumuistio-2016

 
okm
avi