Uuden kirjaston konsepti
Vuoden 2014 AVI-hanke   (Hanke on saanut rahoitusta)


Kalajoen kaupunginkirjasto
Kirjaston osoite : 
Pohjankyläntie 6
85100
Kirjaston puhelin : 
044-4691289
Kirjaston sähköposti : 
kirjasto@kalajoki.fi
ISIL-tunnus : 
FI-Kaljo
Y-tunnus : 
0185924-7
Yhteyshenkilön nimi : 
Eila Ainali
Puhelin : 
044-4691287
Sähköposti : 
eila.ainali@kalajoki.fi
Kuvaus : 

Kalajoen pääkirjasto sijaitsee v. 1977 rakennetun koulukeskuksen takaosassa. Tilat ovat syrjässä ja  pienet eivätkä vastaa nykytarpeita. Kirjastossa ei käy satunnaiskävijöitä. Kuitenkin Kalajoki on yksi Suomen vetovoimaisimmista matkailupaikkakunnista. 

Kaksi vuotta sitten kirjaston henkilökunnalle ja asiakkaille järjestetty Kirjastoleiri ideoi pääkirjaston uuteen paikkaan, kauppakeskukseen. Tuon jälkeen ajatus kauppakeskuskirjastosta on saanut kannatusta kaupungin toimielimissä. Nyt on ajatuksena, että lähivuosina rakennettavaan kauppakeskukseen sisältyisi uudentyyppinen kaupungin pääkirjasto. 

Kalajoen kirjasto sai Ely-keskukselta avustusta tutustumiseen Espoon Entressen kauppakeskuskirjastoon. Vaihdot toteutettiin kesällä ja syksyllä 2013. Kirjaston henkilökunta sai ensikäden tietoa kauppakeskuskirjastossa toimimisesta.

Uuden kirjaston konsepti -hankkeessa suunnitellaan maaseutumaisen kunnan kirjaston palveluja ja prosesseja. Hankkeessa palkataan osa-aikainen suunnittelija, joka esim. järjestää kyselyn kirjaston käyttäjille ja ei-käyttäjille.  Hankkeessa tutkitaan ja avataan kirjaston prosesseja ja kirjaston henkilökunnan osaamista sekä uusien palvelujen soveltumista kirjaston konseptiin. Tutkitaan myös muiden kuin kirjastopalvelujen soveltumista kirjastotiloihin.

Erityisen painoarvon saavat nuoret kirjastonkäyttäjät ja heidän toiveensa. Muodostetaan nuorten kirjastonkäyttäjien raati.  Hankkeessa palkataan kirjastoasioihin perehtynyt konsultti, joka kouluttaa ja ohjaa palvelumuotoilua. Järjestetään eri-ikäisille asiakkaille asiakasiltoja, joissa kerrotaan uudesta kirjastosta ja kartoitetaan heidän tarpeitaan.Hanke toteutetaan osittain yhteistyössä arkkitehtitoimiston kanssa.

 

Yhteistyökumppanit, työryhmä: 

Ohjausryhmä:

Kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Anita Ohtamaa anita.ohtamaa@kalajoki.fi

Kirjastotoimenjohtaja Ulla-Mari Kivi ulla-mari.kivi@alavieska.fi

Sivistyslautakunnan edustaja Sari Alajoki sari.alajoki@gmail.com

Vs. kirjastotoimenjohtaja Anne Tihinen anne.tihinen@kalajoki.fi

Kehityspäällikkö Eila Ainali eila.ainali@kalajoki.fi

Verkkosivut, tuotetut julkaisut ja materiaalit: 

Hankkeen loppuraportti

 

Uuden kirjaston konsepti loppuraportti

  1. Aluksi
  2. Kalajoen kirjaston toimipisteet
  3. Kirjastopalveluiden kehittämistoimet

3.1. Uusia kirjastopalvelun toimintamuotoja

3.2. Kysely lasten ja nuorten palveluista

3.3. Nuorten kirjastoleiri

3.4. Kulttuuriväen ideapalaveri

3.5. Tutustumisia ja koulutuksia

  1. Kokoelmien hallinta -hanke
  2. Kysely kirjastotoiveista
  3. Tiekön strategia
  4. Kauppakeskuskirjaston rakentaminen
  5. Kauppakeskuskirjasto ja kulttuurisali
  6. Lopuksi

 

  1. Aluksi

Kalajoella on pitkään pohdittu uuden pääkirjaston rakentamista. Ensimmäisen kerran asia oli esillä v. 1990, kun kirjasto- ja kulttuurilautakunta päätti Kirjasto- ja kulttuuri-talon rakentamisesta. Vuonna 200o toimi työryhmä, joka tutki kirjasto- ja kulttuuritalon sijoitusvaihtoehtoja.

Uuden kirjaston konsepti – hanke on jatkoa vuoden 2008 hankkeelle Kalajoen kirjastosta multipalvelukeskus, v. 2011 toteutetulle kuntalaisten ja Kalajoen kirjaston henkilökunnan Kirjastoleirille sekä vuoden 2013 Kalajoki-Entresse – työvaihdolle, johon osallistui koko kirjaston henkilökunta. Kaikki hankkeet olivat AVI-keskuksen, myöhemmin ELY-keskuksen pääosin rahoittamia.

Hanke sai ELY-keskuksen rahoitusta 20 000 euroa. Valtaosa summasta meni palkkaan. Hankeen tueksi perustettiin ohjausryhmä, johon kuuluivat kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Anita Ohtamaa, kirjastotoimenjohtaja Ulla-Mari Kivi (Tiekön edustaja), sivistyslautakunnan jäsen Sari Alajoki, vs. kirjastotoimenjohtaja Anne Tihinen ja kehityspäällikkö Eila Ainali. Ohjausryhmä piti viisi kokousta.

Hankkeella on tarkoitus tuottaa lisätietoa Kalajoen pääkirjaston rakentamista varten.

Kun uutta kirjastoa alettiin suunnittelemaan vuonna 2013, oli voimassa harkinnanvarainen 50 % valtionapu kirjastorakentamiseen ja kirjastoautojen hankintaan. Tämä valtionapu poistettiin v. 2014. Kulttuurihallinnon puolella on mahdollista hakea harkinnanvaraista avustusta kulttuurirakentamiseen. Kalajoki Akatemia on hakenut hankkeeseen Kalajoki Akatemian kulttuuritalo -hankeavustusta 29.5.2015 mennessä ja saanut alustavana päätöksenä 300 000 euroa.

Kalajoen kaupunginjohtaja Jukka Puoskarin sanoin ”rakennamme kirjaston, joka on juhlavuoden 2017 merkkiteos Pohjois-Suomessa”.

 

2        Kalajoen kirjaston toimipisteet

 

2.1.Pääkirjasto

 

Pääkirjasto sijaitsee v. 1977 rakennetun Merenojan yläkoulun tilojen kanssa samassa rakennuksessa. Neliöitä on 660.  Kirjastossa ei ole tehty koskaan mittavaa peruskorjausta, vaan vuonna 1993 on tehty kirjastoauton tallin laajennus ja yläkoulun remontin yhteydessä v. 1998 on tehty sisäilmasaneeraus ja v. 2003 ilmastointilaitteiden saneeraus.

Kirjaston sisäilmassa on aistinvaraisesti ongelmia, ainakin nykyisen lasten- ja nuortenosaston, musiikkiosaston ja toimistohuoneiden alueella.

Pääkirjastossa työskentelee kirjastotoimenjohtaja (osa-aikainen), kirjastonhoitaja ja neljä kirjastovirkailijaa. Henkilöstön toimenkuvia ollaan muokkaamassa, jotta ne vastaisivat paremmin uutta toimintaympäristöä.

Vuonna 2016 voimaan tulevan uuden OPS:n mukaan koululaisten ja opiskelijoiden tiedonhankintataitoihin ja medialukutaitoon, samoin kuin perinteiseen lukutaitoon kiinnitetään erityistä huomiota. Kirjastoon palkataan pedagoginen informaatikko.

 

2.2.Himangan kirjasto

 

Himangan kirjasto sijaitsee aivan Raumankarin koulun välittömässä läheisyydessä. Kirjasto on valmistunut vuonna 1986. Himangan kirjastossa työskentelee yksi kirjastonhoitaja ja kaksi kirjastovirkailijaa.

Himangan kirjastoon on sijoitettu v. 2014 yhteispalvelupiste ja v. 2015 käsikirjastosta on tehty esikouluryhmän luokkahuone. Vuonna 2014 kirjastoon tehtiin lasten ja nuorten pelihuone.

Himangan kirjasto on osallistunut yhdessä Raumankarin koulun kanssa Lukuinto-hankkeeseen. Raumankarin koulun vanhempainyhdistys tekee yhteistyötä Himangan kirjaston kanssa lasten lukuharrastuksen ylläpitämiseksi.

Himangan kirjastolle laaditaan pitkän aikavälin toimenpidesuunnitelma. Kirjastoa kehitetään Himangan kulttuurikeskuksen ja oppimiskeskuksen suuntaan.

 

 

2.3.Kirjastoauto

 

Järjestyksessään kolmas kirjastoauto Kalajoelle on hankittu v. 2007. Kalajoen kaupunki myi kirjastoautopalveluja Kannuksen kaupungille v. 1992–2013.

Kirjastoautolla on noin 80 pysäkkiä. Raution kirjasto lakkautettiin v. 2014 ja kirjastoauto korvaa Raution kirjaston lakkauttamisen. Rautiossa on kymmenen pysäkin lisäksi 1,5 tunnin pysähdysaika entisen kirjaston paikalla. Kirjastoauton osuus on n. 15 % kaikista lainoista.

Kirjastoautossa työskentelee yksi kirjastovirkailija.

Kirjastoauton uudentyyppistä käyttöä suunnitellaan tulevaisuudessa. Kirjastoauton toiminta jatkuu uudella konseptilla.

 

 

3. Kirjastopalveluiden kehittämistoimet

 

Uuden kirjaston konsepti – hankkeessa oli itsestään selvänä ajatus, että kirjastopalveluita kehitetään kuntalaisten tapahtuma- ja oppimiskeskuksen suuntaan. Tähän vaikuttaa se, että Kalajoella ei ole kulttuuritiloja. Taidenäyttelytilat ovat olleet aikanaan pääkirjastossa, mutta niistä on jouduttu kirjamäärän lisäännyttyä luopumaan vuonna 1990.

Olen pohtinut pienten kuntien kirjastojen kehittämistarpeita kirjassani Pieni kirjasto murroksessa. (Avain 2012).

 Pohjankylän kouluun rakennettiin v. 1987 liikuntasali, jossa otettiin huomioon kulttuurin tarpeita. Lukion rakentamisen yhteydessä rakennettiin Merenojansali, auditorio, jota on käytetty erilaisiin esityksiin ja teatterina ja elokuvateatterina, mihin sitä ei ole varsimaisesti suunniteltu.

 

3.1. Uusia kirjastopalvelun toimintamuotoja

 

 Uuden kirjaston toimintamallit ovat erilaisia kuin nykyiset.

Aukioloaika jaetaan kolmeen osaan:

  1. itsepalveluaika ennen kirjaston avaamista ja mahdollisesti kirjaston sulkeuduttua, kun kauppakeskus on vielä avoinna. Aikuisen asiakkaan käytössä on lehtisali ja kirjastokortilla ja salasanalla ovikoodi, jolla pääsee käyttämään kirjaston puoliavointa kokoelmaa ja lainausautomaattia. Käytössä on valvontakamerat.
  2. laajennettu itsepalveluaukioloaika, jolloin osa henkilökuntaa on paikalla, mutta tekee sisätyötä eikä palvele aktiivisesti asiakkaita, vaan kutsusta. Tuolloin käytössä on lainaus- ja palautusautomaatti.
  3. normaali kirjaston aukioloaika

Kirjastossa on kolmenlaisia tiloja äänenkäytön suhteen

  1. hiljainen lukutila ja äänieristetty musiikkitila
  2. normaalia puhetta ”sietävä” tila
  3. ”äänekäs” tila

Kirjaston henkilöstön toimenkuvat:

Kirjaston henkilöstön toimenkuvia muovataan siten, että koko henkilöstöllä on toimenkuvassa sekä kirjaston että kulttuuritoimen toimenkuvat.

Ideoita kirjaston tilojen käyttöön:

-         jotta kirjasto voisi toimia eri kansalais- ja harrasteryhmien areenana, tulisi aktivoida ryhmiä ja toimijoita tuottamaan itse tapahtumia ja ohjelmaa kirjastoon. Asiasta pitäisi tehdä seikkaperäiset ohjeet, jotta väärinkäsityksiltä vältyttäisiin

-         kulttuurisalin studiota voidaan käyttää paikallisradion ohjelmien ja mahdollisesti television ohjelmien tekemiseen

-         kulttuurisalia voidaan käyttää videotekniikalla toteutettuna erilaisten musiikkiproduktioiden jakamiseen

-         kulttuurisalissa voi olla kerran kuukaudessa vanha elokuva joko elokuvakerhona tai ikäihmisten elokuvana (esim. Eurolla elokuviin)

-         tiedeillat kerran kuussa (eri alojen asiantuntijoita)

-         eri-ikäisten lukukilpailut

-         lukuvinkit

-         aikuisten, nuorten ja lasten kirjavinkkausta

 eri alojen aamukahvitilaisuuksia

asiakaspalvelun kohdistaminen eri aikoina eri kohderyhmille:

-         aamupäivällä alakoululaiset ja satutunnit

-         aamu- ja iltapäivällä kirjastonkäytön opetus ja kirjavinkkaus koululaisille

-         eläkeläisten aika klo  10-12

-         koululaisten teema- ja pelitunnit klo 13-15

-         aikuisasiakkaiden aika 18-20

 

 

3.2.Kysely kirjaston lasten ja nuorten palveluista

 

Kirjasto on järjestänyt kevään 2015 aikana kyselyn Merenojan yläkoulun oppilaille ja Raumankarin koulun kaikille oppilaille. Merenojan koulusta vastauksia tuli 251 kappaletta ja Raumankarilta 194 vastausta.

Toiveet olivat hyvin ajankohtaisia, samantyylisiä kuin monissa kirjastoissa on toteutettu.

  • Viihtyisiä luku- ja seurustelunurkkauksia, kokoontumistiloja/ oleskelunurkkaus (ei tarvitse olla hiljaa, äänieristettyjä, juttelutiloja, oleskella kavereiden kanssa, enemmän tilaa istumiseen/oleskeluun)
  • Kahvila/kahvio/ravintola/kiska (edes vesipiste/automaatti/limsa-automaatti/kahvikone/välipala-automaatti)
  • Nojatuoleja, sohvia, mukavammat penkit & tyynyjä, sohvanurkkauksia, enemmän pöytiä, kasveja

Pelihuone / -tila, missä pelata pelejä, konsoleita  

  • Läksyhelppi läksyjentekohuone/ nurkkaus (rauhallinen tila, jonne voi mennä tekemään läksyjä, opettaja neuvomassa läksyjentekoa)
    Lukukoira/kissatoimintaa
  • Lukupiirejä/kirjakerhoja nuorille (esim. myyttikerho, myytit ja legendat, nörttilukupiiri), kirjallisuuskurssi, kirjavinkkausta nuorille
  • Kirjailijavierailuja
  • Rauhallisuutta, olla rauhassa, lukea rauhassa, lukea kokeisiin rauhassa, yksityisiä tiloja, joissa voi lukea ja opiskella rauhassa

Paljon/lisää tietokoneita, paremmat tietokoneet, atk-huone, atk-opetusta, hyvä nettiyhteys

  • Erilaisia kursseja voisi olla useammin, lyhytkursseja, piirtokurssi, kielikurssit
  • Ilmaisia elokuvaesityksiä (kirjastokortilla), elokuvateatteri
  • telkkari
  • Lautapelien pelaamista, harrastetila, musiikin kuuntelutila, akvaario
  • kirjoituskilpailuja
  • kirjastokoira/kissa

 

 

3.3.Nuorten kirjastoleiri

 

 

Nuorten kirjastoleiri järjestettiin 13.10.15 pääkirjastossa. Kevään nuorten kyselyssä ilmoittautui 14 nuorta halukkaiksi nuorten kirjastoraatiin ja näistä neljä ilmoittautui nuorten kirjastoleirille. Vetäjiksi lupautui Haapaveden Opiston tieto-ja kirjastopalvelulinjan opettajat ja ykkös- ja kakkoslinjalaiset.

Kirjastoleiriläisiä oli yhteensä 22.

Opiskelijat olivat koonneet netistä kirjastojen lasten- ja nuortenpalveluista esittelyn.

 

Leiriläiset ideoivat sekä lapsille että nuorille tapahtumia ja toimintaa.

 

Lapsille:

-riippumattoja

-tunnusteluhyllyjä

-akvaario

-heijastuskatto

-muokattava tila (esim. yö/päivä/metsä/kukkaketo/jouluinen maisema)

-keittonurkkaus/kauppa/nukketeatteri

-teemaviikko

-tyttöjoen ilta/ Harry Potter –ilta/Kalevala-ilta/pehmoleluilta

äiti/poika tai isä/tyttö – iltoja

 

Nuorille:

-kahvila/disco. Kahvilassa myös esim. runonlausuntaa, musisointilava

-peilejä

-youtube-studio, jossa selfieseinä, videoinita/ vloggausta,

-työpajoja, editointitarvikkeita

-yhteistyötä media-assistenttiopiskelijoiden kanssa

-tallennus pilveen 

 

 

3.4.Kulttuuriväen ideapalaveri

 

 

Joulukuun 10. päivänä järjestettiin Kalajoen kaupungin kulttuuriväen kuulemis- ja ideapalaveri.

 

Palaverissa nousi esille kulttuurisalin varustaminen.

Tilan tulisi soveltua ainakin teatteri-, elokuvateatteri- ja tanssiesitysten tarpeisiin.  Nousevan katsomon tulisi olla 200–250-paikkainen. Tilassa tulisi olla kiinteä valo- ja äänitekniikka, näyttämö 10 m x 10 m., taka- ja sivutiloja 3 metriä, korkeus 4 metriä, varastotilaa puvustolle ja lavasteille.

Tärkeää kulttuurisalissa on muuntuvaisuus: tilan pitää muuntua käyttäjien mukaan.

 

Kirjaston nuortenmaailma voisi olla Kalajoen keskustan nuorisotila. Kirjaston tiloina voisi olla myös bändiharjoitustila. Kirjaston lastenmaailmassa tulisi olla lasten taideharrastustila, jossa voi maalata, muovailla, askarrella ja leikkiä pelkäämättä sottaamista. Siellä tulisi olla myös esim. roolivaatteita ja tilaa perheille viihtyä kirjastossa.  

 

 

3.5. Koulutuksia ja tutustumisia

 

 

Vuoden 2015 aikana Kalajoen kaupunginkirjaston henkilökunta on osallistunut monenlaisiin koulutuksiin, joissa näkökulma on ollut kirjastotoiminnan ja – palvelujen parantaminen.

 

Hankkeen kehityspäällikkö Eila Ainali osallistui 19.–20.3.15 Helsingin kaupunginkirjaston järjestämään kansainväliseen konferenssiin Designing today, destination tomorrow. Hän osallistui Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen järjestämään Kirjastolakipäivään 8.4. käyttäen puheenvuoron.

 

Kirjaston henkilökunta osallistui 20.5. palvelupäällikkö Pälvi Lepoluodon järjestämään koulutukseen emotionaalisesta vuorovaikutuksesta. Osa henkilökunnasta osallistui Seinäjoen kirjastopäiville 10.–11.6.

 

Eila Ainali osallistui Pohjanmaan ELY-keskuksen järjestämään tulevaisuusverstaaseen 23.9. ja ELY-keskusten tutustumismatkaan 2.-4.12. Uumajan kulttuurikeskukseen ja kaupunginkirjastoon.

 

 

 

  1. Kokoelmien hallinta – hanke

 

 

Tiekkö-kirjastot ovat laatineet yhteiset varastointi- ja poistoperiaatteet vuonna 2014. Kirjaston kokoelmien tulisi vastata paikkakunnan yhteiskunta- ja koulutusrakennnetta.  Kokoelman ajantasaisuus on tärkeä vetovoimatekijä. Kansainvälisten suositusten

mukaan tuoreen, korkeintaan 5 vuoden ikäisen aineiston osuuden avokokoelmassa tulisi olla 40 %.

(Tiekkö-kirjastojen yhteiset varastointi- ja poistoperiaatteet. 2014. Toim. Pirjo Tuomimäki). Tutkielmassa on erinomainen analyysi Tiekkö-kirjastojen kokoelmista ja kuntien rakenteesta.

 

Varastointiohjeissa on luokittaiset suunnitelmat aineiston varastoinnista ja säilyttämisestä.

 

Kalajoella säilytetään pysyvästi pääluokan 4 Maantiede. Matkat – aineistoja, luokan 65 Käsityö. Kotiteollisuus, 66 Rakennustekniikka, 68.4 Sisustusoppaat 69.6 Liikenne, 76 Muotoilu. Taideteollisuus. Taidekäsityö, 79.14 Veneily (purjehdus) ja

79.55 Veneily (moottoriveneurheilu), 90.21(muoti ja muodin historia) -aineistoja.

Himangan varastossa säilytetään luokat 94 Keski-Euroopan historia, 95 Brittein saarten historia, 96 Etelä-Euroopan historia, 97 Itä-Euroopan historia ja 98 Muiden maanosien historia.

 

Lisäksi on ohjeistettu luokittaiset poisto-ohjeet.

 

 

 

  1. Kysely kirjastotoiveista

 

 

Keväällä 2015 Tiekkö-kirjastot järjestivät yhdessä Kirjastot.fi:n kanssa asiakaskyselyn. Kyselyyn osallistuneista 18,78 % oli Kalajoelta. ja 4,06 % Himangalta. Vastaajista lähes puolet oli työssäkäyviä. noin 16 % koululaisia ja opiskelijoita ja 14 % eläkeläisiä.

 

Kyselyssä on paljon vastauksia ja ideoita, joita uudessa kirjastossa voisi käyttää/ottaa käytännöksi,

esimerkiksi

-         rentoja lukunurkkauksia voisi olla enemmän

-         lehtilukusali voisi olla auki joka päivä aamusta iltaan

-         uusi kirjastorakennus. Avarammat ja viihtyisämmät tilat

-         kokoustilojen vuokraus

-         selvät opasteet, mistä löytää haluamiansa kirjoja

-         esteettömyys

-         lisää käännöskirjoja

-         harraste-, kokous- ja näyttelytilaa pitäisi olla, ja tulevaisuudessa itsepalvelu

-         kahvila ja hiljaisuutta korostaa

-         olisi kiva, jos lastenosastolla olisi pienemmille leikkitila

-         kuntalaisten olohuoneeksi

-         ykkösasia on kirjaston peruspalvelun eli kirjallisuuden palvelun varmistaminen

-         erillinen rauhallinen huone hiljaista opiskelua varten

-         erilaiset näyttelyt

-         sähköpostiin voisi tulla ilmoituksia ajankohtaisista asioista

-         markkinointia enempi ja tapahtumia

-         tiedotusta pitäisi lisätä, esim. aukioloajoista paikallislehteen

-         nettisivuille enemmän asiaa

-         lisää äänikirjoja

-         uudet tilat, lakipalvelut, kimppakyytien välitys, kaupunginjohtajan tapaaminen kirjastossa

-         jonkinlainen konserttisali

 

 

 

  1. Tiekön kirjastostrategia 2015–2020

 

 

Kesällä 2015 valmistui järjestyksessä kolmas Tiekkö-strategia, joka sai nimen Tiekkö-kirjastostrategia 2015–2020. Uusi palvelukulttuuri.  Strategia julkistettiin 13.10.15. Se oli hyväksytty kaikkien 7 kunnan sivistyslautakunnassa.

 

Strategiassa on neljä kattavaa teemaa:

Kirjallisuuden harrastus ja lukeminen nousuun

Tavataan kirjastossa

Paikalliset palvelukirjastot vastaavat paikallisia tarpeita

Henkilökunta osaa ja kehittää kirjastoa

 

Tiekkö-kirjastojen visio 2020 on seuraava:

 

Tiekkö-kirjastot ovat laadukkaita tiedon ja kulttuurin välittäjiä/keskuksia ja kuvastavat paikkakuntansa erikoislaatua. Asiakkaita palvellaan ammattitaitoisesti ja tasavertaisesti. Tiekkö-kirjastot ovat alueensa aktiivisia kehittäjiä ja haluttuja yhteistyökumppaneita.

 

 

 

 

  1. Kauppakeskuskirjaston rakentaminen

 

Kalajoen kaupunki on ollut alusta asti mukana Päätoimijat-konsulttiyrityksen kanssa suunnittelemassa kauppakeskusta. Alkuperäisen suunnitelman mukaan rakennustyö olisi aloitettu vuonna 2015.

Kalajoen kaupungin suunnitelmissa on usean vuoden ollut keskustaan sijoittuva, kaupungin keskustan toimintoja vireyttävä kauppakeskus. Asukkaiden ja kirjaston henkilökunnan toteuttama kirjastoleiri joulukuussa 2011 teki julkilausuman, että Kalajoen kaupunginkirjasto tulisi sijoittaa suunnitteilla olevaan kauppakeskukseen.

Tilasuunnitelmassa on varaus 1500 m2, josta 1200 m2 olisi kirjastotilaa ja n. 300 m2 kulttuurisali. Kirjaston yhteyteen on kaavailtu yhdistettyä lehtisalia ja kahviota ja taidenäyttelytilaa. Mahdollisesti nämä kaikki kolme toimintoa olisivat sama tila.

Suunnitelmissa on laajennettu aukiolo. Laajennettu aukiolo toteutetaan kauppakeskuksen aukioloaikojen mukaan niin, että joko pelkästään lehtisali olisi avoinna taikka asiakkailla olisi pääsy kirjastoon lainaamaan kirjastokortilla. Tämä vaatii omanlaisensa lukituksen ja valvontakamerat.

 

  1. Kalajoki Akatemian kirjasto ja kulttuurisali

 

Kirjasto on keskeinen kuntalaisten palvelu. Kalajoen kaupungissa kirjastopalveluja käytetään vähemmän kuin alueella keskimäärin, vuonna 2014 noin 8 käyntiä ja 16,51 lainaa/ asukas, kun Oulun maakuntakirjastoalueella lainoja on 18,47 lainaa/asukas.   

Kirjaston vähäisemmän käytön syynä on nykyinen sijainti. Rakennusmassojen takana oleva kirjasto ei houkuta pistäytymään ja matkailijoille ja satunnaisille kävijöille sen löytäminen on toivotonta.

Tilantarveselvitys on otettu vuoden 2000 kirjaston tarveselviyksestä.

 

Kirjastosali, vuorovaikutustila (lainaus)                                                400 m2

Kulttuurikahvio, olohuonetila (lehdet, näyttelyt)                                  100 m2

Lastenmaailma (satuhuone, monitoimitila)                                                                 100 m2

Nuortenmaailma (opiskelu, pelaaminen, mediahuone)                         100 m2

Varasto- ja arkistotilat

(varasto, kotiseutuarkisto, logistiikka, salivarasto)                                200 m2

kulttuurisali                                                                                          300 m2

työtilat (asiakkaat ja henkilökunta), ryhmätyötilat ja kokoustilat          200 m2

asiakaspalvelupisteet                                                                              30 m2

sosiaalitilat                                                                                            30 m2

yleisön wc:t                                                                                           25 m2

siivous                                                                                                   15 m2

                                           

Yhteensä                                                                                              1500 m2

 

 

  1. Lopuksi

Kalajoki ansaitsee uuden kirjastonsa ja se on kaupunkilaisten, päättäjien ja kirjaston asiakkaiden toiveena. Tässä hankkeessa on tutkittu kirjaston toimintoja ja kulttuurin tarpeita laajempana kokonaisuutena.

Kalajoen kaupunginkirjastosta tulee Suomen itsenäisyyden 2017 juhlavuoden merkkihanke Pohjois-Suomessa. Kalajoki Akatemian kulttuurisali on ylpeydenaihe koko seutukunnalle.

 

 

 

 

Arvioi toimenpiteitä ja vaikutuksia: 

Hankkeen perusteella on tuotettu aineistoa uutta kirjastoa ja uusi, maaseutumaiseen toimintaympäristöön soveltuva kirjaston ja kulttuuritilan konsepti. 

Jatkotoimenpiteet: 

Kirjasto ja kulttuurisali rakennetaan nopealla aikataululla kauppakeskuksen yhteyteen

Aloituspäivämäärä : 
07/04/2014
Lopetuspäivämäärä : 
30/10/2015
 


Anomuksen rahoitus
Haettava avustus yhteensä: 
€24 500
Oma rahoitus yhteensä: 
€5 000
Budjetti euroissa yhteensä: 
€29 500
Haettu muu avustus: 
€0
Saatu muu avustus: 
€0

Toteutunut rahoitus
Koko budjetti: 
€25 371
Oma rahoitus yhteensä: 
€5 371

Tilastot:
Koulutustilaisuudet: 
1kpl/st.
Koulutuksiin osallistujia: 
12henkilö/person
Tapahtumien lukumäärä: 
2kpl/st.
Tapahtumiin osallistujat: 
30henkilö/person

Päätös
Myönnetty avustus euroissa.: 
€20 000

Katso Perustelumuistio 2014 Hankerekisteristä http://hankkeet.kirjastot.fi/ohjeita/perustelumuistio-2014

 
okm
avi