Yhdessä parempi huominen - Vaasan kirjastot siltojen rakentajana
Vuoden 2016 AVI-hanke   (Hanke on saanut rahoitusta)


Kuvan lähde: 
Vaasan kaupunginkirjaston valokuvat, kuvaaja Susanna Saari
Vaasan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
Kirjaston osoite : 
PL 235, Kirjastonkatu 13
65100
Kirjaston puhelin : 
06-3253533
Kirjaston sähköposti : 
kirjasto.palaute@vaasa.fi
ISIL-tunnus : 
FI-Vm
Y-tunnus : 
0209602-6
Yhteyshenkilön nimi : 
Marja Mikola
Puhelin : 
358 40 169 4438
Sähköposti : 
marja.mikola@vaasa.fi
Hankkeen tavoite: 

Hankkeen tavoitteena on kartoittaa maahanmuuttajien kirjasto- ja kulttuuripalveluja ja selvittää palveluihin kohdistuvia toiveita. Hankkeeseen sisältyy myös saatujen ideoiden ja toiveiden toteutusta kirjastoissa.

Tavoitteen seurannan mittarit: 

Kartoituksen valmistuminen.

Tapahtumiin osallistujat.

Kuvaus : 

 

Pelkästään Vaasan alueella puhutaan 110 eri kieltä ja Vaasassa on tilastojen mukaan valtakunnallisesti toiseksi eniten maahanmuuttajataustaisia henkilöitä väkilukuun nähden.  Suurimmat ryhmät ovat  Somaliasta, Irakista, Baltian maista tai Venäjältä, mutta lisäksi täällä asuu laajoja aasialais-, eteläamerikkalais- ja afrikkalaistaustaisia opiskelijayhteisöjä sekä erikoisasiantuntijoita liike-elämän ja teollisuuden palveluksessa.  Heillä kaikilla on erilaisia tarpeita ja valmiuksia yhteiskunnalliseen osallisuuteen.   Kirjasto haluaa olla mukana edesauttamassa kotoutumista ja yhteiskunnallista osallisuutta sekä kulttuurien välistä vuoropuhelua ja kohtaamista.

 VAKK:in ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat ja kotoutumiskoulutuksen ryhmät ovat hankkeen erityiskohteena. VAKK:N ryhmissä on suuret erot opiskelijoiden perusvalmiuksissa ja ikäjakaumat ovat suuria.  Kohderyhmän on tärkeä olla mahdollisimman monipuolinen.

Hankkeelle palkataan koordinaattori, joka

-          suunnittelee ja toteuttaa haastattelulomakkeet ja haastattelut

-          analysoi ja kokoaa haastattelumateriaaleista yhteenvedon

-          suunnittelee järjestää toisen vaiheen tapaamiset kaikkien yhteistyötahojen kanssa

-          toimii yhteistapaamisissa sihteerinä ja kokoaa saaduista toimintamalleista yhteenvedot

-          organisoi pilotoinnin saaduilla malleilla yhteistyössä VAKK:in kanssa heidän opiskelijoilleen

Tarpeiden kartoitus

Kartoitamme maahanmuuttajataustaisten henkilöiden tarpeita suhteessa kirjaston ja kulttuurin palveluihin.  Kotouttaminen on yhteiskunnassamme tehtävä, johon kaikkien toimijoiden on osallistuttava ja siinä on kyse mitä suurimmassa määrin kielen oppimisesta ja yhteiskunnallisesta osallisuudesta.  Tavoitteena on kirjaston palvelujen monipuolistaminen kotouttamisen näkökulmasta.

Tarpeiden kartoitusta tehdään yhteistyössä maakunnan kirjastojen, paikallisten kulttuurilaitosten ja Vaasan aikuiskoulutuskeskuksen ammatillisen peruskoulutuksen valmentavien ja kotoutumiskoulutuksen ryhmien kanssa.

Haastatteluja tehdään Vaasan ammattiopiston, Vaasan yliopiston, Vaasan Opiston ja Arbiksen maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden kanssa sekä Wärtsilän ja mahdollisesti myös muiden paikallisten työnantajien ulkomaalaisten työntekijöiden kanssa.

Kartoitus tehdään osittain eri toimipisteissä paikanpäällä haastatteluilla ja/tai lähettämällä kirjallisia kysymyksiä.  Haastateltavina ovat opettajat, opiskelijat, työntekijät sekä työnantajat.

Toimintamallin kehittäminen

Kirjastolla on laaja-alaista materiaalia ja valmiuksia tarjota yhteistyössä muiden taidelaitosten kanssa palveluita maahanmuuttajille. Tavoitteena ovat mahdollisimman räätälöidyt tieto- ja toimintapalvelut  kaikenlaisille kohderyhmille.  Toimintamallia ja uusia palveluja kehitetään kaikille toimijoille järjestettävissä yhteisissä tapaamisissa. Kehitettävät tuotteet, toiminta ja palvelut riippuvat kartoituksen ja haastattelujen tuloksista.

Esimerkkejä toimintamalleista: Suomalaiset kirjailijat – esittely, jossa on mukana historiallista tietoa kirjailijan elinajan Suomesta.  Versiot voidaan työstää eri ikäryhmille, esimerkiksi lapsiystävällinen versio: kirjailijan lapsuusaika, ajan leikkejä, leluja. Yhteistyötaho: Museot ja yhdistyksiä esim. Loftet, Brage.

Tarjottavat palvelut voivat toimia vuorovaikutuksellisina ja kasvatuksellisina: äidit/isät ja lapset lukuhetkiin ja tutustumaan suomalaiseen lastenkirjallisuuteen, opetetaan lukemaan iltasatuja kotona.      Yhteistyötaho: teatterit, opistot

Palveluihin voidaan sisältää oheisaineistoa, johon voidaan oppilaitoksissa tutustua etukäteen, taidehetkiä ja niihin ohjausta, käyttöohjeita kirjaston käyttöön eri kielillä ja vinkkejä eri alojen kirjallisuudesta.

Tukipalveluina voidaan kehittää myös luentoja, taiteilijavierailuja, ohjelmaa perheille, oheiskirjallisuutta sekä opastettuja taidelaitoskäyntejä riippuen haastattelujen tuloksista.

Toimintamallit pyritään vakiinnuttamaan osaksi tavanomaista toimintaa.

 

Yhteistyökumppanin nimi/nimet: 
Vaasan Ammatillinen Aikuiskoulutuskeskus VAKK, Vaasan Ammattiopisto VAO, Pohjanmaan museo, Modernintaiteen museo Kuntsi, Tikanojan taidekoti, Wärtsilä, Vacon, Vaasan kaupungin kulttuurikeskus, Vaasa Opisto, Arbis, Vaasan kaupungin ulkomaalaistoimisto
Toiminnan kuvaus ja hankkeen arviointi: 

Hankeavustusta saatiin huomattavasti anottua vähemmän, joten hankesuunnitelmaa supistettiin merkittävästi ja keskityttiin selvittämään pelkästään kirjaston palvelutarjontaa, ei koko kulttuurin kentän palvelutoiveita maahanmuuttajille.  Projektihenkilön rekrytointi vei oman aikansa ja kyselyn ja kartoituksen alkuun päästiin toden teolla vasta vuoden 2017 alussa. Hanke jatkui pyynnöstä maaliskuun loppuun 2018.

 

 

 

 

  

 

 

Verkkosivut, tuotetut julkaisut ja materiaalit: 

Vaasan kirjastot siltojen rakentajina. Kirjaston monikulttuurisen toiminnan kehittäminen. Tekijä Ninja Vepsäläinen, 24.3.2017.

Arvioi toimenpiteitä ja vaikutuksia: 

Projektihenkilö toteutti kyselyn maahanmuuttajien kirjastoon kohdistuvista toiveista tammikuussa 2017. Kyselyyn vastasivat Vamiassa ja EDuVakkissa kotoutumiskoulutuksessa opiskelleet sekä Vaasan kaupungin perhekeskus Helmin ja Kotomajan palveluita käyttävät maahanmuuttajat. Nuorten kysely tehtiin myös EHJÄ ry:ssä.

Aikuisilta saatiin 46 vastausta ja nuorilta 25. Maahanmuuttajalasten osalta vastasi vain kaksi opettajaa, mutta aikuisten vastauksissa tuli esiin mm. erikielisten satutuntien tarve. Aikuiset toivoivat enemmän kirjoja omalla äidinkielellään ja suomen tai ruotsin kielen opetusta, mikä onkin toteutunut suomen osalta kirjastossa jo aiemmin. Ryhmän toimintaa ja ylipäätään maahanmuuttajien kielitaidon tukemiseen tähtäävää toimintaa kannattaa mainostaa laajemmin. Yhdessä lukemisen toiveeseen kokeiltiin selkolukupiiriä, joka aluksi tuntui kiinnostavan, mutta syksyllä 2017 toiminta hiipui osallistujien vähyyteen.

Nuorten osalta toivetta tuli avusta läksyjen teossa ja kieliopinnoissa. SPR:llä on läksykerhotoimintaa ja sitä voisi jossakin lähikirjastossa toteuttaa täydentävänä toimintana.

Maahanmuuttajaryhmien tutustumiskierroksia kirjastoissa on järjestetty jo useampina vuosina ja heitä on myös pyritty ottamaan kirjaston henkilökuntaan erilaisten työllistämistoimenpiteiden kautta. Monikielisiä satutuokioita järjestettiin useammilla kielillä, vaihtelevin osallistujamäärin.

Hankkeessa kokeiltiin myös toivottua elokuvanäytöstä, ja itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi järjestettiin Etsi sanat-suunnistusta Kohtaamispaikka Huudissa, Suvilahden lähikirjastossa ja pääkirjastossa, joissa oli myös maahanmuuttajataustaisten esiintyjien tuottamaa musiikkiohjelmaa.

Lisäksi hankkeessa toteutettiin kolme neljän tunnin mittaista työpajaa runoista, kansallispuvuista ja lähiluonnosta, joissa pyrittiin tuomaan kuhunkin aihepiiriin liittyvää Suomen historian ja kielen tuntemusta maahanmuuttajille. Pajoissa tarkasteltiin, sitä miten menneisyys vaikuttaa nykyisyyteen ja miten yksilö löytää itsensä osana Suomen nykyisyyttä menneisyyden kautta. Pajoissa oli yhteensä 36 osallistujaa, ja he tulivat pajoihin lähinnä Vaasan kaupungin maahanmuuttajapalveluiden kautta. 

Hankkeen lopputulemana voi todeta, että mitään kovin erikoista ja normipalvelusta poikkeavaa ei maahanmuuttajien toivelistalla ole, ainakaan tähän kyselyyn vastanneiden osalta. Kirjaston on vain tehtävä kirjasto kulttuuri-instituutiona tutuksi maahanmuuttajille, eli kertoa toiminnastaan ja tarkoituksestaan. Kyselyyn vastanneet maahanmuuttajat olivat tyytyväisiä kirjaston nykyiseen palvelutarjontaan. Tosin he toivoivat tapahtumia, joissa voivat tavata kantasuomalaisia. Kirjaston olisi siis palattava perusasioiden ääreen unohtamatta uudenlaisen toiminnan ja tapahtumien suunnittelua. Konkreettinen toimenpide oli syksyllä 2017 toteutettu kirjaston asiakkuuden mahdollistaminen myös vaillinaisin henkilöpaperein. Kohderyhmän tavoittaminen on haasteellista ja siihen kirjaston kannattaa panostaa.

 

Jatkotoimenpiteet: 

Kirjaston maahanmuuttajatyölle on suunnattu aiempaa enemmän työaikaa ja useampi henkilö osallistuu siihen, joten työhön on saatu jatkuvuutta ja johdonmukaisuutta.  Kielitaidon ja lukemisen edistäminen sekä monikielisen aineiston tarjonnan turvaaminen ja tapahtumatuotannon suuntaaminen monikieliselle yleisölle on tarpeen myös jatkossa.

Aloituspäivämäärä : 
01/08/2016
Lopetuspäivämäärä : 
31/03/2018
 


Anomuksen rahoitus
Haettava avustus yhteensä: 
€45 000
Oma rahoitus yhteensä: 
€5 000
Budjetti euroissa yhteensä: 
€50 000
Haettu muu avustus: 
€0
Saatu muu avustus: 
€0

Toteutunut rahoitus
Koko budjetti: 
€12 289
Oma rahoitus yhteensä: 
€2 289
Muualta saatu avustus: 
€0
Yhteistyökumppanin rahoitusosuus: 
€0

Tilastot:
Koulutustilaisuudet: 
0kpl/st.
Koulutuksiin osallistujia: 
0henkilö/person
Tapahtumien lukumäärä: 
36kpl/st.
Tapahtumiin osallistujat: 
225henkilö/person

Päätös
Myönnetty avustus euroissa.: 
€10 000

Hanke on hakuehtojen mukainen. Avustusta voi käyttää hakemuksessa esitetyn erittelyn mukaisesti. Perustelumuistio: http://hankkeet.kirjastot.fi/ohjeita/perustelumuistio-2016.

 
okm
avi