Yleiset - kirjaston ja YLEn yhteistyö
Vuoden 2013 AVI-hanke   (Hanke on saanut rahoitusta)


Kuvan lähde: 
Vaski-kirjastoille suunniteltu logo / Turun kaupunginkirjasto
Turun kaupunginkirjasto
Kirjaston osoite : 
Linnankatu 2
20100
Kirjaston puhelin : 
(02) 262 0624
Kirjaston sähköposti : 
kaupunginkirjasto@turku.fi
ISIL-tunnus : 
FI-Tm
Y-tunnus : 
0204819-8
Yhteyshenkilön nimi : 
Ulla-Maija Maunu
Puhelin : 
044 9072 924
Sähköposti : 
ulla-maija.maunu@turku.fi
Kuvaus : 

Johdanto: Yleiset -projekti – kirjastot ja Yleisradio yhteistyössä 

Yleinen kirjasto ja Yle ovat molemmat lakisääteisiä, julkisin varoin tuotettuja ja ylläpidettyjä palveluja, joiden tavoitteet, velvoitteet ja toiminnan painopistealueet ovat pitkälti samanlaisia. Molemmat velvollisuus on tuottaa palveluja tasavertaisesti kaikille kansalaisille. Molemmilla on myös velvollisuus sivistyksellisten sisältöjen välittämisestä.

 

Nykyisessä hallitusohjelmassa korostetaan kansalaisten yhdenvertaisia oikeuksia kulttuuriin ja sivistykseen mm. seuraavasti:

 

Suomen koulutus- ja kulttuuripolitiikan tarkoituksena on taata kaikille, syntyperän, taustan ja varallisuuden rajoittamatta, yhtäläiset mahdollisuudet ja oikeudet sivistykseen, laadukkaaseen maksuttomaan koulutukseen sekä täysivaltaisen kansalaisuuden edellytykset. Kaikessa koulutuksessa, tieteessä, kulttuurissa, liikunnassa ja nuorisotyössä on toteutettava yhdenvertaisuusperiaatetta.

Palveluiden on oltava tasa-arvoisesti ja tasalaatuisesti kaikkien saatavilla."

"Hallitus lähtee siitä, että kulttuurilla on keskeinen asema yhteiskuntaa rakennettaessa. Taide ja kulttuuri ovat ihmisenä olemisen välttämättömiä perusasioita, joiden uutta luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille."

"Kulttuurin tuki painottuu taiteen ja kulttuurin luomiseen ja tehokkaaseen levittämiseen."

(Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011)

 

Projektia suunniteltiin elokuussa 2012 Vaski-kirjastojen, Yleisradion ja Kirjastot-fi:n yhteisessä ideariihessä Turussa. Tästä syntyneiden ideoiden pohjalta vuoden 2013 helmikuussa aloitettiin ohjelmayhteistyö Kysy kirjastonhoitajalta sekä Kirjaston suosituimmat –lähetysten aloittamisella.

Varsinainen projekti käynnistettiin syyskuussa 2013. Rahoitus toimintaan saatiin ELY-keskukselta. 2014 Radio lukee kirjan tuli Kirjaston suosituimmat-lähetyksien korvaajaksi.

Turun Radio kumppanina oli luontevaa koska kuuluvuusalueensa kattaa koko Vaski-alueen, joka on projektin ensisijainen kohde ja yhteistyökumppani. Kirjasto oli luonteva valinta Ylen jalkautumiseen maakunnassa, ollen kuntien eniten käytetyimpiä palveluja ja tavoittaen radion tavoin suuren joukon kuntalaisia eri ikä- ja sosiaaliryhmistä.

Hankkeen tarkoituksena oli kehittää ja syventää Yleisradion ja kirjastojen välistä yhteistyötä ja luoda uusia konsepteja jotka sopisivat molempien toimintaan. Varsinais-Suomen kirjastot ja Yle Turku toimivat maakunnallisen yhteistyön pilottina Suomessa painopisteenään paikallisuus ja maakunnallinen yhteistyö.

Projektin lähtökohta oli organisaatioiden yhteistyössä, pyrkimyksenä saada molemminpuolista hyötyä ja kehitellä uudenlaista toimintaa. Lähtökohtinaan esim. Ylen strategia, jossa linjataan painopisteitä ja tavoitteita mm. seuraavasti:

 

”Meidän on kehitettävä Ylen roolia suomalaisten kumppanina ja julkisen tiedon tuottajana – avoimesti. Emme tee kaikkea itse, vaan haemme kumppaneita sisältöjen ja palveluiden tekemiseen ja tuotantoon. Täsmennämme oman tuotannon ja hankinta-ohjelmiston määrän eri sisältökokonaisuuksissa.” (Ylen strategia vuosille 2012–2014)

Painopisteenä oli yhteistyön kehittäminen niin että molempien palvelujen käyttäjät saisivat entistä enemmän tietoa ja elämyksiä ja toisaalta ne, jotka eivät vielä ole löytäneet toista tai kumpaakaan palvelua, löydettäisiin. Projektissa pyrittiin tehostamaan viestintää, tiedottamista ja asiantuntemusta poikkiammatillisella yhteistyöllä.

Pyrkimyksenä oli myöskin lisätä palvelujen saavutettavuutta ja tuoda molemmille uusia käyttäjiä, samalla tarjoten monipuolisempaa ja strukturoidumpaa tietoa ja sisältöä yhdistämällä toimijoiden vahvuuksia kumpaisenkin osaamisalueilla.

Kirjastot.fi toimi alkusysäyksenä ja tarkoituksena on selvittää hyviä käytänteitä ja mahdollista valtakunnallista yhteistyötä Ylen kanssa.

Yleiset-projektin rinnalla Kirjastot.fi tutkii, miten Yleisradion ja kirjastojen yhteistyötä voidaan pitkällä tähtäimellä suunnitella. Toimijoina voivat tällöin olla yleisten kirjastojen lisäksi myös tieteelliset, ammattikorkeakoulu- ja erikoiskirjastot ja Yleisradiosta kaikki toimitukset myöhemmin sovittavalla tavalla. Aiheina voivat olla esim. tiedotus, tapahtumayhteistyö, erityisryhmien palvelut sekä monikieliset palvelut.

Lähtökohtana toimivat:

 

  • Yleisradion ja Vaski-kirjastojen näkyvyyden lisääminen
  • Maakunnallisen yhteistyön käynnistäminen, Yle:n jalkautuminen.
  • Yhteistyön asiakaslähtöisyyden vahvistaminen
  • Yleisten kirjastojen ja eri tiedotusvälineiden välisen yhteistyön muotojen kartoittaminen sekä muualla Suomessa että kansainvälisesti
  • Ennakkoluulottomat kokeilut & uudet innovaatiot

 

Verkon globalisoituminen – arkielämän lokalisoituminen. Paikalliskokoelmien tarjoaminen käy entistä tärkeämmäksi. niin Kirjastot kuin Yleisradio ovat luontevia tahoja kansalaisten muistitiedon keräämiseen.

Tiedon kerrostuneisuus, monimuotoisuus ja muutos. Kirjastot ovat perinteisesti ammattimaisen tiedonhaun osaamisen paikka, Yleisradio tiedon välittäjä.

Tapahtunutta ja toteutettua

 

 

Kysy kirjastonhoitajalta


Viikoittainen suora lähetys, jossa vastataan kuulijoilta saatuihin kysymyksiin. Koska joka viikko ei välttämättä kuulijakysymyksiä saavu, ohjelmaan on poimittu kysymyksiä kirjastot.fi-sivuston Kysy kirjastonhoitajalta-palstalta.

Selkeästi onnistunut konsepti, ohjelma ollut suosittu ja saanut hyvää palautetta.  Yksi esimerkki siitä miten vaikuttava kanava radio onkaan, ovat tilanteet missä on mainittu jokin kirjaston palvelu, esim. Naxos, digitointi tai Kirjasampo. Tällaisessa tilanteessa näkyy selkeästi kävijämäärän nousu sivustolla, tai asiakaspalvelussa tulee useammin kysytyksi aiheeseen liittyviä tiedusteluja.

                     

Kirjaston suosituimmat
                     

Kirjaston suosituimmat -ohjelmassa käsiteltiin kuukausittain kirjaston varatuimpien ja lainatuimpien listaa ja esiteltiin kiinnostavia teoksia lyhyesti. Ohjelmassa toimivat ääninä Nina Petander Raisiosta ja Tuula Amberla Laitilasta.

Kirjaston suosituimmat. Siinä kirjastoammattilaiset nostavat esiin ajankohtaista ja lainatuinta aineistoa sekä antavat vinkkejä kirjoista, musiikista ja elokuvista.

Radio lukee kirjan

Radio lukee kirjan

-ohjelmassa päädyttiin lukupiirimäiseen keskustelutuokioon ennalta valitusta teoksesta. Ohjelmassa mukana on kaksi vakiojäsentä, Yleltä toimittaja Antti Korhonen sekä kirjailija Tuula Levo.

 

Ohjelmaa esitettiin 2014 mutta ohjelma on hankala kanavalleen, koska kirjasta ei oikein ehdi n. kuudessa minuutissa juurikaan keskustella, joten ohjelmaa ei jatketa 2015.

 

Kolmas ulottuvuus

 

- Projektin yhteydessä hankittiin esitysoikeudet Kolmas ulottuvuus-materiaaliin. Kyseessä on Ylen hanke, jossa esitellään dokumenttielokuvia Aasiasta, Afrikasta, Latinalaisesta Amerikasta ja Lähi-idästä.

Kolmasulottuvuus-sivuston toteutuksesta vastaa Yleisradio yhteistyössä maailma.net-uutissivuston kanssa, ja sen toteuttamiseksi on saatu ulkoasiainministeriön tukea.  Aineistona on Ylen Areenassa olevaa aineistoa, muttamyös muuta, linkattua materiaalia.

Kolmas ulottuvuus-sarja pyrkii esittelemään maailmaa laajemmin kuin yleensä tiedotusvälineissä joissa tavataan keskittyä Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Kolmas ulottuvuus-dokumenteissa tuodaan näkökulmia laajemminkin maailmalta. Sisällöt soveltuvat erityisesti sikäli hyvin kirjastoihin, että kirjastot ovat myös moniarvoisia ja jos näkökulmaksi otetaan kirjastojen perinteinen sivistystyö, on sikälikin perusteltua pyrkiä tuomaan toisia näkökulmia ja

Elokuvia näytettiin kirjaston tapahtumissa rasismin vastaisella viikolla, osana muuta ohjelmaa ja tapahtumia. Itsessään elokuvat eivät saavuttaneet suurta suosiota siinä mielessä että ihmiset olisivat tulleet varta vasten paikalle mutta toimivat hyvänä osaohjelmana.

Tämän lisäksi on huomioitavaa että tämänkaltainen materiaali on helppoa käyttää osana kirjaston toimintaa ja esimerkiksi toimii hyvin mikäli on esim. johonkin tiettyyn maahan tai maanosaan liittyvää tapahtumaa suunnitteilla.

Kolmas ulottuvuus aineistoa onkin tarkoitus jatkossakin käyttää soveltuvissa tapahtumissa.

 

 

Yle kulmilla

Yleisradion Yle kulmilla–tapahtuman 19.4.2013. yhteydessä järjestettiin Turun kaupunginkirjastossa tilaisuus, jossa toimittajat kertoivat työstään ja kuultiin musiikkiesityksiä.

Yle Turun toimittajat kävivät lokakuussa kahdessa kirjaston yleisötilaisuudessa esittelemässä Yleisradion internet-palveluja: E! Sähköä kirjastoon ja SenioriSurf.

Verkkoa ja virikkeitä varttuneille

 

Yleisradio jalkautui Pöytyän kirjastoon osana kirjaston Verkkoa ja virikkeitä varttuneille –projektia ja esitteli toimintaansa ja palveluita kirjaston tiloissa.

Kirjalliset naamiaiset

Osana valtakunnallista lukuviikkoa kirjastossa osa henkilökunnasta pukeutui kirjallisen esikuvansa mukaisesti. Tälle viikolla normaalisti osuneen Radio lukee kirjan sijasta päätettiin toteuttaa radiolähetys, jossa kerrottiin tapahtumasta leikilllisesti ja haastateltiin kuvitteellisia hahmoja.

 

Yle-piste

Tarkoituksena oli luoda tila/istumapiste jossa syventyä Yle:n tarjontaan kirjaston tiloissa. Lähinnä suunnitelmana oli toiminnallisesti tarjota taulutietokone, jonka aloitussivuna olisi ollut Yle Turku ja josta sitten olisi päässyt Elävään arkistoon ja Yle Areenaan.

Alun perin suunnitelmana oli istuttaa käyttäjä  Silence -tuoliin, johon olisi ollut mahdollista kiinnittää taulutietokone niin ettei sitä voi varastaa. Kirjaston sisustusarkkitehdin näkemykseen  kyseinen tuoli ei sopinut joten sen sijaan pohdittiin Eero Aarnion suunnittelemaa klassista Pallotuolia. Lopulta päädyttiin hankkimaan Silence-tuoli Raision kaupunginkirjastoon.

Mahdollista olisi myöskin toteuttaa kevyempi, liikuteltavampi esittelypiste käyttäen valmiita iPadeihin suunniteltuja telineitä. Esim. tällaista:

 

Tällöin voisi helpommin siirtää pistettä tarpeen mukaan, tai toisaalta käyttää markkinoinnissa, tapahtumien yhteydessä vaikkapa kirjastojen messuosastoilla, lähikirjastoissa yms. Mutta miten sitten rajataan tämä käyttökokemus tällaisessa? Koska taulutietokoneita ei pääsääntöisesti ole tarkoitettu kuin yhden ihmisen käyttöön, ne ovat usein hankalia tietoturvan kannalta; esim. jos yksi asiakas käyttää Facebookia laitteella, hänen kirjautumistietonsa jäävät helposti järjestelmätasolla käyttöön ja muiden tätä kautta. Lisäksi on muita tietoturvariskejä ja ylipäätään mikäli tarkoitus on esitellä tiettyjä toimintoja (tässä yhteydessä Ylen, mutta esim. kirjasto voisi haluta esitellä myös vaikkapa Naxos Music Librarya) niin tällöin ei ole tarkoituksenmukaista esim. päästä Youtubeen.

Yhtenä mahdollisuutena projektissa tutkittiin Applen iPadien käyttämän iOS-käyttöjärjestelmän Guided Access-ominaisuutta tabletin käyttämiseksi ns. kioski-moodissa. Tällöin asiakkailla ei ole pääsyä esim. asetuksiin ja laitetta käytettäessä pääsee Yle Areenaan.

Ongelmana on että on mahdollista joko lukita tietylle sivulle, esim. Turun radion, tai sitten tiettyyn sovellukseen (Areena) mikäli Flash-tekniikka toimisi laitteessa, voisi sivuston käyttöä ajatella.

Android-laitteen käyttö on myöskin ollut mielessä, tällöin tarvitaan jonkinlainen kioski-launcher. Tähän tarkoitukseen tehtyjä sovelluksia olisi tarjolla iPadillekin, näitä on usein mahdollista hankkia yrityskäyttöön ja niillä voidaan etähallita koneita.

 

Yhteistyökumppanit, työryhmä: 
  • Turku Yle
  • Yle, valtakunnallinen
  • Kirjastot.fi
  • Vaski-kirjastot
Verkkosivut, tuotetut julkaisut ja materiaalit: 

Johdanto: Yleiset -projekti – kirjastot ja Yleisradio yhteistyössä

Yleinen kirjasto ja Yle ovat molemmat lakisääteisiä, julkisin varoin tuotettuja ja ylläpidettyjä palveluja, joiden tavoitteet, velvoitteet ja toiminnan painopistealueet ovat pitkälti samanlaisia. Molemmat velvollisuus on tuottaa palveluja tasavertaisesti kaikille kansalaisille. Molemmilla on myös velvollisuus sivistyksellisten sisältöjen välittämisestä.
Nykyisessä hallitusohjelmassa korostetaan kansalaisten yhdenvertaisia oikeuksia kulttuuriin ja sivistykseen mm. seuraavasti:
Suomen koulutus- ja kulttuuripolitiikan tarkoituksena on taata kaikille, syntyperän, taustan ja varallisuuden rajoittamatta, yhtäläiset mahdollisuudet ja oikeudet sivistykseen, laadukkaaseen maksuttomaan koulutukseen sekä täysivaltaisen kansalaisuuden edellytykset. Kaikessa koulutuksessa, tieteessä, kulttuurissa, liikunnassa ja nuorisotyössä on toteutettava yhdenvertaisuusperiaatetta. Palveluiden on oltava tasa-arvoisesti ja tasalaatuisesti kaikkien saatavilla."
"Hallitus lähtee siitä, että kulttuurilla on keskeinen asema yhteiskuntaa rakennettaessa. Taide ja kulttuuri ovat ihmisenä olemisen välttämättömiä perusasioita, joiden uutta luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille."

"Kulttuurin tuki painottuu taiteen ja kulttuurin luomiseen ja tehokkaaseen levittämiseen."

(Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011)

Projektia suunniteltiin elokuussa 2012 Vaski-kirjastojen, Yleisradion ja Kirjastot-fi:n yhteisessä ideariihessä Turussa. Tästä syntyneiden ideoiden pohjalta vuoden 2013 helmikuussa aloitettiin ohjelmayhteistyö Kysy kirjastonhoitajalta sekä Kirjaston suosituimmat –lähetysten aloittamisella.
Varsinainen projekti käynnistettiin syyskuussa 2013. Rahoitus toimintaan saatiin ELY-keskukselta. 2014 Radio lukee kirjan tuli Kirjaston suosituimmat-lähetyksien korvaajaksi.
Turun Radio kumppanina oli luontevaa koska kuuluvuusalueensa kattaa koko Vaski-alueen, joka on projektin ensisijainen kohde ja yhteistyökumppani. Kirjasto oli luonteva valinta Ylen jalkautumiseen maakunnassa, ollen kuntien eniten käytetyimpiä palveluja ja tavoittaen radion tavoin suuren joukon kuntalaisia eri ikä- ja sosiaaliryhmistä.
Hankkeen tarkoituksena oli kehittää ja syventää Yleisradion ja kirjastojen välistä yhteistyötä ja luoda uusia konsepteja jotka sopisivat molempien toimintaan. Varsinais-Suomen kirjastot ja Yle Turku toimivat maakunnallisen yhteistyön pilottina Suomessa painopisteenään paikallisuus ja maakunnallinen yhteistyö.
Projektin lähtökohta oli organisaatioiden yhteistyössä, pyrkimyksenä saada molemminpuolista hyötyä ja kehitellä uudenlaista toimintaa. Lähtökohtinaan esim. Ylen strategia, jossa linjataan painopisteitä ja tavoitteita mm. seuraavasti:
”Meidän on kehitettävä Ylen roolia suomalaisten kumppanina ja julkisen tiedon tuottajana – avoimesti. Emme tee kaikkea itse, vaan haemme kumppaneita sisältöjen ja palveluiden tekemiseen ja tuotantoon. Täsmennämme oman tuotannon ja hankinta-ohjelmiston määrän eri sisältökokonaisuuksissa.” (Ylen strategia vuosille 2012–2014)
Painopisteenä oli yhteistyön kehittäminen niin että molempien palvelujen käyttäjät saisivat entistä enemmän tietoa ja elämyksiä ja toisaalta ne, jotka eivät vielä ole löytäneet toista tai kumpaakaan palvelua, löydettäisiin. Projektissa pyrittiin tehostamaan viestintää, tiedottamista ja asiantuntemusta poikkiammatillisella yhteistyöllä. Pyrkimyksenä oli myöskin lisätä palvelujen saavutettavuutta ja tuoda molemmille uusia käyttäjiä, samalla tarjoten monipuolisempaa ja strukturoidumpaa tietoa ja sisältöä yhdistämällä toimijoiden vahvuuksia kumpaisenkin osaamisalueilla.
Kirjastot.fi toimi alkusysäyksenä ja tarkoituksena on selvittää hyviä käytänteitä ja mahdollista valtakunnallista yhteistyötä Ylen kanssa.
Yleiset-projektin rinnalla Kirjastot.fi tutkii, miten Yleisradion ja kirjastojen yhteistyötä voidaan pitkällä tähtäimellä suunnitella. Toimijoina voivat tällöin olla yleisten kirjastojen lisäksi myös tieteelliset, ammattikorkeakoulu- ja erikoiskirjastot ja Yleisradiosta kaikki toimitukset myöhemmin sovittavalla tavalla. Aiheina voivat olla esim. tiedotus, tapahtumayhteistyö, erityisryhmien palvelut sekä monikieliset palvelut.
Lähtökohtana toimivat:

  • Yleisradion ja Vaski-kirjastojen näkyvyyden lisääminen
  • Maakunnallisen yhteistyön käynnistäminen, Yle:n jalkautuminen.
  • Yhteistyön asiakaslähtöisyyden vahvistaminen
  • Yleisten kirjastojen ja eri tiedotusvälineiden välisen yhteistyön muotojen kartoittaminen sekä muualla Suomessa että kansainvälisesti
  • Ennakkoluulottomat kokeilut & uudet innovaatiot

Verkon globalisoituminen – arkielämän lokalisoituminen. Paikalliskokoelmien tarjoaminen käy entistä tärkeämmäksi. niin Kirjastot kuin Yleisradio ovat luontevia tahoja kansalaisten muistitiedon keräämiseen.
Tiedon kerrostuneisuus, monimuotoisuus ja muutos. Kirjastot ovat perinteisesti ammattimaisen tiedonhaun osaamisen paikka, Yleisradio tiedon välittäjä.

Tapahtunutta ja toteutettuaKysy kirjastonhoitajalta

Viikoittainen suora lähetys, jossa vastataan kuulijoilta saatuihin kysymyksiin. Koska joka viikko ei välttämättä kuulijakysymyksiä saavu, ohjelmaan on poimittu kysymyksiä kirjastot.fi-sivuston Kysy kirjastonhoitajalta-palstalta.

Kirjaston suosituimmat

Kirjaston suosituimmat -ohjelmassa käsiteltiin kuukausittain kirjaston varatuimpien ja lainatuimpien listaa ja esiteltiin kiinnostavia teoksia lyhyesti. Ohjelmassa toimivat ääninä Nina Petander Raisiosta ja Tuula Amberla Laitilasta. Ohjelmassa kirjastoammattilaiset nostivat esiin ajankohtaista ja lainatuinta aineistoa sekä antoivat vinkkejä kirjoista, musiikista ja elokuvista.

Radio lukee kirjan

Radio lukee kirjan -ohjelmassa päädyttiin lukupiirimäiseen keskustelutuokioon ennalta valitusta teoksesta. Ohjelmassa mukana on kaksi vakiojäsentä, Yleltä toimittaja Antti Korhonen sekä kirjailija Tuula Levo.
Ohjelmaa esitettiin 2014 mutta ohjelma on hankala kanavalleen, koska kirjasta ei oikein ehdi noin kuudessa minuutissa juurikaan keskustella, joten ohjelmaa ei jatketa 2015.

Kolmas ulottuvuus

- Projektin yhteydessä hankittiin esitysoikeudet Kolmas ulottuvuus-materiaaliin. Kyseessä on Ylen hanke, jossa esitellään dokumenttielokuvia Aasiasta, Afrikasta, Latinalaisesta Amerikasta ja Lähi-idästä.
Kolmasulottuvuus-sivuston toteutuksesta vastaa Yleisradio yhteistyössä maailma.net-uutissivuston kanssa, ja sen toteuttamiseksi on saatu ulkoasiainministeriön tukea. Aineistona on Ylen Areenassa olevaa aineistoa, muttamyös muuta, linkattua materiaalia.
Kolmas ulottuvuus-sarja pyrkii esittelemään maailmaa laajemmin kuin yleensä tiedotusvälineissä joissa tavataan keskittyä Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Kolmas ulottuvuus-dokumenteissa tuodaan näkökulmia laajemminkin maailmalta. Sisällöt soveltuvat erityisesti sikäli hyvin kirjastoihin, että kirjastot ovat myös moniarvoisia ja jos näkökulmaksi otetaan kirjastojen perinteinen sivistystyö, on sikälikin perusteltua pyrkiä tuomaan toisia näkökulmia ja
Elokuvia näytettiin kirjaston tapahtumissa rasismin vastaisella viikolla, osana muuta ohjelmaa ja tapahtumia. Itsessään elokuvat eivät saavuttaneet suurta suosiota siinä mielessä että ihmiset olisivat tulleet varta vasten paikalle mutta toimivat hyvänä osaohjelmana.
Tämän lisäksi on huomioitavaa että tämänkaltainen materiaali on helppoa käyttää osana kirjaston toimintaa ja esimerkiksi toimii hyvin mikäli on esim. johonkin tiettyyn maahan tai maanosaan liittyvää tapahtumaa suunnitteilla.
Kolmas ulottuvuus aineistoa onkin tarkoitus jatkossakin käyttää soveltuvissa tapahtumissa.

Yle kulmilla

Yleisradion Yle kulmilla–tapahtuman 19.4.2013. yhteydessä järjestettiin Turun kaupunginkirjastossa tilaisuus, jossa toimittajat kertoivat työstään ja kuultiin musiikkiesityksiä.
Yle Turun toimittajat kävivät lokakuussa kahdessa kirjaston yleisötilaisuudessa esittelemässä Yleisradion internet-palveluja: E! Sähköä kirjastoon ja SenioriSurf.

Verkkoa ja virikkeitä varttuneille

Yleisradio jalkautui Pöytyän kirjastoon osana kirjaston Verkkoa ja virikkeitä varttuneille–projektia ja esitteli toimintaansa ja palveluita kirjaston tiloissa.

Kirjalliset naamiaiset

Osana valtakunnallista lukuviikkoa kirjastossa osa henkilökunnasta pukeutui kirjallisen esikuvansa mukaisesti. Tälle viikolla normaalisti osuneen Radio lukee kirjan sijasta päätettiin toteuttaa radiolähetys, jossa kerrottiin tapahtumasta leikilllisesti ja haastateltiin kuvitteellisia hahmoja.

Yle-piste

Tarkoituksena oli luoda tila/istumapiste jossa syventyä Yle:n tarjontaan kirjaston tiloissa. Lähinnä suunnitelmana oli toiminnallisesti tarjota taulutietokone, jonka aloitussivuna olisi ollut Yle Turku ja josta sitten olisi päässyt Elävään arkistoon ja Yle Areenaan.
Alun perin suunnitelmana oli istuttaa käyttäjä  Silence -tuoliin, johon olisi ollut mahdollista kiinnittää taulutietokone niin ettei sitä voi varastaa. Turun kaupunginkirjaston sisustusarkkitehdin näkemykseen kyseinen tuoli ei sopinut joten sen sijaan pohdittiin Eero Aarnion suunnittelemaa klassista Pallotuolia. Lopulta päädyttiin hankkimaan Silence-tuoli Raision kaupunginkirjastoon.
Mahdollista olisi myöskin toteuttaa kevyempi, liikuteltavampi esittelypiste käyttäen valmiita iPadeihin suunniteltuja telineitä. Tällöin voisi helpommin siirtää pistettä tarpeen mukaan, tai toisaalta käyttää markkinoinnissa, tapahtumien yhteydessä kirjastojen messuosastoilla, lähikirjastoissa yms.
Mutta miten sitten rajataan tämä käyttökokemus tällaisessa? Koska taulutietokoneita ei pääsääntöisesti ole tarkoitettu kuin yhden ihmisen käyttöön, ne ovat usein hankalia tietoturvan kannalta; esim. jos yksi asiakas käyttää Facebookia laitteella, hänen kirjautumistietonsa jäävät helposti järjestelmätasolla käyttöön ja muiden tätä kautta. Lisäksi on muita tietoturvariskejä ja ylipäätään mikäli tarkoitus on esitellä tiettyjä toimintoja (tässä yhteydessä Ylen, mutta esim. kirjasto voisi haluta esitellä myös vaikkapa Naxos Music Librarya) niin tällöin ei ole tarkoituksenmukaista esim. päästä Youtubeen.
Yhtenä mahdollisuutena projektissa tutkittiin Applen iPadien käyttämän iOS-käyttöjärjestelmän Guided Access-ominaisuutta tabletin käyttämiseksi ns. kioski-moodissa. Tällöin asiakkailla ei ole pääsyä esim. asetuksiin ja laitetta käytettäessä pääsee Yle Areenaan.
Ongelmana on että on mahdollista joko lukita tietylle sivulle, esim. Turun radion, tai sitten tiettyyn sovellukseen (Areena) mikäli Flash-tekniikka toimisi laitteessa, voisi sivuston käyttöä ajatella.
Android-laitteen käyttö on myöskin ollut mielessä, tällöin tarvitaan jonkinlainen kioski-launcher. Tähän tarkoitukseen tehtyjä sovelluksia olisi tarjolla iPadillekin, näitä on usein mahdollista hankkia yrityskäyttöön ja niillä voidaan etähallita koneita.

Arvioi toimenpiteitä ja vaikutuksia: 

Yhteistyö on helpottunut kun on tuttu nimi ja kasvot anonyymin lehdistötiedotteen sijaan. On yhteyshenkilöitä ja jonkunlainen käsitys siitä millaisia yhteistoimintoja on mahdollista saada aikaan ja mitä se edellyttää.
Radio-ohjelmista on tullut positiivista palautetta, eritoten kysy kirjastonhoitajalta -ohjelma tuntuu löytäneen yleisönsä. Ohjelman aikaan kanavalla on 140 000 kuulijaa, prosentteina tavoittavuus on 35% kaikista, 49% yli 35-vuotiaista (mikä on varsinainen kohderyhmämme). Näillä lukemilla Turun radio on selkeästi alueen kuunnelluin radiokanava.
Yksi asia joka nousi eteen projektin myötä oli se, että projekti oli maakunnallinen ja monet ideoista olivat kuitenkin valtakunnallista tasoa, jolloin näiden ideoiden pilotointi oli hankalaa. Esimerkkeinä musiikkiohjelmien ja kirjastojen välinen yhteistyö, kirjastotiedon linkittäminen verkkouutisiin ym.
Projektin luonne oli sen tyyppinen että tarkan fokuksen hakeminen osoittautui haasteelliseksi, tämä näkyi sitten muun muassa siten, että varsinaisten projektissa suoritettavien hankkeiden ja tehtävien suunnittelu hankaloitui ja sirpaloitui.
Yksi ongelmista tämän tyyppisessä projektista oli erilaiset toimintakulttuurit. Eteneminen oli hidasta ja usein asiat vain jäivät. Toisaalta saattoi olla vaikeaa saada yhteyttä tarvittaessa, eli kommunikaatiota tämäntyyppisissä, yli organisaatioiden ulottuvissa yhteistöissä olisi hyvä kehittää ja miettiä jo valmisteluvaiheessa, miten huomioida se että ihmiset eivät ole välttämättä edes samassa kaupungissa. Projektissa tuli selkeästi esiin erilaiset toimintatavat ja suunnittelujänteet sekä työrytmien ja organisaatiokulttuurien erilaisuus.
Yksi selkeä etu tämän tyyppisen projektin hallinnassa olisi, mikäli organisaatioiden välille olisi saatu selkästi yhteys yhteyshenkilöiden kautta, jonkinlainen vastinpari olisi ollut hyvä, eli olisi joku, johon ottaisi yhteyttä ja jolta saisi yhteyden ja välittäisi tietoa.
Kirjaston suosituimpien -ohjelman kanssa oli ohjelman jatkuessa havaittavissa ongelmallisuutena tyypillisesti listaohjelmia vaivaava hidas muuttuvuus. Eli usein listan kärjessä on pitkään samat suosikkiteokset; nämä ovat myös asiakkaiden tiedossa muutenkin. Varatuimpien sijaan olisi ehkä voinut keskittyä kirjastojen palautuksiin, jotta olisi saatu luontevampaa keskustelua ja parempia sekä kiinnostavampia nostoja. Ohjelma sinänsä oli suunniteltu radioon soveltuvaksi mutta sen toteutus kävi kuitenkin turhan raskaaksi suhteessa Ylen voimavaroihin. Ylellä kuitenkin oli selkeästi rasitteenaan tuotos-panostussuhteen seuraaminen, jonkalaista taas kirjastolla puolestaan ei ole. Kirjasto toisin sanoen voi tehdä melko pienimuotoisia hankkeita suhteellisen isollakin panostuksella.
Ohjelmat eivät ole päätyneet järjestään Areenaan, syynä Ylen resurssipula ja ohjelmien tallentamisen, tietokantaan syöttämisen ja metadatan lisäämisen hitaus ja hankaluus suhteessa lopullisiin kuuntelukertoihin. Tämä on sikäli ongelma että tällöin ei voi linkata ohjelmia mikä voisi olla esim. sosiaalisessa mediassa hyvä promootiokanava.
Projektin tiedotuksessa ja maakunnan mukaan ottamisessa on ollut selkeästi puutteita. Jonkin verran projektista on oltu tietoisia, mutta melko vähän kaiken kaikkiaan. Olisi ollut selkeästi hyvä informoida jatkuvasti esim. ohjelmien lähetysajoista ym. maakunnalliseen extranetiin ja mahdollisesti lähestyä sähköpostitse kirjastoja. Tämän myötä paikallisuus ja maakunnan näkyvyys jäi valitettavan vähälle.
Kaiken kaikkiaan projekti on hyvä nähdä päänavauksena ja tässä tehtävässä on onnistuttukin. Yhteistyötä on aloitettu ja yhteisten piirteiden ja toimintojen  pohjalta voidaan toki jatkossakin vielä miettiä yhteistyökuvioita. Seuraavaksi esim. valtakunnallisia tai sitten voi kokeilla uusia pilottihankkeita sitä mukaan kun sellaisia keksitään.
Tehtyjen aineistojen/ohjelmien käyttö Vaski-sivuilla –esimerkkinä voisi mainita, että Kirjastokaistalla voisi käyttää joitakin Kysy kirjastonhoitajalta -ohjelmien osuuksia tai Radio lukee kirjan -taltiointia – projektin yhteydessä on tehty useita ohjelmia. Tarkoitus olisi että näitä voitaisiin käyttää myös osana kirjaston palveluja. (Esim. vaskikirjastot.fi tai kirjastojen kotisivuilla, kirjastokaista yms.) tämä selvitystyö on jäänyt tapahtuvaksi kirjastot.fi:n toimeksi.
Verkkosivuilla hyödynnettäisiin soveltuvin osin molempien toimijoiden sisältöjä, voimavarat yhdistäen ja yhteisiä painopistealueita korostaen. Ylen Areenan ja Elävän arkiston materiaalia, ja kirjastojen verkkoon tuottama aineistoa, esimerkiksi Kirjasampoa, hyödynnettäisiin ajankohtaisten teemojen yhteydessä molempien toimijoiden verkkosivustoilla.
Esimerkiksi niin, että kirjailijan teoksesta tai kirjailijasta kertovasta Ylen verkkoartikkelissa linkataan tekijään/teokseen Kirjasammossa jossa taas saattaa olla Elävän arkiston materiaalia linkitettynä.
Tapahtumista, joita projektin aikana oli eniten veti Yle kulmilla -tapahtuma. Kolmas ulottuvuus-elokuvat eivät vetäneet toivotusti (ks. liite), etenkin lähikirjastoissa; tähän vaikuttivat esitysaika ja myöskin lähikirjastojen profiili. Poikkeuksena Lausteen kirjasto jossa jopa 24 katsojaa. Jatkossa tarkoitus on kuitenkin yhä esittää niitä ja miettiä esityksiä sen mukaan, mikä tapahtuman luonne on. Esim. matkailuteemaisessa Kaamosyössä on tarkoitus esittää Kolmas ulottuvuus-aineistoa.
Projektista on tulossa myös opinnäytetyö, jota Riitta Ahonen tekee Turun ammattikorkeakouluun.

Radio-ohjelmista on tullut etenkin Kysy kirjastonhoitajalta -ohjelmasta hyvää palautetta, niin kollegoilta kuin kuulijoiltakin. Ohjelman konsepti on ollut helppo toteuttaa ja ohjelmassa yhdistyy hyvin kumpaisenkin toimijan vahvuudet. Ohjelma on myös ainoa, joka jatkuu projektin päättyessä. Mahdollisuus yhteistoimintaan toki säilyy vastedeskin ja on projektin myötä helpottunut suuresti.
Jatkossa ohjelmakonseptit, jotka voisivat toimia olisivat esim. pakinat tai radiokolumnit. Tämä siksi, että toimiakseen radion toimintaympäristössä olisi ohjelman oltava melko selkeä ja helposti tuotettava. Toinen mahdollinen ohjelmatapa olisi tuottaa aineistoa suoraan Areenaan. Tätä mallia pohdittiin sikäli että aiemmin on Auran kirjastossa yhteistyössä Ylen kanssa järjestetty Puutarhapäiviä, joissa Arno Kasvin kyselyohjelmaa on lähetetty suorana. Tällainen ohjelma ei sovellu Turun radion nykyiseen ohjelmavirtaan, mutta vastaavista tapahtumista voisi tuottaa vide- ja verkkomateriaalia Ylelle tai Kirjastokaistaan.
Yleisesti voisi todeta tämänkaltaisesta organisaatioiden ylittävän toiminnan osalta, että yhteiset hankkeet toimivat parhaiten, mikäli kumpainenkin toimija hyödyntää omaa osaamistaan ja yhdistävät toiminnot löytyvät luonnollisesti leikkauspintana olemassa olevien toimintojen välillä.

Jatkotoimenpiteet: 

Kysy kirjastonhoitajalta tulee säilymään ohjelmistossa jatkossakin. Myös Yle Kulmilla -tapahtuma on järjestettäneen jatkossakin kirjastossa, samoin erilaiset vaalitilaisuudet, joissa Yle on mukana.

Projektin yhteydessä yhteistyökumppanit löysivät toisensa ja organisaatiot sekä toimintamallit tulivat tutuiksi. Jatkossa yhteistyö kumppanin kanssa, joka on saanut "kasvot", on varmasti helpompaa kuin täysin uuden tai tuntemattoman yhteistyötahon kanssa.

Aloituspäivämäärä : 
01/04/2013
Lopetuspäivämäärä : 
31/12/2014
 


Anomuksen rahoitus
Haettava avustus yhteensä: 
€120 500
Oma rahoitus yhteensä: 
€77 500
Budjetti euroissa yhteensä: 
€198 000
Haettu muu avustus: 
€0
Saatu muu avustus: 
€0

Toteutunut rahoitus
Koko budjetti: 
€52 523
Oma rahoitus yhteensä: 
€17 266
Yhteistyökumppanin rahoitusosuus: 
€4 800

Tilastot:
Koulutustilaisuudet: 
2kpl/st.
Koulutuksiin osallistujia: 
109henkilö/person
Tapahtumien lukumäärä: 
3kpl/st.
Tapahtumiin osallistujat: 
324henkilö/person

Päätös
Myönnetty avustus euroissa.: 
€35 000

Perustelumuistio myöntöperusteista vuonna 2013.

 
okm
avi