Yleisten kirjastojen muuttuva äänimaisema: tutkimushanke
Vuoden 2016 OKM-hanke   (Hanke on saanut rahoitusta)


Helsingin kaupunginkirjasto - Yleisten kirjastojen keskuskirjasto
Kirjaston osoite : 
Rautatieläisenkatu 8
PL 4100
Kirjaston puhelin : 
09 310 8511
Kirjaston sähköposti : 
city.library@helsinki.fi
ISIL-tunnus : 
FI-He
Y-tunnus : 
0201256-6
Yhteyshenkilön nimi : 
Harri Sahavirta
Puhelin : 
09-3105932
Sähköposti : 
harri.sahavirta@hel.fi
Hankkeen tavoite: 

Hankkeen tavoitteena on tutkia kirjaston äänimaisemaan kohdistuvia asiakkaiden odotuksia ja tarpeita ja sitä, miten kirjaston palvelut vaikuttavat ja edellyttävät äänimaisemalta. 

Tavoitteen seurannan mittarit: 

Hankkeen tuloksena on mahdollista ottaa huomioon, millaisiin äänimaisemaan liittyviin asioihin kirjastot voivat vaikuttaa suunnittelun tai käytäntöjen avulla. Tutkimusaineiston pohjalta on mahdollista tuntea asiakkaiden äänimaisemaan kohdistuvat odotukset ja mielikuvat ja huomioida ne kirjaston suunnittelussa ja kirjaston palveluiden toteuttamisessa.

Kuvaus : 

Yleisten kirjastojen muuttuva äänimaisema: tutkimushanke

Kirjaston äänimaisemaan liittyvät mielikuvat ja odotukset ovat muuttuneet viime vuosina huomattavalla tavalla. Kirjastotoiminnan muutokset ja monipuolisuus luovat ääntä ja toimintaa kirjastotilaan ja vaikuttavat kirjaston äänimaiseman muodostumiseen. Usein kirjastotilat ovat suhteellisen pienikokoisia ja samassa tilassa toteutetaan useita erilaisia toimintoja ja palveluja.

Kirjaston äänimaiseman tutkimuksen tarve on tullut esille useissa asiakaskyselyissä ja asiakaspalautteissa. Asia ja tarve on noussut esille eri kirjastoissa ympäri maata. Eri puolilla maata tehdyissä tutkimuksissa ja selvityksissä käy yksiselitteisesti ilmi kirjastonkäyttäjien toive hiljaisuudesta ja muutenkin hyvästä akustisesta miljööstä. Käyttäjien käsitykset hyvästä ”kirjastohiljaisuudesta” ovat kuitenkin ilmeisen erilaisia. Kokemukset kirjastohiljaisuudesta ovat muuttuneet ja muuttuvat edelleen.

Helsingin kaupunginkirjasto toteutti esiselvityksen kirjastojen äänimaisemasta, joka valmistui keväällä 2014. Esiselvityksessä koottiin yhteen asiakkaiden toiveita ja palautteita yleisten kirjastojen äänimaisemaan liittyen ja toteutettiin kysely viidessä eri kirjastossa eri puolilla Suomea, jossa tarkasteltiin henkilökunnan näkemystä kirjastojen äänimaisemasta. Useimmiten kirjastojen äänimaisemaa ei suunniteltu eikä äänimaiseman suunnittelulle ja konseptoinnille ollut tarjolla suoraan kirjastojen käyttöön soveltuvia työkaluja.

Kirjaston äänimaisema on siten osittain ristiriidassa vallitsevien odotusten kanssa. Äänimaisema on myös alimäärittynyt, eikä henkilökunta esimerkiksi oikein tiedä, millainen äänimaailman pitäisi olla, mikä on sallittua ja mikä ei. (Sahavirta: Kirjastojen äänimaisema. Esiselvitys. 2014.)

Esiselvityksen perusteella on selvää, että yleisten kirjastojen äänimaiseman kehittäminen ja suunnittelu sekä asiakkaita että kirjaston monipuolisia toimintoja palvelevalla tavalla edellyttää lisätutkimusta ja työvälineitä käytännön toteutusten tueksi. Tässä hakemuksessa esitetty toimintasuunnitelma perustuu esiselvityksessä esiin tulleisiin näkökulmiin.

Tavoitteet ja tutkimusmetodit

Hankkeen tavoitteena on tutkia kirjaston äänimaisemaan kohdistuvia asiakkaiden odotuksia ja tarpeita ja sitä, miten kirjaston palvelut vaikuttavat ja edellyttävät äänimaisemalta. Tutkimuksen lähtökohtana on, että kirjastojen äänimaisema on muuttumassa ja sen suunnittelun tueksi on tarpeen luoda uutta tutkimusta ja työvälineitä kirjastojen arjen toimintaan.

Tutkimuksen aiheita ovat akustiikka ja siihen liittyvät ilmiöt sekä hiljaisuus kokemuksena, erityisesti kirjastossa koettu hiljaisuus. Hankkeeseen sisältyy aineiston keruuta ja analysointia ja vertailevaa tutkimustyötä.

Tarkemmin tutkimus jakautuu seuraaviin teemoihin:

a)      Kirjastojen äänimaisemaan kohdistuvat ristiriitaiset odotukset

Sekä asiakkaiden että kirjaston henkilökunnan odotukset ja toisaalta palveluihin liittyvät äänet ja tarve hiljaisuudelle tai puheelle ovat usein ristiriidassa keskenään. Toisaalta kirjastoihin halutaan elävää tilaa, toisaalta ehdotonta hiljaisuutta.

Teemaa tarkastellaan seuraavien osaprojektien avulla:

  • Asiakkaiden toiveiden, odotusten ja kokemusten kartoittaminen, määrällinen tutkimus
  • Asiakkaiden toiveiden, odotusten ja kokemusten kartoittaminen, laadullinen tutkimus
  • Tilastoanalyysi: Rauhallisen tilan vaikutus käyttäjämääriin, esimerkiksi Munkkiniemen ja Vallilan aluekirjastoissa Helsingissä ja vertaillen muilla alueilla Suomessa

Asiakkaiden toiveiden kartoituksessa otetaan huomioon, että tutkimus kattaa sekä pienten lähikirjastojen että ns. kauppakeskuskirjastojen asiakaskunnan. Tavoitteena on mahdollisimman laaja-alainen otos kirjaston erilaisista asiakaskunnista.

Lisäksi selvitetään aiempaan tutkimukseen perustuen, minkälaiset asiat vaikuttavat ihmisten kokemaan äänimaisemaan kirjastossa. Millä tavalla tilan äänimaisema voidaan suunnitella akustiikkaratkaisujen lisäksi? Millaiset äänet koetaan häiriöääniksi, mitkä kirjastoon kuuluviksi? Selvityksessä kiinnitetään erityistä huomiota siihen, miten aiempi tutkimus soveltuu kirjastotilaan.

b)      Kirjaston monipuolisen palvelutarjonnan vaikutus äänimaisemaan

Yleisten kirjastojen palvelutarjonta kehittyy yhä monipuolisempaan suuntaan tapahtumatoiminnasta opastuksiin ja hiljaiseen työskentelyyn. Myös erilaiset asiakasryhmät, kuten opiskelijat, lapset, freelance-työntekijät tai seniorit vaikuttavat siihen, miten monipuolisena oppimisen ja kokemisen ympäristönä kirjaston tulisi toimia. Erilaiset toiminnot luovat toisistaan eriytyviä äänimaisema. Tavoitteena on luoda edellytykset sille, että kirjastot voivat tutkimushankkeen pohjalta suunnitella ja toteuttaa äänimaiseman, joka sallii monipuolisen palvelutarjonnan ja erilaisia asiakasryhmiä samassa tilassa. Hankkeen jälkeen on mahdollista luoda yleisille kirjastoille äänimaisemakonsepti.

Erityisesti selvitetään, miltä osin kirjastojen äänimaisemaan liittyvät haasteet voidaan ratkaista akustisin keinoin. Toiseksi selvitetään, miten kirjasto voi luoda käyttäytymiskehyksen, joka sallii erilaiset asiakasryhmät ja käyttäytymistavat, mutta rohkaisee asiakkaita toisia kunnioittavaan ja erilaisia toimintoja sallivaan ilmapiiriin. Käyttäytymiskehyksen osalta on tarpeen tarkastella, soveltuvatko saman välineet kaikille asiakasryhmille.

Teemaa tarkastellaan seuraavien osaprojektien avulla:

  • Erilliset tutkimukset kuten pro gradu –työt akustiikasta ja äänimaiseman kokemisesta soveltuvalta tieteenalalta (esimerkiksi sosiaalipsykologia tai sosiologia sekä akustiikan tutkimus). Tutkimuksissa tarkastellaan todellista toimintaympäristöä 2-5 kirjastossa eri puolilla Suomea.
  • Tutkimuskonsultaatio akustiikan ja äänimaisematutkijoiden kanssa
  • Akustiikan ratkaisupankin luominen ja testaaminen: tyypillisiä akustiikan ongelmia kirjastossa ja miten ne voidaan ratkaista. Ratkaisupankki julkaistaan kaikkien kirjastojen käyttöön.
  • Analyysi kirjaston asiakkaiden käyttäytymiskehyksestä ja sen vaikutuksesta kirjaston äänimaisemaan. Testaus ja pilotointi vähintään 5 kirjastossa eri puolilla Suomea (vertaileva tutkimus, korrelaatio).
  • Yhteistyöseminaari: kirjaston henkilökunnan ja äänimaisema-asiantuntijoiden kohtaaminen

Tulokset

Hankkeen tuloksena on mahdollista ottaa huomioon, millaisiin äänimaisemaan liittyviin asioihin kirjastot voivat vaikuttaa suunnittelun tai käytäntöjen avulla. Tutkimusaineiston pohjalta on mahdollista tuntea asiakkaiden äänimaisemaan kohdistuvat odotukset ja mielikuvat ja huomioida ne kirjaston suunnittelussa ja kirjaston palveluiden toteuttamisessa. Tällä hetkellä keskeistä, yhdenmukaista tutkimusaineistoa tai tutkimusta ei ole aiheesta saatavilla, joka sellaisenaan soveltuisi suomalaiseen kirjastoympäristöön.

Tutkimustulosten lisäksi kaikkia yleisiä kirjastoja hyödyttää hankkeessa koottava akustiikan ratkaisupankki, joka kerää yhteen perustietoa ja käytännön ratkaisuja akustiikan alalta. Myös käyttäytymiskehyksen analyysi tuottaa välineitä, joiden avulla kirjastot voivat kehittää toimintaansa itsenäisesti tutkimushankkeeseen perustuen. Tutkimustulosten käyttöönottoa edistää myös hankkeessa järjestettävä yhteistyöseminaari.

Hankkeesta julkaistaan tutkimusraportti kaikkien kirjastojen käyttöön. Akustiikkaan ja äänisuunnitteluun liittyvät osaprojektit tukevat tutkimusaineiston keräämistä. Ne toimivat myös esimerkkeinä hankkeen tulosten hyödyntämisestä.

Aikataulu ja toteutus

Tutkimushanke toteutetaan ajalla 1.4.2015-31.12.2016.

Hankkeeseen valitaan ohjausryhmä, johon kuuluu sekä äänimaisema-asiantuntijoita että kirjastojen edustajia. Hanketta koordinoi hankekoordinaattori, joka vastaa osaprojektien tilaamisesta, seurannasta ja hankekokonaisuudesta. Hankekoordinaattori työskentelee Helsingin kaupunginkirjastossa.

Huhtikuu – lokakuu 2015

Hankkeen käynnistäminen

Tavoitteena osaprojektien tarkempi aikataulu yhteistyössä kumppaneiden kanssa ja tutkimusympäristöjen (kirjastojen) valinta

Hankkeen aloitustapaaminen

Kumppanisopimukset

Ohjausryhmän valinta

Hankekoordinaattorin rekrytointi

Hankkeen toimintasuunnitelman tarkastaminen

Osaprojektien aikataulu & kumppanit

Marraskuu 2015 – Toukokuu 2016

Toteutusvaihe

Tavoitteena tutkimustyö ja seuranta osaprojektien kautta

Yhteistyöseminaari

Tutkimuskonsultaatio

Osaprojektien käynnistys ja seuranta

Ohjausryhmä tapaamiset noin 2 kuukauden välein

Kesäkuu – Joulukuu 2016

Tutkimustulokset ja tulosten käyttöönotto

Tavoitteena tutkimustulosten julkaisu yleisten kirjastojen käyttöön

Tutkimustulosten arviointi osaprojekteittain

Tutkimusraportti

Tulosten julkaisu muiden kirjastojen käyttöön

Hankkeen päätöstapaaminen

 

Kumppanit

Hankkeeseen osallistuu sekä kirjastoja että akustiikan ja äänimaisematutkimuksen asiantuntijatahoja. Yhteistyökumppanien verkostoa pyritään laajentamaan vielä hankkeen käynnistysvaiheessa.

Helsingin kaupunginkirjasto: kirjastonjohtaja Harri Sahavirta

Tampereen kaupunginkirjasto: osastonjohtaja Jarkko Rikkilä

Akustisen ekologian seura: professori Heikki Uimonen, Sibelius akatemia, Seinäjoki ja tri Meri Kytö, Tampereen yliopisto

Aalto yliopisto: professori Ville Pukki, signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos

Lisäksi hankkeeseen osallistuu 2-10 kirjastoa eri puolilta Suomea, jotka osallistuvat osaprojektien toteuttamiseen ja toimivat hankkeen tutkimuskohteina. Nämä kirjastot pyritään valitsemaan mahdollisimman kattavasti erilaisista toimintaympäristöistä kaupungeista pienempiin kuntiin.

Budjetti

Hankkeelle haetaan avustusta 142 000 € Opetus- ja kulttuuriministeriöltä kirjastojen kehittämis- ja kokeilutoiminnan avustuksesta. Hankkeen kokonaisbudjetti on 169 000 €, josta omavastuuosuus 27 000 €.

Budjetti sisältää hankekoordinaattorin työhön liittyvät henkilöstökustannukset sivukustannuksineen, osaprojektien toteuttamiseen liittyvät kustannukset, jotka toteutetaan pääosin tilaustutkimuksina ja valittujen kirjastojen tuella, yhteistyöseminaarin tapahtumakustannukset, hallintokulut sisältäen työntekijän välineistön ja talouspalvelut sekä tulosten jalkauttamiseen liittyvät kustannukset.

Liitteet 

Sahavirta, Harri: Kirjastojen äänimaisema: esiselvitys. 2014.

Yhteistyökumppanit, työryhmä: 

Hankkeeseen osallistuu sekä kirjastoja että akustiikan ja äänimaisematutkimuksen asiantuntijatahoja. Yhteistyökumppanien verkostoa pyritään laajentamaan vielä hankkeen käynnistysvaiheessa.

Helsingin kaupunginkirjasto: kirjastonjohtaja Harri Sahavirta

Tampereen kaupunginkirjasto: osastonjohtaja Jarkko Rikkilä

Akustisen ekologian seura: professori Heikki Uimonen, Sibelius akatemia, Seinäjoki ja tri Meri Kytö, Tampereen yliopisto

Aalto yliopisto: professori Ville Pukki, signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos

Lisäksi hankkeeseen osallistuu 2-10 kirjastoa eri puolilta Suomea, jotka osallistuvat osaprojektien toteuttamiseen ja toimivat hankkeen tutkimuskohteina. Nämä kirjastot pyritään valitsemaan mahdollisimman kattavasti erilaisista toimintaympäristöistä kaupungeista pienempiin kuntiin.

Aloituspäivämäärä : 
01/04/2015
Lopetuspäivämäärä : 
31/12/2016
 


Anomuksen rahoitus
Haettava avustus yhteensä: 
€142 000
Oma rahoitus yhteensä: 
€27 000
Haettu muu avustus: 
€0
Saatu muu avustus: 
€0

Toteutunut rahoitus
Koko budjetti: 
€0
Oma rahoitus yhteensä: 
€0
Muualta saatu avustus: 
€0
Yhteistyökumppanin rahoitusosuus: 
€0


Päätös
Myönnetty avustus euroissa.: 
€135 000
 
okm
avi