Järjestä:

Löytyi 1794 hanketta.

Onnelin ja Annelin kirjasto - lempeitä lukutuokioita lehmien kanssa 2017

Hankkeen keskeisenä tavoitteena on lukuharrastuksen ja tunnetaitojen lisääminen raisiolaisissa alakoululaisissa ilmiöpohjaiseen oppimiseen (OPS 2016) tukeutuen. Yksi raisiolainen alakoululaisten ikäluokka viedään puolentoista vuoden aikana Kaiturin tilalle Maskuun, jossa lapset voivat lukea lukulehmille ja tutustua vanhan maatilan muihin eläimiin, töihin ja historiaan.

Hankkeeseen kuuluu myös kaksi yleisöluentoa: toisessa on teemana "Millaista on olla lehmä?" ja toisessa käsitellään lehmien liittymistä suomalaiseen historiaan ja kulttuuriin.

Lisäksi kehitetään erilaisia lukemaan innostavia menetelmiä: Onneli ja Anneli suosittelevat -lukulistoja koululaisille, videotervehdyksiä lukulehmien luota, live-striimausta, videokirjavinkkausta, Lukulehmien lukublogeja ja Facebookin Kyyttökanava ja muuta some-viestintää. Näistä osa on jo olemassa ja niitä jatketaan myös hankkeen jälkeen.

Aistivinkkauksen kehittäminen 2017

Yläkouluikäisten nuorten lukemisen edistäminen uuden vinkkauskonseptin avulla. Tarkoituksena on tuoda kirjavinkkauksiin mukaan kaikki aistit ja tarjota vinkkauksia laajemmalle kohderyhmälle. 

Bibliotek för alla - Kaikkien kirjasto 2017

Alla skall trivs på biblioteket.
Kaikki viihtyvät kirjastossa.

Avoin Apila-verstas 2017

Vähentää digitaalista syrjäytymistä ja mahdollistaa uusia innovaatioita.

Lapuan kirjastot RFID-aikaan 2017

Lapuan kaupungin pääkirjaston ja uuden lukion kirjaston kokoelmien RFID-järjestelmään siirtäminen.

Eläköön kirjastoluokitus! 2017

Hankkeen tavoitteena on toteuttaa lyhyitä animaatioita kirjastojen luokitusjärjestelmästä ja käyttää niitä monipuolisesti kirjaston eri tarpeisiin.

Yhdessä tekemisen meininkiä uudella otteella - Makerspace Tampereen Sampolan tietotorille 2017

Makerspace on kaikille avoin tila, joka tarjoaa välineet ja mahdollisuuden harrastaa, tehdä, toteuttaa itseään, ideoida, jakaa osaamista ja tietoa, verkostoitua, opettaa ja oppia, tutustua ja osallistua. Makerspace mahdollistaa eri alojen osaajien ja ryhmien kohtaamisen ja uudenlaisen yhteistyön synnyttämisen. Matalan kynnyksen palvelu on tarkoitettu kaikille; kaupunkilaisille, yhteisöille ja yrityksille.

Tavoitteena on tarjota entistä monipuolisempia tapoja harrastamiseen, oppimiseen ja uuteen teknologiaan tutustumiseen uusille asiakasryhmille. Palvelu saattaa yhteen kaupunkilaisia ja yhteisöjä ja auttaa löytämään yhteisiä harrastamisen ja tekemisen muotoja. Myös yritykset ovat tervetulleita osallistumaan.

Parhaiten makerspace-toimintaan Tampereella soveltuisivat kirjastojen tietotorit: henkilökunnalla on hyvät pedagogiset valmiudet, ja makerspace on muutoinkin luonteva jatke tietotorien mediakasvatustoiminnalle. Hervannan, Lielahden ja Sampolan kirjastoissa sijaitsevat tietotorit opastavat kuntalaisia tietokoneen ja internetin käytön hyödyntämisessä ja järjestävät maksuttomia kursseja tietotekniikan ja internetin tiimoilta. Makerspace olisi luonteva tapa kehittää toimintaa entisestään, mutta nykyiset resurssit ovat riittämättömät.

Sampolan kirjaston tietotori soveltuu toimintaan parhaiten: kirjasto sijaitsee keskusta-alueella hyvien kulkuyhteyksien varrella, nykyiseltä tietotorilta olisi mahdollisuus osoittaa tilaa laitteille ja toiminnalle. Samalla kampuksella on jo valmiiksi yhteistyökumppaneita, kuten Tampereen seudun työväenopisto ja kuvataide- ja kädentaitopainotteinen Tammerkosken lukio. Tietotorin ja kirjaston yhteistyö on jo nyt tiivistä, ja hankkeen avulla myös niiden yhteistoimintaa kehitetään entisestään.

Yhtenä tavoitteena hankkeessa on myös syventää yhteistyötä alueen korkeakoulujen sekä muiden oppilaistosten kanssa. Tätä on jo aloitettu esimerkiksi koodauspajojen tuottamisessa sekä harjoittelijayhteistyössä, mutta makerspace tarjoaa uuden ulottuvuuden yhteistyölle.

Tampereen kaupungin strategia painottaa digitalisaation edistämistä sekä avointa yhteisöllisyyttä ja kansalaisten osallistamista. Makerspace vastaa juuri näihin haasteisiin. http://www.tampere.fi/tiedostot/t/N00YJQ7LH/Kaupunkistrategia_tiivistelm...

Kaikki mukaan kirjastopolulle 2017

Mikkelin uusiin esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmiin liittyvä Kirjastopolku on saanut hyvän vastaanoton ja herättänyt kiinnostusta myös muualla maakunnassa. Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa maakunnan kirjastojen omien kirjastopolkujen käyttöönotto tarjoamalla koulutusta ja jo testattuja valmiita suunnittelupohjia ja materiaaleja ja näin edistää alueellista tasa-arvoa resursseiltaan erilaisten kirjastojen ja koulujen kesken.

Kirjat kothin asti - kirjaston kotipalvelu käyntiin Tervolassa 2017

Hankkeen tavoitteena on aloittaa kirjaston kotipalvelutoiminta Tervolassa.

Muistatko vielä? - Janakkalan kotiseutukuvien digitointi 2017

Laajentaa Hämeenlinnan kaupunginkirjaston ylläpitämä Lydia-digipankki kattamaan myös Janakkalan aluetta käsittelevää aineistoa. 

Lässidan 2017

Målsättningen är att väcka läsintresse hos barn under skolåldern, i samarbete med den kommunala småbarnspedagogikens personal och föräldrar.

Kohtaamistilaa kellariin! 2017

Hallituksen esityksessä uudeksi kirjastolaiksi on määritelty kirjaston tehtäväksi tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan. Tämän hankkeen tavoitteena on yhdessä asiakkaiden kanssa suunnitella niitä palveluita ja tiloja, joita Rovaniemen kaupunginkirjasto – Lapin maakuntakirjaston pääkirjasto tulee tarjoamaan. 

Pääkirjasto on Alvar Aallon suunnittelema rakennus, joka nauttii yhä maailmanlaajuista arvostusta – yli 50 vuotta valmistumisensa jälkeen. Kaupungin tahto on suojella rakennuksen keskeisiä osia ja tilojen suunnittelussa tulee ottaa huomioon rakennuksen arkkitehtuurinen arvo, yhteistyössä Alvar Aalto –säätiön kanssa.

Kirjastojen tulee kuitenkin elää mukana ajassa ja muokata toimintojaan ja palveluitaan ajan hengen ja lain määrittelemän tehtävän mukaisesti. Useat kirjaston toiminnot mahdollistuvat tilojen kautta, joten keskeinen osa toiminnan suunnittelua on tilojen suunnittelu.

Tilojen käyttöä on mahdollisuus uudistaa etenkin pääkirjaston alakerrassa, joka on nyt hieman vajaakäytöllä. Uudelleenjärjestelyillä ja kehittämistoimilla on mahdollisuus saada laajojakin tiloja uusille toiminnoille ja palveluille. Lisäksi myös yläkerran tilojen palvelupisteitä ja osastojärjestelyjä on mahdollista suunnitella yhdessä innovoiden.

Keskeiset tilakysymykset ovat kirjaston tarjoamat avoimet tilat ja oppimisympäristöt sekä uudet yhteisöllisen tekemisen tilat, kuten Urban Office ja Makerspace. Hankkeessa kartoitetaan näiden tilojen ja toimintojen tarpeet, niiden vaatimat tilat sekä toimintojen toteuttamisen suunnittelu sisältäen toimintojen henkilöstöresurssien määrittelyn.

Hankkeen keskeinen työtapa on tarjota kirjaston asiakkaille ja muita kuntalaisille osallisuuden kokemuksia ja kutsua heitä miettimään yhdessä tulevaisuuden kirjastopalveluja. Rovaniemen kaupunginkirjasto – Lapin maakuntakirjastolla on hyviä kokemuksia yhteisöllisesti tilasuunnittelusta. Aikaisemmassa hankkeessa suunniteltiin nuorten kirjaston tilat uudelleen yhdessä nuorten raadin kanssa:

http://hankkeet.kirjastot.fi/hanke/k%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4-palvelun-keski%C3%B6ss%C3%A4-case-rovaniemen-nuortenkirjasto

Kohtaamistilaa kellariin! –hankkeessa on tavoitteena on pohtia kirjaston toimintoja ja palveluita vielä laajemmin kuin pelkkien tilojen suunnittelun näkökulmasta tarkasteltuna. Kirjastopalveluiden suunnittelussa nostetaan keskiöön kohtaaminen.

Ensimmäiseksi kohtaaminen määritellään tarkoittavan kirjaston asiakkaiden ja henkilökunnan kohtaamisia. Hankkeen avulla selvitetään, mikä on paras tapa kohdata asiakas uudessa tilassa ja mikä on kiinteiden palvelupisteiden, itsepalvelun ja omatoimisuuden suhde. Kirjaston asiakaspalvelun toimintatapa suunnitellaan vastaamaan tilojen tarjoamia palveluita ja asiakkaiden tarpeita.

Toiseksi lähtökohdaksi otetaan asiakkaiden keskinäisen kohtaamisen rooli. Mikä on kirjaston tarjoama tila, jossa tekeminen ja kohtaaminen tapahtuvat yhteisöllisessä hengessä ja miten sitä edistetään? Tiloissa on kirjaston, vapaaehtoisten tai muiden toimijoiden organisoimaa säännöllistä toimintaa, jonka avulla asiakkaat saavat tilaisuuden erilaisiin kohtaamisiin. Lisäksi selvitetään, kuinka asiakkaat sopivasti törmäytetään ulkopuolisten toimijoiden kanssa.

 

-- 2017

--

Lainaustiskin uusiminen 2017

Kuhmoisten pääkirjaston lainaustiskin uusiminen ergonomiseksi ja asiakasystävällisemmäksi korkeutta säätävillä sähköpöydillä sekä lainausautomaatilla.

Tie taiteeseen on tie hyvinvointiin jatkuu Toenperällä 2017

Toenperän Juvan kirjasto on toteuttanut hyvin onnistunutta hanketta Tie taiteeseen on tie hyvinvointiin tarjoamalla juvalaisille lapsille paikallisen ammattitaiteilijan taidetuokioita vuosina 2015-2016. Eija Riitta Parkkinen, Anu Ahonen ja Hanna Räty ovat ohjanneet kirjastolla ja koululla lasten taidetuokioita. Hanke jatkuu helmikuussa Kirjailijakettu Hannele Huovin satu- ja runolukutuokioilla kaikilla Juvan kouluilla 0-4-luokkalaisille. Sen tavoitteena on lasten ja koulujen inspiroiminen Juvan kirjaston itsenäisyyden 100-vuoden tempaukseen Koko Juva lukee 24.2.

Lukukettu-kirjallisuusdiplomimme on koko Toenperän laajuinen. Haluamme tarjota kettukirjailijamme Hannele Huovin runo- ja satuhetket myös Joroisten ja Rantasalmen kaikkien koulujen 0-4-luokkalaisille.

Hankkeen tavoitteena on antaa Toenperän kirjaston kuntien koko ikäluokalle esikoululaisista neljäsluokkalaisiin elämyksellinen ja vaikuttava kohtaaminen lastenkirjallisuutemme kiistattoman mestarin, runoilijan, satukirjailijan, laulunsanoittajan, vauvateatterin kehittäjän, aapiskirjailijan kanssa. Samalla toimimme yhteistyössä koulujen kanssa, jotta oppilaat lukisivat/esittäisivät kohtaamisessa itse Hannele Huovin runoja hänelle. Haluamme siis lasten kohtaavan taiteilijan ja hänen sanankäyttönsä ja sen avulla motivoida niin oppilaita kuin opettajia kirjallisuuden ja sanojen monimuotoiseen ja intohimoiseen käyttämiseen. Lukutaito tarvitsee inspiroitumista ja innostamista!

Hankkeen tavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen taide-elämysten avulla sekä luomalla lukutaidon mahdollistamia osallisuuden kokemuksia itsenäisyyden juhlavuonna 2017. Taide ja kirjallisuus ovat Martha Nussbsaumin (2011) mukaan olennaisia välineitä lasten kasvussa demokraattiseen ja tasapainoiseen ihmisyyteen. Kirjasto on matalan kynnyksen palvelulaitos, jonka ydintehtävänä on niin sana-  kuin kuvataiteen vastaanottamisen ja tekemisen edistäminen. Kirjallisuus, sanojen hallinta ja tarinat antavat lapsille välineitä omien tunteiden ja ajatusten hallintaan ja välittämiseen toisille ihmiselle.

Utveckling av Fredrika-nätverket 2017-2018 2017

Utvecklande av Fredrikabibliotekens interna och externa verksamhet och tjänster.

Alle vuoden ikäiset kirjastoon 2017

Kirjastossa järjestettävien tapaamisten tavoitteena on jakaa pienten lasten vanhemmille tärkeää tietoa ääneen lukemisen merkityksestä ja rohkaista vanhempia käyttämään kirjaston palveluja.

Ihmisiä rajapinnoilla : luentoja elämisen monista muodoista, ihmisyyden ymmärtämisestä ja historian opetuksista 2017

Suomen itsenäisyyden historian 100 vuoden aikana on ihmisten arkielämää muokanneet monenlaiset tavat, aatteet, käytännöt ja muuttoliikkeet. Monimutkaistuva yhteiskunta, tekniikan kehittyminen, viestintävälineet ja kulkemisen helppous ovat paitsi tuoneet ihmisiä lähemmäs toisiaan, myös erottaneet ja eriarvoistaneet ihmisiä.  Suomi muuttuu yhä monikulttuurisemmaksi.  On opittava hyväksymään erilaisia tapoja elää ja kokea. On tiedettävä enemmän, jotta voi ymmärtää ja ymmärrettävä enemmän, jotta voi suvaita. Ihmisia rajapinnoilla -luentosarjan on tarkoitus sekä avata oman maamme eri ihmisryhmien historiaa, myös esitellä vieraiden kulttuurien tapoja ja elämänmuotoja.

Riihimäen kirjastolla on monivuotinen kokemus ja markkinointiosaaminen vierailujen ja tapahtumien järjestämisestä. Pyrkimyksenä on paitsi lisätä kirjaston merkittävyyttä kulttuurivaikuttajana ja aineiston avaajana myös tavoittaa hyvin erilaisia yleisöjä ja intressiryhmiä.

 

Sivut

okm
avi