Järjestä:

Löytyi 250 hanketta.

Kaikki irti kouluyhteistyöstä 2017

Hankkeen lopputuloksena syntyy Kotkan koulujen ja kirjaston yhteinen kirjastonkäytön, tiedonhankinnan ja informaatiolukutaidon malli, joka on sovellettavissa muihin kaupunkeihin ja kuntiin.

Kirjastosta pakolaislasten ja -nuorten kotoutumisen mahdollistaja 2017

Luoda kokeilemalla kehittämisen keinoin Uudenmaan kuntiin toimintamalleja alaikäisten yksin tulleiden turvapaikanhakijoiden kotoutumisen tukemiseen kirjaston käytettävissä olevin keinoin. Samalla tuetaan pakolaislasten ja -nuorten pysyvää kiinnittymistä yleisten kirjastojen tarjoamiin palveluihin. 

Digiaikaa etsimässä 2017

Hankkeen tavoitteena on lisätä ja helpottaa digitaalisten aineistojen ja palvelujen käyttöä ja niihin tutustumista.

EVVK:sta Kirjastoväärtiksi 2017

Tavoitetaan erityisesti niitä Sompion alueen nuoria, jotka eivät lue, eivätkä käy kirjastossa ja saadaan heidät tietoisiksi kirjaston mahdollisuuksista.

SUOMI 100 -luentosarja Lappeenrannan maakuntakirjastossa 2017

Lisätä yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, tuoda esiin karjalaisuutta, alueen omaa historiaa ja kulttuuria, mutta myös katsoa tulevaisuuteen. 

Connecting people (in the library)! 2017

Hankkeen tavoitteena on tukea kaksisuuntaista kielenoppimista yhdistämällä aikuisikäisiä kantasuomalaisia ja maahanmuuttajia kahdenkeskisiin kielikeskusteluihin kaikille avoimissa julkisissa tiloissa – kirjastoissa – ja ratkaista siten perimmäinen syy siihen, miksi maahanmuuttajien on haasteellista oppia suomen ja ruotsin kieliä ja miksi kantasuomalaiset eivät ole juurikaan kiinnostuneita maahanmuuttajien puhumien kielten oppimisesta. Hankkeen tuloksena syntyy kielikeskusteluista kiinnostuneiden ihmisten yhdistämisen ja ystävystymisen mahdollistava mobiilisovellus sekä  toimintamalli, jossa määritellään, miten ne, joille mobiilisovellusten maailma on vieras, saavat tukea sovelluksen käyttämiseen kirjastoista. 

Hyvän mielen lukutaito 2017

Hyvän mielen lukutaito -hankkeen tavoitteena on lukupiirin ja World Cafeen avulla lisätä mielenterveystietoutta helpolla tavalla kaikille kirjaston asiakkaille,  edistää suomen kielen lukutaitoa ja madaltaa lukemisen kynnystä suomen kieltä harjoitteleville sekä edistää kahdensuuntaista kotoutumista, jolloin kantasuomalaiset ja maahanmuuttajat saavat tilaisuuden oppia kommunikoimaan keskenään.

Bibliotek för alla - Kaikkien kirjasto 2017

Alla skall trivs på biblioteket.
Kaikki viihtyvät kirjastossa.

Katse koulua kohti 2017

Luoda kirjaston, koulujen ja varhaiskasvatuksen välinen yhteistyösuunnitelma.

Kaikkien kulttuurien kirjasto 2017

Hankkeen tavoitteena on tutustua erilaisiin kulttuureihin, edistää kuntalaisten kohtaamista ja yhteisöllisyyttä sekä lisätä kulttuurienvälistä lähentymistä ja vuoropuhelua.

Sosiaaliset kuplat puhki 2017

Muistuttaa ihmisiä siitä, kuinka tärkeää on tarkastella maailmaa myös oman sosiaalisen kuplansa ulkopuolelta. Tuoda kirjastoa esiin paikkana, jossa voi tutustua toisenlaisiin näkökulmiin sekä aineistojen kautta että tapahtumissa.

Tabletti tutuksi kaikille! 2017

Hankkeen tavoitteena on tarjota senioreille ja muille kirjaston käyttäjille mahdollisuus erilaisten internetpalveluiden käyttöön sekä mahdollistaa heidän verkkoasioimisensa käytön opetus. Myös kirjastojen aineistot ja palvelut ovat nykyään entistä enemmän verkossa. Hankkeen tavoitteena on myös opastaa niin ikäihmisiä, lapsia kuin nuoria kirjastojen e-aineistojen käytössä.

Pyhärantaan uusi palvelu – kirjastosta moderniksi informaatiopalvelukeskukseksi 2017

Pyhäranta on Varsinais-Suomen pohjoisin kunta, jonka asutus sijaitsee merenrannalla sekä valtatie 8:n varrella. Kunnankirjastolla oli aiemmin kaksi toimipistettä, ns. pääkirjasto Rohdaisten kylässä, joka palveli kahta koulua sekä merenrannan puolen asukkaita sekä Ihoden kirjasto, joka palveli 8 tien varressa asuvia kuntalaisia.  Rohdaisten kirjastosta luovuttiin kunnan päiväkodin laajennuksen yhteydessä ja kirjastotoiminta keskitettiin yksinomaan Ihoden kirjastoon.  Kirjasto ostaa ranta-alueen asukkaille kirjastoauto-palvelut Rohdaisten koululle kerran kuussa Laitilan kaupungilta sekä Reilan koululle niin ikään kerran kuussa Rauman kaupungin kirjastolta.

Etäisyys kirjastopalveluiden käytölle on lukuun ottamatta Ihoden kylässä asuvia yli 10 km, mikä on esimerkiksi lapsille ja nuorille aivan liian pitkä ja hankala matka sekä asukkaille, joilla ei ole käytettävissä oma autoa. Erityisesti nykyiset aukioloajat eivät palvele kuntalaisia mitenkään tasapuolisesti. Tähän ratkaisu löytyy kirjaston automatisoinnista.

Kirjaston vähäinen ja laskeva käyttöaste johtuu osittain maantieteellisistä seikoista, mutta niin ikään palvelutarpeiden muutoksesta.  Palvelutarpeiden muutokseen on haettu ratkaisuksi uutta palvelumuotoilua, jonka keskiössä on kuntalainen, kirjasto- ja informaatiopalveluiden käyttäjä.

Kirjasto muutetaan avoimeksi informaatiopalvelukeskukseksi, mistä kuntalaiset, kunnan organisaatiot sekä muut palveluja tuottavat tahot saavat apua tiedon haussa ja hallinnassa, viestinnässä sekä perinteisissä kirjastopalveluissa.  Automatisoinnin avulla palveluaikoja voidaan laajentaa. Kirjastoon tarvitaan palautus- ja lainausautomaatti sekä vartiointiin portti ja kameravalvonta.  Aineiston koodaaminen RFID-koodein on ehdoton edellytys, tällöin voidaan myös hyödyntää augmentoidun todellisuuden (AR) tai lisätyn todellisuuden sovelluksia (esim. LibArt) aineiston paikantamisessa.

 Digitalisaation myötä palvelukeskuksella on mahdollisuus tarjota laajemmin apua kuntalaisten asianhallinnan alalla yhdestä paikasta ja tällöin on luontevaa hyödyntää kirjastoa. Palvellakseen hyvin yhteisöään kirjaston tulee hallita monia erilaisia rooleja, joista osa liittyy perinteiseen kirjastotoimintaan ja osa informaatiopalvelujen tuottamiseen sekä saavutettavuuteen. Kirjastosta saa koulutusta VR:n(Virtual Reality) tuotantoon, kuten esimerkiksi 360 videoteknologiaan ja sen hyödyntämiseen. 

Kirjastojen palvelut saadaan monimuotoisiksi ja tuottaviksi palvelumuotoilun ja laadukkaiden ohjelmien avulla. Kyse on monien toimintojen yhtäaikaisesta ohjaamisesta, mutta kun yhteinen tavoite on asetettu, kirjastosta saadaan paikka, joka saa yhteisön elinvoimaiseksi ja tuo ihmiset yhteen. Seuraavassa joitakin strategioita, joita kehittämällä tai yhdistämällä voidaan saada toimiva palvelukonsepti juuri Pyhärantaan sopivaksi.

Kirjastopalveluiden muotoilussa on usein kyse ennen kaikkea olemassa olevien palveluiden muotoilemisesta. Tarkoituksena on yksinkertaisesti parantaa palveluita saattamalla niitä näkyvämmiksi, yhtenäisemmiksi ja helpommin lähestyttävämmiksi, kuten mediakasvatus ja peliteknologian sekä virtuaaliteknologioiden hyödyntämiseen esim. yrityksissä, yhteisöissä, kouluissa.

Tarkoituksena on myös tarkastella omia palveluita asiakkaan näkökulmasta ja tehdä tarvittavat toimenpiteet asiakasakokemuksen saattamiseksi parhaalle mahdolliselle tolalle.

Keskeisiä kysymyksiä, jotka kirjastopalveluita suunniteltaessa on tehtävä, on kysyä mitä kirjastoon saapuva kirjaston asiakas hakee, tarvitsee, kohtaa, näkee ja kokee. Kirjaston palveluita ei siis pidä suunnitella tukemaan prosesseja kirjaston näkökulmasta, vaan asiakasta ja tämän käyttäytymistä on pidettävä keskiössä.

Kaikessa kirjastopalveluiden kehittämisessä pitää ottaa huomioon asiakkaiden odotukset kirjastopalveluita kohtaan. Nämä odotukset syntyvät muiden tietoyhteiskunnan palveluiden sujuvuuden kautta. Kirjastojen palveluilta odotetaan samaa mutkattomuutta asiakkaan tarpeiden edessä kuin muualla yhteiskunnassa. Nämä odotukset saavat esimerkiksi kirjastojärjestelmät näyttäytymään melkoisen järjestelmälähtöisiltä ja vanhanaikaisilta. 

Pyhärannan kirjasto hakee hankeavustusta omatoimikirjaston edellyttämän tekniikan ja laitteiden hankkimiseen, itsepalveluautomaattien uudistamiseen sekä uuden kirjastokonseptin markkinointiin ja RFID-koodien muutostyöhön henkilöresussi 6 kk:si.

E-kirjojen käytön mallintaminen Lappeenrannan Pontuksen päiväkotikoulussa sekä Porvoon Pääskytien yläkoulussa 2017

Lisätä lasten lukuharrastusta ja parantaa lukutaitoa tuomalla sähköisen oppimateriaalin ja e-oppikirjojen rinnalle suomen- ja ruotsinkielinen sähköinen kaunokirjallisuus.

Tikusta asiaa - kirjastosta kunnan innovaatiopääkonttori 2017

Hankkeen tavoitteena on osallistaa kuntalaisia kirjaston sisältöjen tuottamiseen ja luoda kirjastolle asema kunnassa uusien innovaatioiden jako- ja kokeilupaikkana.

Yhdessä oppimaan - kirjastonkäytön opetus uusiksi 2017

Tavoitteet

  1. Päivitetään kirjastonkäytön opetuksen suunnitelma sekä uudistetaan että testataan siihen kuuluvat materiaalit
  2. Perehdytetään  henkilökunta uusiin käytänteisiin

Höpsökärpäsen pörinää! Aikamatka Suomi100 –lastenkirjallisuuteen sanataiteen keinoin 2017

Tutkia100-vuotiaan Suomen lastenkirjallisuuden ja lastenrunouden sielunmaisemaa nykylapsen silmin, innostaa heitä etsimään tarttumapintoja nykyaikaan uutta tekstiä tuottamalla, esittämällä ja kuvittamalla. 

Mediataitoja ja mukavaa verkkoasiointia 2017

Projektin tavoitteena on parantaa kirjastonkäyttäjien yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia sekä erilaisten kulttuuri- ja tietoaineistojen saatavuutta kirjaston kautta sekä mediataitojen perusopetuksen avulla pyritään tekemään palvelujen käytöstä mukavaa ja luontevaa kirjaston eri käyttäjäryhmille.

Sivut

okm
avi