Aistivinkkauksen kehittäminen
År 2017 RFV-ansökan   (Projekt fått finansiering)


Entressen kirjasto
Bibliotekets adress : 
Siltakatu 11
02770
Bibliotekets telefonnummer : 
09 81653776
Bibliotekets e-postadress : 
jaana.tyrni@espoo.fi
ISIL-kod : 
FI-Em
FO-nummer : 
0101263-6
Ansvarsperson : 
Jaana Tyrni
Telefonnummer : 
050 330 1762
E-post : 
jaana.tyrni@espoo.fi
Projektets målsättning: 

Yläkouluikäisten nuorten lukemisen edistäminen uuden vinkkauskonseptin avulla. Tarkoituksena on tuoda kirjavinkkauksiin mukaan kaikki aistit ja tarjota vinkkauksia laajemmalle kohderyhmälle. 

Indikatorer för uppföljning av målsättningen: 

Palautekeskustelut opettajien ja oppilaiden kanssa sekä heiltä kerätty kirjallinen palaute

Projektbeskrivning : 

Viimeisimpien tutkimustulosten mukaan nuorten lukutaito Suomessa heikkenee uhkaavasti. Ongelmissa ovat erityisesti nuoret miehet ja maahanamuuttajanuoret. Lukukeskus julkaisi vuonna 2015 selvityksen, josta käy ilmi että nuorten asenne lukemiseen käy kielteisemmäksi. Suomalaiset 9-luokkalaiset ovat vielä lukijoina maailman kärkikastia, mutta taso laskee koko ajan.

Kirjan lukemisen edellyttämä keskittymiskyky on nykymaailmassa uhattuna. Kentältä tuleva viesti on, että nuoret eivät enää lue ja jos he lukevat, pitäisi kirjallisuuden olla lyhyttä ja helppoa. Muut harrastukset ja uusi teknologia haastavat kirjan aseman ja arvostuksen lukutaitoa kohtaan.

Lukemisen arvostuksen laskeminen on huolestuttavaa, ja kirjastolla on osaltaan mahdollisuus vaikuttaa tilanteeseen. Lukuinnostuksen lisäämiseksi on mietitty monia keinoja. Elävöittäminen ja elämyksellisyys ovat jo olennainen osa kirjavinkkauksia. Espoon kaupunginkirjastossa tehdään paljon kumuki-vinkkausta, jossa perinteisen kerronnallisen vinkkauksen tukena on kuvaa, musiikkia ja videoita.

Entressen kirjasto haluaa kehittää kirjavinkkauksia elämyksellisesti monipuolisempaan suuntaan ja ottaa fokukseen muut aistit näköaistin sijaan. Helsinkiläisen Teatteri Tuikkeen aistiteatterinäytös Viimeinen vuoro toimi projektin lähtölaukauksena. Aistiteatterin ideana on, että yleisö on esityksessä silmät sidottuina, jolloin muut aistit korostuvat ja henkilö vapautuu visuaalisesta hälystä. Tätä uutta toimintamallia halutaan tuoda nyt vinkkauksiin.

Lukuharrastuksen raju notkahtaminen yläkouluiässä motivoi valitsemaan projektiin kohderyhmäksi yläaste- ja ammattaikouluikäiset nuoret. Aistivinkkauksen etu verrattuna perinteiseen vinkkaukseen on se, että se soveltuu myös näkövammaisille ja lukemisesteisille. Aistivinkkauksen vahvuuksiin lukeutuu myös se, että visuaalisen aistiärsykkeen poistaminen vinkkaustilanteesta auttaa keskittymään ilman että vinkkauksesta jäisi puuttumaan elämyksellinen taso.

Hankkeessa rakennetaan elämyksellinen aistivinkkauskonsepti yhteistyössä yläkoulujen ja ammatillisten oppilaitosten opettajien, oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa. Aluksi mallia rakentavat teatteriammattilaisten sparrauksella pedagoginen informaatikko ja kolme kirjastovirkailijaa, jotka ottavat mallin alkaessa hahmotuttua myös muita kollegoitaan mukaan yhdessä tekemiseen. Hankkeen loppuvaiheessa syntynyttä menetelmäosaamista jaetaan järjestämällä menetelmästä maksuton valtakunnallinen koulutus. Syntynyt malli myös vakiinnutetetaan osaksi kouluyhteistyön pysyvää palvelupalettia.

Projektin toteuttamiseksi tarvitaan apuraha, joka kattaa toteuttamisen kannalta välttämättömät henkilöstömenot (sijaisten palkkaaminen yhteensä 4 kuukaudeksi hankkeessa työskenteleville kolmelle virkailijalle) sekä teatteriammatilaisten toteuttama koulutus/sparraus ostopalveluna 500e. Omarahoitusosuus koostuu pedagogisen informaatikon panoksesta.

Projektiin on pyydetty yhteistyökumppaniksi Keskuspuiston ammattiopiston Arla-instituuttia, joka on erikoistunut näkövammaisten ammattilliseen erityisopetukseen, ja Espoon Omniaa, joka järjestää valtaosan Espoon ammatillisesta koulutuksesta.  TAIKE:n lasten- ja nuortenkulttuurin valtakunnallinen läänintaiteilija Laura Arala on lupautunut auttamaan tiedottamisessa ja tulosten valtakunnallisessa levittämisessä.

Samarbetspartner/s: 
Teatteri Tuike, TAIKE/Laura Arala
Beskrivning av verksamheten och projektutvärdering: 

"Nuorten lukemiseen käyttämä aika on lähes puolittunut 20 vuodessa. Useita kertoja viikossa kaunokirjallisuutta lukee vain 10 prosenttia 15-vuotiaista nuorista ja tietokirjallisuutta vain 4 prosenttia. Älypuhelimien ja internetin käyttö on väistämättä vaikuttanut nuorten lukutottumuksiin. Kiinnostus etenkin pitkien tekstien lukemiseen on laskenut. Tutkimusten mukaan suomalaisnuorista joka kymmenennellä on heikko lukutaito, pojista jopa 16 prosentilla. Ero tyttöjen ja poikien välillä on Suomessa kasvanut – tyttöjen ja poikien välinen ero lukutaidossa on suurempi kuin missään muussa OECD-maassa.” (Lähde: Lukukeskus, 2018 http://www.lukukeskus.fi/5-faktaa-lasten-ja-nuorten-lukemisesta/#_ftn3)

 

Lasten ja nuorten lukutaito on laskenut dramaattisesti viime vuosina. Tässä uudenlaisessa tilanteessa nimenomaan kirjasto on keskeisellä paikalla sivistävän tehtävänsä ansiosta. Aistivinkkaus-projektin lähtökohtana oli omalta osalta vastata tähän nyky-yhteiskunnan yhä kasvavaan haasteeseen koskien nuorten laskevaa lukutaitoa ja kielteistä asennetta lukemista kohtaan. Tarkoitus oli luoda uudenlainen malli kirjavinkkauksen elävöittämiseksi.

 

Projekti lähti liikkeelle keväällä 2017. Aistivinkkauksen nimeksi annettiin ”Sivuraiteilla” ja sen pohjaksi muovautui kauhukirjallisuus. Esityksen teemana olivat erilaiset pelot. Tarinan keskiössä oli junamatka pisteestä A pisteeseen B, ja jokainen pysäkki oli yksi kirja/vinkkaus. Tarina muokkautui pikkuhiljaa omanlaisekseen, ja nimikin muuttui aistivinkkauksesta sokkoteatteriksi/sokkoteatterivinkkaukseksi. Tämä uusi termi kuvaa paremmin esityksen luonnetta. Projekti suunnattiin koskemaan nuoria 8.luokasta ylöspäin sisällön vuoksi.

 

Alkuperäinen idea saatiin helsinkiläisen teatteri Tuikkeen aistiteatteriesityksestä ”Viimeinen vuoro”. Tuike toimi projektin alussa asiantuntija-apuna sekä kouluttajana. Tapaaminen Tuike-teatterilaisten kanssa järjestyi kesäkuussa 2017, jossa sovittiin syksyn koulutuspäivät (20.9. ja 11.10.) Koulutuspäivissä teatterilaiset opastivat kuinka sokkoteatteria tehdään ja millä tavalla voitaisiin hyödyntää menetelmiä omassa esityksessä. Myös kouluihin oltiin yhteydessä jo keväällä 2017 projektin mainostamiseksi.

 

Syksy 2017 aloitettiin luomalla kysely, jonka avulla oli tarkoitus kartoittaa mielipiteitä esityksestä. Kyselymuodoksi valikoitui Surveypal ja kysely toteutettiin ipadeillä jokaisen esityksen jälkeen. 

 

Sokkoteatteriesitystä alettiin harjoitella lokakuussa 2017 ja jo samana syksynä sitä kävi kokemassa pari testiryhmää, mm. tuusulalaisia syrjäytymisvaarassa olevia nuoria ohjaajineen. Heiltä saatu palaute oli erinomaista.

 

Tältä pohjalta sokkoteatteriesitykset aloitettiin ja sitä kävi kokemassa yhteensä 452 nuorta aikavälillä marraskuu 2017-marraskuu 2018. Pääsääntöisesti esitykset oli suunnattu espoolaisille yläkoululaisille, mutta muutama esityskeikka tehtiin myös Vantaalle.

 

Varsinaisten oppilaille suunnattujen esitysten lisäksi tärkeä osa projektia oli muiden kirjastolaisten kouluttaminen. Tarkoituksena oli jakaa hyväksi koetut ideat ja käytännöt muille vinkkareille. Koulutuksiin osallistui yhteensä n. 90 kirjastoalan ammattilaista. Kahden koko päivän kestävän koulu-tusten lisäksi projektista käytiin puhumassa myös yhteensä viidessä eri tapahtumassa. Suurin näistä oli Next Library –tapahtuma Berliinissä syksyllä 2018, missä projektia päästiin esittelemään ulkomaisille kollegoille.

 

Kaiken kaikkiaan projekti onnistui hyvin. Kyselyyn vastanneista oppilaista 82% koki esityksen positiivisena. Vastaajista 89% tulisi varmasti tai ehkä vastaavaan esitykseen uudelleen. Esitys myös innosti lukemaan – tai ainakin harkitsemaan lukemista (39,7% vinkattuja teoksia, 70,2% jotain muuta kirjallisuutta). Yli 80% osallistujista koki sokkoteatteriesityksen kiinnostavana. Jotkin pahat hajut tosin koettiin liian voimakkaina. Nuoret vastasivat kyselyyn yleensä pienissä ryhmissä.

 

Myös suullisesti saatu palaute oli poikkeuksetta positiivista ja projekti herätti kiinnostusta niin oppilaissa, opettajissa kuin kirjastolaisissakin.

 

Projektin pitkäaikaisia vaikutuksia lukemisen edistämiseksi on konkreettisesti vaikea arvioida. Joka tapauksessa sokkoteatteriprojekti herätti innostusta ja mielenkiintoa sekä paljon erilaisia mielipiteitä. Toivon mukaan tästä seurauksena myös intoa tarttua kirjaan sekä nautinnollisia lukuhetkiä. Esimerkiksi Jyväskylän kaupunginkirjastossa alettiin tehdä omaa versiota sokkoteatterista ja sitä kautta kasvattaa lukuintoa Keski-Suomessa.

 

Projektin perusteella elämyksellinen kirjavinkkaus sokkoteatterin keinoin voisi olla uusi keino houkutella lukemaan niitä nuoria, joille lukeminen on usein vastenmielistä.

 

Varsinaisen projekti päättymisen jälkeen sokkoteatteri jää elämään osana työnkuvaamme tavalli-sen vinkkauksen rinnalla. Mahdollisuuksien mukaan sokkovinkkaus/sokkoteatteri otetaan mukaan osaksi KULPS-tarjontaa (KULPS! – kulttuuri- ja liikuntapolku on Espoon koulujen kulttuuri- ja liikun-takasvatuksen väline, joka edistää yhteistyötä koulujen sekä kulttuuri- ja liikuntatoimijoiden vä-lillä).

Åtgärder och önskade inverkningar: 

Projektin pitkäaikaisia vaikutuksia lukemisen edistämiseksi on konkreettisesti vaikea arvioida. Sokkoteatteriprojekti herätti innostusta ja mielenkiintoa sekä paljon erilaisia mielipiteitä. Toivon mukaan tästä seurauksena myös intoa tarttua kirjaan sekä nautinnollisia lukuhetkiä. Esimerkiksi Jyväskylän kaupunginkirjastossa alettiin tehdä omaa versiota sokkoteatterista ja sitä kautta kasvattaa lukuintoa Keski-Suomessa. Espoossa on mietinnässä uuden sokkoteatterivinkkauksen kehitteleminen alakouluikäisille.

Fortsatta åtgärder: 

Projektin päättymisen jälkeen sokkoteatteri jää elämään osana työnkuvaamme tavallisen vinkkauksen rinnalla. Mahdollisuuksien mukaan sokkovinkkaus/sokkoteatteri otetaan mukaan osaksi KULPS-tarjontaa (KULPS! – kulttuuri- ja liikuntapolku on Espoon koulujen kulttuuri- ja liikun-takasvatuksen väline, joka edistää yhteistyötä koulujen sekä kulttuuri- ja liikuntatoimijoiden välillä).

Projektet börjar : 
01/04/2017
Projektet avslutas : 
31/12/2018
 


Finansiering av ansökan
Ansökningssumma: 
€12 400
Egen finansiering: 
€3 500
Budget sammanlagt: 
€15 900
Övriga understöd som ansökts: 
€0
Övriga understöd som beviljats: 
€0

Förverkligad finansiering
Budget sammanlagt: 
€9 766
Egen finansiering: 
€3 766
Extern finansiering: 
€0
Bidrag från samarbetspartners: 
€0

Statistik:
Utbildningar: 
5kpl/st.
Antalet deltagare i utbildningar: 
90henkilö/person
Antalet evenemang: 
26kpl/st.
Antalet deltagare i evenemang: 
452henkilö/person

Beslut
Beviljat stöd i euro: 
€6 000

Http://hankkeet.kirjastot.fi/ohjeita/perustelumuistio-2017. Kirjaston oman rahoituksen osuus on 20 % kustannusarviosta.