Avoimet, laajennetut ja osallistavat kirjastopalvelut - Omatoimikirjasto Karstulaan
Vuoden 2017 ELY-hanke   (Hanke on saanut rahoitusta)


Karstulan kirjasto
Kirjaston osoite : 
Koulutie 15
43500
Kirjaston puhelin : 
044 459 6635
Kirjaston sähköposti : 
kirjasto@karstula.fi
ISIL-tunnus : 
FI-Karsu
Y-tunnus : 
9094917-1
Yhteyshenkilön nimi : 
Sofia Kotilainen
Puhelin : 
044 459 6660
Sähköposti : 
sofia.kotilainen@karstula.fi
Hankkeen tavoite: 

Hankkeen tavoitteena on laajentaa Karstulan kirjaston palveluja omatoimipalveluihin ja käynnistää kirjaston itsepalvelukäyttö omatoimikirjaston muodossa.

Tavoitteen seurannan mittarit: 

Aukiolotuntien määrän kasvu, kun omatoimikirjasto otetaan käyttöön.

Kirjaston kävijämäärät omatoimiaukioloaikana.

Kuvaus : 

Toimintasuunnitelma

Tämän hankkeen tavoitteena on laajentaa Karstulan kirjaston palveluja siten, että kirjastossa siirrytään käyttämään RFID-tekniikkaa kirjojen lainaamisessa ja palautuksessa, mitä varten kirjastoon hankitaan omatoimiasioinnin mahdollistavat kirjautumis- ja valvontalaitteet, RFID-tunnisteita lukeva automaatti ym. teknologiaa ja laitteita sekä tehdään muutamia rakennusteknisiä muutoksia, jotka mahdollistavat sujuvan itsepalvelulainauksen. Seurauksena on kirjaston aukiolotuntien määrän kasvu, aineiston parempi tavoitettavuus ja varsin todennäköisesti itsepalvelukäytön lisääntyminen. Hanke liittyy ensisijaisesti teemaan Kaikkien kirjasto, ja sen tavoitteena on lisätä yhteisöllisyyttä ja kirjastopalvelujen saavutettavuutta. Perinteinen asiakaspalvelu säilyy Karstulassa edel­leen osana palveluvalikoimaa.

 

Omatoimipalveluiden avulla voidaan lisätä kirjastopalveluiden avoimuutta ja saavutettavuutta, sekä osallistaa eri-ikäisiä kuntalaisia ja asiakkaita aktiivisiksi kulttuuripalveluiden kuluttajiksi, joilla on mahdollisuuksia kohdata kirjastossa heille parhaiten sopivana aikana ja osallistua erilaisiin kirjaston järjestämiin tapahtumiin sekä asiakkaiden keskinäiseen keskusteluun ajankohtaisista ja yhteisistä asioista. Kirjaston aukioloaikoja voidaan omatoimikirjaston avulla laajentaa asiakaslähtöisesti henkilökunnan työajan ulkopuolelle iltoihin ja viikonloppuihin. Aukioloaikojen laajentaminen madaltaa kynnystä kirjastossa käymiseen ja lisää valinnanvaraa ajankohdan osalta. Tämä tuottaa samalla yhdenvertaisuutta myös työssä käyvien asiakkaiden näkökulmasta. Toisaalta etenkin senioriväestö ja koululaiset voivat asioida kirjastossa päivittäin jo ennen puolta päivää.

 

Vuoden 2016 uudet OPS:t ja vuoden 2017 kirjastolaki edellyttävät kirjastoilta muun muassa sitä, että ne tarjoavat pääsyn aineistojen, tiedon ja kulttuurisisältöjen äärelle, ylläpitävät monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa, edistävät monilukutaitoa ja tarjoavat tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan, sekä edistävät yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua. Karstulan kirjaston omatoimihanke tukee erityisesti kirjaston ja paikallisten koulujen yhteistyötä, koska omatoimiaikana kirjasto voi toimia ikään kuin laajennettuna oppimisympäristönä ja tiedonhaun lähteenä erilaisissa ilmiöpohjaiseen oppimiseen, monilukutaitoon ja mediakasvatukseen liittyvissä oppimisprojekteissa. Koulukeskuksen sijainti kirjaston välittömässä läheisyydessä tarjoaa paljon yhteistyömahdollisuuksia. Lisäksi Karstulan kirjastossa työskentelee lokakuusta 2016 alkaen pedagoginen informaatikko, joka keskittyy kouluyhteistyöhön ja kirjastopedagogiikkaan.

 

Omatoimipalvelujen myötä koulujen kanssa on mahdollista järjestää aiempaa enemmän yhteisiä oppimistuokioita. Koululuokat voivat tarvittaessa vierailla omatoimikirjastossa opettajan johdolla itsenäisesti aina, kun se on heille tarpeen, mikä lisää kirjaston käyttömahdollisuuksia uuden OPS:n mukaiseen monilukutaidon ja ilmiöpohjaisen oppimisen kehittämiseen ja antaa oppilaille valmiuksia jatko-opintoihin. Sekä koulupäivän aikana että vapaa-aikana viikonloppuisin voidaan omatoimikirjastossa järjestää tapahtumia, esimerkiksi konsolipeliturnauksia tai kirjailijavierailuja, joita varten kirjaston on hankittava uutta laitteistoa, jota siellä ei vielä ole entuudestaan. Tällainen osallistava toiminta madaltaa osaltaan kynnystä vierailla kirjastossa ja tutustua samalla myös lainattavissa olevaan kirjallisuuteen.

 

Taloussuunnitelma

Haettava rahoitus:

Suunnittelu 4 000 €
Sähköinen ohjausjärjestelmä 15 000 € (kulunvalvonta, kuulutukset, ohjelmistolisenssit; vanhan äänentoistojärjestelmän uudistaminen yhteensopivaksi uuden kanssa jne.)

Valvontakamerajärjestelmä asennettuna 5 000 €
Hälytinlaitteet 6 500 €

Asennus, käyttöönotto, käyttöönottokoulutus 2 000 €

Henkilökunnan ja asiakkaiden tietokoneisiin ja niiden säilyttämiseen omatoimiaikana liittyvät muutostyöt 1550 €

Viivakoodi/RFID-lainausautomaatti rajapintoineen Aurora-ohjelmaan 4500 €

Palautushylly 10 000 €

Nykyisen automaatin päivitys RFID-yhteensopivaksi ja automaattipöydän uusiminen 1 000 €

RFID-virkailijalukijat 3 kpl 1 500 €

RFID-tunnisteet 9 000 €

Kalustehankinnat lainausautomaattien yhteyteen (esim. seutulainojen palautus erilliseen kaappiin; automaattien sijoittaminen kirjastotilaan) 2 000 €
Rakenteelliset muutokset asiakastiloihin 2 600 €

Kustannusvaraus muutoksiin 2 000 €

Kannettava tietokone, projektori ja valkokangas neuvotteluhuoneeseen omatoimikirjastossa järjestettäviä yleisötilaisuuksia varten 1200 €

Pelikonsoli oheislaitteineen pelitapahtumien järjestämistä varten 650 €

Yhteensä 68 500 €

Oma rahoitusosuus (kirjaston henkilöstön ja teknisen toimen työ):

Aineiston valmisteleminen itsepalvelulainausta varten (RFID-tunnisteet) (yhteensä n. 2 kk) ja kirjaston asiakkaiden opastaminen itsepalvelukäyttöön (yhteensä n. 2 kk)       10 000 €

Projektinjohdon kustannukset (kiinteistöön tulevien muutosten suunnittelun ja rakentamisen ohjaus, hankintojen kilpailutus ja tekeminen) 5 000 €

Kustannusvaraus yllättäviin kustannuksiin ja kiinteistön muutoksiin 8 000 €

 YHTEENSÄ 23 000 €

 

Aikataulu:

Kirjaston omatoimikäyttöä ryhdytään valmistelemaan keväällä 2017 aloittamalla RFID-tunnisteiden kiinnitys aineistoon. Kirjastorakennuksen tarvittavat muutostyöt tehdään kevään tai viimeistään syksyn 2017 aikana. Omatoimikäyttöön soveltuva kirjastotila avataan yleisölle joko loppuvuodesta 2017 tai alkuvuodesta 2018.

Toiminnan kuvaus ja hankkeen arviointi: 

Normal
0

21

false
false
false

FI
X-NONE
X-NONE

/* Style Definitions */
table.MsoNormalTable
{mso-style-name:"Normaali taulukko";
mso-tstyle-rowband-size:0;
mso-tstyle-colband-size:0;
mso-style-noshow:yes;
mso-style-priority:99;
mso-style-parent:"";
mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;
mso-para-margin-top:0cm;
mso-para-margin-right:0cm;
mso-para-margin-bottom:8.0pt;
mso-para-margin-left:0cm;
line-height:107%;
mso-pagination:widow-orphan;
font-size:11.0pt;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-ascii-font-family:Calibri;
mso-ascii-theme-font:minor-latin;
mso-hansi-font-family:Calibri;
mso-hansi-theme-font:minor-latin;
mso-fareast-language:EN-US;}

Karstulan omatoimikirjastohanke toteutettiin hakemuksen pohjalta, mutta joitakin asioita tehtiin toisin. Kirjastotoimenjohtaja oli muutoksesta yhteydessä AVI:iin. Suuri ero suunnitelman ja toteutuksen välillä oli, että hanke toteutettiin käyttämättä RFID-tekniikkaa. Keskityttiin hyllyjärjestyksen selkiyttämiseen, kirjaston viihtyisyyden lisäämiseen, aineiston löydettävyyden parantamiseen ja itsepalveluasiointia helpottavien ratkaisujen ja opasteiden tekoon. Karstulan kirjasto on valmistunut 1986, ja sen jälkeen kokoelmaa tai hyllyjärjestystä ei ole käyty läpi kokonaisuutena. Poistojen teko, kalustojärjestyksen muuttaminen ja opasteiden uusiminen olivat erittäin tarpeellisia toimenpiteitä, jotka tehtiin ennen omatoimikirjaston toiminnan aloittamista. – Näiden valmistavien toimenpiteiden kuluja ei ole merkitty hankekuluihin.

Kirjastotoimenjohtaja, jolla oli kokemusta omatoimikirjastoista, tuli töihin Karstulaan 1.8.2017 ja aloitti omatoimikirjastohankkeen toteutuksen. Ensimmäinen suunnittelupalaveri järjestettiin 29.8.2017. Samana syksynä kirjastotoimenjohtaja alkoi käymään läpi aikuisten kirjakokoelmaa ja lanu-työstä vastaava informaatikko lasten osaston aineistoa. Karstulan kirjastosta poistettiin syksyn 2017 ja alkuvuoden 2018 aikana paljon huonokuntoista, vanhentunutta ja vähän käytettyä aineistoa.

Karstulan kirjastolla on lainattavaa aineistoa ja asiakastiloja kahdessa kerroksessa, maan tasalla ja parvella. Koko asiakastilojen hyllyjärjestys tarkistettiin vuoden aikana ennen omatoimikirjaston käyttöönottoa. Kymmeniä hyllyjä siirrettiin paikasta toiseen. Lehtilukusalista poistettiin kirjahyllyt, lehtikaappien etukotelot uusittiin, ja kaikki kirjaston lehdet sijoitettiin lehtilukusalin vierekkäisille seinille. Osa kirjaston tuoleista verhoilutettiin uudelleen. Sohvia ja nojatuoleja siirrettiin eri puolille kirjastoa, ja siten saatiin aiempaa useampia oleskeluryhmiä.

Parvivarasto poistettiin käytöstä ja siinä olleet aikuisten kirjat joko yhdistettiin lainattaviin kirjoihin tai poistettiin. Parvelle sijoitettiin aikuisten luokan 7 kirjat ja nuotit sekä osa luokasta 8, alakertaan jäi luokasta 8 vain 82 ja 84:n suomenkielinen aineisto. Kirjaston lasiseinäiseen kulmahuoneeseen jäi edelleen luokan 9 aineisto, joka sai hiukan lisätilaa. Toisen lasiseinäisen kulmahuoneen musiikkikirjat ja nuotit siirrettiin parvelle, ja huoneeseen sijoitettiin lainattava paikallisaineisto ja ei-lainattava kotiseutukokoelma. Lasten aineisto järjestettiin uudelleen. Osa kuvakirjoista sijoitettiin etukannet näkyviin. Lasten ja nuorten tietokirjat yhdistettiin.

Palvelutiski uusittiin. Tiskin keskellä on virkailijan työpiste, ja tiskin vastakkaisissa päissä ovat palautusautomaatti ja lainausautomaatti (vajaan kolmen ja yhden metrin päähän virkailijasta). Palvelutiskin alle sijoitettiin laatikosto ja taakse kaksi kaappia, nämä kolme kalustetta voidaan panna lukkoon omatoimiajalla. Palvelutiskin asennuksen vuoksi kirjasto oli suljettuna 16. - 22.2.2018. Omatoimikirjastohanke ja aineiston ja kaluston järjestelyt toteutettiin normaalin kirjastotoiminnan ohessa, vain palvelutiskin vaihto vaati viikon kiinniolon. Vain lainaustiskin muokkaaminen omatoimiaikaan sopivaksi on pantu hankkeen kuluihin – tiskiin tehtiin aukko, josta asiakkaat voivat pudottaa varatun aineiston laatikkoon.

Edellä kerrotut muutostyöt ovat tehdyistä suurimpia. Mainitut kokoelman hoito- ja järjestelytoimenpiteet tehtiin kirjaston omana työnä. Niiden ja mainittujen kalustehankintojen kustannukset eivät ole omatoimikirjastohankkeen kuluissa.

Kirjaston yksi asiakastietokone siirrettiin nykyisestä Karstula-huoneesta vajaan kolmen metrin päähän lainaustiskistä, tällä mikrolla asiakkaat käyttävät etenkin Keskikirjaston verkkokirjastoa ja etsivät kirjastoaineistoa. Toinen asiakasmikro siirrettiin Karstula-huoneesta lehtilukusaliin. Kolmas asiakasmikro jäi edelleen Karstula-huoneeksi kutsuttuun kulmahuoneeseen. Karstulan kunnan IT-suunnittelija asensi kaksi tietokonetta halutuille uusille paikoille sen jälkeen kun sähkömies oli tehnyt tarvittavat sähkö- ja kaapeliasennukset.

Kirjastoon hankittiin uudet, erilliset lainaus-ja palautusautomaatit – aiemmin oli ollut yksi automaatti, jolla oli voinut sekä palauttaa että lainata. Tarjous automaateista saatiin kolmelta toimittajalta ja toimittajaksi valittiin Mikro-Väylä Oy. Automaatit asennettiin 19.3.2018. Niiden asentaminen edellytti sähkömiehen tekemiä sähkö- ja kaapeliasennuksia. Omatoimikirjastojärjestelmästä pyydettiin tarjoukset kahdelta toimittajalta, joista toimittajaksi valittiin automaatit toimittanut Mikro-Väylä.

Kirjastotoimenjohtaja hoiti automaattien ja omatoimikirjaston hankinnan. Hankintaprosessiin osallistui myös kunnan IT-suunnittelija, ja kiinteistöasioista vastasi kunnan kiinteistöinsinööri. Kirjastotoimenjohtaja lähti pois Karstulan kirjastolta kesäkuun alussa 2018, mutta sitä ennen hän oli hankkinut tarvittavat kalusteet, automaatit ja tilannut omatoimikirjastojärjestelmän. Kirjastotoimenjohtaja oli ollut aiemmin töissä kirjastoissa, joissa oli ollut käytössä omatoimikirjasto. Valmistellessaan hanketta hän otti selvää monista asioista. Hän halusi ottaa käyttöön omatoimikirjaston, jonka käyttäjiksi asiakkaat pääsevät allekirjoittamalla asiakassopimuksen. Kirjastojärjestelmä Axiell Auroran kirjastoissa ei ollut ollut aiemmin käytössä omatoimikirjastojärjestelmää, jossa olisi ollut käytössä asiakassopimus. Tämän toimintatavan käyttöönotto vaati selvitystyötä Axiellin ja Mikro-Väylän kanssa. 

Vs. kirjastotoimenjohtaja (= kirjastonhoitaja ja tämän raportin tekijä) alkoi hoitaa projektia kirjastolla kirjastotoimenjohtajan jälkeen. Hän kyseli omatoimikirjastoasioista Alajärveltä ja Uuraisilta. Hän oli yhteydessä eri toimijoihin ja selvitti omatoimijärjestelmään liittyviä teknisiä kysymyksiä ennen järjestelmän asennusta. Viestiliikenne toimijoiden kesken oli vilkasta elo- ja syyskuussa ennen asennuspäivää. Omatoimikirjastoprojektin aikana järjestettiin toimijoiden kesken muutama kokous, joihin osallistui eri henkilöitä; tavallisimmin mukana oli kirjastotoimenjohtaja, IT-suunnittelija, kiinteistöinsinööri ja sähköasentaja.

4.6.2018 kirjastoon tuli töihin kirjastovirkailija. Hän teki uudet hyllyopasteet, mikrotietokoneiden, automaattien ja tulostinten käyttöohjeet, asiakassopimuksen ja omatoimikirjaston tarvitsemat esitteet. Esitteistä tärkein on asiakkaille annettava 8-sivuinen esite; lainaustiskillä on myös muita ohjeita, kuten ohje ongelmatilanteissa toimimiseen ja viestivihko. Virkailija on myös huolehtinut siitä, että kaikki tarvittavia ohjeita ja kaavakkeita on ollut koko ajan saatavilla. – Omatoimikirjaston käyttöönoton jälkeen hän on tutustunut siihen parhaiten, testannut sitä, tallentanut oven ja tiskin liiketunnistinta ohjaavat aikataulut ja ollut muutos- ja ongelmatilanteissa yhteydessä mm. Mikro-Väylään ja kunnan IT-suunnittelijaan. Hän on tehnyt omatoimikirjastoa koskevaa viestintää ja ollut ideoimassa omatoimikirjaston esittelyvideota.

Kaikki kirjaston työntekijät olivat 3.7.2018 Alajärven omatoimikirjastoon tehdyllä tutustumismatkalla (matkakuluja ei hankekuluissa). Kaikki kirjaston työntekijät, myös informaatikko ja toinen kirjastovirkailija, ovat tehneet asiakassopimuksia ja opastaneet automaattien ja omatoimikirjaston käyttöä – henkilöstökuluihin on merkitty vain kahden kirjastotoimenjohtajan ja toisen, enemmän asiaa hoitaneen, 4.6. tulleen kirjastovirkailijan palkkakuluja. 

Sähköasentaja teki Mikro-Väylän ohjeiden mukaan omatoimijärjestelmän tarvitsemat valaistusmuutokset ja sähköasennukset ja veti tarvittavat pitkät kaapelit. Lukkoyritys asensi kirjastoon sähkölukon ja toistakymmentä muuta lukkoa, jotta asiakkaat eivät pääse omatoimiajalla henkilökunnan tiloihin, varastotiloihin ja kahteen asiakastilaan – satunurkkaan ja tutkijanhuoneeseen. Kirjaston työntekijöiden kannalta oli helpompaa, että lukkoasennukset tehtiin samana päivänä kuin omatoimikirjasto asennettiin.

Omatoimikirjasto asennettiin torstaina 13.9.2018 ja on toiminut alusta lähtien miltei ongelmitta. Kirjaston työntekijät kokeilivat järjestelmää perjantaina 14.9. ja samana päivänä kirjastovirkailija julkaisi blogin omatoimikirjastosta, jossa ilmoitettiin, että omatoimikirjasto otetaan käyttöön maanantaina 24.9. Asiakassopimuksia alettiin tehdä 17.9., ja sopimuksen tehneet saattoivat sillä viikolla tulla kirjastoon omatoimiajalla aamuisin ennen palveluaikaa. 24.9. omatoimikirjasto aloitti nykyisillä aukioloajoilla ma-su klo 7-21. Käyttöönotto ajoitettiin maanantaille, jotta mahdolliset ongelmat voitaisiin selvittää pian. Maanantaina 1.10. vietettiin Keski-kirjastojen 5-vuotispäivää ja omatoimikirjaston avajaisia.

Karstulan kirjastossa oli helppo ottaa käyttöön omatoimikirjasto. Kirjastotila on kahdessa kerroksessa, mutta siitä huolimatta tila on avoin ja helposti kameroilla valvottavissa; kahdessa kulmahuoneessa on lasiseinät. Henkilökunnan tilat ovat kirjaston toisella sivulla. On vaivatonta erottaa henkilökunnan ja asiakastilat toisistaan. Kaksi asiakastilaa on omatoimiaikana lukittuna: satunurkassa ei ole kirjastoaineistoa, ja kirjastossa on käytettävissä kolme tietokonetta ja langaton verkko silloinkin kun tutkijanhuone on suljettuna.

Omatoimiaikana kirjastossa on valot päällä ja tallentava kameravalvonta toiminnassa. Kirjaston aamulehdet tuodaan ulko-oven postiluukkuun (luukku teetettiin omatoimikirjaston vuoksi; tekokulut ja lähilaatikkopalvelun kulut eivät ole hankkeen kuluissa). Kun työntekijät tulevat töihin, he sytyttävät muutaman lisävalon ja avaavat satunurkan ja tutkijanhuoneen ovet – nämä tilat ovat käytössä työntekijöiden ollessa paikalla. Poistuessaan työntekijät sammuttavat jotkut valot. Kiinteistöpalvelun työntekijä tarkistaa kirjaston omatoimiajan jälkeen iltaisin.

Omatoimikirjaston käyttö edellyttää, että asiakas tekee asiakassopimuksen. Täysi-ikäinen voi tehdä sopimuksen itse ja 7-17-vuotiaan sopimuksen allekirjoittaa myös huoltaja. Alle 7-vuotiaat voivat asioida kirjastossa vanhempiensa kanssa. Asiakassopimusta tehtäessä asiakkaan tiedot tarkistetaan kirjastojärjestelmästä. Hänelle tallennetaan 4-numeroinen PIN-koodi, jos sitä ei ole. Asiakkaille kerrotaan, miten omatoimikirjastoon kirjaudutaan sisään. Heille kerrotaan, miten omatoimikirjastossa tulee käyttäytyä, mm. että perheen ulkopuolisia ei saa päästää sisään. Heille kerrotaan, mitä omatoimikirjastossa voi tehdä – lähes kaikkia asioita: palauttaa, lainata, noutaa varauksia, lukea lehtiä, käyttää tietokoneita, tulostaa, skannata, kopioida ja ostaa poistokirjoja. Asiakkaille annetaan vähintään omatoimikirjaston esite ja valokopio heidän asiakassopimuksestaan.

Kirjasto viestitti etukäteen sekä kirjastolla että internetissä hyllyjärjestyksen muutoksista ja omatoimikirjaston tulosta. Hankkeen alussa kirjasto teki marraskuussa 2017 kyselyn omatoimikirjastosta. Kyselyssä selvitettiin, millaisia odotuksia asiakkailla on omatoimikirjaston suhteen ja miten ja milloin he haluaisivat omatoimikirjastossa asioida. Kyselyyn saattoi vastata sekä paperilla että verkossa. Vastauksia saatiin reilu 130, ja ne otettiin huomioon omatoimikirjaston toteutuksessa.

Kirjasto alkoi tiedottaa keväällä 2018, että omatoimikirjasto avataan syksyllä. Kirjastolla tiedotettiin vuoden ajan ennen avaamista, että hyllyjärjestystä muutetaan ja kokoelmaa siivotaan omatoimikirjaston käyttöönoton takia. Elokuussa alettiin tiedottaa kirjastolla, että omatoimikirjasto avautuu pian. Kirjastovirkailija teki valmiiksi omatoimikirjaston esitteet, ja niitä pantiin jakoon syyskuun alussa. Lukupiirin ensimmäisessä tapaamisessa asennuspäivänä 13.9. oli kirjailijavieras, jota oli kuuntelemassa 40 henkilöä. Vs. kirjastotoimenjohtaja toivotti osanottajat tervetulleeksi ja esitteli lyhyesti omatoimikirjastoa. Hän esitteli 23 henkilölle omatoimikirjastoa omatoimikirjaston avajaispäivänä 1.10. ja vanhustenviikolla 10 henkilölle 9.10.

Omatoimikirjaston tulosta kirjasto kirjoitti blogissa 21.5.2018 ja asennuspäivän jälkeisenä päivänä 14.9.2018. Kirjaston Facebookissa omatoimikirjaston tulosta kerrottiin pitkin kevättä ja kesää, maaliskuusta lähtien. Omatoimikirjaston kerrottiin tulevan ”syksyllä”. Toukokuussa Facebookiin linkitettiin 21.5. blogijuttu. Elokuussa Facebookissa ilmoitettiin omatoimikirjaston avautuvan syyskuun lopussa. Keskisuomalaisen verkkolehti kirjoitti 30.8. ja paperilehti 4.9., että Karstulassa avautuu pian omatoimikirjasto – jälkimmäisen jutun kirjasto jakoi Facebookissaan. Paikallislehti Viispiikkinen kertoi saman tiedon 6.9.

Syyskuussa Karstulan kotisivujen kirjastosivulle pantiin omatoimikirjaston esittely ja asiakassopimusteksti, tosin ilman allekirjoitusmahdollisuutta. Kirjaston Facebook-sivuille linkitettiin sopimusteksti ja blogikirjoitus. Facebookissa ilmoitettiin myös omatoimikirjaston avajaisista ja vanhustenviikon opastuksesta.

Omatoimikirjaston aloitus sijoittui sopivasti samalle päivälle Keski-kirjastojen 5-vuotispäivän kanssa.  Kirjasto julkaisi Viispiikkisessä 27.9. ilmoituksen aukioloajoistaan, tapahtumista sekä päivästä 1.10., jolloin omatoimikirjaston virallista aloitusta ja Keski-kirjastojen syntymäpäivää juhlitaan kahvituksella. Viispiikkinen julkaisi 11.10. jutun omatoimikirjastosta, jonka teksti ja kuvat perustuivat vs. kirjastotoimenjohtajan haastatteluun. Kun Viispiikkinen julkaisi 3.1.2019 kuvia siitä, mitä vuonna 2018 oli tapahtunut, koosteeseen oli otettu 11.10. jutussa ollut valokuva, jossa vs. kirjastotoimenjohtaja esittelee omatoimikirjaston ovilukijan käyttöä. Kirjasto teetätti paikallisilla nuorilla joulukuussa 2018 esittelyvideon omatoimikirjastosta, joka on esillä sekä kirjaston että kunnan Facebook-sivuilla.

Normal
0

21

false
false
false

FI
X-NONE
X-NONE

/* Style Definitions */
table.MsoNormalTable
{mso-style-name:"Normaali taulukko";
mso-tstyle-rowband-size:0;
mso-tstyle-colband-size:0;
mso-style-noshow:yes;
mso-style-priority:99;
mso-style-parent:"";
mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;
mso-para-margin-top:0cm;
mso-para-margin-right:0cm;
mso-para-margin-bottom:8.0pt;
mso-para-margin-left:0cm;
line-height:107%;
mso-pagination:widow-orphan;
font-size:11.0pt;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-ascii-font-family:Calibri;
mso-ascii-theme-font:minor-latin;
mso-hansi-font-family:Calibri;
mso-hansi-theme-font:minor-latin;
mso-fareast-language:EN-US;}

Hanke oli työläs, siksi että samaan aikaan sen kanssa ajantasaistettiin aineistokokoelmaa ja järjestettiin kirjastoaineistoja toisin; omatoimikirjastoa on helpompi ja mukavampi käyttää, kun kalustejärjestys on selkeä ja kokoelma siisti ja houkutteleva. Paljon tarpeetonta, vanhaa ja vähän käytettyä aineistoa poistettiin, ja tilalle hankittiin parempikuntoista aineistoa. Aineiston läpikäynti oli erittäin tarpeellista, koska koko kokoelmaa ei ole käyty läpi nykykirjaston aikana. Hyllyjärjestyksen selkeyttäminen oli helpompaa, kun hyllyissä oli vähemmän kirjoja. Asiakkaat löytävät aineistot helpommin, kun hyllyjärjestys ja opasteet ovat selkeitä.

Hankkeen aikana piti ottaa huomioon useita asioita ja selvittää monia epäselviä kysymyksiä. Kirjastotilan muuttaminen omatoimikirjastoksi onnistui helposti. Omatoimikirjasto on toiminut alusta alkaen lähes ongelmitta ja järjestyshäiriöitä ei ole ollut. Aluksi joidenkin asiakkaiden oli vaikea hahmottaa, mihin kohtaan lukijassa kirjastokortti pannaan. Ongelmatilanteet ovat vähentyneet, kun oven opaste on muutettu selkeämmäksi ja asiakkaita on aiempaa enemmän opastettu asiassa – jo asiakassopimusta tehtäessä. Kun jotkut nuoret olivat ymmärtäneet voivansa päästää kavereitaan kirjastoon, asiasta lähetettiin sähköpostia peruskoulun rehtorille välitettäväksi opettajille. Kaksi kertaa ulko-ovi on mennyt lukkoon palveluajalla; ongelma poistui kun järjestelmäpäivitykset siirrettiin yöaikaan. Ulko-ovi on pari kertaa temppuillut, mm. kun oven väliin on mennyt lunta. Ongelmaan voi vaikuttaa poistamalla häiritsevän lumen. Parin asian kohdalla huomattiin, että on parempi tehdä toisin kuin aluksi tehtiin: Ensin työntekijät kertoivat omatoimiajalle siirtymisestä, mutta myöhemmin otettiin käyttöön Mikro-Väylän automaattiset kuulutukset. Joulukuussa sähköasentaja muutti valaistusta niin, että kirjaston työntekijät voivat kytkimillä sammuttaa osan kirjaston valoista – videotykki ja jotkut satutapahtumat toimivat paremmin hämärässä.

Verkkosivut, tuotetut julkaisut ja materiaalit: 

Karstulan kunnan kotisivuilla on omatoimikirjastosivu. Kirjaston blogissa on julkaistu kaksi kirjoitusta omatoimikirjastosta 21.5.2018 ja 14.9.2018. Kirjaston Facebookissa on käsitelty omatoimihanketta monta kertaa, ensimmäisen kerran maaliskuussa 2018. Sekä kunnan että kirjaston sivuilla on kirjaston teettämä video, jossa opastetaan omatoimikirjaston käyttöä (kirjastolla kohdassa Videot).

http://www.karstula.fi/vapaa-aika/kirjasto/palvelut/omatoimikirjasto/

http://kirjastokarstula.blogspot.com/

https://fi-fi.facebook.com/karstulankunnankirjasto/  

Asiakkaat allekirjoittavat asiakassopimuksen ja heille annetaan Tervetuloa Karstulan omatoimikirjastoon! -esite, laajuus 8 sivua.     

Keskisuomalainen-verkkolehti 30.8.2018 ja paperilehti 4.9.2018.

Viispiikkinen-paikallislehti 6.9. ja 11.10.2018; Viispiikkisessä oli kirjaston ilmoitus 27.9.2018 ja valokuva omatoimikirjaston ovilukijasta 3.1.2019.

Arvioi toimenpiteitä ja vaikutuksia: 

Karstulan omatoimikirjaston käyttöönotto sujui ongelmitta. Kirjaston muuttaminen omatoimikirjastoksi onnistui helposti. Koska kirjastolla on vain muutama väliseinä, kameravalvonta oli helppo toteuttaa. Aluksi joidenkin oli vaikea hahmottaa, mihin kohtaan lukijassa kortti pannaan. Ongelmatilanteet ovat vähentyneet, kun oven opaste on muutettu selkeämmäksi ja asiakkaita on aiempaa enemmän opastettu asiassa – jo asiakassopimusta tehtäessä. Kun jotkut nuoret olivat ymmärtäneet voivansa päästää kavereitaan kirjastoon, asiasta lähetettiin sähköpostia peruskoulun rehtorille välitettäväksi opettajille. Kaksi kertaa ulko-ovi on mennyt lukkoon palveluajalla; ongelma poistui kun järjestelmäpäivitykset siirrettiin yöaikaan. Ulko-ovi on pari kertaa temppuillut, mm. kun oven väliin on mennyt lunta. Ongelmaan voi vaikuttaa poistamalla häiritsevän lumen. Parin asian kohdalla huomattiin, että on parempi tehdä toisin kuin aluksi tehtiin: Ensin työntekijät kertoivat omatoimiajalle siirtymisestä, mutta myöhemmin otettiin käyttöön Mikro-Väylän automaattiset kuulutukset. Joulukuussa sähköasentaja muutti valaistusta niin, että kirjaston työntekijät voivat kytkimillä sammuttaa osan kirjaston valoista – videotykki ja jotkut satutapahtumat toimivat paremmin hämärässä.

Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä omatoimikirjastoon. Järjestelmä on toiminut koko ajan lähes moitteettomasti, ja järjestyshäiriöitä ei ole ollut. Monet pitävät siitä, että voivat asioida kirjastossa haluamanaan aikana. Erityisen tyytyväisiä ovat useat työssäkäyvät ja lapsiperheet. Kirjaston työntekijöiden ja opettajien toimintaa helpottaa, kun kirjastossa voi asioida sopimatta asiasta etukäteen. Jotkut opettajat hakevat aineistoa omatoimiajalla. Asiakkaiden asiointi on helpompaa, kun he voivat verkkokirjastosta tarkistaa aineiston paikallaolon milloin tahansa, varata sen tarvittaessa ja noutaa aineiston heti tai saatuaan ilmoituksen varauksen saapumisesta. Kirjastoon on tullut omatoimikirjaston myötä uusia asiakkaita, esimerkiksi joidenkin kirjastoa käyttävien perheenjäsenet tulevat käymään kirjastossa mieluusti omatoimiajalla. Vuoden 2018 lopussa kirjastolla oli tehty 457 asiakassopimusta, määrä on 28 % lainaajista.

Pedagoginen informaatikko järjestää aamupäivisin kirjastossa satutunteja, kirjastokäytön opetuksia ja kirjavinkkauksia. Näissä tapahtumissa käytetään kirjastolle aiemmin hankittua kannettavaa tietokonetta ja hankkeen aikana hankittua videotykkiä ja valkokangasta (kulut eivät ole hankemenoissa). Kirjastossa asioivat saavat monipuolisemman käsityksen kirjaston toiminnasta, kun täällä on erilaisia toimintoja meneillään. Aiempaa useammat pystyvät omatoimikirjaston myötä asioimaan kirjastossa ja mm. tutustumaan näyttelyihin. Jonkin verran asiakkaat kysyvät neuvoja, kun työntekijät ovat omatoimiaikana lainaussalissa. Kyselyjä tulee kuitenkin niin vähän, että ne eivät häiritse kirjastolaisten töitä.

Asiakkaiden on ollut helppo alkaa käyttää omatoimikirjastoa, koska muutoksista tiedotettiin useilla tavoilla, monet olivat tottuneet käyttämään itsepalvelua ja muutokset tapahtuivat vähitellen. Kirjastossamme on ollut vuosia käytössä lainaus-palautus-automaatti ja varausten nouto avohyllystä. Uudet, keskenään samanlaiset automaatit asennettiin puoli vuotta ennen omatoimikirjastojärjestelmää, joka toimintatapa helpotti asiakkaiden tottumista.

Kaksi automaattia nopeuttaa asiakkaiden asiointia etenkin ruuhka-aikoina, kuten koululuokkien käydessä. Kun automaatit ovat eri paikassa, palautukset ja lainat eivät mene sekaisin. Lehtilukusali on heti ulko-ovesta tullessa. Siellä on kaikki kirjaston lehdet, tietokoneella myös verkkolehdet. Selkeä hyllyjärjestys, uusitut hyllyjen pääty- ja reunaopasteet ja monenlaisten esitteiden ohjeet helpottavat asiakkaiden omatoimiasiointia. Omatoimiasiointiin houkuttelee myös viihtyisä kirjastotila.

Jatkotoimenpiteet: 

Jatkossa kirjastossa voidaan järjestää aiempaa enemmän tapahtumia ja kirjastonkäytön opetusta, kun asiakkaat hoitavat kirjastoasiansa suurelta osin itse. Kirjasto voi keskittyä vaativampien asiakastilanteiden hoitamiseen ja heidän palvelemiseensa, jotka tarvitsevat enemmän apua, kuten pikkulapset ja vanhukset. Kun projekti on saatu päätökseen, voidaan alkaa miettiä tarkemmin, miten omatoimikirjastoa voidaan hyödyntää.

Lisätietoa: 

Kirjastotoimenjohtaja vastasi kirjaston osalta hankkeen etenemisestä 1.8.2017 - 31.5.2018. Hänen lähdettyään hankkeen etenemisestä huolehti 1.6. alkaen vs. kirjastotoimenjohtaja. Hän teki myös hankkeen loppuraportin, mutta tuntee huonosti hankkeen alkuvaiheen, esim. kuinka paljon selvitystyötä alkuvaiheessa tehtiin. Kirjastovirkailija teki hankkeeseen liittyviä töitä 4.6.-31.12.2018. Kirjaston kahden muun työntekijän palkkakuluja ei ole merkitty hankkeen kuluihin.

Omatoimikirjastohanke poiki aineisto- ja hyllyjärjestyksen muutostarpeen. Näitä järjestelyjä tehtiin koko hankkeen ajan, menot eivät ole hankekuluissa.

Kirjaston aukiolotunnit lisääntyivät reilun kolmen kuukauden aikana, minkä omatoimikirjasto oli vuonna 2018 käytössä. Vuonna 2019 selvitämme, aukiolotuntien lisäksi, kuinka paljon kirjastossa on kävijöitä palveluaikoina ja omatoimiaikoina.

Jotkut toiminnat, jotka tehtiin hankkeeseen liittyen, eivät ole hankekuluissa: Niissä ei ole kirjaston asiakasoven postiluukun teettäminen eikä Lähilaatikkopalvelun kulut. Menoissa ei ole myöskään videotykki ja valkokangas (käytetään kirjastonkäytön opetuksessa) eikä työntekijöiden Alajärven omatoimikirjastoon suuntautunut tutustumismatka.

 

 

Aloituspäivämäärä : 
03/04/2017
Lopetuspäivämäärä : 
31/12/2018
 


Anomuksen rahoitus
Haettava avustus yhteensä: 
€68 500
Oma rahoitus yhteensä: 
€23 000
Budjetti euroissa yhteensä: 
€91 500
Haettu muu avustus: 
€0
Saatu muu avustus: 
€0

Toteutunut rahoitus
Koko budjetti: 
€34 550
Oma rahoitus yhteensä: 
€9 550
Muualta saatu avustus: 
€0
Yhteistyökumppanin rahoitusosuus: 
€0

Tilastot:
Tapahtumien lukumäärä: 
2kpl/st.
Tapahtumiin osallistujat: 
33henkilö/person

Päätös
Myönnetty avustus euroissa.: 
€25 000

Hakemus on hakukriteerien mukainen. Avustusta voi käyttää hakemuksessa esitetyn erittelyn mukaisesti. Valtionavustusta ei voi käyttää kalusteisiin, RFID-tageihin. Ks. Perustelumuistio 2017 http://hankkeet.kirjastot.fi/ohjeita/perustelumuistio-2017