Connecting people (in the library)!
Vuoden 2017 AVI-hanke   (Hanke on saanut rahoitusta)


Vantaan kaupunginkirjasto
Kirjaston osoite : 
Lummetie 4
01300
Kirjaston puhelin : 
(09) 839 22816
Kirjaston sähköposti : 
mikko.vainio@vantaa.fi
ISIL-tunnus : 
FI-Vantaa
Y-tunnus : 
0124610-9
Yhteyshenkilön nimi : 
Mikko Vainio
Puhelin : 
09 839 22816
Sähköposti : 
mikko.vainio@vantaa.fi
Hankkeen tavoite: 

Hankkeen tavoitteena on tukea kaksisuuntaista kielenoppimista yhdistämällä aikuisikäisiä kantasuomalaisia ja maahanmuuttajia kahdenkeskisiin kielikeskusteluihin kaikille avoimissa julkisissa tiloissa – kirjastoissa – ja ratkaista siten perimmäinen syy siihen, miksi maahanmuuttajien on haasteellista oppia suomen ja ruotsin kieliä ja miksi kantasuomalaiset eivät ole juurikaan kiinnostuneita maahanmuuttajien puhumien kielten oppimisesta. Hankkeen tuloksena syntyy kielikeskusteluista kiinnostuneiden ihmisten yhdistämisen ja ystävystymisen mahdollistava mobiilisovellus sekä  toimintamalli, jossa määritellään, miten ne, joille mobiilisovellusten maailma on vieras, saavat tukea sovelluksen käyttämiseen kirjastoista. 

Tavoitteen seurannan mittarit: 

Hanketta varten perustettu projektiryhmä seuraa ja arvioi projektin edistymistä jatkuvasti. Hankkeen onnistuminen edellyttää laajaa verkostoitumista kolmannen sektorin (ja muiden hankkeen kannalta kiinnostavien) toimijoiden kanssa, joten yksi seurannan mittari on löytyneiden yhteistyökumppaneiden määrä. Muita mittareita ovat osallistujamäärät sovelluksen kehittämiseen liittyvissä työpajoissa, kirjastolaisille järjestetyissä koulutuksissa ja lanseeraamisjuhlissa. Kun mobiilisovellus on valmis, toimii mittarina myös sen käyttäjien lukumäärä.

Kuvaus : 

Tiivistelmä

Connecting people (in the library)! - tukee kielenoppimista yhdistämällä aikuisikäisiä kantasuomalaisia ja maahanmuuttajia kielikeskusteluihin kaikille avoimissa julkisissa tiloissa – kirjastoissa. Hankkeen tuloksena syntyy kielikeskusteluista kiinnostuneiden ihmisten yhdistämisen ja ystävystymisen mahdollistava mobiilisovellus sekä  toimintamalli, jossa määritellään, miten ne, joille mobiilisovellusten maailma on vieras, saavat tukea sovelluksen käyttämiseen kirjastoista. Hanke on HelMet-kirjastojen (Vantaa, Espoo, Helsinki, Kauniainen) ja Oulun kaupunginkirjaston yhteinen pilotti, josta halutaan kehittää pysyvä kirjastopalvelu ja joka voidaan ottaa käyttöön missä tahansa suomalaisessa (tai ulkomaalaisessakin) kirjastossa.

Tausta

Kieltä oppii parhaiten käyttämällä, ystävystymällä ja keskustelemalla säännöllisesti sitä äidinkielenään puhuvien ihmisten kanssa, mutta aikuisikäisten kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien ystävyyssuhteet ovat yhä harvinaisia. Kantasuomalaisia, jotka haluavat auttaa maahanmuuttajia, on kuitenkin esimerkiksi turvapaikanhakijoille tarkoitettuihin keräyksiin toimitetuista vaatemääristä päätellen paljon ja Helsingissä marssi vastikään 15 000 ihmistä rasismia vastaan. Herää kysymys, eikö aikuisikäisten kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien tutustumiselle ole tarpeeksi mahdollisuuksia? Monet järjestöt tarjoavat toki erilaisia ystäväpalveluita, mutta tällaisessa tapauksessa järjestö valitsee, ketkä ovat potentiaalisia ystäviä, eivätkä kaikki halua tulla tällä tavalla paritetuksi. Yleensähän ystävät valitaan itse, heidät tavataan erilaisissa elämäntilanteissa (koulussa, opiskeluvuosina, työelämässä, harrasteiden parissa jne.) tai nykyisin yhä useammin myös netin välityksellä.

Isolla osalla maahanmuuttajista on kännykkä. Ja niin on kantasuomalaisillakin. Maailmalla on jo kehitetty jonkin verran mobiilisovelluksia, jotka yhdistävät auttajat ja autettavat, esimerkiksi Tanskassa kehitetty Be my eyes http://www.bemyeyes.org/ yhdistää avun tarpeessa olevat sokeat ja vapaaehtoiset ja amerikkalaisen teinin kehittämä Sit with us http://sitwithus.io/ lounasseuraa kouluissa kaipaavat yksinäiset oppilaat. Tällaisia ihmisiä yhdistäviä mobiilisovelluksia on kehitetty myös Suomessa ja kehitetään jatkossa yhä enemmän. Esimerkiksi yksi koulumaailmaa uudistavaan HundrED –projektiin valituista kokeiluista on nk. vanhempien "Über" https://hundred.fi/fi/projects/vanhempien-uber, jonka "tavoitteena on kehittää ja pilotoida yksinkertainen ja toimiva applikaatio, joka auttaisi kaikkia Suomen opettajia valtakunnallisesti tuomalla eri alojen osaamista ja asiantuntijuutta kaikkien opettajien saataville".

Tavoite

Hankkeen tavoitteena on tukea kaksisuuntaista kielenoppimista yhdistämällä aikuisikäisiä kantasuomalaisia ja maahanmuuttajia kahdenkeskisiin kielikeskusteluihin kaikille avoimissa julkisissa tiloissa – kirjastoissa – ja ratkaista siten perimmäinen syy siihen, miksi maahanmuuttajien on haasteellista oppia suomen ja ruotsin kieliä ja miksi kantasuomalaiset eivät ole juurikaan kiinnostuneita maahanmuuttajien puhumien kielten oppimisesta. Hankkeen tuloksena syntyy paitsi kielikeskusteluista kiinnostuneiden ihmisten yhdistämisen ja ystävystymisen mahdollistava mobiilisovellus myös toimintamalli, jossa määritellään, miten ne, joille mobiilisovellusten maailma on vieras, saavat tukea sovelluksen käyttämiseen kirjastoista.

Hanke on HelMet-kirjastojen (Vantaa, Espoo, Helsinki, Kauniainen) ja Oulun kaupunginkirjaston yhteinen pilotti, josta halutaan kehittää pysyvä kirjastopalvelu ja joka voidaan ottaa käyttöön missä tahansa suomalaisessa (tai ulkomaalaisessakin) kirjastossa. Oulun ja Kauniaisten kaupunginkirjastot eivät osallistu pääkaupunkiseudulla pidettäviin mobiilisovelluksen kehittämiseen liittyviin työpajoihin mutta ottavat mobiilisovelluksen ja siihen liittyvän toimintamallin käyttöönsä.

Hanke on linjassa opetus- ja kulttuuriministeriön vastikään julkaiseman ohjelman kanssa, joka on laadittu rasismin ehkäisemiseksi ja yhteiskunnallisen osallisuuden edistämiseksi. Sen mukaanhan yleiset kirjastot ovat aktiivisen kansalaisuuden, monikulttuurisuuden ja demokratian areenoja.

Sisältö, aikataulu ja organisaatio

Hanke käynnistyy heti rahoituspäätöksen jälkeen keväällä 2017, jolloin rekrytoidaan hanketyöntekijä ja etsitään mobiilisovelluksen teknisestä toteutuksesta vastaava yhteistyökumppani. Hanketyöntekijä aloittaa työnsä elokuussa 2017, ja hänen kokopäivätoiminen työsuhteensa päättyy heinäkuun 2018 lopussa. Hän toimii hankkeen koordinaattorina, ja hankkeelle perustetaan myös projektiryhmä, joka toimii hanketyöntekijän tukena ja jonka kanssa hän voi ideoida ja keskustella pienistäkin käytännön seikoista.

Yksi hanketyöntekijän keskeisimpiä tehtäviä on verkostoitua kolmannen sektorin ja muiden hankkeen kannalta kiinnostavien (esim. oppilaitokset, joissa on kansainvälisiä opiskelijoita) toimijoiden kanssa. Hankkeen onnistumisen kannalta on erittäin tärkeää, että hankkeessa ei tehdä pelkkää mobiilisovellusta vaan verkostoidutaan aktiivisesti, levitetään tietoa ja innostetaan sekä maahanmuuttajia että kantasuomalaisia mobiilisovelluksen käyttäjiksi. Hanketyöntekijä laatii heti työsuhteensa aluksi kartoituksen hankkeen kannalta kiinnostavista toimijoista ja sopii yhteistyötapaamisia. On tärkeä tavoittaa paitsi maahanmuuttajatyötä tekeviä toimijoita myös sellaisia toimijoita, joiden kautta voimme löytää mobiilisovelluksen käyttämisestä kiinnostuneita kantasuomalaisia.

Ideaa on jo hakuvaiheessa esitelty Hakunilan kansainväliselle yhdistykselle ja Nicehearts ry:lle, jotka ovat halukkaita osallistumaan sovelluksen kehittämiseen ja levittämään tietoa hankkeesta omien verkostojensa kautta. Hakunilan kansainvälinen yhdistys on koko Vantaan tasolla vaikuttava yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää monikulttuurista toimintaa ja lisätä vieraiden kulttuurien tuntemusta. Nicehearts ry on puolestaan tyttö- ja naistoimintaa tuottava yhdistys, jonka päämääränä on tyttöjen ja naisten hyvinvoinnin lisääminen, alueellisen hyvinvoinnin ja vaikuttamisen sekä osallisuuden lisääminen, integraation ja kotouttamisen edistäminen yhteiskunnassamme. Yhdistys toimii sekä Vantaalla että Espoossa.

Loka-marraskuussa järjestämme pääkaupunkiseudulla työpajan/-pajoja, joissa kirjastolaiset, kielisovelluksen potentiaaliset käyttäjät kantasuomalaisista maahanmuuttajiin sekä teknisestä toteutuksesta vastaava yhteistyökumppani ideoivat yhdessä sovelluksen ominaisuuksia. Tämän jälkeen aloitetaan mobiilisovelluksen tekninen toteutus, ja sovelluksen toivotaan olevan käyttövalmis alkuvuodesta 2018.

Mobiilisovelluksen idea tarkentuu työpajoissa, mutta periaatteessa se toimii niin, että kielikeskustelusta kiinnostuneet voivat luoda sovellukseen omat profiilinsa. Sovelluksen avulla voi sopia kahdenkeskisen tapaamisen, jonka tarkoituksena on keskustella suomeksi, ruotsiksi tai muulla kiellellä (vaikka arabiaksi!) esimerkiksi tunnin ajan. Jos keskustelukumppani ei tunnu mieleiseltä, ei tapaamista luonnollisesti tarvitse sopia toista kertaa. Jos keskustelukumppani tuntuu mieleiseltä ja ystävyys alkaa kehkeytyä, unohtunee sovellus jossakin vaiheessa ja ystävyys jatkuu osana muuta elämää. Sovelluksen käyttäjä voi myös määritellä sovellukseen, milloin on käytettävissä keskusteluihin. Jos esimerkiksi lomailee heinäkuussa tai syyskuussa on hektinen elämäntilanne, niin silloin keskusteluseuraa ei tarvitse tarjota. Yleisönosastokeskusteluissa on ollut viime aikoina esillä, että kantasuomalaiset kaipaavat juuri tällaisia vapaaehtoistyön mahdollisuuksia – tehdä vapaaehtoistöitä oman elämäntilanteen mukaan ja olla välillä tekemättä.

Projektityöntekijän tehtäviin kuuluu myös luoda yhdessä projektiryhmän kanssa toimintamalli, jossa määritellään miten ne, joille mobiilisovellusten maailma on vieras, saavat tukea sovelluksen käyttämiseen kirjastoista. HelMet-kirjastoissa on yhteensä lähes 700 työntekijää ja Oulun kaupunginkirjastossa 140 työntekijää, ja heidän tietotekniset taitonsa ovat tasoltaan vaihtelevia. Jos toimintamallissa päädytään esimerkiksi määrittelemään, että sovelluksesta kiinnostuneet voivat varata opastusaikoja kirjastoon, olisi jokaisessa kirjastossa oltava vähintäänkin yksi näistä opastuksista vastaava. Lisäksi joka ikisen kirjastolaisen olisi tunnettava sovellus ja sen ominaisuudet vähintäänkin pintapuolisesti, vaikka syvällinen opastaminen ei jokaisen toimenkuvaan kuuluisikaan. Tämän vuoksi projektityöntekijä järjestää sekä HelMet-kirjastojen että Oulun kaupunginkirjaston henkilökunnalle keväällä 2018 koulutuksia ennen sovelluksen lanseeraamista.

Sovellus lanseerataan loppukeväällä 2018 kirjastojen henkilökunnan kouluttamisen jälkeen. Tuolloin järjestään suuret lanseeraamisjuhlat, joissa on myös aiheeseen liittyvää seminaariohjelmaa ja joihin kutsutaan mukaan kaikki sovelluksen kehittämiseen osallistuneet, poliitikkoja ja muita vaikuttajia sekä tiedostusvälineitä. Sovelluksen lanseeraamisen jälkeen projektityöntekijä järjestää yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa työpajoja sekä pääkaupunkiseudulla ja että Oulussa niille sovelluksesta kiinnostuneille, joille mobiilimaailma on vieras (esim. eläkeläiset, kouluttamattomat maahanmuuttajanaiset).

Hankkeelle laaditaan heti sen alussa eri mediat monipuolisesti kattava viestintäsuunnitelma yhteistyössä kirjastojen viestintäammattilaisten kanssa. Hankkeessa käytetään erityisen paljon sosiaalista mediaa, ja some-viestiä levitetään myös yhteistyökumppanien some-verkostojen avulla. Päävastuu some-viestinnästä on hanketyöntekijällä, kirjastojen viestintäammattilaiset kirjoittavat mediatiedotteet. Sovelluksen markkinoimiseksi laaditaan kirjastojen graafisten osaajien kanssa julisteita ja flyereita useilla kielillä, joita voidaan jakaa esimerkiksi vastaanottokeskuksissa turvapaikanhakijoille.

Budjetti

Mobiilisovelluksen kehittäminen (ostopalveluna) 30 000 €

Projektityöntekijän työvälineet (henk.koht. kannettava tietokone, kännykkä & työpajoissa tarvittavat mobiililaitteet) 5 000 €

Mobiililaitteet 5 000 €
Kaikissa kirjastoissa ei vieläkään ole mobiililaitteita, joilla henkilökunta voisi harjoitella sovelluksen käyttöä ja demota sitä apua kaipaaville asiakkaille. Niihin kirjastoihin, joista laite puuttuu, hankitaan sellainen.

Hanketyöntekijän palkkio (elokuu 2017-heinäkuu 2018) 12 kk, 42 600 €   
Hanketyöntekijän palkka vastaa Vantaalla työskentelevän erikoiskirjastonhoitajan palkkaa 2640 €/kk € kuussa + sivukulut & lomarahat. Palkkaaminen maksaa työnantajalle sivukuluineen n. 3 550 € kuussa, 42 600 € kahdeksitoista kuukaudeksi.

Matkakustannukset 2 320 €
Projektityöntekijä viettää kaksi kahden viikon jaksoa Oulussa, matkat (meno-paluu n. 200 €) + hotelliyö (120 € / yö), yht. 1360 € . Kolme oululaista matkustaa lanseeraamisbileisiin pääkaupunkiseudulle, matkat (meno-paluu n. 200 €) + yksi hotelliyö (120 € / yö), yht. 960 €.

Lanseeraamisjuhlien kustannukset (seminaariohjelman esiintyjien palkkiot, tarjoilut yms.) 2 000 €

Flyereiden ja julisteiden painokulut 1 000 €

Hankkeeseen osallistuvien Vantaan, Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Oulun kaupunginkirjastojen työntekijöiden henkilöstökulut (elokuu 2017–heinäkuu 2018) ovat vähintään 20 % hankkeen kokonaiskustannuksista eli  21 980 €. Tämä omakustanneosuus tulee katettua jo pelkästään koulutusten osallistujien tuntipalkalla. Jos kirjastolaisen tuntipalkka (sivukuluineen) on keskimäärin 22 e ja kahden tunnin pituisiin koulutuksiin osallistuu n.  90 % kirjastojen henkilökunnasta (n. 750 henkilöä) , niin hinta on 33 000  €. Tämän lisäksi henkilöstökuluihin kuuluvat Vantaan, Helsingin ja Espoon kaupunginkirjaston projektityöryhmälaisten työtunnit (projektikokoukset, työpajat, lanseeraamisjuhlat, yhteydenpito jne.), Oulun ja Kauniaisten edustajien osallistuminen lanseeraamisjuhliin + Vantaalla hankkeeseen liittyvä hallinnointi & johtaminen jne.

Koko budjetti yht. 109 900 €

Haettava summa  87 920 €

Yhteistyökumppanin nimi/nimet: 
Espoon kaupunginkirjasto, Helsingin kaupunginkirjasto, Kauniaisten kaupunginkirjasto, Oulun kaupunginkirjasto
Toiminnan kuvaus ja hankkeen arviointi: 

Connecting people (in the library)! –hanke käynnistyi aikataulun mukaisesti toukokuussa 2017 hankkeen ohjausryhmän tapaamisella. Ohjausryhmään kuului edustajia Vantaan, Espoon ja Helsingin kirjastoista, Hakunilan kansainvälisestä yhdistyksestä ja Nicehearts ry:stä. Hanke sai huomattavasti vähemmän rahoitusta kuin haimme, joten ohjausryhmä päätti, että hanketyöntekijä rekrytoitaisiin vasta sovelluksen ollessa käyttövalmis. Kuten hankehakemuksessa on todettu, ”hankkeen onnistuminen edellyttää laajaa verkostoitumista kolmannen sektorin (ja muiden hankkeen kannalta kiinnostavien) toimijoiden kanssa” ja ilman erillistä projektityöntekijää tällainen verkostoituminen olisi hankalaa.

Syyskuussa järjestimme kaksi työpajaa (to 14.10 & to 28.10), joissa määrittelimme tulevan sovelluksen ominaisuuksia. Työpajoihin osallistui kirjastolaisia, yhteistyökumppaneiden (eli Hakunilan kansainvälisen yhdistyksen ja Nicehearts ry:n edustajia) sekä asiakkaita. Ensimmäisessä työpajassa osallistujia oli 14, toisessa työpajassa 12. Työpajat onnistuivat erinomaisesti, keskustelu oli vilkasta ja työpajojen tuloksena meillä oli selkeä käsitys siitä, millaisia ominaisuuksia Langoon (sovellukselle oli työpajassa löytynyt nimi!) haluaisimme.

Samoihin aikoihin Vantaan kaupungin tietohallinto etsi ideoita sovelluksista, joita Vantaan kaupunki voisi toteuttaa kuntalaisille. Esittelimme tietohallinnolle Langon, he innostuivat siitä ja tietohallinto tuli näin mukaan projektiimme. Heidän mielestään saamamme hankeraha (38 000 e) oli riittämätön, ja he tarjoutuivat maksamaan sovelluksen teknisen toteutuksen kokonaan, jolloin hankeraha voitaisiin käyttää lähes kokonaan projektityöntekijän palkkaamiseen. Tietohallinto sitoutui myös sovelluksen jatkokehitykseen ja ylläpitoon, mikäli sovellus herättäisi kiinnostusta. Yhteistyö tietohallinnon kanssa olikin hankkeemme pelastus, sillä sovelluksen hinta nousi lopulta n. 50 000 euroon, josta rahoitettiin hankerahoilla vain 2 800 e.

Yhteistyö tietohallinnon kanssa tarkoitti kuitenkin sitä, että jouduimme odottamaan mobiilisovellusten toteuttajien kilpailutuksen valmistumista. Vantaan kaupungin tietohallinto oli samaan aikaan toteuttamassa useampia mobiilisovelluksia, ja kilpailutuksen tarkoituksena oli löytyy toteuttajia, joilta Vantaan kaupunki voisi jatkossa tilata haluamiaan mobiilisovelluksia suoraan ilman jok’ikisen sovelluksen erillistä kilpailutusta. Kyseessä oli siis suurehko kilpailutus, joka kesti pitkään.

Sovelluksen toteutus päästiin lopulta aloittamaan maaliskuussa 2018, ja toteutuksen kickoff-tapaaminen pidettiin yhdessä toteuttajaksi valikoituneen Kodanin kanssa ke 14.3. Sovelluksen tekniseen toteuttamiseen liittyen pidettiin kevään ja alkukesän aikana 2018 yhdessä Kodanin ja tietohallinnon kanssa useita palavereja, mukaan lukien ti 8.5. pidetty työpaja, jossa potentiaaliset käyttäjät pääsivät testaamaan sovelluksen prototyyppiä ja kommentoimaan sen käyttöliittymää. Työpajassa oli 10 osallistujaa, osa yhteistyökumppaneiden edustajia ja osa kirjaston asiakkaita.

Tekninen toteuttaja lupasi, että sovellus olisi valmis heinäkuun 2018 loppuun mennessä, jolloin verkostoitumiseen, sovelluksen markkinointiin ja kirjastolaisten (ja muiden käyttäjien) koulutuksiin keskittyvä projektipäällikkö voisi aloittaa työnsä. Tässä vaiheessa lähetimme aluehallintovirastolle projektista jatkoaikahakemuksen, johon oli kirjattu seuraavasti: ”LanGo-mobiilisovellus valmistuu heinäkuun loppuun mennessä. Projektille on nimetty projektipäällikkö, joka aloittaa työnsä 1.8.2018 ja jatkaa 28.2. asti.” Projektipäälliköksi oli nimetty Irene Mäentie, joka työskenteli Myyrmäen kirjastossa erikoiskirjastonhoitajana, ja hänen kanssaan oli tästä väliaikaisesta pestistä kesäkuussa allekirjoitettu työsopimus.

Valitettavasti Kodanin lupaus teknisen toteutuksen aikataulusta ei pitänyt ja aikataulu venyi ja vanui koko ajan. Langon julkaisujuhlat oli ajateltu pidettävän lokakuussa, mutta ne siirrettiin marraskuun lopulle, jolloin Kodan vakuutti Langon olevan julkaisukunnossa. Tuossa marraskuisessa tilaisuudessa demosimme 50 juhlijalle kuitenkin yhä puolivalmista Langoa, ja Lango avattiin suurelle yleisölle vasta tammikuun lopussa, jolloin projektipäällikön työsuhde oli jo melkein ohi.

Teknisen toteutuksen viivästyminen vaikeutti huomattavasti projektipäällikön töitä. Tästä huolimatta projektipäällikkö etsi aktiivisesti Langosta kiinnostuneita tahoja, esitteli pelkkää Langon ideaa tai demosi puolivalmista Langoa lukuisissa tilaisuuksissa. Hän kuvaa työtään näin: ”Pidin 55 koulutustilaisuutta eri puolella Suomea kirjastoissa, ammattikorkeakouluissa, Helsingin yliopistossa, järjestöissä, vastaanottokeskuksissa yms. Koulutuksiin osallistui 853 henkilöä, niin kirjastolaisia, kouluttajia, opettajia kuin kielenoppijoitakin. Näiden lisäksi esittelin Langoa Luetaan yhdessä -ryhmien vetäjille, Varian Työelämämessuilla (päivän aikana 1200 kävijää), esittelin ja verkostoiduin Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan Kotoudutaan Varsinais-Suomessa –messuilla 16. - 17.1. (100 järjestäjää, kävijöitä 270) sekä projektipäällikön työsuhteeni jo virallisesti päätyttyä 9.3. Suomi2-opettajien yhdistyksen seminaarissa (70 osallistujaa.)”

Kohtaamiaan vaikeuksia hän kuvaa näin: ”Sovelluksen myöhästyminen on hankaloittanut suuresti kontaktien luomista. Se on vaikuttanut mm. siten, että osa merkittävistä yhteistyökumppaneista ei ole suostunut tapaamaan, vaan on pyytänyt ottamaan yhteyttä sitten, kun sovellus on valmis. Heille ei ymmärrettävästi sopinut keskeneräisen sovelluksen esittely.”

Verkkosivut, tuotetut julkaisut ja materiaalit: 

Lango-sovellus löytyy siis osoitteesta lango.fi ja Facebook-sivu osoitteesta https://www.facebook.com/Lango.kielikaveri/ Facebook-sivulla levitetään Lango-tietoutta ja sivulta löytyy myös ohjeita Langon käyttöön. Facebook-sivuilla on jaettu myös materiaalia, joka soveltuu sekä (suomen)kielen oppijan että opettajan avuksi,  muun muassa kieleen, kielenoppimiseen, kielihistoriaan liittyvää materiaalia ja artikkeleja.

Langon markkinointia varten on tehty opastusvideo https://www.youtube.com/watch?v=QF6G-X_kujc&feature=youtu.be ja animaatio https://www.youtube.com/watch?v=BaCc7XIUoXQ, roll-up, julisteita ja kirjanmerkkejä.

Helmet-verkkosivuilta löytyy Langolle oma sivu: https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Verkkokurssit/Loyda_kielikavereita_Langofissa(174931)

Toimittajat eivät ole vielä toistaiseksi innostuneet raportoimaan Langosta. HS Vantaa -liitteessä oli maksettu mainosjuttu Langosta, joka oli Hesarin verkkosivuilla vain tietyn ajan eikä ole enää luettavissa. Yksi radiotoimittaja on ollut yhteydessä ja olisi kiinnostunut tekemään jutun siinä vaiheessa, kun meillä on kielikaveripari, joka on jo ehtinyt tapailla toisinaan jonkin verran.

Arvioi toimenpiteitä ja vaikutuksia: 

Kaikista viivästyksistä ja vaikeuksista huolimatta onnistuimme tuottamaan nk. progressiivisen websovelluksen, joka toimii kohtuullisen hyvin ja jonka käyttäjämäärät ovat julkaisemisen jälkeen kasvaneet tasaisesti. Toisin kuin nk. perinteistä mobiilisovellusta, voi progressiivista websovellusta käyttää mobiililaitteiden lisäksi tietokoneella. Langolla on tätä kirjoitettaessa (17.4.2019) 451 käyttäjää, jotka ovat muodostaneet 163 yhteyttä. (Sovelluksessa ei voi lähettää viestiä suoraan toiselle käyttäjälle. Ensin lähetetään yhteyspyyntö ja jos toinen hyväksyy sen, niin yhteys on syntynyt ja käyttäjät voivat aloittaa keskustelun.) Langon Facebook-sivulla on tätä kirjoitettaessa reilut kolmesataa seuraajaa. Langon Facebook-sivusto on muodostonut kanavaksi, jonka kautta Langon käyttäjät lähettävät toiveita ja palautetta. Toiveita on tullut muun muassa uusien kielten lisäämisestä kielivalikkoon, ja  lisätty onkin mm. karjalan kieli, romanikieli, vepsä, viittomakieli... Erityisesti tämä viesti ilahdutti meitä: ”Langon kautta olen ehtinyt hankkia suomi-arabia kielikaverin ja venäjä-englanti kielikaverin. Kiitos."

Hankehakemuksessa oli hankkeen tavoite asetettu seuraavasti:

“Connecting people (in the library)! - tukee kielenoppimista yhdistämällä aikuisikäisiä kantasuomalaisia ja maahanmuuttajia kielikeskusteluihin kaikille avoimissa julkisissa tiloissa – kirjastoissa. Hankkeen tuloksena syntyy kielikeskusteluista kiinnostuneiden ihmisten yhdistämisen ja ystävystymisen mahdollistava mobiilisovellus sekä toimintamalli, jossa määritellään, miten ne, joille mobiilisovellusten maailma on vieras, saavat tukea sovelluksen käyttämiseen kirjastoista.”  

Täten voimme siis todeta, että hankehakemuksessa luvattu sovellus on syntynyt ja sovellukseen käyttöön voi kysyä apua kirjastosta tai Facebookin kautta. Hankkeen tavoite on siis toteutunut, joskin kehittämistyö jatkuu vielä sekä sovelluksen että tukimallin osalta. Kirjastot ovat tarttuneet Langoon vaihtelevasti ja esimerkiksi Helmet-alueella tieto Langon olemassa olosta ei välttämättä ole (tarjotuista koulutuksista huolimatta) tavoittanut jokaista pääkaupunkiseudun kirjastoa.

Jatkotoimenpiteet: 

Keräämme Langon käyttäjiltä toukokuussa palautetta Facebook-sivuilla ja palautelomakkeilla. Pidämme kesäkuussa tietohallinnon ja teknisen toteuttajan edustajien kanssa palaverin, jossa käymme lävitse käyttäjien palautetta ja Langon kehittämistarpeita. Langon alku on ollut sen verran lupaava, että Langon kehittämistä on tarkoitus jatkaa. Periaatteessa Langolla on potentiaalia muodostua isommaksikin ilmiöksi, jos vain saamme sitä paremmin esille suuriin tiedostusvälineisiin. 

Projektipäällikkönä toiminut Irene Mäentie jatkaa Langon Facebook-sivuston päivittämistä toistaiseksi ja vastaa Langoon liittyviin sähköposteihin ja puheluihin. Vantaan kaupunginkirjasto rekrytoi lähikuukausina erikoiskirjastonhoitajan, jonka vastuulle tulee maahanmuuttajatyön koordinointi ja kehittäminen. Tämän erikoiskirjastonhoitajan työnkuvaan kuuluu myös Langon markkinointi ja siitä viestiminen sosiaalisessa mediassa.

Aloituspäivämäärä : 
01/04/2017
Lopetuspäivämäärä : 
31/08/2018
 


Anomuksen rahoitus
Haettava avustus yhteensä: 
€87 920
Oma rahoitus yhteensä: 
€21 980
Budjetti euroissa yhteensä: 
€109 900
Haettu muu avustus: 
€0
Saatu muu avustus: 
€0

Toteutunut rahoitus
Koko budjetti: 
€93 053
Oma rahoitus yhteensä: 
€47 200
Muualta saatu avustus: 
€0
Yhteistyökumppanin rahoitusosuus: 
€0

Tilastot:
Koulutustilaisuudet: 
55kpl/st.
Koulutuksiin osallistujia: 
853henkilö/person
Tapahtumien lukumäärä: 
4kpl/st.
Tapahtumiin osallistujat: 
86henkilö/person

Päätös
Myönnetty avustus euroissa.: 
€38 000

Http://hankkeet.kirjastot.fi/ohjeita/perustelumuistio-2017. Kirjaston oman rahoituksen osuus on 20 % kustannusarviosta.

 
okm
avi