Ensin eskarit: esikoululaisen lukukokemusten vahvistamisen vaikutukset lukutaitoon
Vuoden 2017 ELY-hanke   (Hanke on saanut rahoitusta)


Nivalan kaupunginkirjasto
Kirjaston osoite : 
Pl 71
85500
Kirjaston puhelin : 
040 3447347
Kirjaston sähköposti : 
nivalan.kirjasto@nivala.fi
ISIL-tunnus : 
FI-Niva
Y-tunnus : 
0186757-0
Yhteyshenkilön nimi : 
Päivi Holsti
Puhelin : 
040 3447 346
Sähköposti : 
paivi.holsti@nivala.fi
Hankkeen tavoite: 

Hankkeen avulla innostetaan eskarit lukuharrastuksen pariin ja edistetään lukutaidon alkeita ennen ekaluokalle menoa. Hankkeen avulla luodaan malli Nivalan kaikkien eskariryhmien lukuharrastuksen kehittämiseksi yhdessä varhaiskasvatuksen ja koulujen kanssa.

Tavoitteen seurannan mittarit: 

Pidetyt satutunnit ja kirjaston käyttökerrat, kehitetään paikallisesti käytettävää mittaria jolla tarkkaillaan luku- ja kirjoitustaidon kehittymistä

Kuvaus : 

Nivalassa lasten lukumäärä koko väestöstä on melkoisen suuri. Tällä hetkellä esikoulussa on 178 lasta ja näistä Peltotien esikoulussa 24 lasta. Nivalassa valitettavasti myös luki-ongelmaisten peruskoululaisten määrä on suuri. Tämän puolestaan on valtakunnallisesti todettu  johtavan  oppimis- ja käytösongelmiin  ja vaikeissa tapauksissa syrjäytymiseen ja osattomuuteen.

Hankkeen avulla tehostamme yhden esikouluryhmän, Peltotien esikoulun, mahdollisuuksia lukuharrastuksen kehittämiseen ennen ekaluokalle siirtymistä. Käytännön toimina tämä tarkoittaa sitä, että eskariryhmä ohjataan tiiviimmin kirjastoauton sekä pääkirjaston käyttöön, ryhmälle tehdään lukuvuoden aikana toistuvia vinkkaus- ja satutuokioita ja ryhmän luona käy kirjailijavieraita. Eskarilaisten vanhemmat motivoidaan lukemaan lapsille ja ohjataan heitä tekemään lukutuokioista rauhoittavia ja perhettä lähentäviä hetkiä. Esikouluryhmän vetäjille tarjotaan ohjausta erilaisten lukuharrastusta edistävien harjoitteiden ja toimien käyttöön.

Hanke toteutetaan yhdessä Nivalan kaupungin varhaiskasvatuspalveluiden ja koulupsykologin kanssa. Hankkeen avulla pyritään tuottamaan toimintamalli joka voidaan ulottaa kaupungin muihin esikoululaisryhmiin. Lisäksi hankkeen avulla pyritään luomaan testausmalli, jolla voidaan mitata lukutaidon kehittymistä kun ryhmälle lisätään lukukokemuksen mahdollisuuksia. Mallin tulisi olla sen tyyppinen että sen avulla voimme kartoittaa millainen lukutaito hankkeeseen osallistuvilla oppilailla on myöhemmin  3-4-luokalla. Testausmalli voidaan myöhemmin laajentaa muillekin esikouluryhmille ja kouluille.

Hankkeen toteuttaa lasten ja nuorten palveluista vastaava kirjastonhoitaja ja hankerahoituksen avulla hänelle palkataan sijainen pääkirjastoon. Näin kirjastonhoitaja voi keskittyä suunnitteluun ja toteutukseen ja hankkeen tuotokset jäävät kirjaston pääomaksi. Ulkopuolisen toimijan palkkauksella hankkeessa saavutettu tieto-taito siirtyy pois kirjastosta.

Jatkossa malli otetaan mukaan koulujen kulttuurisuunnitelmaan.

 

Yhteistyökumppanit, työryhmä: 

varhaiskasvatuspalvelut, koulupalvelut, kirjailijat

Toiminnan kuvaus ja hankkeen arviointi: 

Hankkeen tarkoituksena oli innostaa eskarit lukuharrastuksen pariin ja edistää lukutaidon alkeita ennen ekaluokalle menoa. Hankkeen aikana pääkirjasto ja kirjastoauto sekä hankkeessa työskennellyt kirjastohenkilökunta tulivat lapsille ja esikoulun opettajille tutuiksi. Toivomme, että tämän myötä lapset kasvavat osaaviksi kirjston käyttäjiksi, jotka löytävät etsimänsä kirjat hyllystä ja uskaltavat kysyä henkilökunnalta apua pulmatilanteissa.

Hankkeen avulla haluttiin tehostaa kahden Raitalan esikouluryhmän mahdollisuuksia lukuharrastuksen kehittämiseen ennen ekaluokalle siirtymistä ja lasten hajaantumista Nivalan eri alakouluihin. Eskariryhmää ohjattiin tiiviimmin kirjastoauton sekä pääkirjaston käyttöön, heille tehtiin lukuvuoden aikana toistuvia vinkkaus- ja satutuokioita ja ryhmälle järjestettiin kirjailijavierailuja, sanataidepajoja ynnä muuta kirjoihin ja kirjallisuuteen liittyvää toimintaa. Enimmäkseen toteutettiin mallia, jossa eskarilaiset vierailivat joka toinen viikko esikoulun pihalle saapuneessa kirjastoauto Kirmauksessa, ja joka toinen viikko heidän luonaan vieraili kirjastonhoitaja. Joka viikolle oli suunniteltu tietty teema, josta kirjastolaiset esittelivät ja lukivat lapsille ääneen muutaman kirjan (teemarungot liitteenä). Kirjailijavierailut, työpajat ja muu erityinen toiminta pyrittiin aikatauluttamaan siten, että ne eivät menisi päällekkäin kirjastoautovierailun kanssa.

Eskarilaisten vanhemmille kerrottiin lapsille lukemisen tärkeydestä vanhempainilloissa, ja ohjattiin heitä tekemään lukutuokioista rauhoittavia ja perhettä lähentäviä hetkiä. Esikouluryhmien opettajille tarjottiin luentoja ja ohjausta erilaisten lukuharrastusta edistävien harjoitteiden ja toimien käyttöön. Opettajat ja vanhemmat saivat myös lisää tietoa kirjaston tarjoamista palveluista hankken kautta.

Arvioi toimenpiteitä ja vaikutuksia: 

Kirjailijavierailut jäivät selvästi lapsille mieleen ja vinkit vierailleiden kirjailijoiden kirjoista kulkivat lapsilata vanhemmille. Voidaan olettaa, että sekä lasten että heidän vanhempiensa sekä esikouluopettajien tietous uudesta lasten kauno- ja tietokirjallisuudesta on lisääntynyt hankkeen myötä. Myös tieto kirjaston palveluista, esimerkiksi lainausautomaatista ja sen käytöstä, on selvästi siirtynyt lastn kautta vanhemmillekin. Hankkeessa on pyritty myös rohkaisemaan lapsia keskustelemaan kirjoista, pyytämällä heiltä kirjavinkkejä ja kysymällä lasten lempikirjoja yms.

Palautteet esikoulusta kirjastolle kulkivat hyvin kumpaankin suuntaan sekä kirjaston että kirjastoauton kautta. Kirjaston ja esikoulun välinen yhteistyö kehittyi, ja eskaria rohkaistiin esimerkiksi pyytämään kirjastolta kulloinkin opetuksessa esiintyviin aiheisiin liittyviä kirjoja (esimerkiksi avaruus, hyvät tavat, koulun aloitus). Hankkeen kautta kirjasto kutsuttiin mukaan esikoululaisten vanhempainiltaan, ja pääsimme kertomaan hankeasioiden lisäksi myös lapsille lukemisen tärkeydestä.

Pääkirjaston ja kirjastoauton välinen yhteistyö parani ja kehittyi, kun hankkeessa työskennelleet kirjastolaiset suunnittelivat ja ideoivat hankkeen runkoa ja tulevia teemoja vuositasolla yhdessä. Suunnittelussa otettiin huomioon mm. suomalaiset ajankohtaiset juhlapäöivät, vuodenajat jne. Peräkkäisten eskarilla käyntikertojen aiheet saattoivat tukea toisiaan, esimerkiksi kirjastoautossa aiheena saattoi olla kevät, ja kirjastonhoitajan vierailulla vaikkapa kirja pyöräilystä ja liikenteessä kulkemisesta. Arvokasta oli myös vertaistuki kirjavinkkauksessa. Myös kirjaston henkilökunnan oma osaaminen ja tietoisuus lasten kirjallisuudesta laajeni. Hankkeessa työskennelleiden työntekijöiden mukana uusi tieto lukemisesta ja kirjoista kulkeutui myös luontevasti muun kirjaston henkilökunnan käyttöön.

Hankkeen vlamisteluvaiheessa kirjastolla suunniteltiin omaa testausmallia yhteisyössä vakinaisen koulupsykologin kanssa. Mallia olisi voitu hyödyntää sekä hankkeen aikana että tulevaisuudessa. Valitettavasti tätä mittaria ei kuitenkaan saatu käyttöön sen suunnittelijan vaihdettua yllättäen työpaikkaa ennen hankken alkamista ja mittariston lopullista valmistumista. Määräaikainen tuntityönä ostettu psykologi ei lämmennyt yhteistyölle työajan puutteen vuoksi. Näin ollen hankkeen vaikutuksia ei saatu mitattua suunnitellulla tavlla. Arkipäivän kirjastotyössä voidaan kuitenkin nähdä hankkeella olleen vaikutuksia, jotka näkyvät esimerkiksi juuri edellä mainituissa lasten kirjston käytön osaamisessa ja tietoisuudessa heille suunnatuista kirjoista.

Ongelmaksi hankkeessa osoittautui lasten osaamisen mittaaminen. Esikoululaisten lukivalmiuksia testataan joka syksy ja kevät Sanat paloiksi -testillä. Tarkoituksena oli, että erityisopettaja vertaa Raitalan esikoululaisten tuloksia verrokiksi lupautuneen Junttilan esikoulun oppilaiden tulosten kanssa, sekä tarkastelee Raitalan esikoululaisten syksyn ja kevään tuloksia keskenään, jonka jälkeen saisimme lisätietoa lasten lähtötasosta ja sen kehittymisestä. Ensimmäisen lukuvuoden jälkeisenä syksynä erityisopettajat kävivät läpi Raitalan ja Junttilan esikoululaisten tulokset. Valitettavasti kuitenkin eri esikouluilla testit oli tehty toisistaan poikkeavilla tavoilla, joten tulokset eivät olleet vertailukelpoisia. Myöskään Raitalan esikoululaisten syksyn ja kevään tulosten vertailu ei onnistunut, koska sitä varten lapset olisi pitänyt yksilöidä. Ongleman tuotti myös se, että Sanat palasiksi -testi oli käytössä vasta toista kertaa, joten jatkuvuutta sillä ei vielä ole. Kuitenkin kaupungin erityisopettajat kommentoivat palautteessaan vahvasti, että "käytännön kokemuksen ja aiempien, kansallisten tutkimusten valossa voimme kuitenkin todeta, että lukemaan kannustaminen ja lukeminen itsessään on merkityksellistä lapsen lukutaidon kehittymisen kannalta."

Yhtenä hankkeen tavoitteista oli saada yhteistyö esikoulujen kanssa näkymään kaupungin kulttuurikasvatussuunnitelmassa. Uusi kulttuurikasvatussuunnitelma hyväksyttiin hyvinvointilautakunnassa 4.4.2018 §30, ja siinä mainitaan esikoulun ja kirjaston yhteistyöstä seuraavasti: "Tavoitteena on luoda esikoululaisille myönteinen mielikuva kirjastosta elämysten ja lukumaailman tarjoajana. Tärkeää on myös hallita perustaidot kirjastossa/kirjastoautossa asioimisesta."

Jatkotoimenpiteet: 

Kirjastoauto käy jatkossakin Raitalan esikoulun pihalla joka toinen viikko. Vinkkausyhteistyötä pääkirjaston ja kirjastoauton välillä jatketaan. Toivomme, että tulevaisuudessa esikoulut osaavat toivoa kirjastolta materiaalia heille ajankohtaisiin aiheisiin liittyen.

Osana hanketta olemme koonneet vinkkauspaketteja eri aiheista, esimerkiksi avaruus, hyvät tavat, maailman lapset, koulun aloitus jne. Paketti sisältää 3-6 kirjaa (kuva-, tieto- ja kaunokirjoja, runoja ja sarjakuvia), sekä niistä kirjoista laaditut lyhyet esittelytekstit. Näiden pohjalta periaatteessa kuka tahansa voi vetää lyhyen kirjavinkkaushetken pikaisella varoitusajalla. Kirjavinkkauspakettien koostamisen ajaksi palkattiin sijainen, joka vuorotteli kirjastoauton kuljettajana sekä pääkirjaston asiakaspalvelussa, jotta vaikinaiset työntekijät saivat käyttää työaikaa kirjallisuuteen tutustumiseen sekä vinkkien kirjoittamiseen. Näin myös varmistettiin hankkeen myötä kehittyneen tietotaidon jääminen Nivalan kirjaston käyttöön myös tulevaisuudessa, kuten hankehakemuksessa oli suunniteltu.

Hankkeen myötä kirjastolle hankittu rekvisiitta (esimerkiksi roolipuvut ja käsinuket) otetaan käyttöön kirjaston omissa sekä kirjasto- ja kulttuuritoimen yhteisissä tapahtumissa. Erilaiset kirjaimiin ja lukemiseen liittyvät pelit sijoitetaan kirjaston lasten- ja nuorten osastolle, missä ne ovat tulevaisuudessa vapaasti kenen tahansa käytettävissä.

Aloituspäivämäärä : 
01/08/2017
Lopetuspäivämäärä : 
31/12/2018
 


Anomuksen rahoitus
Haettava avustus yhteensä: 
€21 100
Oma rahoitus yhteensä: 
€3 400
Budjetti euroissa yhteensä: 
€24 500
Haettu muu avustus: 
€0
Saatu muu avustus: 
€0

Toteutunut rahoitus
Koko budjetti: 
€30 551
Oma rahoitus yhteensä: 
€9 462
Muualta saatu avustus: 
€0
Yhteistyökumppanin rahoitusosuus: 
€0

Tilastot:
Koulutustilaisuudet: 
4kpl/st.
Koulutuksiin osallistujia: 
45henkilö/person
Tapahtumien lukumäärä: 
14kpl/st.
Tapahtumiin osallistujat: 
1 236henkilö/person

Päätös
Myönnetty avustus euroissa.: 
€21 000

Katso Perustelumuistio 2017 Hankerekisteristä.