Ikäihmiset ja tietotekniikka -jatkohanke
År 2015 RFV-ansökan   (Projekt fått finansiering)


Bildens ursprung: 
Kuvaaja Aila Kunelius-Kuvaja
Kemijärven kaupunginkirjasto
Bibliotekets adress : 
Hietaniemenkatu 5
98100
Bibliotekets telefonnummer : 
040 746 0267
Bibliotekets e-postadress : 
kirjasto@kemijarvi.fi
ISIL-kod : 
FI-Kemja
FO-nummer : 
0191717-9
Ansvarsperson : 
Marja-Leena Vaarala
Telefonnummer : 
0400 157 716
E-post : 
marja-leena.vaarala@kemijarvi.fi
Projektets målsättning: 

Ikäihmiset ja tietotekniikka -jatkohankkeen tarkoituksena on levittää tietotekniikan ohjausta hakeutuvana kirjastopalveluna Kemijärven kansalaisopiston toiminta-aluelle, Savukoskelle ja Pelkosenniemelle sekä myös Kemijärven kyliin.

Indikatorer för uppföljning av målsättningen: 

Mittarit:

  • ohjauskerrat
  • osallistujamäärät
Projektbeskrivning : 

Ikäihmiset ja tietotekniikka -hanke on Kemijärven kirjastossa meneillään oleva hanke, jossa suunnitellaan ja kokeillaan ikäihmisille sopivia tietotekniikkaopastuksia. Uusi jatkohanke jatkaa samaa työtä, mitä edeltävässä hankkeessa on tehty. Ikäihmisille räätälöidyt yksilölliset tietotekniikkaopastukset on koettu tärkeiksi.

Kemijärven kansalaisopisto on tärkeä palvelutuottaja hankkeessa, ja meneillään olevan hankkeen aikana on tullut toiveita laajentaa ikäihmisten tietotekniikkaopastuksia koko kansalaisopiston alueelle. Jatkohankkeessa viedään ohjaukset myös Pelkosenniemen ja Savukosken kuntiin, jotka ovat Kemijärven kansalaisopiston toiminta-aluetta. 

Hankkeessa järjestetään tietotekniikkatyöpajoja ikäihmisille Kemijärven kirjaston lisäksi Pelkosenniemen ja Savukosken kirjastoissa, jotka ovat Sompion kirjaston toimipisteitä. Työpajoissa perehdytään erityisesti tabletlaitteiden käyttöön. Suunnitelmana on järjestää yksi työpaja kaikissa kirjastoissa keväällä 2015 ja 3 työpajaa syksyllä. Yhteensä hankkeen aikana järjestetään 12 työpajaa eri kirjastoissa.

Yhdessä kansalaisopiston henkilökunnan kanssa suunnitellaan tietotekniikkaopastusten toteutuksia. Työpajoissa ohjaajina ovat kansalaisopiston opettaja ja kirjastonhoitaja, jotka ovat keränneet jo kokemusta ikäihmisten opastuksista. 

Työpajojen lisäksi tässä jatkohankkeessa tarjotaan tietotekniikkaopastusten kotikäyntejä sellaisille asiakkaille, jotka eivät voi liikunta- tai kuulorajoitteen takia osallistua työpajoihin. Kotona tapahtuvissa opastuksissa korostuu henkilökohtainen opastus. Opastuksissa voidaan pureutua tietotekniikan peruskäyttöön liittyviin asioihin, mutta asennuksia tai muita isompia töitä ei hankkeen puitteissa voi tehdä. Kotipalveluasiakkaita hankkeeseen voidaan ottaa noin 10 ilmoittautumisjärjestyksessä. Kotikäynnit toteuttaa kirjastonhoitaja ja kansalaisopiston opettaja. Tarvittaessa työhön palkataan myös ylimääräinen tuntityöntekijä.

Hankkeen aikana järjestetään koulutustilaisuuksia kirjastojen ja kansalaisopiston henkilökunnalle. Tavoitteena on kehittää henkilökunnan valmiuksia opastaa iäkkäitä asiakkaita tietotekniikan käytössä.

Hankkeen tärkein tavoite on suunnitella hyvä tapa toteuttaa ikäihmisten tietotekniikkaopastuksia erilaisissa ympäristöissä.

Hankkeen kustannukset muodostuvat henkilöstökuluista ja matkakuluista. Lisäksi hankkeen varoin hankitaan tabletlaitteita n. 10 kpl ja niille kuljetussalkku. Tabletlaitteet tulevat olemaan hankkeessa mukana olevien kirjastojen käytössä hankkeen aikana ja jatkossa Kemijärven kirjasto lainaa niitä tarvittaessa Pelkosenniemen ja Savukosken kirjastoille.

Tidigare projekt: 

Ikäihmiset ja tietotekniikka -hanke Kemijärven kaupunginkirjastossa 2014-2015.

Beskrivning av verksamheten och projektutvärdering: 

Ikäihmiset ja tietotekniikka -hanke ja sen jatkohanke olivat Kemijärven kirjastossa hankkeita, joissa haettiin toimintamuotoja ikäihmisille sopivista tietotekniikkaopastuksista.

Kemijärven kansalaisopisto oli tärkeä palvelutuottaja molemmissa hankkeissa. Nyt päättyvässä jatkohankkeessa laajennettiin tietotekniikkaopastuksia kansalaisopiston koko toiminta-alueelle eli Kemijärven lisäksi myös Pelkosenniemelle ja Savukoskelle. Ohjaukset järjestetiin Savukosken kirjastossa ja Pelkosenniemellä kolmessa eri paikassa (kirjastossa, kunnantalolla ja koululla) ja Kemijärvellä kirjaston koulutustilassa. Haasteena ohjaajille oli ohjattavien heterogeenisyys ja käytettävien laitteiden kirjo. Ohjattavilla saattoi olla fyysisiä esteitä, esim. vapina, joka vaikeutti tekniikan käyttöä.

Kemijärvellä järjestettiin tablettityöpaja kirjaston lisäksi Juujärven kylässä, joka on n. 30 km Kemijärveltä. Kyläläisiä oli paljon paikalla, ja monella heistä ei ollut omaa laitetta ollenkaan, vaan he tulivat tutustumaan tablettilaitteen mahdollisuuksiin.

Uutena ohjauksena pidettiin Kemijärven kirjaston koulutustilassa Oman kannettava -kurssi, johon ohjattavat toivat omat tietokoneensa mukanaan. Tietokonemerkkejä ja ohjelmistoja oli monta erilaista, joka haastoi ohjaajat todella.

Työpajojen lisäksi tässä jatkohankkeessa tarjottiin tietotekniikkaopastusten kotikäyntejä sellaisille asiakkaille, jotka eivät voi liikunta- tai kuulorajoitteen takia osallistua työpajoihin. Kotona tapahtuvissa opastuksissa korostui henkilökohtainen opastus. Ohjattavat allekirjoittivat sopimuksen, jossa korostettiin yhdessä tekemistä. Kotipalvelua annettiin yhteensä 4 asiakkaalle, yhdelle heistä kolme erillistä kertaa. Yllättävää oli, että itse koneiden kanssa ei asiakkailla ollut ongelmia, vaan ongelmat olivat esim. tekstinkäsittelyn tai kuvanmuokkauksen saralla.

Hankkeen aikana ohjaajat kävivät erilaisissa koulutuksissa ja järjestivät koulutustilaisuuksia myös kirjastonsa ja kansalaisopiston henkilökunnalle. Kirjastonhoitaja opasti myös koululaisia VideoShow-sovelluksen käytössä.

Kirjastonhoitaja lupasi ohjattaville, että kirjastosta saa tietoteknistä apua muulloinkin kuin ohjauspäivinä. Tätä mahdollisuutta onkin käytetty jatkuvasti hyväksi.

Webbsidor, publikationer och material: 

Hanke käytti ohjaukseen pilvipalveluja, enimmäkseen Googlen Driveä ja Microsoftin OneDriveä ja jonkinverran Applen iCloudia. Hankkeelle ei tehty omia verkkosivuja, mutta kirjastonhoitaja teki kaikki ohjausmateriaalit omalle työtililleen Googlen Driveen, josta ohjeiden jakaminen oli nopeaa. Googlen työkaluilla tehtiin myös hankkeen arviointilomake, joka palautettiin sähköisesti.

Hanketta esiteltiin Mediataitoja maakuntaan -loppuseminaarissa Rovaniemellä.

Kansalaisopisto ja kirjasto mainostivat koulutuksia some-kanavillaan: Facebook, Twitter ja Instagram.

Åtgärder och önskade inverkningar: 

Kirjasto koettiin luontevana paikka tulla kysymään neuvoja. Kirjasto on ihmisläheisempi kuin esim. tietokonekauppa. Hankkeen aikana koettiin hyväksi, että ohjaustila oli pienehkö, jotta ihmiset istuivat lähekkäin ja vertaisoppiminen saattoi alkaa.

Ohjattavat saatiin motivoitumaan esim. tabletin käytöstä esittelemällä hyödyllisiä ja hauskoja sovelluksia. 112-sovellus asennettiin mobiililaitteisiin, Yle Areena ja pankkisovellukset olivat ahkerassa käytössä. Kirjastojen e-aineistot tulivat tutuiksi; mobiililaitteilla ladattiin ja luettiin paljon kirjoja. Hankkeen aikana e-aineistojen lataaminen muuttui kolme kertaa, joten ohjattaville opetettiin sama asia kolmeen kertaan. Tämä oli hyvä opetus siitä, että ohjelmia pitää osata päivittää, jotta ne toimivat käytännössä.

Valokuvien ja videoiden ottaminen oli monelle uutta. Moni ohjattava asensi laitteelleen pilvipalvelun, jossa valokuvien säilytys ja jakaminen oli mahdollista. 

Laitteiden puheohjaus oli tarpeen monelle ohjattavalle. Esim. teksti- tai sähköpostin "kirjoittaminen" puhumalla oli hyödyllinen taito, jos käsien vapina esti painallusnäppäimistön käytön.

Käytännössä ohjaustilanteissa edettiin ohjattavien tarpeiden mukaan. Tunteja varten laadittiin ohjeita ed. tunnilla tai sähköpostilla tulleiden tarpeiden mukaan. Ohjeet annettiin sähköpostitse, siinä samalla pystyi harjoittelemaan liitteiden aukaisemista ja tallentamista. Ohjeet haluttiin myös paperisena, koska paperi kuitenkin tuntuu luotettavalta käyttöliittymältä mobiiliin verrattuna. 

Hankkeen aikana huomattiin, että kaikilla ohjattavilla ei ollut selkeitä tarpeita mihin laitetta voi käyttää. Kun laite tuli tutuksi, tuli tarpeitakin lisää. Vertaistuki oli hyväksi; kun joku kertoi hakeneensa karttaohjelman koneelleen, jotta osaa metsästysretkellä tarkistaa olinpaikkansa, tuli kaikilla kiire ladata sama ohjelma. Samoin esim. ensin oltiin sitä mieltä, ettei mitään tarvitse videoida, mutta kun yksi näytti millaista elämää linnut pitävät hänen lintulaudallaan, näkivät toisetkin mihin videoita voisi käyttää.

Media- ja lähdekriittisyydestä puhuttiin paljon. Mistä saa luotettavaa tietoa tai mitä sovelluksia ja mistä niitä kannattaa ladata. Tietoturvallisuudesta puhuttiin ja viruksentorjunnasta. Yleensäkin ohjattavat seurasivat paljon lehti- ja uutisjuttuja, ja niistä riitti sitten puhumista työpajoissa.

Eräs tärkeimmistä asioista, mikä työpajoissa opittiin oli se, ettei uusien laitteiden käyttö ole pakollista, mutta ne tuovat paljon iloa elämään. Eikä niitä tarvitse pelätä, niitä oppii kyllä käyttämään. Vanhukset sanovat, että "kyllähän ne nuoret osaavat", niin ohjaajat sanoivat, että "laitappa nuori pullanleivointaan tai mottimetsään, osaako iliman harjoittelua". Työpajat ja ohjaustuokiot toivat rohkeutta joillekin, mutta on myönnettävä, että jotkut avasivat laitteensa aina vasta työpajoissa.

Ohjaajille oli haasteellista ohjattavien erilaiset laitteet ja niiden ohjelmistot. Ohjattavilla oli erilaisea tavoitteita työpajoissa: toiset halusivat vain oppia lukemaan lehteä laitteelta, toisille sai ohjata valokuvien/videoiden ottoa ja editointia. 

Summa summarun: mobiililaitteiden käyttö monipuolistui ohjattavilla ja ohjaajat joutuivat opettelemaan monia sovelluksia ja käyttöjärjestelmiä; win-win -tilanne.

Fortsatta åtgärder: 

Kirjastossa jatketaan tietotekniikan ohjaamista oman työn ohella. Suunnitteilla on ollut esim. säännöllinen digineuvontapäivä, jolloin kirjastoon voi tulla laitteensa ja ongelmansa kanssa etukäteen varaamatta aikaa. Toisaalta on myös keskusteltu Varaamon käyttöönotosta, josta voisi varata itselleen sopivan ohjausajan. (Varaamo on internetin kautta käytettävä sähköinen varauskalenteri, joka on käytössä esim. OUTI kirjastoissa). Kirjastonhoitaja jatkokouluttautuu uusien laitteiden ja sovellusten käyttöön.

Ytterligare information: 

Hankkeelle ostetut tavarat, mm. erilaiset tabletit, näppäimistöt, projektori tulivat hyvään käyttöön, kun vierailimme paikkakunnilla, joilla ei ollut erillisiä atk-tiloja. Ohjattavat pysyivät tutustumaan eri käyttöjärjestelmiin ennen omaa ostopäätöstä. Käyttöä helpottavat laitteet, esim. näppäimistöt ja erilaiset hiiret antoivat hyvän kuvan mobiililaitteiden käytön helpottamisesta.

Ostetut laitteet ovat jakossa kirjaston käyttäjien käytettävissä kirjastotiloissa ja niitä voidaan lainata kirjaston ulkopuolelle käyttötarpeen mukaan.

Projektet börjar : 
01/04/2015
Projektet avslutas : 
31/05/2017
 


Finansiering av ansökan
Ansökningssumma: 
€15 000
Egen finansiering: 
€2 200
Budget sammanlagt: 
€17 200
Övriga understöd som ansökts: 
€0
Övriga understöd som beviljats: 
€0

Förverkligad finansiering
Budget sammanlagt: 
€13 825
Egen finansiering: 
€3 294
Extern finansiering: 
€0
Bidrag från samarbetspartners: 
€0

Statistik:
Utbildningar: 
45kpl/st.
Antalet deltagare i utbildningar: 
210henkilö/person
Antalet evenemang: 
0kpl/st.
Antalet deltagare i evenemang: 
0henkilö/person

Beslut
Beviljat stöd i euro: 
€12 000

Hanke on kirjastopoliittisten linjausten mukainen.