Itä-Suomen kirjastojen osaajat
Vuoden 2017 ELY-hanke   (Hanke on saanut rahoitusta)


Mikkelin kaupunginkirjasto - Etelä-Savon maakuntakirjasto
Kirjaston osoite : 
Raatihuoneenkatu 6, PL 96
50101
Kirjaston puhelin : 
0447942460
Kirjaston sähköposti : 
kirjasto@mikkeli.fi
ISIL-tunnus : 
FI-Mm
Y-tunnus : 
0165116-3
Yhteyshenkilön nimi : 
Virpi Launonen
Puhelin : 
0447942460
Sähköposti : 
virpi.launonen@mikkeli.fi
Hankkeen tavoite: 

Rakennetaan tulevaisuuden osaajaverkosto itäsuomalaisiin kirjastoihin.

Tavoitteen seurannan mittarit: 

Syntyneet verkostot, kpl, osallistuneet henkilöt %/koko henkilökunnasta

Kuvaus : 

Itä-Suomen kirjastot ovat kehittäneet yhdessä laatutyötä jo useamman vuoden ajan. Ensimmäisessä yhteisessä laatuhankkeessa kartoitettiin arviointia ja laatutyön tilannetta Itä-Suomessa. Sen jälkeen tarkastelun kohteena ovat olleet Yleisten kirjastojen laatusuosituksen mukaiset näkökulmat (kokoelmat, asiakaspalvelu, tilat, henkilöstö, ylläpitäjäorganisaatio). Lisäksi on laadittu lukukoiratoiminnalle suositus.

Kirjastoilla on yhteinen laatutyöryhmä, jossa on edustajat maakuntakirjastoista, niiden alueilta ja aluehallintovirastosta. Laaturyhmä toimii tämän hankkeen ohjausryhmänä. Itä-Suomen kirjastoissa on tehty kaksi osaamiskartoitusta laatuverkoston puitteissa. Niissä, samoin kuin vuonna 2013 Leppävirralla pidetyssä Itä-Suomen kirjastonjohtajien kokoontumisajoissa, on noussut esille tarve osaamisen jakamiseen.

Vaihtoehtoina ovat nousseet esille muun muassa osaamispankki ja osaamisryhmien perustaminen. Hanke vastaa tähän tarpeeseen. Hankkeeseen palkataan valmentaja, jonka tehtäviin kuuluu kartoittaa kirjastojen toiminnan kannalta merkittävimmät ja mielenkiintoisimmat alueet, joille osaamisverkostot kannattaa rakentaa. Hankkeen ohjausryhmä päättää, mitä osaamisverkostoja lähdetään ensimmäisessä vaiheessa kehittämään peilaten esiinnousseiden tarpeiden lisäksi myös kirjastolakiin, yleisten kirjastojen laatusuosituksiin sekä alan strategioihin.

Valmentajan tehtäviin kuuluu etsiä sopivat henkilöt, luoda puitteet kokoontumisille ja sparrata ryhmää toiminnan käynnistämisessä ja ryhmän toiminnan strategisessa suunnittelussa. Lisäksi valmentaja etsii sopivat sähköiset työkalut ryhmille ja avustaa niiden käyttöönotossa.

Tavoitteena on vahvistaa alueen kirjastojen toiminnan kehittämistä, osaamisen kehittämistä ja vahvistaa yhteistä näkemystä tulevaisuuden kirjastotyöstä ja löytää toimivia työkaluja verkostomaiselle työskentelylle.

Yhteistyökumppanin nimi/nimet: 
Joensuun seutukirjasto, Kuopion kaupunginkirjasto, muut Itä-Suomen yleiset kirjastot
Aiemmat hankkeet: 

Hanke liittyy Itä-Suomen yleisten kirjastojen laatuhankkeiden sarjaan.

Toiminnan kuvaus ja hankkeen arviointi: 

Hankkeen alussa kartoitettiin kirjastoissa olemassa olevaa osaamista tulevaisuuden kannalta tärkeissä osaamisalueissa. Kartoitus tehtiin etupäässä haastattelemalla kirjastojen johtajia ja esimiehiä. Haastatteluja tehtiin yhteensä 33, joista suurimman osan hanketyöntekijä toteutti paikan päällä eri kirjastoissa ja loput Skypen välityksellä, muutamalle kirjastolle haastattelukysymykset lähetettiin sähköpostitse. Vain pari kirjastoa jätti kokonaan vastaamatta haastattelupyyntöön tai kyselyyn.

Melko pian hankkeen alkuvaiheessa ohjausryhmä päätti perustettavien osaajaverkostojen aiheet, minkä jälkeen osa osaamiskartoituksesta voitiin tehdä sähköpostikyselyllä. Tämä oli toimiva ja tehokas tapa kartoittaa eri osaajaverkostoihin sopivia henkilöitä.

Perustettaviksi osaajaverkostoiksi valittiin senioriosaajaverkosto, digiosaajaverkosto sekä alle kouluikäisten lasten ja lapsiperheiden osaajaverkosto. Verkostojen perustamiseen vaikutti näiden aihealueiden ajankohtaisuus, osaamisen kehittämisen tarve sekä se, että näiden osaamisalueiden taitajia löytyy Itä-Suomen kirjastoista. Myös se, millaista osaamista ylipäätään pystyy jakamaan, vaikutti aihevalintaan.

Verkostojen vetäjät valittiin eri maakunnista. Vetäjien lisäksi osaajaryhmiin valittiin noin kahdeksan muuta jäsentä  sekä (erityis)osaamisen että maantieteellisen sijainnin perusteella siten, että kaikkia kirjastoja/kirjastokimppoja pyrittiin ottamaan huomioon. Verkostoihin valitut jäsenet ovat verkostojen niin sanottu ydinryhmä, mutta ryhmät ovat avoimia ja niihin voi liittyä kuka tahansa. Tällainen ameebamaisesti leviävä työskentelytapa katsottiin hyväksi: näin verkostot voivat levitä vapaasti ja tarpeiden mukaisesti sekä oletettavasti myös kynnys liittyä verkostoon pysyy näin matalampana. Tällainen työskentelytapa näyttäisi olevan toimiva, sillä työryhmiin on tullut koko ajan uusia jäseniä. Motiivina liittymiseen on ollut verkostojen ja verkostomaisen työtavan kokeminen tärkeäksi. Hankeajan päättyessä verkostoissa oli 63 jäsentä ja esimerkiksi Mikkelin seutukirjaston henkilöstöstä 13% osallistui osaajaverkoston toimintaan.

Osaajaverkostot (osaajaverkostojen ”ydinryhmä”) kokoontuivat ensimmäisen kerran elo-syyskuun 2018 vaihteessa. Kokoontuminen tapahtui Skypen välityksellä.

Tätä ennen työryhmien työskentely-, yhteydenpito- ja materiaalien jakamisalustaksi valittiin Trello. Trello on ilmainen verkkoalusta, jossa voi jakaa eri muodoissa olevaa materiaalia. Trelloon voi rekisteröityä millä tahansa sähköpostiosoitteella ja alusta mahdollistaa myös sen, että kuka tahansa verkoston jäsen voi kutsua uusia jäseniä mukaan (tämä on näyttäytynyt toimivaksi tavaksi laajentaa verkostoja). Osa osaajaverkostoista on pitänyt etäkokouksia tämän jälkeen säännöllisesti, osa ryhmistä käynnistelee toimintaansa hivenen hitaammin.

Esimerkiksi senioriosaajaverkoston tehtävät (taulut) Trellossa ovat "uudet ideat", "senioreille suunnatut palvelut" ja "yhteistyöverkostot (kirjaston ulkopuoliset)". Alle kouluikäisten lasten ja lapsiperheosaajaverkoston taulut puolestaan ovat "uudet ideat", "sanataide ja kirjavinkkaus" ja "yhteistyö, esim. neuvola, päiväkoti, järjestöt" ja digiosaajien verkoston taulut "uudet ideat", "pulmat ja vastaukset" sekä "digineuvontamateriaalit". Lisäksi näitä aiheita voi tietenkin verkoston työskentelyn edetessä perustaa lisää.

Verkostojen työskentelyn tueksi päädyttiin hankkimaan konferenssikaiuttimia näin tukien etäkokousten teknistä onnistumista. Konferenssikaiuttimia jaettiin verkostojen vetäjille tehdyn sähköpostikyselyn perusteella eri kirjastoihin.

Verkkosivut, tuotetut julkaisut ja materiaalit: 

Itä-Suomen osaajien Trello.

Arvioi toimenpiteitä ja vaikutuksia: 

Hankkeen tavoitteena oli löytää toimivia tapoja jakaa itäsuomalaisten kirjastojen osaamista esimerkiksi perustamalla yhteistyöryhmiä. Tässä onnistuttiin: kolme alkuvaiheessa käynnistettyä verkostoa toimivat, ja myös muita kirjastolaisten omista tarpeista syntyviä verkostoja on suunniteltu perustettavaksi. Verkostojen tehtävänä on jakaa tietoa, ideoida uutta ja toimia vertaistukena.

 

Jatkotoimenpiteet: 

Hankkeessa muodostettiin kolme kirjastoalan yhteistyöverkostoa Itä-Suomeen. Verkostojen työskentelyn koordinointi siirtyi hankkeen päätyttyä Kuopion kaupunginkirjastolle (alueellista kehittämistehtävää hoitava kirjasto). Verkostojen kokouksia mahdollistetaan budjetoimalla alueellisen kehittämistehtävän hankeavustuksessa rahaa toiminnalle: alustavan suunnitelman mukaan hakemukseen budjetoidaan Kuopion kaupunginkirjastossa ja Joensuun seutukirjastossa rahaa ainakin yhdelle yhteiselle kokoukselle verkostoa kohdin. Myös uusien verkostojen syntymiseen kannustetaan. Verkostotyöskentelyä esitellään Savon kirjastojen uutiskirjeessä: https://savonuutiskirje.wordpress.com/2019/02/18/ita-suomen-osaajat-yhteistyohon/

Aloituspäivämäärä : 
02/04/2017
Lopetuspäivämäärä : 
31/12/2018
 


Anomuksen rahoitus
Haettava avustus yhteensä: 
€20 500
Oma rahoitus yhteensä: 
€2 200
Budjetti euroissa yhteensä: 
€22 700
Haettu muu avustus: 
€0
Saatu muu avustus: 
€0

Toteutunut rahoitus
Koko budjetti: 
€22 213
Oma rahoitus yhteensä: 
€2 213
Muualta saatu avustus: 
€0
Yhteistyökumppanin rahoitusosuus: 
€0


Päätös
Myönnetty avustus euroissa.: 
€20 000

Hanke on hakuehtojen mukainen. Avustusta voi käyttää hakemuksessa esitetyn erittelyn mukaisesti. Perustelumuistio 2017, ks. http://hankkeet.kirjastot.fi/ohjeita/perustelumuistio-2017