Kadonnutta lukuintoa etsimässä
Vuoden 2014 AVI-hanke   (Hanke on saanut rahoitusta)


Kirkkonummen kunnankirjasto
Kirjaston osoite : 
Kirkkotori 1
02400
Kirjaston puhelin : 
09-2967 2467
Kirjaston sähköposti : 
kirjasto@kirkkonummi.fi
ISIL-tunnus : 
FI-Kirko
Y-tunnus : 
0203107-0
Yhteyshenkilön nimi : 
Margareta Kull-Poutanen
Puhelin : 
050-577 4799
Sähköposti : 
margareta.kull-poutanen@kirkkonummi.fi
Kuvaus : 

Tausta

Mediaympäristö, missä suomalaiset lapset ja nuoret nykyään elävät ja kasvavat, on niin runsas ja moninainen, että sitä voi hyvällä syyllä kutsua mediaviidakoksi. Näille mediaviidakon kasvateille on tarjolla kirjallisuutta ja tietoa enemmän kuin koskaan ennen, ja kirjastot ja internet ovat mahdollistaneet vapaan pääsyn tiedon ja tarinoiden lähteille. Tässä melkeinpä rajattomien mahdollisuuksien maailmassa lukeminen ja kirjat ovat kuitenkin joutuneet ahtaalle. Lasten ja nuorten vapaa-aika täyttyy lukuisista harrastuksista ja eri medioiden tarjoamista ajanviettomahdollisuuksista. Lukutaito on Suomessa vielä maailman huipputasoa, mutta tutkimusten mukaan lukemisen ja oppimisen ilo on romahtanut. PISA-tulosten mukaan omaksi ilokseen lukevien määrä on laskenut Suomessa enemmän kuin muissa lukemisen huippumaissa. (Sulkunen, Sari: Suomalaisnuorten lukutaidon ja lukuharrastuksen muuttuminen vuodesta 2000).

Kirkkonummen kirjasto on mukana kansallisessa Lukuinto-projektissa pilottiyhteisönä muodostaen koulu ja kirjasto -parin yhdessä ruotsinkielisen Winellska skolanin kanssa. Lukuinto-ohjelman tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten kiinnostusta ja kykyä lukemiseen ja kirjoittamiseen sekä edistää lasten ja nuorten erilaisten tekstien ja mediasisältöjen käyttöä. Lukuinto on lukutaidon edistämisen ohjelma, jossa lapset ja nuoret, vanhemmat, kirjastot ja koulut toimivat yhdessä.

Kirkkonummen kirjastolla on jo vankka pohja kirjaston ja koulun väliselle yhteistyölle. Kirjavinkkausta tehdään paljon ja jokainen kirkkonummelainen lapsi käy peruskoulun aikana useamman kerran kirjavinkkauksessa. Kirjavinkkaus on perinteinen ja hyväksi havaittu keino lasten lukuharrastuksen tukemiseksi. Kirjastomaailma elää kuitenkin vahvaa muutoksen aikaa. Asiakas ei ole pelkästään kirjaston palvelujen kuluttaja vaan suunta on se, että asiakkaat osallistuvat yhä enemmän sisällön tuottamiseen. Varsinkin lasten- ja nuortenkulttuurissa tämä näkyy selvästi: osallistuminen ja itse tekeminen ovat tärkeitä elementtejä. Nyt haluammekin etsiä uusia, toiminnallisempia muotoja lukuinnon lisäämiseen ja avata ovia dialogille.  

Hanke

Hankkeen tavoitteena on innostaa lapsia ja nuoria lukemisen pariin ja madaltaa kynnystä kirjallisuuden maailmaan. Tämä tehdään luomalla uusia toiminnan muotoja, joissa lapset ja nuoret saavat aktiivisemman roolin. Haluamme käynnistää meidän kirjastollemme kolme uutta toiminnanmuotoa: lukupiirit, kirjablogi ja runopajat. Kohderyhmänä ovat lapset ja nuoret. Kohderyhmät saavutetaan kouluyhteistyön kautta, mutta sen lisäksi haluamme myös tarjota mahdollisuuden kirjallisuustoiminnalle koulun ulkopuolella. Hanke toteutetaan syksyn 2014 ja kevään 2015 aikana.

Lukeminen on usein yksinäistä ja pitkäjänteistä puuhaa. Tämä voi osaltaan vieraannuttaa lapsen tai nuoren lukemisesta. Hankkeemme perusideana on, että lukemiseen liitetään toiminnallisuus ja yhdessä tekeminen yhteisöllisen lukemisen ja kirjoittamisen kautta.

Tämän lisäksi järjestämme iltasatukampanjan, koska lasten ja nuorten innostaminen ei yksistään riitä, vaan on aloitettava sieltä, missä luodaan pohja lukemiselle. Kodin asenteella lukemiseen on valtavan suuri merkitys. Tavoitteenamme on herättää vanhemmat huomaamaan, minkälaiset mahdollisuudet heillä on vaikuttaa lapsen lukuinnon heräämiseen.

Nuoret bloggaamaan

Kirjablogit tarjoavat väylän kirjavinkkien ja omien lukukokemusten jakamiseen sekä kirjakeskusteluun.  Bloggaaminen lisää lukemisen sosiaalista ja yhteisöllistä ulottuvuutta. Tarkoituksena on perustaa yhdessä Kirkkonummen suomen- ja ruotsinkielisten koulujen kanssa nuorille tarkoitettu kirjablogin, jota ylläpitää kirjaston henkilökunta yhteistyössä yläkoulujen opettajien kanssa. Sisältöä blogiin tuottavat ennen kaikkea nuoret itse eli yläkoulujen ja lukion oppilaat, mutta myös kirjaston henkilökunta ja opettajat. Kaksikielisyys on luonnollinen osa kirkkonummelaisuutta ja siksi nuorten blogistakin tulee kaksikielinen.

Osa blogin sisällöstä toteutetaan podcasteina, jotka myös tehdään yhdessä yläkoulujen ja lukion oppilaiden kanssa. Kirjatrailerit ovat kokemustemme mukaan tehokas tapa houkutella lasta tai nuorta tarttumaan kirjaan. Hankkeen aikana kirjasto tekee yhteistyössä yläkoulujen kanssa kirjatrailereita, jotka julkaistaan YouTubessa ja jaetaan blogissa. Kirjatrailerit tehdään pajamuodossa elokuva-alan ammattilaisen avustuksella. Kirjatrailereiden tekemistä varten kirjastoon hankitaan iPadeja.

Lukupiiri lapsille ja nuorille

Lukemisen edistämiseen liittyvät projektit tehdään usein yhteistyössä koulujen kanssa. Koska lukeminen ei tällä haavaa ole kovin trendikästä, jäävät innokkaat lukijat helposti yksin lukuharrastuksensa kanssa. PISA-tulosten pohjalta keskitytään luonnollisesti siihen, miten saadaan kaikkein heikoimmat lukijat innostumaan lukemisesta. Mielestämme myös hyviä lukijoita tulisi kannustaa, varsinkin nyt kun lukuinto on laskenut roimasti. Kirjasto haluaa tarjota lukemista tukevaa ja innostavaa toimintaa myös koulun ulkopuolella. Yhtenä osana hanketta on käynnistää lapsille ja nuorille tarkoitetut lukupiirit (suomeksi ja ruotsiksi), joissa nuoret lukijat voivat muodostaa oman, lukevan yhteisön ja jossa he voivat jakaa lukemisen iloa ja kokemuksia ja vahvistaa lukija-identiteettiään. Ala- ja yläkoululaisille perustetaan omat lukupiirit. Alakoululaisten lukupiiriä vetää kirjaston työntekijä, kun taas yläkoululaisten lukupiiriä vetämään palkataan lukemisesta innostunut nuori, esim. opiskelija.

Runoja ja räppiä

Kirjallisuutta voidaan lähestyä myös musiikin kautta.  Kirkkonummen kirjastossa on kokeiltu rock-lyriikka-vinkkausta, jota nyt halutaan laajentaa kaikkiin kunnan yläkouluihin. Rock-lyriikka ja musiikki selvästi kiinnostavat nuoria ja tämän takia haluamme kokeilla rap-pajojen järjestämistä. Nämä pajat toimivat koulun ulkopuolella ja niitä vetämään palkataan ammattilaisohjaajia.

Rap on yksi nykyrunouden lajeista. Runon kytkös musiikkiin sekä runojen lyhyt muoto voivat olla silta kirjallisuuden maailmaan. Runous mielletään usein vaikeaksi kirjallisuuden lajiksi ja runouteen liittyy useita myyttejä ja ennakkoluuloja, joita on hyvä lähteä murtamaan. Runopajoissa pyritään vahvistamaan lapsen ja nuoren uskallusta nauttia tekstistä ilman tarvetta ymmärtää kaikkea.  Runopajoihin kutsutaan luokkia kaikilta luokka-asteilta. Pajoissa luetaan ja kirjoitetaan runoja ilman turhia otsaryppyjä rennolla otteella, esim. kirjanselkärunoutta ja Google-runoja.

Runopajoihin liittyen haluamme heittää haasteen runoilijoille tehdä lyhyitä videoklippejä aiheesta ”Mitä haluat sanoa runojesi lukijalle?”. Nämä videot on tarkoitus jakaa blogissa ja YouTubessa. Videoiden tekemisestä maksetaan runoilijoille palkkio.

Iltasatu-kampanja

Lapsi saa lukemisen mallin kotoa. Kodin myönteisen asenteen lukemista kohtaan on havaittu heijastuvan lapsen hyvään lukutaitoon (Lukukeskus: 10 faktaa lukemisesta), ja siksi vanhemmat ovat avainasemassa ja erityisen suuri merkitys vanhemmilla on silloin, kun lapsi ei vielä itse osaa lukea. Iltasatuhetki on läheisyyden ja turvallisuuden hetki, joka myös johdattaa lapsen lukemisen maailmaan. Lapselle lukeminen on myös tehokas mielenterveysongelmien ehkäisykeino. (Mielenterveyden keskusliitto 18.10.2013: http://www.mtkl.fi/tiedotteet/?x946407=966749) Ruotsissa on havaittu, että iltasatukulttuuri ja lapsille ääneen lukeminen on viime vuosina romahtanut. Vielä vuonna 1984 vanhemmista 80 % luki lapsilleen päivittäin, kun sama luku on tänä päivänä 35 %. (http://www.dn.se/dnbok/sagostunden-som-forsvann/) Hankkeen aikana kirjasto järjestää iltasatuhetkiä, jolloin kirjastoon kutsutaan vanhemmat lapsineen. Kohderyhmänä ovat esikoululaiset. Ilta sisältää yhteisen iltasatuhetken sekä luennon lukemisen asiantuntijalta, kuten lukuinspiroija Agneta Möller-Salmela. Samalla kirjaston lastenosastolla on iso iltasatu-näyttely. Näyttelyä varten kerätään valmiita iltasatukasseja lainattavaksi. Kassin kirjasisältö on yllätys, ainoa asia joka käy ilmi on suositusikä.

Arvioi toimenpiteitä ja vaikutuksia: 

Kadonnutta lukuintoa etsimässä

Vuonna 2014–2015 toteutetun hankkeen tavoitteena oli innostaa lapsia ja nuoria lukemisen pariin sekä madaltaa kynnystä kirjallisuuden maailmaan. Tavoitteena oli myös tarjota lapsille ja nuorille erilaisia lukemisen malleja sekä avata ovia tekstien maailmaan uusien toimintamuotojen avulla. Hankkeen aikana järjestettiin erilaista ohjelmaa alle kouluikäisille, ala- ja yläkoululaisille sekä lukiolaisille. Ohjelmaa järjestettiin niin kouluyhteistyönä kuin kouluajan ulkopuolella ja ohjelmassa huomioitiin myös kodit. Ohjelman painopiste oli toiminnallisuudessa sekä yhteisöllisessä lukemisessa ja kirjoittamisessa. Ohjelmaa ja tapahtumia järjestettiin suomeksi ja ruotsiksi.   

 Järjestetyt tapahtumat

 Alle kouluikäiset

Valtakunnallisella lukuviikolla järjestettiin kirjastossa satujoogaa ja iltasatutuokioita, joilla lukijoina toimivat kunnanjohtaja, urheilija ja palomies. Lapset osallistuivat tuokioihin yhdessä vanhempiensa kanssa.

Esikoululaisille ja heidän vanhemmilleen järjestettiin kolme iltasatuiltaa, joista kaksi oli suomenkielisiä ja yksi ruotsinkielinen. Kutsut iltasatuiltoihin jaettiin päiväkotien kautta. Iltasatuilloissa lapsille ja aikuisille tarjottiin yhteinen lukuelämys sekä jaettiin vanhemmille tietoa lukemisen tärkeydestä ja kodin roolista lukuinnon herättäjänä. Lukuinnostajina toimivat Emma Puikkonen ja Agneta Möller-Salmela. Paikalliset Martta-järjestöt huolehtivat iltapalatarjoilusta. Ruotsinkielisille esikoululaisille järjestettiin kirjailijatapaaminen Annika Sandelinin kanssa.

Pääkirjastossa sekä Veikkolan ja Masalan lähikirjastossa järjestettiin kussakin kaksi lastenteatteriesitystä alueen päiväkodeille. 

Osana kirjaston lastenlauantai-tapahtumaa ideoitiin salapoliisirata Franziska Biermannin  Räven som slukade böcker -kirjan pohjalta.

Alakoulu

Ensimmäisen luokan oppilaille ja heidän vanhemmilleen järjestettiin syksyllä koulujen alettua suomen – ja ruotsinkielisiä iltasatuiltoja. Illat olivat kutsuvierastilaisuuksia ja valmiiksi painetut kutsut jaettiin koteihin koulujen kautta. Joillakin kouluilla illoista kerrottiin vanhempainilloissa. Ekaluokkalaisten iltasatuilloissa lukuinnostajina ja tarinankertojina toimivat Timo Parvela ja Agneta Möller-Salmela. Iltojen aikana kirjastossa oli esillä pieni näyttely, jossa oli esillä kuntalaisten lähettämiä valokuvia lukutuokioistaan, sitaatteja lukemisesta sekä valmiita iltasatukasseja lainattavaksi. Illat toteutettiin yhteistyössä paikallisten Martta-järjestöjen kanssa, jotka huolehtivat iltojen iltapalatarjoilusta.

 1.-3.-luokkalaisille järjestettiin kolme lukupiiriä. Lukupiirien teemoina olivat Harry Potter (ruotsinkielinen), Robin Hood ( kaksikielinen) sekä vesi (suomenkielinen). Lukupiireissä luettiin ääneen ja itsekseen, pelattiin, tarinoitiin ja askarreltiin. Lukupiirit kokoontuivat kerran viikossa 1h15 min kerrallaan ja vetäjinä toimi kirjaston henkilökunta. Lukupiirien aluksi oli välipalatarjoilu, sillä osa lapsista tuli piiriin suoraan koulusta. Kaikkiin lukupiireihin osallistui tyttöjä ja poikia ja osallistujia oli 12-20/ lukupiiri. Harry Potter ja Robin Hood –lukupiirien päätteeksi järjestettiin näyttelyt, joissa oli esillä piiriläisten tekemiä töitä.

 Kyläkoulujen alakoululaisille järjestettiin ohjelmaa kirjastoautossa. Emma Puikkonen jakoi lohikäärmetietoutta lyhyiden tarinatuokioiden muodossa suomenkielisille alakoululaisille. Ruotsinkielisillä kyläkouluilla vieraili kirjastoauton mukana lukuintolähettiläs Katarina von Numers-Ekman vinkkaamassa ja puhumassa lukemisesta. Kirjastoautossa järjestetyissä tarinatuokioissa kävivät kolmentoista alakoulun kaikki luokka-asteet.

 Alakoululaisten runopiireihin osallistui 2.- ja 3. –luokkalaisia. Leikkimielisissä runopiireissä kuunneltiin, katsottiin ja tehtiin runoja. Vetäjinä toimi kirjaston henkilökunta.

Yhteistyössä Mediakasvatuskeskus Metkan kanssa toteutettiin traileripaja 6.-luokkalaisille sekä animaatiopajoja 5.-luokkalaisille. Traileripajassa oppilaat tekivät elokuvakäsikirjoituksen lukemansa aasialaisen sadun pohjalta ja kuvasivat sen iPadeilla. Animaatiopajoissa harjoiteltiin tarinankertomista animaation keinoin käyttäen zoetrooppia ja iPadia. Molemmat pajat toimivat samalla kirjaston ja koulun henkilökunnan koulutustilaisuuksina.

 

 Yläkoulu

Yläkoulun 7. –ja  8.-luokkalaisille järjestettiin rap-pajoja. Pajat toteutettiin kouluyhteistyönä, sillä hiihtolomalle suunniteltuun pajaan ei tullut tarpeeksi osallistujia. Rap-pajoissa tutustuttiin rap-tekstien tekemiseen ja tehtiin omia kappaleita. Suomenkielisten pajojen vetäjinä toimivat Rauhatäti (Hanna Yli-Tepsa) sekä Paul Mattsson ja ruotsinkielisen Melinda Lönnberg. Kirkkonummen keskustan pajalaiset esittivät tekemänsä rap-kappaleet koulunsa konsertissa ja he esiintyvät myös syksyn Kirkkonummipäivillä.

Yläkoululaisten lukupiiri kokoontui kirjastolla kerran kuukaudessa. Lukupiirin vetäjäksi palkattiin yläkoulua käyvä tyttö. Piiri keräsi osallistujia koko kunnan alueelta. Kirjasto järjesti lukupiiriläisille kahvitarjoilun ja kaukolainasi tarvittavat kirjat.

Runopiireissä yläkoulun oppilaat tutustuivat runoihin eri aistien kautta ja tekivät niitä itse. Runopajoja järjestettiin suomeksi ja ruotsiksi ja vetäjinä toimi kirjaston henkilökunta.

Kielikylpyluokkaa käyvät 8.-luokkalaiset osallistuivat Solja Krapun vetämään runopajaan.

Lukio

Ruotsinkielisille lukiolaisille järjestettiin tapaaminen kirjailija Solja Krapun kanssa sekä runopajoja eri aiheista. Pajojen aiheina olivat modernismi, identiteetti sekä englantilainen ja saksalainen runous. Osa Kyrkslätts gymnasiumin oppilaista suoritti osan äidinkielen kurssista käymällä lukupiirissä kirjastossa. Lukupiiri kokoontui viisi kertaa ja vetäjänä.

 

Muuta

Kirjaston nuorille suunnattuun kirjablogiin hankittiin uusi blogipohja, mikä mahdollistaa podcastien ja videoiden lataamisen blogiin. Blogia elävöittämään palkattiin kolme nuorta, jotka kirjoittivat blogiin kirja-arvosteluja säännöllisesti. Kirjaston henkilökunnalle järjestettiin koulutusta blogien ja podcastien tekemiseen. Kouluttajana toimi Hanna Mehtonen-Rinne.

Kolmasluokkalaisille ideoitiin yhdessä lukulähettiläs Katarina von Numers-Ekmanin ja alakoulun opettajan kanssa uusi lukuohjelma, jossa lukemiseen innostetaan pelillisyyden, toiminnallisuuden ja leikin kautta. Kahdelta suomalaiselta runoilijalta tilattiin runovideo otsikolla :mitä haluaisin sanoa runojeni lukijoille. Videot tallennettiin kirjaston youtube-tilille ja niitä on tarkoitus hyödyntää runopiireissä.

 

Yhteistyökumppanit

Paikalliset koulut ja päiväkodit, Martta-järjestöt, Den finlandsvenska läsambassadören

Vaikutusten arviointi

Kouluyhteistyö syveni ja monipuolistui. Uusien, erityisesti vapaa-aikaan sijoittuvien toimintojen ansiosta lapset, nuoret ja heidän vanhempansa saivat laajemman kuvan kirjaston toiminnasta. Hankkeen myötä lapset ja nuoret myös kokivat kirjaston enemmän omakseen. Luku- ja runopiirien aikana saatu palaute osoitti, että kynnys tarttua ns. vaikeampiin teksteihin madaltui.  Hanke sai näkyvyyttä paikallisessa mediassa. 

Jatkotoimenpiteet: 

Jatkotoimenpiteet

Lukupiirejä ja runopiirejä jatketaan ja toimintaa laajennetaan myös lähikirjastoihin. Hankkeen aikana saatua ja tuotettua materiaalia, kuten runovideoita, blogia ja kolmasluokkalaisten lukuohjelmaa hyödynnetään lasten- ja nuortenkirjastotyössä.

 

Aloituspäivämäärä : 
01/08/2014
Lopetuspäivämäärä : 
31/12/2015
 


Anomuksen rahoitus
Haettava avustus yhteensä: 
€46 900
Oma rahoitus yhteensä: 
€6 000
Budjetti euroissa yhteensä: 
€52 900
Haettu muu avustus: 
€0

Toteutunut rahoitus
Koko budjetti: 
€47 188
Oma rahoitus yhteensä: 
€4 932

Tilastot:
Koulutustilaisuudet: 
2kpl/st.
Koulutuksiin osallistujia: 
13henkilö/person
Tapahtumien lukumäärä: 
302kpl/st.
Tapahtumiin osallistujat: 
2 934henkilö/person

Päätös
Myönnetty avustus euroissa.: 
€42 000
 
okm
avi