Karjalan kunnaita diginä - Joensuu – Pohjois-Karjala – Laatokan Karjala
Vuoden 2015 ELY-hanke   (Hanke on saanut rahoitusta)


Joensuun seutukirjasto - Pohjois-Karjalan maakuntakirjasto
Kirjaston osoite : 
PL 114
80101
Kirjaston puhelin : 
050 3020563
Kirjaston sähköposti : 
kirjasto@jns.fi
ISIL-tunnus : 
FI-Jm
Y-tunnus : 
0252746-2
Yhteyshenkilön nimi : 
Rebekka Pilppula
Puhelin : 
050 3020563
Sähköposti : 
rebekka.pilppula@jns.fi
Kuvaus : 

Joensuun seutukirjaston – Pohjois-Karjalan maakuntakirjaston maakuntakokoelmaan hankitaan Pohjois-Karjalaan, Laatokan Karjalaan ja karjalaisuuteen sekä ortodoksisuuteen liittyvää aineistoa. Painetut julkaisut ja lehtien mikrofilmit sijaitsevat pääkirjastossa avokokoelmana tutkijoiden ja muiden käyttäjien luettavina. Kokoelma sisältää myös paljon pienpainatejulkaisuja, joita ei ole luetteloitu aineistorekisteriin, mutta on järjestetty luokittain. Luokittaisia luetteloita on tehty omaan käyttöön.

Uuden kirjastojärjestelmän käyttöönottoon saakka Pohjois-Karjalan aluetietokanta Koivikko oli käytössä. Se oli tehty Pallas-ympäristöön, joten sen käyttö erillisenä tietokantana loppui kesäkuussa 2014. Pohjois-Karjala-kokoelman rekisteröity aineisto on haettavissa nyt Vaarakirjastot.fi:ssä. Sen rinnalle on mietitty uusia muotoja paikallistiedon löytymiseksi kansalaisten käyttöön. Digitointi on yksi keino vanhan aineiston esille tuomiseksi.

Tavoitteena on Karjalan kunnaita diginä -hankkeen avulla saada pienpainate- ja muita julkaisuja kaikkien käyttöön digitoimalla niitä verkkoon. Ne olisivat osa toteutettavaa tietokantaa, johon kokoaisimme paikallistietoa kokoteksteinä ja kuvina. Muita aineistolajeja pienpainatejulkaisujen ohella ovat vanhat kartat, kuvat, lehdet ja varhaisten pohjoiskarjalaisten kirjailijoiden teokset ja muut kirjat, joihin ei liity tekijänoikeudellisia esteitä. Tavoitteena on kehittää käytäntö, jolloin digitointityö olisi osa kokoelmatyötä. Aineisto tallennetaan Omeka- alustalle, josta on hyviä kokemuksia muissa maakuntakirjastoissa.

Tarkoitus on hankkeen turvin ensi vaiheessa miettiä aihepiirejä, joista voisimme lähteä liikkeelle maakuntakokoelman sisällön puitteissa. Tarkoitus on myös koordinoida, mitä kannattaa ja voi digitoida, mitä Kansalliskirjasto on jo digitoinut ja toimia yhteistyössä paikallisten toimijoiden, kuten Pohjois-Karjalan museon kanssa.

Hankkeeseen palkataan kuudeksi kuukaudeksi projektityöntekijä, joka toteuttaa digitoimisen ja tietojen tallennuksen. Maakuntaosaston erikoiskirjastonhoitaja on mukana vastaamassa sisällöstä. Osan digitointityöstä voi Mikkelin konservointi- ja digitointilaitos tehdä. Yhteistyössä Pohjois-Karjalan museon kanssa tehdään päätökset omista digitointiin tarvittavista laitteista ja hankkeen aikana selvitetään, millaiset laitteet hankitaan ja onnistuu yhteiskäyttö vai ovatko laitosten tarpeen digitointiin liian erilaiset.

Tavoite on varmistaa, että digitointi työ jatkuu hankkeen päätyttyä selkeiden periaatteiden mukaisesti, sopivilla välineillä ja yhteistyössä muiden paikallisten muistiorganisaatioiden kanssa.

 

Yhteistyökumppanin nimi/nimet: 
Pohjois-Karjalan museo
Toiminnan kuvaus ja hankkeen arviointi: 

Hanke käynnistyi projektityöntekijä Tiia Vajannon aloittaessa työt 3.11.2015. Aikaa oli varattu puoli vuotta. Maakuntaosaston informaatikko toimi asiantuntija-apuna.
Ensi vaiheessa inventoitiin Pohjois-Karjala-kokoelman luetteloimaton aineisto, eli mappeihin ja pahvilaatikoihin sijoitetut pienpainatteet, käsikirjoitukset ja valokuvat. Digitointisuunnitelmaa tehdessä oli päätettävä, mitä digitoitaisiin ensimmäisessä vaiheessa, miksi ja miten? Myös laatustandardeja mietittiin: ollaanko tekemässä Kansalliskirjaston vaatimusten mukaista digitointia, ollaanko siirtämässä kokoelmaa 1:1 verkkoon ja tulisiko DigiKoivikko-tietokanta muiden muistiorganisaatioiden käyttöön arkistolaitoksen tietokannan tavoin, jolloin digitoidun aineiston laatuvaatimukset olisivat huomattavan korkeat? Myös tekijänoikeusasiat oli otettava huomioon, koska kaikki digitoitu aineisto tulisi olla julkaisuvapaata. 

Hankerahoilla hankitun skannerin (Epson DS-5500) vihdoin saavuttua digitointisuunnitelman mukainen digitointi aloitettiin tammikuussa 2016. Omeka-tietokanta saatiin Pohjois-Karjalan Tietotekniikka Oy:n asiantuntijan Pasi Kallisen toimesta käyttöön samoihin aikoihin. Se osoittautui myöhemmin toimivaksi julkaisualustaksi. Kallinen kehitteli Omekaa kiitettävästi ja omatoimisesti aina vain toimivampaan ja käytettävyydeltään parempaan suuntaan.

Digitoinnissa pääpaino oli vanhimmassa ja hauraimmassa aineistossa. Digitointi aloitettiin historia- ja sukuhistoria-aineistoista: näiden aihealueiden aineistoa on eniten, se on pääasiassa ennen julkaisematonta, julkaisuvapaata ja suurta yleisöä ehkä eniten kiinnostavaa. Näistä aihealueista digitoitiin lähes kaikki pienpainatteet.
Tämän aineiston lisäksi digitoitiin eri aihealueiden (02 Kirjasto, 2 Uskonto, 06.1 Yhdistykset, 06.5 Kokoukset, 30-34 Hallinto, 37 Sosiaalipolitiikka, 37.6 Päihde ym.) mapeista kaikki vanhin aineisto, käsikirjoitukset (mm. vanhat saarnat), valokuvia ja postikortteja. Osa aineistosta ei soveltunut skanneriin vaan se olisi myöhemmin valokuvattava sivu kerrallaan. Kirjojen, aikakauslehtien ja toimintakertomusten digitointi saatiin alkuun. Joitakin dokumentteja kopioitiin Kansalliskirjaston digitoidusta aineistosta. 

Yhteistyötä tehtiin Pohjois-Karjalan museon kanssa. He digitoivat ja toimittivat tietokantaan useita digitoituja niteitä.

Digitoidun aineiston metatiedot luetteloitiin Dublin Core -standardilla. Tämä mahdollistaa aineiston käytön muissa valtakunnallisissa tietokannoissa, esim. Finnassa.

Hankkeeseen ei liittynyt yleisötapahtumia. Hankkeen materiaaleista järjestettiin näyttely pääkirjaston aulavitriineihin ja seinälle.
Tietokanta avautui yleisölle 18.5.2016.

Verkkosivut, tuotetut julkaisut ja materiaalit: 

Hankkeen aikana digitoidulle aineistolle perustettiin oma verkkosivusto:

http://vaarakirjastot.fi/digikoivikko 

Arvioi toimenpiteitä ja vaikutuksia: 

Hankesuunnitelmassa nimetty Karjalan kunnaita diginä -hanke sai pian nimen DigiKoivikko entisen Pohjois-Karjalan Koivikko-aluetietokannan mukaan. Siitä tuli myös uuden tietokannan nimi. Hankkeen aikana toteutettiin tavoitteen mukainen alueellinen tietokanta, johon on digitoitu pääosin Pohjois-Karjala-kokoelman aineistoa kokotekstinä tai kuvina. Suunniteltujen aineistojen digitointi saatiin alulle. Hankkeen aikana saatiin eniten digitoitua kuvia ja pienpainatteita. DigiKoivikossa on seuraavat kokoelmat: Kirjat ja lehdet, Kuvat, Pienpainatteet, Käsikirjoitukset ja kirjeet. Aineistoa on järjestetty myös aiheittain näyttelyiksi. Aineiston digitointityö jatkuu maakuntaosastolla valittujen periaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti.

Jatkotoimenpiteet: 

Aineiston digitointi jatkuu kirjaston omana työnä resurssien mukaan. Aineistoa esitellään Vaara-kirjastojen facebook- ja nettisivuilla erillisinä nostoina.

Aloituspäivämäärä : 
01/06/2015
Lopetuspäivämäärä : 
31/12/2016
 


Anomuksen rahoitus
Haettava avustus yhteensä: 
€23 000
Oma rahoitus yhteensä: 
€8 400
Budjetti euroissa yhteensä: 
€31 400
Haettu muu avustus: 
€0
Saatu muu avustus: 
€0

Toteutunut rahoitus
Koko budjetti: 
€20 842
Oma rahoitus yhteensä: 
€3 842
Muualta saatu avustus: 
€0
Yhteistyökumppanin rahoitusosuus: 
€0

Tilastot:
Koulutustilaisuudet: 
0kpl/st.
Koulutuksiin osallistujia: 
0henkilö/person
Tapahtumien lukumäärä: 
0kpl/st.
Tapahtumiin osallistujat: 
0henkilö/person

Päätös
Myönnetty avustus euroissa.: 
€17 000

Hanke on hakuehtojen mukainen. Avustusta voi käyttää hakemuksessa esitetyn erittelyn mukaisesti. Perustelumuistio 2015, ks. http://hankkeet.kirjastot.fi/ohjeita/perustelumuistio-2015