Kirjasto tukee kielen kehitystä
År 2015 RFV-ansökan   (Projekt fått finansiering)


Espoon kaupunginkirjasto
Bibliotekets adress : 
PL 3611
02070
Bibliotekets telefonnummer : 
050-3301762
Bibliotekets e-postadress : 
jaana.tyrni@espoo.fi
ISIL-kod : 
FI-Em
FO-nummer : 
0101263-6
Ansvarsperson : 
Jaana Tyrni
Telefonnummer : 
050-3301762
E-post : 
jaana.tyrni@espoo.fi
Projektets målsättning: 

Kirjasto tukee kielen kehitystä –hankkeen tavoitteena on luoda Espoon kaupunginkirjastoon malli siihen, miten kirjasto voi käytännön arjessaan tukea niitä lapsia ja nuoria, jotka tarvitsevat kielen kehitykseen erityistä tukea. Työtä on tarkoitus tehdä verkostomaisella otteella kiinteässä yhteistyössä kys. kuntalaisten kanssa työskentelevien kaupungin muiden yksiköiden ammattilaisten kanssa. 

Indikatorer för uppföljning av målsättningen: 

Syntyneen palvelukonseptin toimivuus

Verkostomaisen yhteistyön toimivuus

Asiakkailta ja sidosryhmiltä saatu palaute

Projektbeskrivning : 

Lukutaito on yhdenvertaisen tiedonsaannin perusedellytys. Kaikkien kohdalla lukutaidon saavuttaminen ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys: peräti 19 %:lla lapsista on jossakin vaiheessa kielellisen kehityksen viivästymistä (Kielellisen erityisvaikeuden Käypä hoito –suositus) ja noin 5 %:lla väestöstä on sellainen lukivaikeus, joka vaikeuttaa olennaisesti työstä ja koulutuksesta selviämistä (Niilo Mäki –instituutin arvio). Onkin sellaisia kuntalaisryhmiä, joiden pääseminen yhdenvertaisesti osalliseksi painetusta ja virtuaalisesta kirjallisuudesta ja tiedosta edellyttää erityistä tukea myös kirjastolta.

Tämä heijastuu myös ruohonjuurelle: niin varhaiskasvatus- ja koulukentältä kuin perheidenkin taholta espoolaisiin kirjastoihin on kohdistunut toiveita siitä, että materiaaleja kielelliseen kehitykseensä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille olisi tarjolla helposti ja matalakynnyksisesti. Tästä syystä Espoossa onkin kartoitettu vuosien 2013 ja 2014 aikana mahdollisia kansallisia malleja, jotka olisivat käytettävissä vastaamaan ilmenneeseen tarpeeseen.

Selvittelyssä on kuitenkin käynyt ilmi, ettei aivan suoraan näihin tarpeisiin vastaavaa mallia ole vielä rakennettu Suomessa. Lähin löytynyt malli on Oulun pääkirjaston Omppu-kokoelma, johon on käyty hanketta valmistellessa syksyllä 2013 tutustumassa paikan päällä sitä rakennettaessa projektipäällikkönä toimineen Reija Loukusa-Ahosen johdolla. Oulun pääkirjaston Omppu-kokoelmassa on paljon hyviä elementtejä, mutta se ei kuitenkaan vastaa aivan suoraan Espoossa tunnistettuihin tarpeisiin eikä ole niin pitkälle tuotteistettu että olisi sellaisenaan jalkautettavissa Espooseen.

Kansainvälisesti tarkastellen malleja löytyy: Ruotsissa malleja kielelliseen kehitykseensä tukea tarvitsevien asiakkaiden räätälöidyistä aineistokokoelmista on runsaasti. Merkillepantavaa on, että siellä aineistojen valikointi pääasiassa on tehty yhteistyönä kirjaston aineistojen asiantuntijoiden ja kuntalaisten erityistarpeita tuntevien sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan asiantuntijoiden kesken.

Kirjasto tukee kielen kehitystä –hankkeen tavoitteena on luoda Espoon kaupunginkirjastoon malli siihen, miten kirjasto voi käytännön arjessaan tukea niitä lapsia ja nuoria, jotka tarvitsevat kielen kehitykseen erityistä tukea. Työtä on tarkoitus tehdä verkostomaisella otteella kiinteässä yhteistyössä kys. kuntalaisten kanssa työskentelevien kaupungin muiden yksiköiden ammattilaisten kanssa. Samalla prosessin kulun ja tuotosten huolellisen dokumentoinnin ja jakamisen kautta on tarkoituksena antaa muille yleisille kirjastoille eväitä vastaavan mallin rakentamiseen

Projektin toimenpiteet

Hanke muodostuu kolmesta osakokonaisuudesta:

1)    Neuvolaikäisten lasten kielellisen kehityksen tukeminen

Luodaan lastenkirjastoammattilaisten ja kaupungin puheterapeuttien yhteistyönä kaikkiin Espoon aluekirjastoihin alueen erityispiirteet huomioiden oma hyllypaikka aineistolle, jota vanhemmat ja varhaiskasvatusammattilaiset voivat käyttää lapsen kielen kehityksen tukemiseen. Vastaavankaltainen Språkpiller-konsepti on ollut Ruotsissa Uppsalan läänin yleisissä kirjastoissa huomattavan suosittu.

Kartoitetaan kirjaston ja neuvolan toiminnan yhteistyörajapinnat lasten kielen kehityksen tukemiseen liittyen, ja aloitetaan keskinäinen yhteistyö. Samalla luodaan pohjaa myös Palvelutori-hankkeelle, jossa Espoon toisiksi suurin kirjasto Omena siirtyy yhdessä neuvolan ja muiden hyvinvointipalveluiden (terveysaseman, nuorisotiedotuspisteen KELA:n toimipisteen ja yhteispalvelupisteen) kanssa vuonna 2016 saumattomaksi palvelukokonaisuudeksi Matinkylän metroaseman yläpuolelle.

2)    Kouluikäisten lasten ja nuorten kielen kehityksen tukeminen

Luodaan lasten- ja nuortenkirjastotyön ammattilaisten ja koulujen erityisopettajien yhteistyönä kaikkiin Espoon aluekirjastoihin oma hyllypaikka aineistolle, joka edustaa selkeää yleiskieltä ja tarjoaa lukivaikeuksisille lapsille ja nuorille ikäkauden mukaista mutta helposti lähestyttävää ja saavutettavaa aineistoa. Koostamistyössä otetaan huomioon alueiden erilaiset painotukset.

Suomessa tämänkaltainen hyllypaikka on ollut käytössä jo Oulun pääkirjastossa osana Omppu-kokoelmaa, ja siitä on saatu siellä hyviä kokemuksia.

3)    Aikuisten tukeminen

Lisätään tietoisuutta kielellisistä erityisvaikeuksista ja lukivaikeuksista järjestämällä asiantuntijayhteistyökumppaneiden kanssa kolme yleisötilaisuutta niihin liittyen. Kehitetään Espooseen luonteva tapa tiedottaa kirjastoissa lukiasioista (innoittajina onnistuneet ratkaisut kuten Sampolan lukitori) yhteistyössä Espoon lukitoimijoiden ja paikallisen lukiyhdistyksen kanssa.

Läpäisevät toimenpiteet

Kielen kehitystä tukevan aineiston hyllypaikoille luodaan yhtenäinen nimi ja ulkoasu. Kouluille ja neuvoloille räätälöidään tiedotusmateriaalit niistä.

Hankkeessa syntyneen osaamisen levittämiseksi hankkeen loppuvaiheessa tammi-helmikuussa 2016 järjestetään valtakunnallinen seminaari, jossa esitellään hankkeessa syntyneitä uusia yhteistyörakenteita ja tuotoksia. Lisäksi listat saavutettaviin hyllyihin poimituista teoksista jaetaan muiden kirjastojen vapaasti varioitavaksi ja hyödynnettäväksi.

Aikataulu

Projektikoordinaattori aloittaa työnsä kesäkuussa 2015 ja vetää hanketta helmikuun 2016 loppuun. Projektin jälkeen tuotoksen jäävät osaksi aluekirjastojen normaaleja kokoelmia (projektiaikana laaditaan suunnitelma siitä, miten kokoelman ylläpidosta huolehditaan hankkeen päättymisen jälkeen).

Budjetti:

Hankkeen kokonaisbudjetti on 44 400 euroa, josta omarahoitus kattaa 15900 euroa ja AVI:lta haettava avustus 28500e.

Hankkeen kustannukset muodostuvat projektikoordinaattorin palkkakustannuksista (9,5htkk), lastenkirjastoammattilaisten osallistumisesta toteutukseen oman toimensa ohella (yht 4,5 htkk), kirjastojen kielen kehitystä tukevien aineistojen yhtenäisen ulkoasun suunnittelusta (ostopalvelu 1000e) sekä tarpeellisista lisäaineistohankinnoista (2500e). Lisäksi hankkeessa hyödynnetään kaupunginkirjaston olemassa olevaa kokoelmaa.

 

Samarbetspartner/s: 
neuvolat, puheterapeutit, koulujen erityisopettajat
Beskrivning av verksamheten och projektutvärdering: 

Lukutaito on yhdenvertaisen tiedonsaannin perusedellytys. Kaikkien kohdalla lukutaidon saavuttaminen ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys: peräti 19 %:lla lapsista on jossakin vaiheessa kielellisen kehityksen viivästymistä (Kielellisen erityisvaikeuden Käypä hoito –suositus) ja noin 5 %:lla väestöstä on sellainen lukivaikeus, joka vaikeuttaa olennaisesti työstä ja koulutuksesta selviämistä (Niilo Mäki –instituutin arvio). Onkin sellaisia kuntalaisryhmiä, joiden pääseminen yhdenvertaisesti osalliseksi painetusta ja virtuaalisesta kirjallisuudesta ja tiedosta edellyttää erityistä tukea myös kirjastolta.

Tämä heijastuu myös ruohonjuurelle: niin varhaiskasvatus- ja koulukentältä kuin perheidenkin taholta espoolaisiin kirjastoihin on kohdistunut toiveita siitä, että materiaaleja kielelliseen kehitykseensä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille olisi tarjolla helposti ja matalakynnyksisesti. Tästä syystä Espoossa onkin kartoitettu vuosien 2013 ja 2014 aikana mahdollisia kansallisia malleja, jotka olisivat käytettävissä vastaamaan ilmenneeseen tarpeeseen.

Selvittelyssä on kuitenkin käynyt ilmi, ettei aivan suoraan näihin tarpeisiin vastaavaa mallia ole vielä rakennettu Suomessa. Lähin löytynyt malli on Oulun pääkirjaston Omppu-kokoelma, johon on käyty hanketta valmistellessa syksyllä 2013 tutustumassa paikan päällä sitä rakennettaessa projektipäällikkönä toimineen Reija Loukusa-Ahosen johdolla. Oulun pääkirjaston Omppu-kokoelmassa on paljon hyviä elementtejä, mutta se ei kuitenkaan vastaa aivan suoraan Espoossa tunnistettuihin tarpeisiin eikä ole niin pitkälle tuotteistettu että olisi sellaisenaan jalkautettavissa Espooseen.

Kansainvälisesti tarkastellen malleja löytyy: Ruotsissa malleja kielelliseen kehitykseensä tukea tarvitsevien asiakkaiden räätälöidyistä aineistokokoelmista on runsaasti. Merkillepantavaa on, että siellä aineistojen valikointi pääasiassa on tehty yhteistyönä kirjaston aineistojen asiantuntijoiden ja kuntalaisten erityistarpeita tuntevien sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan asiantuntijoiden kesken.

Kirjasto tukee kielen kehitystä –hankkeessa tavoitteena on ollut luoda Espoon kaupunginkirjastoon malli siihen, miten kirjasto voi käytännön arjessaan tukea niitä lapsia ja nuoria, jotka tarvitsevat kielen kehitykseen erityistä tukea. Työtä on tehty tarkoitus tehdä verkostomaisella otteella kiinteässä yhteistyössä kys. kuntalaisten kanssa työskentelevien kaupungin muiden yksiköiden ammattilaisten kanssa. Hankkeen pääyhteistyökumppaneina ovat olleet Espoon Perhe-ja sosiaalipalveluiden tulosyksikön lasten terapiapalvelukokonaisuuden lasten kuntoutuspalvelut ja Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön erityisen tuen vastuualue.

Projektin suunnitteluvaiheessa tarkoituksena oli kohdistaa hankkeen toimenpiteitä paitsi lapsiin ja nuoriin myös osin aikuisiin. Koska avustusta saatiin vain alle puolet haetusta, jouduttiin kohderyhmärajausta tarkastelemaan uudelleen. Fokukseen valittiin neuvola- ja alakouluikäiset lapset sekä yläkouluikäiset nuoret.

Åtgärder och önskade inverkningar: 

1)    Neuvolaikäisten lasten kielellisen kehityksen tukeminen

Hankkeessa kehitettiin kokeilemalla kehittäen lasten kuntoutuspalveluiden puheterapeuttien ja lastenkirjastotyön ammattilaisten yhteistyöllä oma hyllypaikka sellaiselle aineistolle, jota vanhemmat ja varhaiskasvatusammattilaiset voivat käyttää lapsen kielen kehityksen tukemiseen. Hyllypaikan nimeksi valittiin yhteistyössä puheterapeuttien kanssa ”Pomppu”. Nimeä valittaessa otettiin huomioon paitsi ikäkaudenmukaisuus myös helppo äännettävyys ja opittavuus.

Puheterapeuttien ja neuvolaterveydenhoitajien sekä lastenkirjastonhoitajien yhteinen kokemus oli, että iso osa vanhemmista hyötyisi vuorovaikutteisten ääneenlukemisen metodien opastamisesta. Yksilökohtaisen opastamisen mahdollisuuksien määrä on kuitenkin rajallinen ja kynnys sen pyytämiseen korkea. Niinpä aineiston yhteyteen hyllypaikalle laadittiin yhdessä lasten kuntoutuspalveluiden puheterapeuttien kanssa tukimateriaalia siitä, millä tavoin lapsen kielen kehitystä voisi tehokkaimmin tukea yhdessä lukemalla. 

Hankkeen aikana Ison Omenan kirjastossa toteutetun reilun vuoden pilotoinnin aikana saadut kokemukset olivat hyvin rohkaisevia. Johtuen samaan aikaan hankkeen toteutuksen kanssa tapahtuneesta siirtymisestä kaiken aineiston kellutukseen kaupunkitasoisesti, hyllypaikkakonseptin jalkautusta kaikkiin aluekirjastoihin ei voitu vielä hankekauden aikana toteuttaa. Siihen eteneminen myöhemmässä vaiheessa on kuitenkin varsin helppoa konseptin muotouduttua selkeäksi.

Hankkeessa myös kehitettiin kirjaston olemassa olevaa toimintaa vastaamaan paremmin erityislasten tarpeisiin järjestämällä tukiviittomin tuettuja suomenkielisiä satutunteja, jotka herättivät runsaasti kiinnostusta sekä varhaiskasvatuksen erityisryhmien että erityislasten perheiden parissa. Satutuntien jälkeen halukkaat saivat yhdessä luetun sadun avainsanojen tukiviittomat tulosteena mukaansa kotona tai päiäkodissa käytettäviksi. Satutunneista tiedotettiin paitsi kirjaston ja puheterapiapalveluiden myös neuvoloiden kautta. 

Lisäksi tehostettiin lasten kuntoutuspalveluiden asiakkaiden ohjaamista kirjaston käyttäjiksi viemällä säännöllisesti vaihtuvia aineistonäyttelyitä ja kirjastonkäytön opastusaineistoja kaikkien toimipisteiden odotushuoneisiin.

 

2)    Kouluikäisten lasten ja nuorten kielen kehityksen tukeminen

Hankkeessa koottiin oma hyllypaikka aineistolle, josta löytyy helppolukuista mutta sisällöllisesti ikäkaudenmukaista aineistoa peruskouluikäisille lapsille ja nuorille, joiden lukeminen on syystä tai toisesta ikäkausitasoista heikompaa. Hyllypaikkaa pilotoitiin Entressen kirjastossa. Aineiston valinta ja hyllypaikan kokoelman kehittäminen toteutettiin työryhmässä, jossa oli lasten- ja nuortenkirjastotyön asiantuntijoita ja erityisopettajia. Aineistoja testattiin koululuokkien kanssa, ja kirjavalintoja päivitettiin sen mukaan.

Hyllypaikalle valittiin nimi kilpailussa, joka oli avoin erityistä tukea saaville alueen koulujen oppilaille. Nimikilpailuun saatiin kaksikymmentä ehdotusta, joista voittajaksi valittiin erityisopettajien ja lastenkirjastonhoitajien yhteistyöllä Jojo. Hyllypaikasta saadut kokemukset olivat myönteisiä.

Hankkeen myötä myös lisättiin koulujen erityisopettajien tietoisuutta kirjaston mahdollisuuksista erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden lukutaidon vahvistamissa siten, että projektin vetäjä osallistui luennoitsijana erityisopettajien syksyn 2016 koulutuskiertueen kaikkiin tilaisuuksiin. Koulutusten kautta tavoitettiin yhteensä noin 300 erityisopettajaa, joista merkittävä osa otti yhteyttä koulutuksen jälkeen yhteyttä sopiakseen tarkemmasta yhteistyöstä.

 

Osaamisen levittäminen

Hankkeen lopussa järjestettiin avoin koulutustilaisuus, jossa esiteltiin niin hankkeessa rakennettua toimintamallia kuin Oulun Omppu-konseptia. Lisäksi projektin vetäjä on käynyt alustamassa hankkeessa saaduista kokemuksista yhteensä viidessä lastenkirjastotyöhön liittyvässä tilaisuudessa, joista kaksi pidettiin Espoossa ja kolme muualla Suomessa.

 

Budjetti

 

Hankkeen kustannukset koostuvat hanketta vetämään palkatun henkilön palkkakustannuksista ja hankkeen järjestämien tilaisuuksien puhujien asiantuntija- ja matkakustannuksista.

Fortsatta åtgärder: 

Pilotointivaiheessa erinomaista palautetta keränneet Pomppu- ja Jojo-hyllypaikat on tarkoitus levittää hallitusti kaikkiin aluekirjoihin. Rakenteita, jotka mahdollistavat jatkuvan vuoropuhelun kuntoutuspalveluiden puheterapeuttien ja opetustoimen erityisen tuen vastuualueen kanssa hyllypaikkojen kokoelmien kehittämiseksi, on suunniteltu yhdessä ao. toimijoiden kanssa. Tukiviitottujen satutuntien ottaminen pysyväksi osaksi jonkin kirjaston palvelutarjontaa on harkinnassa. 

Projektet börjar : 
17/05/2015
Projektet avslutas : 
31/12/2016
 


Finansiering av ansökan
Ansökningssumma: 
€28 500
Egen finansiering: 
€15 900
Budget sammanlagt: 
€44 400
Övriga understöd som ansökts: 
€0
Övriga understöd som beviljats: 
€0

Förverkligad finansiering
Budget sammanlagt: 
€24 392
Egen finansiering: 
€9 392
Extern finansiering: 
€0
Bidrag från samarbetspartners: 
€0

Statistik:
Utbildningar: 
3kpl/st.
Antalet deltagare i utbildningar: 
27henkilö/person
Antalet evenemang: 
15kpl/st.
Antalet deltagare i evenemang: 
168henkilö/person

Beslut
Beviljat stöd i euro: 
€15 000

Kts.perustelumuistio 2015: http://hankkeet.kirjastot.fi/ohjeita/perustelumuistio-2015. Avustusta ei voi käyttää lisäaineistohankintoihin.